Verohallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma

Verohallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma 2010-2013 VEROHALLINTO 31.10.2008 versio 1.0

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 2 (47) SISÄLTÖ 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA 2010 2013... 3 2 TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan... 4 2.1.1 Valtiovarainhallinnonalan strategian päämäärien edistäminen... 4 2.1.2 Verohallinnon toiminta-ajatus, arvot, tehtävä ja strateginen tahtotila... 5 2.1.3 Kehittämistoiminnan pitkän tähtäyksen tavoitetila... 5 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät TTS-kaudelle... 8 2.2.1 Toiminnalliset painopisteet ja päämäärät... 8 2.2.2 Tuottavuustavoitteet ja henkilötyömääräkehitys... 11 2.3 Toiminnoittainen TTS-kauden tarkastelu... 15 2.3.1 Toiminnoittainen tarkennus - Ydintoiminnot... 15 2.3.2 Toiminnoittainen tarkennus - Tukitoiminnot... 19 2.3.3 Toiminnoittainen tarkennus - Erillisvastuutoiminnot... 21 3 VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS SEKÄ HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 22 3.1 Peruslaskelma... 22 3.2 Kehittämissuunnitelma... 42 4 KEHYSEHDOTUS... 42 4.1 Pääluokan 28 menomomentit ja luvun 12.28 tulomomentit... 42 4.2 Toimintamenomomentti ja peruslaskelma... 42 4.3 Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma... 42 LIITTEET... 42 Liite 1: Pääluokan 28 menomomentit ja luvun 12.28 tulomomentit... 43 Liite 2: Toimintamenomomentti ja peruslaskelma... 45 Liite 3: Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma... 46 Liite 4: Tietojärjestelmähankkeet (hankeluettelo ja hankekuvaukset)... 47

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 3 (47) 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA 2010 2013 Talouden kansainvälistyminen lisää työn, työvoiman, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Toimintaympäristön jatkuva ja nopea muutos vaatii Verohallinnolta kykyä reagoida muutoksiin sekä havaita ja hallita aivan uudenlaisia riskejä ja ilmiöitä. Erityisenä haasteena on verotukseen vaikuttavien tietojen saannin varmistaminen ja yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen sekä Suomen ja eri maiden verohallintojen välillä. Kansainväliset normit ja verokilpailu edellyttävät muutoksia myös kansalliseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin. Kansainvälisen talouden negatiiviset ilmiöt lisäävät Suomen talouden haavoittuvuutta ja kansainvälistä verokilpailua. Samaan aikaan tapahtuva ikärakenteen muuttuminen ja kiihtyvä eläköityminen vaikuttavat epäedullisesti elatussuhteeseen. Nämä tekijät synnyttävät kilpailua verovarojen käytöstä, jolloin esille nousee myös kysymys hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Kansantalouden kilpailukyky, hyvinvointiyhteiskunnan vaatimukset ja julkisen hallinnon voimavarojen rajallisuus vaikuttavat julkisen sektorin toimintaan ja kehittämiseen siten, että toiminnan vaikuttavuuden ohella huomiota kiinnitetään erityisesti myös toiminnan tuottavuuteen. Verohallinnossa tuottavuutta voidaan lisätä tehokkaimmin hyödyntämällä tietotekniikan tarjoamia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Tämä edellyttää myös lainsäädännön virtaviivaistamista. Uuden tekniikan hyödyntäminen prosesseissa, valvonnassa ja palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä asettavat kovia vaatimuksia osaamiselle. Tuottavuusvaatimuksia vastaan toimii monimutkaistuva verolainsäädäntö, jolla toteutetaan myös muita yhteiskunnallisia tavoitteita kuin varojen keruuta. Lisäksi EY-tuomioistuimen ratkaisut saattavat jatkossakin aiheuttaa yllättäviä lisätöitä. On myös otettava huomioon, että taloudellisen toiminnan monipuolistuminen ja kansainvälistyminen lisäävät verotuksessa kerättävien tietojen määrää ja vaikeuttavat verovalvontaa. Palvelutuotanto digitalisoituu kaikilla toimialoilla ja erilaiset sähköiset kanavat avaavat uusia mahdollisuuksia tarjota ja tuottaa palveluja. Verkkotalous luo kokonaan uuden toimintaympäristön ja muuttaa kansalaisten käyttäytymistä. Tuottavuustarkastelun näkökulmasta kansalaisille tarjottavien uusien palveluiden ja tarjonnan lisääminen edellyttävät palvelutason laajuuden ja laadun määrittämistä ja koko palvelutoiminnan tavoitteiden kiinnittämistä. Sähköiseen asiointiin siirtyminen edellyttää julkisen sektorin yhteisiä linjauksia muutoksen ohjauksessa käytettävissä olevista viranomaiskeinoista. Palveluja tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä eri viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa. Uudet yhteistyömallit asettavat haasteita mm. hankkeiden hallinnalle, rahoituksesta sopimiselle ja toimivaltakysymyksille. Verohallinto varautuu suunnittelukaudella myös viranomaisten välisten tehtäväjakojen tarkistamisiin. Toimintaympäristön muutokset asettavat haasteita verojärjestelmän uskottavuudelle ja verotulojen kertymisen turvaamiselle. Verohallinto varmistaa fiskaalista vaikuttavuutta asiakkaiden ohjauksella ja verovalvonnalla. Oleellisena osana tällöin on riskienhallinnan ja sitä tukevan analyysitoiminnon sekä viranomaisten välisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön tehostaminen. Väestön keskittymisen odotetaan edelleenkin jatkuvan. Asiakkaiden keskittyminen aiheuttaa työmäärän ja voimavarojen epätasapainoa Verohallinnon eri

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 4 (47) alueyksiköiden välillä. Toimintaympäristöä muuttavat myös odotettavissa olevat uudet kuntajaot ja niistä johtuvat veronsaajamuutokset. 2 TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan 2.1.1 Valtiovarainhallinnonalan strategian päämäärien edistäminen Valtiovarainhallinnon toiminta-ajatus Valtiovarainhallinnon toiminta-ajatuksena on turvata osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustaa ja valinnanmahdollisuuksia tehokkaalla ja laadukkaalla julkisen toiminnan ja talouden ohjauksella ja kehittämisellä luomalla yrityksille ja yksityisille suotuisaa, kannustavaa ja vakaata taloudellista toimintaympäristöä Valtiovarainhallinnon visio 2015 Valtiovarainhallinnon vuoteen 2015 ulottuva visio on, että Suomen valtiovarainhallinto on edelläkävijä julkisen talouden ja toiminnan ohjaajana ja uudistajana tietoon ja vahvaan näkemykseen perustuvana strategisena vaikuttajana ja keskustelukumppanina ohjausprosessien ja vaikuttavuuden huippuosaajana taloudellisen toimintaympäristön turvaajana asiakaslähtöisten vero- ja tullipalvelujen tuottajana taloudellisen toiminnan laillisuuden luotettavana varmistajana tehokkaana valtion konsernipalvelujen järjestäjänä ja kehittäjänä Verohallinto hallinnonalan tavoitteiden edistäjänä Verohallinnon strategiset tavoitteet edistävät Valtiovarainministeriön hallinnonalan toiminta-ajatuksen ja vision toteutumista, koska toimintaa kehitetään asiakaslähtöiseksi, mikä merkitsee veronmaksaja-asiakkaan asiointitarpeiden vähentämistä ja asioinnin helpottamista. Tavoitteena on mm. lisätä automatisoituja palveluja. Asiakaslähtöisyyttä edistetään myös kohdistetulla viestinnällä ja ennakoivalla ohjauksella. Verohallinnon fiskaalista vaikuttavuutta edistämällä turvataan veronsaajien verotulojen oikeamääräistä ja oikea-aikaista kertymistä. Tätä tuetetaan veronmaksaja-asiakkaiden palvelun ja ohjauksen lisäksi analyysi- ja valikointimenettelyihin perustuvalla valvonnalla. Valvonta edistää myös taloudellisen toiminnan laillisuutta. Verohallinto osallistuu merkittävällä panostuksella hallinnonalan tuottavuustyöhön ja on mukana erilaisissa tuottavuustyöhön liittyvissä hallinnonalan hankkeissa ja yhteistyöryhmissä.

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 5 (47) 2.1.2 Verohallinnon toiminta-ajatus, arvot, tehtävä ja strateginen tahtotila Verohallinnon toiminta-ajatuksena on oikea vero oikeaan aikaan. Verohallinnon arvoina ovat tasapuolisuus, luotettavuus ja korkea ammattitaito. Verohallinnon asiakkaita ovat veronsaajat, veronmaksajat ja tietopalvelujen käyttäjät. Toiminnan ja kehittämisen lähtökohtina ovat asiakkaiden tarpeet niin, että toiminnassa toteutetaan toiminta-ajatusta ja noudatetaan Verohallinnon arvoja. Verohallinnon perustehtävänä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaiden taloudelliselle toiminnalle. Verohallinnon strategisena tahtotilana on: Olemme arvostettu ja yhtenäisesti toimiva verotusorganisaatio. Tarkennamme tehtäväaluettamme ja toimintamme painopisteitä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Toimimme aloitteellisesti myös kansainvälisesti. Huolehdimme veronsaajien verotuloista toimimalla niin, että veronmaksajat maksavat veronsa omatoimisesti määräajassa ja oikean määräisenä. Tätä edistääksemme tarjoamme veronmaksaja-asiakkaille hyvää palvelua ja ennakoivaa ohjausta. Verovalvontamme on kohdennettua. Järjestämme toimintamme asiakasryhmittäin. Toimimme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa näiden tarpeet huomioon ottaen. Automaattiset, kustannustehokkaat prosessit vähentävät asiakkaiden asiointitarpeita. Olemme kilpailukykyinen työnantaja. Kannustavalla johtamisella luomme edellytykset hyvin toimiville työyhteisöille. Tarjoamme henkilöstölle monipuolisia, haastavia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä työtehtäviä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja työhyvinvoinnista. 2.1.3 Kehittämistoiminnan pitkän tähtäyksen tavoitetila Kehittämistoiminnan tavoitteet Verohallinnon kehittämisessä tavoitteena on parantaa Verohallinnon tuloksellisuutta eli toiminnan vaikuttavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta. Veronsaajiin kohdistuvassa asiakasvaikuttavuudessa tavoitteena on edistää verotulojen oikeaaikaista ja oikeamääräistä kertymistä ja tilittämistä veronsaajille. Veronmaksajien asiakasvaikuttavuuden tärkeimpiä tekijöitä ovat asiakkaiden asiointitarpeiden vähentäminen ja asioinnin helpottaminen sekä verotuksen toimittamisen laatu, jolloin kyse on erityisesti verotuksen yhdenmukaisuudesta ja oikeellisuudesta. Asiakasvaikuttavuuden osalta Verohallinnon toiminnassa näkyy entistä selkeämmin eri veronmaksajaryhmien lainkuuliaisuuden edistäminen (Compliance) verotukseen liittyvien velvollisuuksiensa hoitamisessa. Verohallinto vaikuttaa veronmaksajiin, jotta he oma-aloitteisesti noudattaisivat verolainsäädännön heille asettamia velvoitteita. Oikein toimivien asiakkaiden osalta tämä merkitsee sitä, että Verohallinto tukee heidän omatoimisuuttaan ja lisää heidän tietoisuuttaan heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Verovalvonnan keinoilla Verohallinto vaikuttaa riskiasiakkaiden ja ei-lainkuuliaisten asiakkaiden käyttäytymiseen.

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 6 (47) Verohallinnon tuottavuustyön ydintavoitteena on jatkaa verotusprosessien virtaviivaistamista lisäämällä automaatiota ja sähköisiä itsepalveluja. Suunnittelukauden automatisoinnin painopiste on yritysverotuksessa. Erityisesti tukitoimintojen tuottavuustyössä hyödynnetään myös Valtiokonsernin ja Valtiovarainministeriön hallinnonalan yhteisiä palveluja ja menettelyjä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Tuottavuustyö vaikuttaa myös toiminnan taloudellisuuteen, joskin mm. uusien järjestelmien kehittämisen kalleuden ja lainsäädännön monimutkaistuminen sekä palkkaratkaisujen ja vakanssirakenteen muutosten vuoksi taloudellisuus ei voi kehittyä yhtä suotuisasti kuin työn tuottavuus. Tuloksellisuuden kehittämisessä, seurannassa ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki edellä mainitut asiakasryhmät ja tuloksellisuuden osatekijät. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet Ohjausprosessit Palvelutoiminta Verotuksen toimittaminen Verovarojen hallinta Tyytyväiset asiakkaat ja sidosryhmät Oikea ja yhdenmukainen verotus Tuottava ja taloudellinen toiminta Tukiprosessit Motivoitunut ja hyvin voiva henkilöstö Kuva 1: Verohallinnon prosessikartta Verotusprosessien tavoitetila Verohallinnon ydinprosesseja ovat palvelutoiminta, verotuksen toimittaminen ja verovarojen hallinta. Ydinprosessit ovat tavoitetilassa valtakunnallisia, mikä lisää verotuksen yhtenäisyyttä ja mahdollistaa toimintojen joustavan järjestämisen. Palvelutoiminnassa tavoitteena on lisätä automatisoitujen, internet-pohjaisten palvelujen määrää. Muutoinkin painopistettä siirretään sähköisten, vuorovaikutteisten palvelujen suuntaan. Asiakkaat segmentoidaan palvelu- ja ohjaustarpeiden perusteella, jolloin mm. palvelujen tarjonnan ja asiakasviestinnän osuvuus paranee. Verotuksen toimittaminen muodostuu automatisoiduista toiminnoista ja tapauskohtaisesta valvonnasta. Yksinomaan automatisoidussa osuudessa verotetaan noin 70 prosenttia henkilöasiakkaista. Verovarat kertyvät pääosin yritysten maksamina arvonlisäveroina, ennakonpidätyksinä ja ennakkoveroina. Henkilötyötä vaativaan, tapauskohtaiseen ohjaukseen ja valvontaan asiakkaat valikoidaan analyysijärjestelmän avulla. Verotuksen oikea-aikaisuuden ja oikeamääräisyyden

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 7 (47) toteutuminen varmistetaan suunnitelmallisen ja systemaattisen riskien hallinnan avulla. Verovarojen hallinta muodostuu rahan välityksestä, maksujen ja saatavien käsittelystä, verovarojen kirjaamisesta ja verovarojen tilittämisestä veronsaajille. Verovarojen hallinta on jo nykyisin hyvin pitkälle automatisoitu. Tavoitetilassa asiakaslähtöisyyttä lisätään ottamalla käyttöön verotili, joka kattaa kaikki asiakkaan ja Verohallinnon väliset transaktiot. Kaikissa ydinprosesseissa on henkilötyötä vaativaa palvelua ja valvontaa. Tämä toiminta järjestetään asiakaslähtöiseksi ja -kohtaiseksi, mikä merkitsee sitä, että veronmaksaja-asiakkaan tapauskohtaiset palvelu-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi asiakasvastuussa olevaan, valtakunnallisen toimivallan omaavaan, toimialaan. Automatisoidut tehtävät hoidetaan mahdollisimman keskitetysti. Tietotekniikkamuutokset Verohallinnon toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnittelukaudella merkittäviä IT-panostuksia. Yli puolet Verohallinnon IT-toiminnan rahoitustarpeesta kohdistuu perustoiminnan ylläpitoon sekä toimintavarmuuden säilyttämiseen. Perustoiminnan ylläpitoon ja toiminnan turvaamiseen liittyvät ITkustannukset ovat pakollisia. Verohallinnon liikkumavara on vain strategisen kehittämisen osalla, minkä vuoksi kaikki IT-kustannuksia vaativat muutokset kuten lainsäädäntömuutokset vaikeuttavat strategisten päämäärien toteuttamista ja tuottavuustavoitteiden saavuttamista. Informaatioteknologian haasteena on tukea samanaikaisesti automatisoituja toimintoja, tapauskohtaista asiakaspalvelua ja valvontaa sekä toiminnan ohjausta siten, että niiden yhteentoimivuus turvataan. Yhteentoimivuuden keskeisiä välineitä ovat yhteiskäyttöiset tietokannat, yhtenäiset teknologia-alustat sekä teknisten- ja sovellusarkkitehtuurien yhdenmukaisuus. Verotusprosessien automatisointi ja sähköisten palvelujen edellyttävät uusien tietojärjestelmien rakentamista ja kehittämistä. Uusien järjestelmien kehittämisen yhteydessä otetaan uutta teknologiaa käyttöön siinä määrin kuin se on toiminnallisten vaatimusten ja nykyisin käytössä olevan teknologian vanhenemisen vuoksi tarkoituksenmukaista. Hallittavuus, taloudellisuus ja soveltuvuus tavoiteltavaan toimintatapaan sekä sen mahdollisiin muutoksiin asettavat omat vaatimuksensa informaatioteknologian kehittämiselle. Toiminnan ja teknologian kehittyessä myös järjestelmä- ja sovellusarkkitehtuuri muuttuvat. Verohallinnon tietojärjestelmiä kehitetään palvelupohjaisen arkkitehtuurin mukaisesti käyttäen oliopohjaisia menetelmiä. Sovellukset rakentuvat infrastruktuurin tuottamien yhteisten palvelujen käyttöön. Menettelyjä kehittäessä parannetaan järjestelmäkehityksen ohjattavuutta, rakennettavien komponenttien uudelleen käytettävyyttä ja ylläpitotyön kasvun hallittavuutta.

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 8 (47) 2.2 Toiminnan painopisteet ja päämäärät TTS-kaudelle 2.2.1 Toiminnalliset painopisteet ja päämäärät Asiakasvaikuttavuus Suunnittelukaudella tavoitteena on parantaa asiakasvaikuttavuutta. Tärkeimpänä asiakasvaikuttavuuden indikaattorina on asiakkaan kokema laatu. Asiakasvaikuttavuuden arviointimenettelyä kehitetään suunnittelukauden aikana. Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan joka kolmas vuosi tehtävillä asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Suunnittelukaudella tutkimukset tehdään vuosina 2010 ja 2013. Asiakastyytyväisyystutkimus (kouluarvosana) 2001 2004 2007 2010 tavoite 2013 tavoite Veronsaaja-asiakas 8,1 8,1 8,2 8,2 8,2 Taulukko 1: Veronsaaja-asiakkaiden asiakastyytyväisyyden kouluarvosanat Asiakastyytyväisyystutkimus (kouluarvosana) Veronmaksaja-asiakas 1995 1998 2001 2004 2007 2010 tavoite 2013 tavoite - henkilöasiakas 7,3 7,7 7,8 7,9 7,9 8,0 8,0 - yritysasiakas ei tutkittu 7,3 7,6 7,8 7,7 8,0 8,0 Taulukko 2: Veronmaksajien asiakastyytyväisyyden kouluarvosanat Verotuksen yhdenmukaisuus ja oikeellisuus Verotuksen yhdenmukaisuuden ja oikeellisuuden parantaminen vaikuttaa myös asiakastyytyväisyyteen. Yhdenmukaisuutta ja oikeellisuutta edistetään mm. kehittämällä asiakkaan analyysi- ja valikointimenettelyä. Menettelyssä on keskeistä lisätä käytettävien tietojen määrää. Automaatioasteen nostamisen yhteydessä Verohallinto panostaa perustietojen kunnossapitoon sidosryhmäyhteistyötä parantamalla ja edistämällä tietojen yhteiskäyttöä eri viranomaisten kesken. Suunnittelukauden aikana toteutetaan vuonna 2010 yhteisöasiakkaiden osalta verotuksen yhdenmukaisuuteen ja oikeellisuuteen liittyvä tutkimus. Tutkimuksen avulla kyetään arvioimaan verotustoiminnan vaikuttavuuden kehittymistä edellisiin tutkimuksiin verrattuna. Toiminnan yhdenmukaisuutta edistäviä keinoja on eritelty taulukossa (Taulukko 3). Yhdenmukaisuuteen ja oikeellisuuteen vaikuttavat valtakunnallisen ohjauksen ja seuranta (kuten menettelyjen sujuvuus ja päätösten pysyvyys). Lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat myös Verohallinnon toimintojen uudelleen järjestelyt. Järjestelyjen avulla voidaan tasata työmääriä ja varmistaa tarvittaessa tehostuneen toiminnan riittävä osaaminen (osaamiskeskittymät). Toiminnoissa siirrytään järjestelyjen avulla valtakunnallisten toimivaltasäännösten mukaiseen toimintaan, jolloin verotuksen toimittamisen ohjaaminen yhtenäistyy nykyisestä. Tämä lisää suoritteiden laadullista yhteneväisyyttä.

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 9 (47) Menettelyt Verotustoiminta Palvelut Prosessit prosessien yhdenmukaistaminen tuotteistaminen ja vakiointi Työmenetelmät yhtenäiset valikointiohjeet yhtenäiset työmenetelmäohjeet valvontahankkeet yhteiskeskustoimintojen asiakasviestien hallinnan Työkalut virkailijan työväline asiakasviestien hallintatyökalun Osaaminen henkilöstön keskitetty koulutus ohjaus ja neuvonta henkilöstön keskitetty koulutus ohjaus ja neuvonta Seuranta päätösten pysyvyys päätösten oikeellisuus käsittelyajat auditoinnit otantatutkimukset asiakastyytyväisyys käytön seuranta palvelulupausten toteutumisen seuranta käytettävyyden seuranta (sähköiset palvelut) asiakastyytyväisyys Taulukko 3: Henkilö- ja yritysverotuksen yhdenmukaisuuden Verovalvonta Verovalvonnalla lisätään veronmaksajien omatoimista oikea-aikaista ja määräistä veronmaksua. Painopistealueina suunnittelukaudella ovat veroa kerryttävä verovalvonta, kansainvälisyyden lisääntymisestä johtuviin valvontahaasteisiin vastaaminen ja harmaan talouden torjunta. Verohallinto osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen viranomais- ja muuhun yhteistyöhön kuten harmaan talouden torjunta. Valvonnan vaikuttavuutta kehitetään perustamalla Verohallinnon yhteinen ja keskitetty analyysitoiminto. Kehittämisen perustana on EU:n Risk Management Guide For Tax Administration. Toiminnolle luodaan selkeät vastuualueet sisäisesti ja suhteessa muuhun organisaatioon. Toiminnon vastuulla ovat riskien tunnistaminen, arviointi ja priorisointi sekä kohdevalintalausekkeiden tuottaminen ja valikointien tekeminen. Lisäksi toiminto vastaa järjestelmän teknisestä ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. Suunnittelukaudella toteutettava analysoinnin tietojärjestelmä hyödyntää tietoja suoraan hallinnon perusjärjestelmistä tai niistä edelleen jatkojalostettuja tietoja sekä vertailutietoja hallinnon ulkopuolelta. Järjestelmä otetaan käyttöön ensimmäisessä vaiheessa verotarkastuksen omassa kohdevalinnassa, jonka jälkeen järjestelmää laajennetaan koko Verohallinnon henkilö- ja yritysasiakkaiden valvontaan. Kansainvälistyminen Talouden ja yhteiskunnan kansainvälistyminen vaikuttaa kaikkiin verotustoimintoihin. Tavoitteena on kansainvälistymisen tuomien uudenlaisten asiakkuuksien tunnistaminen ja palveluiden sekä edellytysten luominen vaivattomaan asiointiin. Erityisesti kansainvälissä kysymyksissä ja yrittäjyyden edistämisessä luodaan uusia verkostoja muun julkisen sektorin ja sidosryhmien kanssa.

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 10 (47) Yhteiskuntavastuu Suunnittelukaudella Verohallinto varautuu edistämään yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimenpiteitä ja niistä raportointia siten kuin valtionhallinnossa ja hallinnonalalla ohjeistetaan. Taloudellisen vastuun osalta jatketaan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän sekä johdon informaatiojärjestelmän kehittämistä. Sosiaalisen vastuun osalta huolehditaan henkilöstöraportoinnin hyvästä tasosta ja hallintolain periaatteiden noudattamisesta. Ympäristövastuun osalta edetään ensin Green Officen mukaisen ympäristöohjelman ja seurantajärjestelmän kehittämiseksi. Riskienhallinta Riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti Verohallinto tunnistaa ja arvioi riskienhallinnan avulla niitä tekijöitä, jotka uhkaavat asetettujen tavoitteiden toteutumista. Verohallinto tunnistaa ja arvioi toimintaansa kohdistuvia riskejä jatkuvasti ja erityisesti toiminnansuunnittelun yhteydessä. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien analysointi ulotetaan yksikön päälliköiden toimesta kaikkiin Verohallinnon yksiköihin. Riskianalyysin perusteella kohdennetaan resursseja eri toimintoihin ja valvonta kohdistetaan riskianalyysissä valikoituneisiin asiakkaisiin. Seurannan ja sisäisen valvonnan menetelmät sovitetaan riskitekijöiden seuraamiseksi ja niiden vaikutuksen vähentämiseksi. Suunnittelukaudella merkittävimpinä riskeinä tavoitteiden saavuttamisen suhteen ovat verolainsäädännön monimutkaisuuden vaikutukset tuottavuusohjelmalle, henkilöstön ja asiakkaiden osaamiselle, sähköisen asioinnin edistämiselle sekä tietojärjestelmien ylläpidolle toimintaympäristön ja erityisesti kansainvälistymisen muutosten aiheuttamat vaikeudet verotuksen tietopohjan ylläpidolle yhteydenpito muiden viranomaisten sekä muiden maiden verohallintojen kanssa automaatioasteen ja asioinnin vaivattomuuden lisäämisen hidastuminen henkilöstön osaamisvaatimusten kasvu tietojärjestelmien ja tietojenkäsittelyn infrastruktuurin pitäminen toimintavarmoina Verohallinnossa on edistetty riskienhallintamenettelyn käyttöönottoa (Kaiku- Luotain). Tarkastussuunnittelu perustuu riskien arviointiin. Tulevien vuosien sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnittelussa huomioidaan tulevat organisaatiomuutokset ja muut Verohallintoon kohdistuvat muutokset. Tarkastusjaksolla painotus tulee siirtymään IT-asioiden arviointiin. Turvallisuus Turvallisuuden kehittämisen tärkein painopistealue on suunnittelukauden alussa (2009-2010) riskienhallintamenettelyn ulottaminen kaikkiin yksiköihin Kaikuluotain-sovellusta käyttäen. Lisäksi Verohallinnon on ylläpidettävä toimintansa Valtionhallinnon tietoturvatasot hankkeen edellyttämien vaatimusten mukaiseksi. Suunnittelukaudella painopistealueissa korostuvat tietoteknisen infrastruktuurin turvallisuuden, systeemityön tietoturvallisuuden parantaminen, ICTtoimintojen jatkuvuussuunnittelu sekä Verohallinnon valmiussuunnittelu ja varautuminen. Tilaturvallisuuden ja henkilöturvallisuuden kehittämistä jatketaan (2009-2011) tarkentamalla ja ylläpitämällä olemassa olevaa ohjeistusta ja käytäntöjä. Lisäksi varmistetaan tila- ja henkilöturvallisuuskäytäntöjen sekä riskienhallinta-

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 11 (47) menettelyn toimivuus. Suunnittelukauden lopulla (2011-2013) Verohallinnon turvallisuutta kehitetään riskienhallintamenettelyn perusteella päivitettyjen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Henkilöstö Muuttuva toimintamalli ja tuottavuustavoitteet edellyttävät aktiivista ja strategialähtöistä henkilöstöpolitiikan käyttöä mahdollistamalla töiden alueellisen tasaamisen. Henkilöstöpolitiikan keskeisiä painopistealueita ovat muutosjohtamisen sekä osaamisen johtamisen. Niihin liittyvien rakenteiden ja käytäntöjen juurruttamiseen ja ylläpitoon panostetaan erityisesti. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen kuuluvien toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen vaativat niin ikään kasvavaa voimavarojen käyttöä. Toimenpiteinä ovat henkilökierto ja osaamisen siirtäminen sekä suunnitelmallinen ja oikein kohdennettu rekrytointi. Suunnittelukauden onnistuneet rekrytoinnit edellyttävät Verohallinnon positiivista työnantajakuvaa ja ulkoisen kilpailukyvyn parantamista. Osaamisen kehittämisessä toimenpiteet kohdistetaan strategisen tahtotilan mukaisesti johdon osaamisen kehittämiseen, uusien johtajien rekrytointiin sekä verotus- ja asiakasosaamisen vahvistamiseen. Ikääntyvien ihmisten työssä jaksamista ja pysymistä tuetaan työhyvinvointia ja työolosuhteita edistävillä toimilla. Verohallintolain 1.5.2008 voimaantullut muutos mahdollisti töiden ja tehtävien tasaisen jakamisen erityisesti veronkanto-, perintä- ja veronsaajien oikeudenvalvontatoiminnan osalta. Suunnittelukaudella on tavoitteena siirtyä myös verotustoimintojen osalta valtakunnalliseen toimialaohjaukseen töiden ja tehtävien tasaisemman jakamisen mahdollistamiseksi. 2.2.2 Tuottavuustavoitteet ja henkilötyömääräkehitys Toiminnallisen kehittämisen seurauksena henkilöstön määrää voidaan vähentää suunnittelukauden loppuun mennessä. Lähtökohtana on, että tuottavuuden parantamista ei toteuteta vaikuttavuuden kustannuksella. Henkilötyön määrän vähentämisessä hyödynnetään luonnollista poistumaa turvaamalla samalla riittävän asiantuntijapotentiaalin säilyminen. Verohallinnon strategiset muutokset sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät organisaation muuttamista. Muutokset edellyttävät myös uusien avaintehtävien muodostamista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mm. verotusprosessien automaatioasteen lisäämistä, uusien sähköisten palvelujen kehittämistä ja uusien työvälineiden käyttöönottoa. Edellytyksenä myös on, että aineellinen ja menettelyllinen lainsäädäntö tukee verotusprosessien kehittämistyötä. Verohallinnon tuottavuusohjelman henkilötyövuositavoitteet ovat: Verohallinnon henkilötyövuosikehitys vuosina 2006-2013 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Verohallinnon voimassaolevat Htv-tavoitteet 6 150 6 000 5 900 5 770 5 580 5 400 5 300 - TTS 2010-2013 (Htv-toteuma/-ennuste/-tavoite) 6 062 5 917 5 800 5 770 5 580 5 400 5 300 5 200 Taulukko 4: Verohallinnon henkilötyömäärätavoitteet vuosille 2009-2013

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 12 (47) Verohallinnon tuottavuusohjelmaa on tarkistettu toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä. Tällä hetkellä Verohallinto on hieman edellä tuottavuusohjelman jaksotettua vuositavoitetta. Verohallinnosta eläköityy suunnittelukaudella merkittävä määrä avainhenkilöstöä (esimiehiä, asiantuntijoita ja verotarkastajia). Näistä seikoista johtuen on välttämätöntä, että jo ennen suunnittelukauden alkua ja suunnittelukauden alkupuolella huolehditaan avaintehtävien jatkuvuuden turvaamisesta. Suunnittelun lähtökohtana on, että Verohallinnon tuottavuusohjelmaa jatketaan vuoden 2012 jälkeen siten, että vuoden 2013 henkilötyömäärätavoitteena on 5.200 henkilötyövuotta. Eläköityvien keski-ikä on vakiintumassa aiemman eläkelainsäädännön muutoksen jälkeen. Myös Verohallinnon henkilöstön työssäjaksamiseen liittyvät toimenpiteiden vaikutukset vakiintuvat kehyskauden alkuun mennessä. Tuottavuustavoitteissa on otettava huomioon, että Verohallinnon toimintavarmuus ja toiminnalliset muutokset edellyttävät myös jatkossa ulkoista rekrytointia. Tällä tavalla voidaan vaikuttaa myös henkilöstön keski-ikään, joka Verohallinnossa vuonna 2007 oli 48,2 vuotta. Verohallinnon eläköityvien henkilöiden henkilötyövuosivaikutuksesta vuosina 2009-2013 2009 2010 2011 2012 2013 TTS 2010-2013 (VH arvio) -86-252 -173-182 -198 Taulukko 5: Verohallinnon ennuste eläköityvien henkilöiden henkilötyövaikutuksesta vuosina 2009-2013 Korkeammat tuottavuustavoitteet edellyttäisivät eläköitymisen hyödyntämisen lisäksi myös muiden toimenpiteiden käyttöönottoa kuten muun luontaisen poistumaan hyödyntämistä, määräaikaisten työntekijöiden vähentämistä ja irtisanomisia. On kuitenkin huomattava, että määräaikaisuudet perustuvat pääosin sekä henkilöstön lakisääteisten ja vapaaehtoisten työajanjärjestelyjen käyttöön että verotusprosessien kausivaihtelusta syntyvän kuormituksen hallintaan. Verohallinnon suunnittelukauden 2010-2013 henkilötyömäärätason perusolettamukset voidaan jakaa kahteen kokonaisuuteen tiedon vaikutuksen mukaan: 1) suunnittelussa ei ole huomioituna seuraavia asiakokonaisuuksia - Verohallinnon ehdottamia tuottavuutta parantavia säädösmuutosehdotuksia (esim. yksittäisen vähennyskäsittelyn poistaminen kaikilta asiakasryhmiltä kuten matkakuluvähennyksen kaavamaistaminen tai samanaikaisesti toteutettavan useamman vähennyksen muuttamista) ei ole huomioitu, koska näiden toteutuminen on epätodennäköistä tai niiden toteutustapa ei ole tiedossa. - Mikäli Verohallinnon hoidettavaksi säädetään uusia tehtäviä, niin henkilötyövuositavoitteita tulee tarkistaa vastaavasti. 2) suunnittelussa on huomioituna seuraavat asiakokonaisuudet - Muihin Verohallinnon ehdottamiin tuottavuutta parantaviin säädösmuutoksiin liittyen on suunnitelmissa huomioituna toimivaltasäännösten joustavoittaminen. Lähtökohtana on, että Verohallintolain 2. vaihe tulee voimaan vuonna 2010 sekä Lounais-Suomen ja Länsi-Suomen verovirastofuusiot toteutuvat 1.1.2010. - Kehyskauden suunnittelussa odotetaan tuottavuutta tukevien säädösten ja euromääräisten rajojen tarkistamista (indeksitarkistus vähintään inflaatiovaikutuksen kompensoimiseksi) kuten matkakuluvähennyksen alarajan nostaminen kehyskauden alkuun mennessä.

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 13 (47) - Henkilötyömäärässä on otettu huomioon strategisten kehittämishankkeiden vaikutukset. Tavoitetason saavuttamisen perusedellytys on, että kaudelle tavoitellut hankkeet (mm. verotili ja sähköisen asioinnin hankkeet) etenevät suunnitellulla tavalla. - Tuottavuutta heikentävien lainsäädäntömuutosten henkilötyötä lisäävä vaikutus on arvioitu aiempien vuosien toimintatasolla (esim. kotitalousvähennyksen laajentuminen ja ns. kakkosasunnon verovähennys). Mikäli tuottavuutta heikentäviä säädösmuutoksia tapahtuu normaalitasoa enemmän, niin nämä tulee ottaa huomioon henkilötyövuositavoitteissa. Tuottavuutta heikentävät lainsäädäntömuutokset hidastavat myös tuottavuutta edistävien strategisten kehittämishankkeiden etenemistä, koska pakollisten muutosten toteutuksessa käytetään pitkälti samoja järjestelmien määrittelyosaajia kuin strategisissa kehittämishankkeissa. Verohallinnon tarkistetut tuottavuustavoitteet on kohdistettu myös toiminnoille, jotta tuottavuuskehityksen vaikuttavuutta kyetään arvioimaan ja seuraamaan. Verohallinto 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 toteuma toteuma ennuste TAE TTS TTS TTS TTS Ydintoimintoihin käytettävä työaika Henkilöverotus 2 162 2 127 1 977 1 917 1 847 1 719 1 682 1 637 Yritysverotus 928 857 801 797 794 771 742 719 Yhteisöverotus 854 856 899 887 870 857 840 823 Verotarkastus 785 776 793 797 797 797 799 799 Veronkanto 171 167 161 171 166 158 153 143 Perintä 274 261 262 252 247 237 231 231 Tietopalvelu 9 9 9 9 9 9 9 9 Tuotantopalvelut 55 48 50 50 50 50 49 48 Ydintoiminnot yhteensä 5 237 5 102 4 951 4 879 4 779 4 597 4 504 4 408 Tukitoimintoihin käytettävä työaika Konsernihallinto 52 50 57 63 65 65 67 67 Taloushallinto 113 110 106 94 90 90 90 90 Henkilöstöhallinto 173 171 168 166 165 151 132 130 Tietohallinto 286 204 209 213 213 213 213 213 Toimitilat 141 146 128 124 125 126 124 125 Hankintatoimi 5 5 4 5 5 5 6 6 Tukitoiminnot yhteensä 771 685 672 665 663 650 632 631 Erillisvastuutoimintoihin käytettävä työaika Oikeudenvalvonta 56 54 50 50 48 47 45 44 Maksullinen toiminta 75 77 76 76 76 76 76 76 Muut toiminnot yhteensä 131 131 127 127 125 124 122 121 HTV-TAVOITETASO 6 062 5 917 5 800 5 770 5 580 5 400 5 300 5 200 Taulukko 6: Työaikapohjainen henkilötyömääräjakauma ja suunnitelma vuosille 2009-2013 Verohallinnon sisäistä ohjausta ja johtamista varten on tavoitteet edelleen tarkennettu organisaatiorakenteen ja toimintojohtamisen mukaan. Tarkennuksella painottuu tulosohjauksen organisatoriset vaatimukset käytettäessä entistä tarkemman ja matalamman kohdistustason tietoja. Ohjaukselliset tavoitteet on eritelty yhteenvedossa (Taulukko 7).

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 14 (47) Verohallinto 2006 toteuma 2007 toteuma 2008 ennuste 2009 TAE Ydintoiminnot Henkilöverotus 2 306 2 271 2 110 2 027 1 956 1 828 1 784 1 739 Yritysverotus 988 917 856 849 846 822 789 766 Yhteisöverotus 916 914 959 934 916 904 883 866 Verotarkastus 842 831 844 839 839 839 838 838 Veronkanto 184 180 163 182 176 168 163 153 Perintä 294 280 267 262 257 247 240 240 Tietopalvelu 9 9 9 9 9 9 9 9 Tuotantopalvelut 55 48 50 50 50 50 49 48 Ydintoiminnot yhteensä 5 593 5 449 5 258 5 152 5 050 4 868 4 756 4 660 Keskitetyt tukitoiminnot Konsernihallinto 52 50 57 63 65 65 67 67 Taloushallinto 33 32 34 26 22 22 22 22 Henkilöstöhallinto 38 42 59 83 84 70 70 68 Tietohallinto 258 195 195 198 198 198 198 198 Toimitilat 16 17 19 20 21 22 20 21 Hankintatoimi 2 2 2 3 3 3 4 4 Tukitoiminnot yhteensä 398 338 365 392 392 379 380 379 Erillisvastuutoiminnot Oikeudenvalvonta 56 54 50 50 48 47 45 44 Maksullinen toiminta 75 77 76 76 76 76 76 76 Muut toiminnot yhteensä 131 131 127 127 125 124 122 121 HTV-TAVOITETASO 6 062 5 917 5 800 5 770 5 580 5 400 5 300 5 200 Taulukko 7: Henkilöstömäärät toiminnoittain ja suunnitelma vuosille 2009-2013 Toiminnoittainen toimintojohtamisen laskentamalli (Taulukko 7): Toiminnoittainen laskentamalli perustuu mahdollisimman matalaan toimintokohdistukseen, jotta kyetään laskemaan toiminnoittaiset valtakunnalliset kustannukset eli mitä toiminnon ylläpitäminen maksaa myös henkilötyövuosina tarkasteltuna. Tuottavuustarkasteluun otetaan jatkossa myös kannanotot ns. erillisvastuutoimintoihin (oikeudenvalvonta ja maksullinen toiminta). Näiden toimintojen toimintataso määrittyy muun kuin verotussäännösten ja verotukseen liittyvän toiminnan tehostumisen kautta. Esimerkiksi maksullisen toiminnan tasoon vaikuttaa ensi sijaisesti maksuperustelaissa säädettävä hinnoittelurakenne ja malli. Tukitoiminnoissa on kirjattuna vain keskitetyn ohjauksen ja kehittämisen osuudet sekä keskitetysti tehtävän operatiivisen työn osuus kuten palvelukeskukset. Ydintoimintojen toimintatason mukaan korreloivan työn osuus on kohdistettu mallissa ydintoiminnoille. Esimerkiksi yritysverotoimiston henkilötyövuosimäärä sisältyy yhteisöverotukseen ja työmäärä sisältää myös tukitoimintorajapintaan liittyvän hajautetun työn osuudet. 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 15 (47) 2.3 Toiminnoittainen TTS-kauden tarkastelu 2.3.1 Toiminnoittainen tarkennus - Ydintoiminnot Verotuksen toimittaminen (yhteinen henkilö- ja yritysverotukselle) Verotuksen toimittaminen ja toimintavarmuuden turvaaminen ovat henkilöverotuksen ja yritysverotuksen perustehtäviä. Molemmat toiminnot vastaavat myös pakollisten lainsäädäntömuutosten nopeasta toteuttamisesta sekä EU-tasoisen normiston huomioon ottamisesta. Tehtäviin kuuluvat tietojärjestelmien, prosessien ja työvälineiden ja -menetelmien sekä uusien palveluiden sekä näihin liittyvä osaamisen varmistaminen. Prosessien, toimintojen ja asiakkaiden ohjaaminen on jatkuvasti uudistuva ja muuttuva osa perustyötä. Asiakkaat valvotaan kattavasti koneellisesti. Tapauskohtaiseen, henkilötyötä vaativaan käsittelyyn nousevat etukäteen kiinnitetyt valikointikriteerit täyttävät tapaukset. Automaation ja sähköisten palveluiden lisääminen ja prosessien yhdenmukaistaminen ovat avainasemassa ydintoimintojen kehittämisessä. Uudet toimintatavat synnyttävät aivan uudenlaisia tehtäviä myös verotuksen toimittamiseen ja asiakkaiden palveluun. Samanaikaisesti osa vanhoista tehtävistä katoaa. Henkilöstön osaamisen turvaaminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen hallinnon toimintojen organisoinnin ja työn tekemistapojen turbulentissa muutosvaiheessa ovat keskeisiä ja vaativia tehtäviä kaikkien toimintojen yhteydessä. Muuttuvien asiakkuuksien tunnistaminen, relevantti asiakassegmentointi ja palveluiden vakiointi lisäävät toimintavarmuutta ja yhdenmukaisuutta. Tärkeää on saada asiakkaat osaksi verotuksen prosesseja oikean ja oikea-aikaisen tiedon tuottajina ja palveluiden osaavina käyttäjinä. Monipuolisten viestintä- ja palvelukanavien on tärkeää. Henkilöverotus Henkilöverotuksen tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamisessa ydintavoitteena on virtaviivaistaa verotusprosesseja automaatiota ja itsepalvelua lisäämällä. Tiedot verotusta varten kerätään mahdollisimman pitkälti sähköisesti. Asiakkaille tuotetaan nykyistä enemmän sähköisiä, vuorovaikutteisia palveluja. Markkinoinnilla pyritään vaikuttamaan siihen, että asiakkaat käyttävät näitä palveluja mahdollisimman paljon. Valvonta tehdään mahdollisimman pitkälti koneellisesti. Toisaalta uusien tietojärjestelmien on kallista, ja se vaikuttaa toiminnan taloudellisuuteen. Henkilöverotuksen uusi toimintamalli sekä tuottavuustavoitteet edellyttävät sekä töiden alueellista tasaamista ja toisaalta erikoistumisen lisäämistä sekä osaamisen vahvistamista. Aineellisen ja menettelyllisen lainsäädännön tulee tukea verotusprosessien virtaviivaistamista. Kehyskaudella tavoitteena on yhtenäisen, yhteisen ja asiakaskohtaisen verotusprosessin. Henkilöverotus yhdistetään kokonaisuudeksi, jossa asiat pyritään tekemään kertaalleen. Henkilöverotustoimialaan perustuva organisointi on tarkoitus tulla voimaan suunnittelukauden lopussa. Toimipisteverkkoa supistetaan. Toimivan toimipisteen mi-

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 16 (47) nimikoko määritellään yhtenäisesti ottaen huomioon henkilöstöpoliittiset näkökulmat. Toiminnan uudelleenjärjestelyt ja niiden onnistuminen ovat sidoksissa Valtiotyönantajan tekemiin linjauksiin mm. palkka- ja aluepolitiikan osalta sekä järjestelyissä käytettäviin ja käytössä oleviin kannusteisiin. Tehtävien keskittäminen ja työn tasainen jakaminen valtakunnallisesti ovat sidoksissa asianhallintahankkeen aikatauluun ja valtakunnallisten työluettelojen käyttömahdollisuuteen. Asianhallintatoiminto ja sähköinen arkisto ovat tärkeimpien järjestelmien käytössä kehyskauden loppuun mennessä. Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, että aineellinen ja menettelyllinen lainsäädäntö tukevat verotusprosessien virtaviivaistamista. Asunnon ja työpaikan välisten matkakuluvähennystä koskevan lainsäädännön kaavamaistamisen odotetaan tuottavan olennaista työnsäästöä. Tuottavuustavoitteen toteutuminen edellyttää kuitenkin, että lainsäädännön kautta ei Verohallinnolle aseta uusia tai monimutkaistuvia tehtäviä. Yritys- ja yhteisöverotus Yrityksiltä kerättävät laajat tiedot tulee saada mahdollisimman kattavasti sähköisesti. Menettelyt säädetään ja suunnitellaan sisällöltään ja tekniikaltaan niin yksinkertaisiksi, että asiakkaiden on helppo käyttää sähköisiä välineitä. Palveluiden markkinointi on tehokasta. Valvonta tehdään mahdollisimman pitkälle automaattiseksi. Työprosessit on yhdenmukaistettu ja niitä johdetaan keskitetysti. Työskentelytapojen muuttumisesta aiheutuvat uudet roolit ja tehtävät sekä näkyvissä oleva välttämätön henkilöstön rotaatio toisiin tehtäviin edellyttävät suurta panostusta osaamisen siirtämiseen ja varmistamiseen sekä henkilöstön työhyvinvointiin. Erityisen suuri haaste osaamiselle on yritysten maailmanlaajuinen toiminta, mikä monimutkaistaa verotusta ja asettaa EU:n säännösten ja EYT:n ratkaisujen kanssa yritysverotuksen aineelliselle osaamiselle suuria haasteita. Osaaminen tällaisessa kentässä edellyttää hyvää peruskoulutusta ja henkilöstön pysyvyyttä. Yritysverotustoimialaan perustuva organisointi on tarkoitus tulla voimaan suunnittelukauden lopussa. Työn tasainen jakaminen valtakunnallisesti ovat sidoksissa asianhallintahankkeen aikatauluun ja valtakunnallisten työluettelojen käyttömahdollisuuteen. Asianhallintatoiminto ja sähköinen arkisto ovat tärkeimpien järjestelmien käytössä kehyskauden loppuun mennessä. Suuret muutokset toimintayksiköissä ja -tavoissa muuttavat myös johtamistapaa ja luovat tarvetta uudenlaiselle esimiestyöskentelyn ohjaukselle ja tuelle. Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, että aineellinen ja menettelyllinen lainsäädäntö tukevat verotusprosessien virtaviivaistamista. Verotarkastus Verotarkastuksen ja muun verovalvonnan tehtävänä on verojärjestelmän uskottavuuden ylläpitäminen ja verotulojen kertymisen turvaaminen kohdennetun valvonnan keinoin. Toiminnalla pyritään lisäämään asiakkaiden lainkuuliaisuutta (compliance) eli sitä, miten tunnollisesti asiakkaat hoitavat rekisteröintiin, ilmoittamiseen ja verojen maksamiseen liittyvät velvoitteensa.

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 17 (47) Valvontatoimenpiteiden vaikuttavuuden ja oikean kohdentamisen tueksi verotarkastus tarvitsee valvontaan suunniteltua ja riittävän tietopohjan tarjoavaa analyysi-/kohdevalikointitoimintoa. Perustoiminta eli operatiivinen tarkastaminen jakautuu valtakunnallisesti valittujen painopistealueiden muuta kattavampaan valvontaan ja muuhun tarkastustoimintaan. Lisäksi resursseja käytetään perusvalvonnan ja perinnän tukemiseen ja impulssien vaatimiin toimenpiteisiin. Valvonnan kannalta haastavia ilmiöitä ja toimialueita tunnistetaan, ja tarvittaessa perustetaan valvontahankkeita kartoittamaan ongelmat ja kehittämään toimintamallit näiden alueiden valvonnan tehostamiseksi. Verotarkastuksessa hyödynnetään ja kehitetään atk-verotarkastusmenetelmiä ja viranomaisyhteistyötä sekä kansainvälistä tietojenvaihtoa ja muuta kansainvälistä yhteistoimintaa. Ohjauksella varmistetaan verotarkastuksen laatu ja yhdenmukaisuus. Verotarkastustoiminnan tueksi kehitetään menettelyjä, tietojärjestelmiä ja valvontaosaamista. Viestinnällä ja sidosryhmäyhteistyöllä lisätään valvonnan näkyvyyttä. Verotarkastuksen valvontarooli tulee kehyssuunnittelukaudella ja sen jälkeen olemaan merkittävä verojärjestelmän automaatioastetta nostettaessa. Kehyskaudella tavoitteena on valvonnan vaikuttavuuden lisääminen ja haasteena riskien tunnistaminen. Riskienhallinta-ajattelun avulla selvitetään riskialueet ja niihin liittyvät riskit sekä verovajeen määrä. Valvontaa kohdennetaan valituille alueille, joilla verovajetta halutaan pienentää. Elinkeinoelämän jatkuva rakennemuutos, laaja kansainvälistyminen ja toimintaympäristön monet muutokset vaikuttavat verovalvontaa vaikeuttavasti. Verotarkastuksella on oltava riittävät resurssit, ja sen on oltava näkyvää, vaikuttavaa, yhtenäistä ja oikein kohdennettua. Veronkanto Käyttöönotettavat vuorovaikutteiset veronsaajien asiointipalvelut vaikuttavat veronsaajien asiakaspalveluun. Veronsaajien verkkopalvelut -hankkeessa (2007-2011) suunnitellaan ja toteutetaan veronsaajille ja viranomaissidosryhmille suunnatut sähköiset palvelut. Näillä palveluilla tarjotaan tietoja verotulojen seurantaa, talouden ja maksuvalmiuden suunnittelua varten Verotilihanketta jatketaan ja ensimmäisessä vaiheessa verotili otetaan käyttöön oma-aloitteisten verojen osalta 1.1.2010. Verotilimenettelyyn siirryttäessä otetaan käyttöön takuutilitysmenettely, jolla turvataan veronsaajien tilitykset. Verotilihankkeen toisessa vaiheessa valmistaudutaan verotilin käyttöönottoon maksuunpantujen verojen osalta. Tavoite on, että maksuunpannut verot otettaisiin verotilimenettelyyn aikaisintaan vuonna 2012. Verojen maksamismenettelyä kehitetään mahdollistamalla asiakaskohtaisen verkkolaskun käyttö (e-lasku). Lisäksi toteutetaan yhtenäisen euro-maksualueen (SEPA) käyttöönotosta aiheutuvat muutokset maksujen välitykseen. SEPA - järjestelmän käyttöönotto ajoittuu vuoteen 2010. Verohallintolain muutos 1.5.2008 alkaen mahdollisti veronkannon siirtymisen valtakunnalliseen toimivaltuuteen. Operatiivisista tehtävistä huolehtivat Veronkantokeskuksen 4 alueellista veronkantoyksikköä. Ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa Veronkantokeskuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Verotiliin liittyvät keskitettävät operatiiviset ilmoitusvalvontatehtävät (nykyisin maksuvalvontatehtäviä) siirtyvät maaliskuussa 2008 tehdyn päätöksen perusteella Veronkantokeskukseen vuonna 2010 ja organisoinnin toteuttaminen kytketään osaksi verotilihanketta.

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 18 (47) Perintä Perinnän toimintaprosesseja yksinkertaistetaan ja automatisoidaan. Maksujärjestelymenettelyä kehitetään standardimuotoiseksi. Asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta maksaa veroerä useammalla maksumuistutuksella, jolloin maksujärjestelyn tarve vähenee. Toiminnan lainsäädännöllinen perusta tarkistetaan ja sopeutetaan toimintaympäristön sisäisiin ja ulkoisiin vaatimuksiin. Tässä tehtävässä selvitetään verotilin käyttöönotto huomioiden mm. mallia Verohallinnon perintälaiksi, veron julkisuuskysymyksiä sekä veron vanhentumista ja julkaistavaksi ilmoittamista koskevia säännöksiä (2009 2013). Lisäksi tuomiosaatavien perintää kehitetään nostamalla niiden käsittelyn automaatioastetta (2010-2012). Tavoitteena on siirtyä verovelkakohtaisesta perinnästä asiakaskohtaiseen saldoperintään, jossa asiakkaalta peritään yksittäisen veroerän sijasta verotilin saldon osoittamaa velvoitteiden yhteismäärää. Perintätoimenpiteiden valinta tehdään asiakaskohtaisesti. Perinnän järjestelmän uudistaminen käynnistyy verotilin toisen vaiheen jälkeen eli suunnittelukauden lopulla. Tehdään selvitys, miten tilastointi- ja raportointijärjestelmien tuottamaa tietoa voidaan käyttää tehokkaammin hyväksi toiminnan johtamisen, yhdenmukaistamisen ja tuloksellisuuden seurannan apuvälineenä (2009 2010). Suunnittelukauden alkupuolella verosta vapauttamista koskevat asiat tullaan valtakunnallisesti keskittämään joko Verosaajien oikeudenvalvontayksikköön tai Veronkantokeskuksen johonkin perintäyksikköön. Verohallintolain muutos 1.5.2008 alkaen mahdollisti perinnän siirtymisen myös valtakunnalliseen toimivaltuuteen. Operatiivisista tehtävistä huolehtivat Veronkantokeskuksen 7 alueellista perintäyksikköä. Ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa Veronkantokeskuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Tietopalvelu Tietopalvelussa keskeisenä tavoitteena on vähentää verotoimistoista asiakirjoilta tapahtuvia yksittäisiä tietoluovutuksia. Asiakkaille tullaan luovuttamaan nykyistä laajemmin näiden tarvitsemia verotustietoja sähköisesti joko kyselyjärjestelmien välityksellä tai ns. kertaluovutuksina. Keskeisenä kehittämiskohteena on sähköisen verotustietojen suorakyselyjärjestelmän (jäljempänä VeroKysy) valmistaminen tietopalveluasiakkaiden käyttöön. Hanke on käynnistynyt ja VeroKysyn arvioitu käyttöönotto on vuonna 2010. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmä kattaa kuntien sosiaalihuollon viranomaisten sekä Kansaneläkelaitoksen tietotarpeet. Tämän jälkeen VeroKysyn käyttöä laajennetaan siten, että kaikki nykyiset eräkyselyjärjestelmiä käyttävät asiakkaat sekä uudet asiakkaat siirtyvät asteittain VeroKysyn käyttäjiksi (2010-2012). Tuotantopalvelut Suunnittelukaudella tuotantopalveluun kuuluvaa tiedonkeruuta kehitetään edelleen siten, että verotusprosessissa tarvittavia tietoja hankitaan sähköisesti enenevässä määrin ja loput siirretään hallinnon tietovarastoihin optisen luvun avulla. Tavoite on, että kaikki tiedonkeruuseen ja automaattiprosessin tietokoneajoihin liittyvät tehtävät keskitetään tuotantokeskuksen vastuulle.

VEROHALLINTO TTS 2010-2013 19 (47) Tulostus-, painatus- ja postipalveluissa kohdistuu ensisijaisesti hankintaprosessiin liittyvän yhteistyön kehittämiseen siten, että palvelujen korkealaatuisuus ennen kaikkea toimintavarmuus säilyy korkealla tasolla. 2.3.2 Toiminnoittainen tarkennus - Tukitoiminnot Taloushallinto Suunnittelukaudella jatketaan taloushallinnon toimintojen keskittämistä valtakunnalliseen Hallintopalveluun. Toiminta painottuu palveluorganisaation keskinäisten tehtävien suunnitteluun ja valmisteluun. Verohallinnon Turkuun sijoitetun taloushallinnon palvelukeskuksen tehtävät siirretään 1.5.2009 Valtiokonttorin palvelukeskukseen. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon toimintoja keskitetään suunnittelukaudella Hallintopalveluun synergia- ja yhtenäistämistavoitteiden saavuttamiseksi. Rekrytointi-, palvelussuhteen elinkaari- ja osaamisen hallintaprosessien kehittämisprojektien ehdotusten pohjalta määritetään suunnittelukauden alkuun mennessä Verohallintoviranomaisen käytännön organisointiratkaisut ja toimintakonseptit osana Verohallintoviranomaisen organisaatiorakenteen jatkokehittämistä. Samassa yhteydessä määritetään ja vaiheistetaan ajallisesti myös Valtiokonttorin palvelukeskukseen ulkoistettavat toiminnot ja tehtävät (mitkä tehtävät 1.1.2010 alkaen, mitkä vuoden 2013 jälkeen). Suunnittelukauden alkupuolella vakiinnutetaan henkilöstöhallinnon ohjaus- ja toimintarutiinit. Konkreettisina tavoitteina ovat strategialähtöinen henkilöstösuunnitteluun pohjautuva henkilöstön hankintaprosessin vakiinnuttaminen, johtamiskulttuurin yhtenäistäminen, henkilöstön osaamisen strategialähtöisesti toimintojen kehittämistavoitteisiin ja tarpeisiin pohjautuen, strategialähtöisten palkitsemismuotojen osana palkkakilpailukyvyn ylläpitoa sekä työhyvinvointiin liittyvien tekijöiden entistä parempi huomioon ottaminen toiminta- ja työprosessien ja muun toiminnan kehittämistyön yhteydessä. Edellä esitetyllä kehittämistyöllä arvioidaan saavutettavan noin 30 %:n tuottavuusvaikutukset suunnittelukauden puoliväliin mennessä nykyiseen henkilötyömäärän tasoon verrattuna (vuoden 2007 taso). Tietohallinto Tuottavuustavoitteet edellyttävät verotusprosessien automaatioasteen nostamista ja sähköisten palvelujen käyttöönottoa. Nämä edellyttävät tietotekniikka-arkkitehtuurin jatkuvaa kehittämistä. Kehitettävät sovellukset hyödyntävät infrastruktuurin ja tukijärjestelmien tarjoamia palveluja (Kuva 2: Peruspalvelut sovelluksille) sekä verotusjärjestelmien toisilleen tarjoamia yhteiskäyttöisiä liiketoiminta- ja tietokantapalveluja (Kuva 2: Komponenttipalvelut sovelluksille). Tulevaisuudessa palvelupohjaisen arkkitehtuurin ansiosta sovellusten ylläpitotyön kasvutarvetta voidaan hillitä, kun sovellusten yhteisesti tarvitsemat palvelut ja ominaisuudet toteutetaan vain kertaalleen sen sijaan, että sama toiminnallisuus olisi ylläpidettävänä useissa sovelluksissa. Esimerkiksi verolainsäädännössä tapahtuvat muutokset voidaan tällöin toteuttaa nykyistä vähemmällä systeemityömäärällä. Lisäksi kokonaan uusien laskentasovellusten rakentaminen helpottuu.