Verohallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Verohallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma VEROHALLINTO versio 1.0

2 VEROHALLINTO TTS (33) SISÄLTÖ 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan Valtiovarainhallinnonalan strategian päämäärien edistäminen Verohallinnon toiminta-ajatus, arvot, tehtävä ja strateginen tahtotila Toiminnan tavoitetila Toiminnan päämäärät ja painopisteet Toiminnan päämäärät Toiminnan painopisteet Muut toimintaa tukevat tavoitteet Henkilöstö ja osaamisen sekä tuottavuustavoitteet VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS SEKÄ HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Peruslaskelma Kehittämissuunnitelma KEHYSEHDOTUS Pääluokan 28 ja osaston momentit Toimintamenomomentti ja peruslaskelma Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma Muihin kuin pääluokan 28 ja osaston momentteihin liittyvät ehdotukset LIITTEET Liite 1: Pääluokan 28 ja osaston momentit Liite 2: Toimintamenomomentti ja peruslaskelma Liite 3: Toimintamenomomentti ja kehittämissuunnitelma Liite 4: Tietojärjestelmähankeluettelo... 31

3 VEROHALLINTO TTS (33) 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET TTS-KAUDELLA Talouden kansainvälistyminen lisää työn, työvoiman, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Toimintaympäristön jatkuva ja nopea muutos vaatii Verohallinnolta kykyä reagoida muutoksiin sekä havaita ja hallita aivan uudenlaisia riskejä ja ilmiöitä. Erityisenä haasteena on verotukseen vaikuttavien tietojen saannin varmistaminen ja yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen sekä Suomen ja eri maiden verohallintojen välillä. Kansainväliset normit edellyttävät muutoksia myös kansalliseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin. Maailmantalouden taantuma on muuttanut lähiaikojen talousnäkymiä poikkeuksellisen epävarmoiksi. Kansainvälisen talouden negatiiviset ilmiöt lisäävät Suomen talouden haavoittuvuutta. Samaan aikaan Suomessa tapahtuva ikärakenteen muuttuminen ja kiihtyvä eläköityminen vaikuttavat epäedullisesti elatussuhteeseen. Nämä tekijät synnyttävät kilpailua verovarojen käytöstä, jolloin esille nousee myös julkisten menojen leikkauskysymykset. Kansantalouden kilpailukyky, hyvinvointiyhteiskunnan vaatimukset ja julkisen hallinnon voimavarojen rajallisuus vaikuttavat julkisen sektorin toimintaan ja kehittämiseen siten, että toiminnan vaikuttavuuden ohella huomiota kiinnitetään erityisesti myös toiminnan tuottavuuteen ja menokuriin. Verohallinnossa tuottavuutta voidaan lisätä tehokkaimmin hyödyntämällä tietotekniikan tarjoamia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Tämä edellyttää kuitenkin lainsäädännön virtaviivaistamista ja uusien kehittämishankkeiden rahoituksen turvaamista. Uuden tekniikan hyödyntäminen prosesseissa, valvonnassa ja palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä asettavat kovia vaatimuksia myös osaamiselle. Tuottavuusvaatimuksia vastaan toimii monimutkaistuva verolainsäädäntö, jolla edistetään myös muita yhteiskunnallisia tavoitteita kuin varojen keruuta. Lisäksi EY-tuomioistuimen ratkaisut saattavat jatkossakin aiheuttaa yllättäviä lisätöitä. Näiden pakollisten muutosten toimeenpaneminen edellyttää usein tietojärjestelmämuutoksia, mikä aiheuttaa tietojärjestelmämenojen kasvupaineita ja vähentää strategisiin kehittämishankkeisiin käytettävissä olevia voimavaroja. Palvelutuotannon digitalisoituminen jatkuu kaikilla toimialoilla ja vaatimukset sähköisten palveluiden entistä nopeammasta toteuttamisesta kasvavat. Verkkotalous luo kokonaan uuden toimintaympäristön ja muuttaa kansalaisten käyttäytymistä. Muutokset edellyttävät sähköisten palveluiden entistä nopeampaa kehittämistä osaksi kokonaispalvelutarjontaa. Palveluja tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä eri viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa. Uudet yhteistyömallit asettavat haasteita mm. hankkeiden hallinnalle, rahoituksesta sopimiselle ja toimivaltakysymyksille. Verohallinto varautuu suunnittelukaudella myös viranomaisten välisten tehtäväjakojen tarkistamisiin. Toimintaympäristön muutokset, tuottavuustavoitteet ja tiukat määrärahakehykset asettavat haasteita verojärjestelmän uskottavuudelle ja verotulojen kertymisen turvaamiselle. Verohallinto varmistaa lainmukaisten verotulojen kertymisen asiakkaiden ohjauksella ja verovalvonnalla. Oleellisena osana tällöin on riskienhallinnan ja sitä tukevan analyysitoiminnon sekä viranomaisten välisen kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ja tietojen vaihdon tehostaminen. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin odotetaan edelleen jatkuvan, mikä aiheuttaa työmäärän ja voimavarojen epätasapainoa Verohallinnon eri yksiköiden vä-

4 VEROHALLINTO TTS (33) lillä. Toimintaympäristöä muuttavat myös odotettavissa olevat uudet kuntajaot ja niistä johtuvat veronsaajamuutokset. 2 TOIMINNAN STRATEGISET SUUNTAVIIVAT 2.1 Strateginen tahtotila ja kytkeytyminen hallinnonalan yhteiseen strategiaan Valtiovarainhallinnonalan strategian päämäärien edistäminen Valtiovarainhallinnon tahtotila Valtiovarainhallinnon strategiaperustan mukaan valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustaa ja valinnanmahdollisuuksia tehokkaalla ja laadukkaalla julkisen toiminnan ja talouden ohjauksella ja kehittämisellä sekä luomalla yrityksille, kunnille ja kansalaisille suotuisaa, kannustavaa ja taloudellisesti vakaata toimintaympäristöä. Valtiovarainministeriön vaikuttavuustavoitteet Valtiovarainministeriön vuoteen 2012 ulottuvaan strategiaan on kirjattu vaikuttavuustavoitteiksi taloudellisesti kestävä hyvinvointi sekä laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut Verohallinto hallinnonalan päämäärien edistäjänä Verohallinto edistää yhteiskunnan verotulojen oikeamääräistä ja oikea-aikaista kertymistä pienentämällä verovajetta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Verohallinto siirtyy asiakasryhmittäiseen verotuksen riskien hallintaan perustuvaan toimintatapaan. Verohallinto tunnistaa asiakasryhmittäiset riskit, arvioi niiden merkityksen sekä vähentää tai poistaa riskejä ohjauksen, hyvän palvelun ja tehokkaan valvonnan keinoin. Verotuksellisten päämäärien lisäksi samalla edistetään myös kansalaisten ja yritysten taloudellisen toiminnan laillisuutta sekä yhdenvertaista kohtelua. Verohallinto vähentää asiakkaiden hallinnollista taakkaa mm. kehittämällä verotusmenettelyä ja sähköisiä palveluja sekä tuottamalla lainsäätäjän käyttöön lainsäädännön kehittämisehdotuksia. Henkilöasiakkaiden asiointitarvetta vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotuksen tarvitsemista tiedoista asiakkaiden puolesta suoraan suoritusten maksajilta ja muilta kolmansilta osapuolilta. Yritysasiakkaiden osalta tavoitteena on kehittää verotusta siten, että yritys laskee myös maksettavakseen tulevan tuloveronsa omatoimisesti ja että verotusprosessi on asiakkaita hyödyttävällä tavalla integroitu asiakkaiden omiin laskentaprosesseihin. Verohallinto osallistuu merkittävällä panostuksella hallinnonalan tuottavuustyöhön ja on mukana erilaisissa tuottavuustyöhön liittyvissä hallinnonalan hankkeissa ja yhteistyöryhmissä.

5 VEROHALLINTO TTS (33) Verohallinnon toiminta-ajatus, arvot, tehtävä ja strateginen tahtotila Toiminnan tavoitetila Verohallinnon toiminta-ajatuksena on oikea vero oikeaan aikaan. Verohallinnon arvoina ovat tasapuolisuus, luotettavuus ja korkea ammattitaito. Perustehtävänämme on hoitaa yhteiskunnan meille asettamat tehtävät tuloksellisesti. Toimimme siten, että asiakkaat haluavat ja osaavat hoitaa velvoitteensa omatoimisesti ja oikein. Tarjoamamme palvelut auttavat asiakkaitamme hoitamaan velvoitteensa vaivattomasti ja vähin kustannuksin. Verotukseen liittyvällä riskien hallinnalla tehostamme verotulojen kertymistä. Verohallinnon strategisina päämäärinä ovat: 1. Turvaamme verotulojen kertymisen ennakoivalla ohjauksella, hyvällä palvelulla ja uskottavalla verovalvonnalla. 2. Toimimme siten, että asiakkaamme voivat hoitaa veroasiansa vaivattomasti ja vähin kustannuksin. 3. Toimimme tuottavasti ja taloudellisesti. 4. Varmistamme uudistumiskykymme. Lainkuuliaisuusmalli (Compliance) ja riskienhallinta Verohallinnon kehittämisessä tavoitteena on parantaa Verohallinnon tuloksellisuutta eli toiminnan vaikuttavuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta. Toiminnan vaikuttavuudessa kyse on siitä, kuinka hyvin Verohallinto onnistuu edistämään lainmukaista verotulojen kertymistä ja siten pienentämään verovajetta. Vaikuttavuutta on tarkasteltava myös asiakkaiden näkökulmasta. Tällöin tärkeimpiä tekijöitä ovat asiakkaiden asiointitarpeiden vähentäminen ja asioinnin helpottaminen sekä verotuksen toimittamisen. Kuva 1: Lainkuuliaisuusmalli (Compliance) Verovajeen pienentämisessä lähtökohtana on vaikuttaa asiakkaiden käyttäytymiseen siten, että he oma-aloitteisesti noudattaisivat verolainsäädännön heille asettamia velvoitteita. Samalla edistetään myös Verohallinnon tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

6 VEROHALLINTO TTS (33) Oikein toimivien asiakkaiden osalta tämä merkitsee sitä, että Verohallinto tukee heidän omatoimisuuttaan ja lisää heidän tietoisuuttaan heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Verovalvonnan eriasteisilla keinoilla Verohallinto vaikuttaa riskiasiakkaiden ja ei-lainkuuliaisten asiakkaiden käyttäytymiseen. Lainkuuliaisuusmallin soveltaminen edellyttää riskienhallinnan ja analyysitoiminnon sekä niitä tukevan IT:hen perustuvan analyysijärjestelmän kehittämistä. Verotuksen riskienhallinta muodostuu seuraavista vaiheista: 1. Riskien tunnistaminen 6. Arviointi ja palaute 5. Seuranta ja mittaaminen Tavoitteena verovajeen pienentäminen ja asiakastyytyväisyyden parantaminen 2. Riskien analysointi 3. Riskien priorisointi 4. Toimenpiteet Kuva 2: Riskienhallinnan vaiheet Verotusprosessit ovat tavoitetilassa valtakunnallisesti johdettuja, mikä lisää verotuksen yhtenäisyyttä ja mahdollistaa toimintojen joustavan järjestämisen ja siten alueellisten tuottavuuserojen tasaamisen. Valtakunnallinen riskienhallintatoiminto tukee verotustyötä niin palvelun kuin valvonnankin osalta. Verotusprosessien henkilötyötä vaativa palvelu ja valvonta järjestetään asiakaslähtöiseksi ja -kohtaiseksi, mikä merkitsee sitä, että asiakkaan tapauskohtaiset palvelu-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan mahdollisimman pitkälti yhteen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi asiakasvastuussa olevaan, valtakunnallisen toimivallan omaavaan toimialaan. Automatisoidut tehtävät hoidetaan mahdollisimman keskitetysti. 2.2 Toiminnan päämäärät ja painopisteet Toiminnan päämäärät Asiakasvaikuttavuus Suunnittelukauden tavoite on parantaa asiakasvaikuttavuutta. Tärkeimpinä asiakasvaikuttavuuden indikaattoreina ovat asiakkaan kokema palvelun ja käsitykset Verohallinnon kyvystä tehokkaasti huolehtia verovalvonnasta. Asiakasvaikuttavuuden arviointimenettelyä kehitetään suunnittelukauden aikana. Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan joka kolmas vuosi tehtävillä asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Seuraavat tutkimukset tehdään vuosina 2010 ja 2013.

7 VEROHALLINTO TTS (33) Asiakastyytyväisyystutkimus (kouluarvosana) Veronmaksaja-asiakas tavoite 2013 tavoite - henkilöasiakas 7,3 7,7 7,8 7,9 7,9 7,9 8,0 - yritysasiakas ei tutkittu 7,3 7,6 7,8 7,7 7,7 8,0 Taulukko 1: Veronmaksajien asiakastyytyväisyyden kouluarvosanat Asiakastyytyväisyystutkimus (kouluarvosana) tavoite 2013 tavoite Veronsaajat 8,1 8,1 8,2 8,0 8,2 Taulukko 2: Veronsaajien asiakastyytyväisyyden kouluarvosanat Fiskaalinen vaikuttavuus Fiskaalisessa vaikuttavuudessa päämääränä on, että veronsaajat saavat verot ja veronluonteiset maksut mahdollisimman oikean määräisinä ja oikea-aikaisesti. Verohallinto edistää fiskaalista vaikuttavuutta ylläpitämällä ja kehittämällä verotusjärjestelmää, ohjaamalla ja palvelemalla veronmaksaja-asiakkaita sekä kohdentamalla asiakkaisiin eriasteisia valvontatoimenpiteitä. Fiskaalista vaikuttavuutta voidaan arvioida verovajeen selvittämisen avulla. Verovajeella tarkoitetaan lakien mukaisen veron täysimittaisen kertymän ja todellisen kertymän välistä erotusta. Suomessa verovajeen määrää ei ole laajamittaisesti selvitetty. Ruotsin ja Tanskan tutkimuksissa on päädytty siihen, että verovaje on 3-5 % bruttokansantuotteesta ja noin 10 % verotuloista. Oman toimintansa vaikuttavuuden arvioimiseksi Verohallinto seuraa mm. vuosittain ns. verottajan kädenjälkeä eli sitä, paljonko verotusta on muutettu pohjatietojen ja asiakkaiden vaatimusten jälkeen. Tuloverotuksessa asiakkaiden perusvalvonnan kädenjälki (verotettavan tulon muutos) vuonna 2008 oli M, jonka vaikutus verokertymään oli noin 350 M. Arvonlisäverotuksen ja työnantajasuoritusten maksuvalvonnassa tehtiin maksuunpanoja tai karsittiin palautuksia yhteensä noin M. Verotarkastuksen maksuunpanoehdotukset vuonna 2008 olivat 288 M. Kädenjälkiluvut kuvaavat verovalvontatoimenpiteiden välitöntä muutosta verotuksen lopputulokseen. Esimerkiksi vuonna 2008 verotustyön vaikutus kokonaisverokertymään oli noin M. Kaikissa valvontamuodoissa välittömän kädenjäljen lisäksi verovalvonnan uskottavuuden välillinen vaikutus on monenkertainen verrattuna välittömään vaikutukseen. Verotuksen yhdenmukaisuus ja oikeellisuus Yhdenmukaisuuteen ja oikeellisuuteen vaikuttavat valtakunnallisen ohjauksen ja seuranta (kuten menettelyjen sujuvuus ja päätösten pysyvyys). Edellytyksiä yhdenmukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamiseen luodaan myös Verohallinnon toimintojen uudelleen järjestelyillä. Järjestelyjen avulla voidaan tasata työmääriä ja varmistaa riittävä osaaminen (osaamiskeskittymät). Muutokset edistävät suoritteiden laadullista yhteneväisyyttä. Yhdenmukaisuutta ja oikeellisuutta edistetään myös mm. kehittämällä analyysi- ja valikointimenettelyä.

8 VEROHALLINTO TTS (33) Menettelyt Verotustoiminta Palvelut Prosessit prosessien yhdenmukaistaminen tuotteistaminen ja vakiointi Työmenettelyt yhtenäiset valikointiohjeet yhtenäiset työmenettelyohjeet valvontahankkeet yhteyskeskustoimintojen asiakasviestien hallinnan Työkalut virkailijan työväline asiakasviestien hallintatyökalun Osaaminen henkilöstön keskitetty koulutus ohjaus ja neuvonta henkilöstön keskitetty koulutus ohjaus ja neuvonta Seuranta päätösten pysyvyys ja oikeellisuus käsittelyajat auditoinnit ja otantatutkimukset asiakastyytyväisyys Taulukko 3: Henkilö- ja yritysverotuksen yhdenmukaisuuden Yhteiskuntavastuu käytön seuranta palvelulupausten toteutumisen seuranta käytettävyyden seuranta (sähköiset palvelut) asiakastyytyväisyys Verohallinto edistää yhteiskuntavastuuseen liittyviä toimenpiteitä ja raportointia valtionhallinnon ja hallinnonalan ohjeistuksen mukaisesti. Taloudellisen vastuun osalta jatketaan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän sekä johdon informaatiojärjestelmän kehittämistä. Sosiaalisen vastuun osalta huolehditaan henkilöstöraportoinnin hyvästä tasosta ja hyvän hallintotavan noudattamisesta. Ympäristövastuun osalta edetään Green Office -ympäristöohjelman mukaisesti Toiminnan painopisteet Palvelu Palveluiden kehittämisen painopiste on sähköisissä verkkopalveluissa. Teknologian hyödyntäminen palveluiden järjestämisessä lisää Verohallinnon palvelukykyä ja säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Tuottavuus- ja palvelukykytavoitteet saavutetaan kasvattamalla asiakkaiden omatoimista asiointia informaatiopalveluissa ja ohjaamalla asiakkaita käyttämään sähköisiä palveluita. Palvelutarjontaa kehitetään asiakasryhmittäin. Asiakasryhmittelyn perustana on tietyille ryhmille tunnistettu yhtenäinen palvelutarve. Ryhmittelykriteerejä voivat olla mm. asiakkaan elämäntilanne, taloudellisen toiminnan luonne ja elinkaari, toiminnan, volyymi ja kasvunäkymät. Ryhmittely voi perustua myös erilaisten palvelukanavien käyttöön tai mahdollisuuteen automatisoida verotusta. Verovalvonta Henkilöverotuksessa tavoitteena on tuottaa mahdollisimman oikea verotuspäätös automaatioprosessissa. Yritys- ja yhteisöasiakkaiden oma-aloitteisesta verotusasiointia lisätään siten, että yritykset ilmoittavat tietonsa mahdollisimman kattavasti sähköisesti omista taloushallinnon tietojärjestelmistään. Verovalvonnan tehtävänä on verojärjestelmän uskottavuuden ylläpitäminen ja verotulojen kertymisen turvaaminen kohdennetun valvonnan keinoin. Toiminnalla lisätään asiakkaiden lainkuuliaisuutta (compliance) eli sitä, miten tunnollisesti asiakkaat hoitavat rekisteröintiin, ilmoittamiseen ja verojen maksamiseen liittyvät velvoitteensa. Valvontatoimenpiteiden vaikuttavuuden ja oikean kohdentamisen tueksi tarvitaan riittävän tietopohjan tarjoava riskienhallinta-ajatteluun perustuvaa analyysi-/koh-

9 VEROHALLINTO TTS (33) devalikointitoiminto, jonka tehtävänä on tunnistaa valvonnan kannalta haastavia ilmiöitä ja toimialueita. Tarvittaessa perustetaan valvontahankkeita kartoittamaan ongelmat ja kehittämään toimintamallit näiden alueiden valvonnan tehostamiseksi ja verovajeen pienentämiseksi erilaisin verovalvonnan toimenpitein. Seurantaa ja mittaamista kehitetään, jotta myös valvonnan vaikuttavuus pystytään todentamaan. Painopistealueina suunnittelukaudella ovat veroa kerryttävä verovalvonta, kansainvälisyyden lisääntymisestä johtuviin valvontahaasteisiin vastaaminen ja harmaan talouden torjunta. Verovarojen hallinta Verovarojen hallinta muodostuu rahan vastaanottamisesta ja palauttamisesta, maksujen ja saatavien käsittelystä, verovarojen kirjaamisesta ja verovarojen tilittämisestä veronsaajille. Verovarojen hallinta on jo nykyisin hyvin pitkälle automatisoitu. Tavoitetilassa asiakaskohtaisuutta lisätään ottamalla käyttöön asiakaskohtainen verotili, johon kirjataan kaikki asiakkaan ja Verohallinnon väliset transaktiot. Kansainvälistyminen Talouden ja yhteiskunnan kansainvälistyminen vaikuttaa kaikkiin verotustoimintoihin. Tavoitteena on kansainvälistymisen tuomien uudenlaisten asiakkuuksien tunnistaminen ja palveluiden sekä edellytysten luominen vaivattomaan asiointiin. Verovalvonnan edistämiseksi Verohallinto osallistuu aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen viranomais- ja muuhun yhteistyöhön kuten tietojen vaihdon edistämiseen Muut toimintaa tukevat tavoitteet Riskienhallinta Riskienhallintapolitiikan mukaisesti Verohallinto tunnistaa ja arvioi tavoitteiden toteutumista uhkaavia tekijöitä erityisesti toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seurannan ja sisäisen valvonnan menetelmät sovitetaan riskienhallintaa tukeviksi. Suunnittelukaudella merkittävimpinä riskeinä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat verolainsäädännön monimutkaisuuden vaikutukset tuottavuusohjelmalle, henkilöstön ja asiakkaiden osaamiselle, sähköisen asioinnin edistämiselle sekä tietojärjestelmien ylläpidolle toimintaympäristön ja erityisesti kansainvälistymisen muutosten aiheuttamat vaikeudet verotuksen tietopohjan ylläpidolle kyky hyödyntää yhteydenpitoa ja tietojenvaihtoa muiden viranomaisten sekä muiden maiden verohallintojen kanssa automaatioasteen ja asioinnin vaivattomuuden lisäämisen hidastuminen henkilöstön osaamisvaatimusten kasvu tietojärjestelmien ja tietojenkäsittelyn infrastruktuurin pitäminen toimintavarmoina kireän tuottavuusohjelman toteuttaminen ja toimintaa edistävien hankkeiden viivästyminen rahoituksen puuttumisen vuoksi Verohallinnossa on aloitettu toimintaan liittyvien riskien hallintamenettelyn käyttöönotto (KaikuLuotain). Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnittelu perustuu ris-

10 VEROHALLINTO TTS (33) kien arviointiin. Arvioinnissa huomioidaan tulevat organisaatiomuutokset ja muut Verohallintoon kohdistuvat muutokset. Turvallisuus Turvallisuuden kehittämisen kannalta tärkein painopistealue on kaikissa yksiköissä käyttöönotettu turvallisuus- ja tietoturvariskien riskienhallintamenettely, jonka havaintoja hyödynnetään yksiköiden toiminnansuunnittelussa. Lisäksi Verohallinnon on uudistettava IT-toimintaympäristönsä Valtionhallinnon tietoturvatasothankkeen edellyttämien vaatimusten mukaiseksi. Suunnittelukaudella painopistealueissa korostuvat tietoteknisen infrastruktuurin turvallisuuden, systeemityön tietoturvallisuuden parantaminen, ICTtoimintojen jatkuvuussuunnittelu sekä Verohallinnon valmiussuunnittelu ja varautuminen. Tilaturvallisuuden ja henkilöturvallisuuden jatkuu suunnittelukauden alkuun saakka tarkentamalla ja ylläpitämällä olemassa olevaa ohjeistusta ja käytäntöjä. Lisäksi varmistetaan tila- ja henkilöturvallisuuskäytäntöjen sekä riskienhallintamenettelyn toimivuus. Suunnittelukaudella Verohallinnon turvallisuutta kehitetään riskienhallintamenettelyn perusteella päivitettyjen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Tietotekniikkamuutokset Verohallinnon toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnittelukaudella merkittäviä IT-panostuksia. Valtaosa Verohallinnon IT-toiminnan rahoitustarpeesta kohdistuu teknologian uudistamiseen toimintavarmuuden säilyttämiseksi. Lainsäädäntömuutoksista ja muista pakollisista muutoksista aiheutuvat kustannukset vaikeuttavat strategisten päämäärien toteuttamista ja tuottavuustavoitteiden saavuttamista. IT-toiminnan haasteena on toiminnan kehittämisen tukeminen teknologian nopeissa muutospaineissa, kun samanaikaisesti on huolehdittava nykyjärjestelmien yhteentoimivuudesta ja lakimuutosten mahdollistamisesta. Tuottavuustavoitteet edellyttävät verotusprosessien korkeata automaatioastetta, paperilla saatavien tietojen digitalisoimista ja sähköisten palvelujen laajentamista sekä tietotekniikka-arkkitehtuurin jatkuvaa kehittämistä. Tuottavuustavoitteet edellyttävät myös IT -toiminnan tehostamista, jonka vaatimuksena on ydintoimintaa palvelevat kehittyneemmät ja joustavammat toimintatavat sekä kustannustehokkuus. Verotusprosessien automatisointi, kaikilta osin digitaaliseen käsittelyyn siirtyminen ja sähköisten palvelujen edellyttävät uusien tietojärjestelmien rakentamista ja kehittämistä. Uusien järjestelmien kehittämisen yhteydessä käyttöönotetaan uutta teknologiaa siinä määrin kuin se on toiminnallisten vaatimusten ja nykyisin käytössä olevan teknologian vanhenemisen vuoksi tarkoituksenmukaista. Sovellusrakenteet selkeytyvät uudistusten yhteydessä, kun kokonaisuuden hallintaa edistäviä infrastruktuurin yhteisiä palveluja otetaan käyttöön. Kehyskaudella tärkeimpinä kehityskohteina ovat: Tietohallinnon uudelleen organisointi, asianhallintajärjestelmä, sähköinen asiointi, eräkäyttöalustan uudistaminen, sovelluskehitysympäristöt - yhtenäiset käytännöt, tulostusjärjestelmä, arkistointiratkaisut sekä analyysijärjestelmä. Valmisohjelmistojen tarjoamia mahdollisuuksia ja niiden hyödyntämistä seurataan. Tietojärjestelmien rakentamisessa hyödynnetään valmisohjelmistoja aina kun se on tarkoituksenmukaista. Suunnittelukaudella valmisohjelmistojen käyttöä hyödynnetään ensisijaisesti tukijärjestelmiin ja -palveluihin.

11 VEROHALLINTO TTS (33) Viestintä Viestinnän painopisteet liittyvät verotuksen riskien hallintaan perustuvaan toimintamalliin. Asiakas- ja sidosryhmäviestintää kehittämällä edistetään asiakkaiden halua toimia oikein verotusasioissa. Lisäksi parannetaan muualta Suomeen tulleiden asiakkaiden ohjausta lisäämällä ohjeistuksen kattavuutta. Suunnittelukaudella asiakasviestinnän yksi keskeinen tehtävä on sähköisten palveluiden markkinointi. Sisäisen viestinnän kehittämiskohteet suunnittelukaudella nousevat strategisesta toiminnan organisoinnista ja toimintatapojen muutoksiin liittyvästä viestinnästä. Lisäksi viestinnän suunnitelmallisuutta parannetaan kartoittamalla henkilöstön viestintäodotuksia Henkilöstö ja osaamisen sekä tuottavuustavoitteet Henkilöstö ja osaamisen Muuttuva toimintamalli ja tuottavuustavoitteet edellyttävät aktiivista ja strategialähtöistä henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpolitiikan keskeisiä painopistealueita ovat muutosjohtamisen ja osaamisen johtamisen sekä niihin liittyvien rakenteiden ja käytäntöjen ylläpito. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen kuuluvien toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen vaativat niin ikään kasvavaa voimavarojen käyttöä. Toimenpiteinä käytetään suunnitelmalliseen henkilöstösuunnitteluun pohjautuvia osaamisen siirtämisen keinoja ja kehityskeskusteluja. Osaamisen kehittämisessä toimenpiteet kohdistetaan strategisen tahtotilan mukaisesti johdon osaamisen kehittämiseen sekä verotus- ja asiakasosaamisen vahvistamiseen. Työntekijöiden työssä jaksamista ja pysymistä tuetaan työhyvinvointia edistävillä suunnitelmallisilla toimilla. Tuottavuustavoitteet Verohallinnon henkilötyövuosikehitys vuosina TTS : tarvetaso (toteuma/ennuste/tavoite) Eläköityvien henkilöiden HTVvaikutus (VH HESU ) Määrärahakehysten mahdollistama htv-taso (peruslaskelma) Maaliskuussa 2009 vahvistetut määrärahakehykset edellyttävät henkilöstömäärän vähentämistä alle aiemmin TTS esillä olleen tuottavuusohjelman tason. Määrärahakehyksissä oleva määrärahavaje on vuodesta 2013 alkaen palkkakustannuksien osalta noin 150 henkilötyövuotta. Verohallinnon tuottavuusohjelman henkilötyövuositavoitteet ovat: Taulukko 4: Verohallinnon henkilötyömäärätavoitteet vuosille Asetettuja tuottavuustavoitteita ei saavuteta pelkästään eläköitymisen avulla. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös muun luontaisen poistuman hyödyntämistä ja määräaikaisten työsuhteiden käytön lopettamista. On huomattava, että määräaikaisuudet ovat perustuneet pääosin sekä henkilöstön lakisääteisten ja

12 VEROHALLINTO TTS (33) vapaaehtoisten työajanjärjestelyjen käyttöön että verotusprosessien kausivaihtelusta syntyvän kuormituksen hallintaan. Verohallinnon henkilöstön keski-ikä oli vuonna ,5 vuotta (vuonna 2007: 48,2 vuotta). Verohallinnosta eläköityy suunnittelukaudella merkittävä määrä avainhenkilöstöä (esimiehiä, asiantuntijoita ja verotarkastajia), joiden korvaaminen edellyttäisi jo vuosina ulkoista rekrytointia. Voimassa olevat tuottavuustavoitteet ja vahvistettu määrärahataso estää avaintehtävien jatkuvuuden turvaamisen ja vaarantaa Verohallinnon toimintavarmuuden. Voimassa olevat tuottavuustavoitteet yhdessä vahvistettujen toimintamäärärahakehysten kanssa edellyttävät Verohallinnolta tuottavuuden parantamista vaikuttavuuden kustannuksella. Käytännössä tämä merkitsee valvonnan automaatioasteen nostamista ja palvelutoimintaan kohdennettavan henkilöstömäärän vähentämistä, jotka heikentävät fiskaalista vaikuttavuutta. Tuottavuustavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä olisi, että myös aineellinen ja menettelyllinen lainsäädäntö tukisi verotusprosessien kehittämistyötä ja, että IT-toiminnan kehitystyötä voitaisiin tehokkaasti jatkaa. Tietotekniikkaan käytettävissä olevista toimintamäärärahoista aiempaa suurempi osa joudutaan kuitenkin kohdentamaan viivästettyjen pakollisten ten toteuttamiseen. Pakolliset hankkeet on toteutettava vuoteen 2013 mennessä, jotta päivitetyn IT-strategian mukainen toimintakyvyn ylläpito ja varmistus voidaan turvata. Vuoden 2013 jälkeen vaadittavat henkilöstövähennykset edellyttävät strategisten kehittämishankkeiden lisärahoitusta, koska hankkeiden htv-vaikutukset voidaan realisoida vasta uusien toimintatapojen käyttöönottovaiheiden jälkeen. Taloudellisen tilanteen vuoksi strategiset kehittämishankkeet on jouduttu kuitenkin arvioimaan uudelleen. Peruslaskelman lähtökohtana on voimassa oleva toimintamäärärahakehys, joka suunnittelukaudella mahdollistaa vain noin 70 %:n panostuksen strategiseen kehittämiseen aiemmin tavoitelluista strategisista hankkeista (TTS ). Tuottavuustyö vaikuttaa myös toiminnan taloudellisuuteen, joskin mm. uusien järjestelmien kehittämisen kalleuden ja lainsäädännön monimutkaistuminen sekä palkkaratkaisujen ja vakanssirakenteen muutosten vuoksi taloudellisuus ei voi kehittyä yhtä suotuisasti kuin työn tuottavuus. Tukitoimintojen tuottavuustyössä hyödynnetään Valtiokonsernin ja Valtiovarainministeriön hallinnonalan yhteisiä palveluja ja menettelyjä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Verohallinnon suunnittelukauden henkilötyömäärätason suunnittelussa ei ole huomioitu seuraavia asiakokonaisuuksia: - Valtioneuvoston asettamassa työryhmävalmistelussa olevaa verouudistusta, - vuosittain toistuvista verolainsäädäntömuutoksista poikkeavia muutoksia (muutosten kokonaistyömäärätarve), - Verohallinnon ehdottamia tuottavuutta parantavia säädösmuutosehdotuksia eikä Verohallinnon hoidettavaksi mahdollisesti säädettäviä uusia tehtäviä.

13 VEROHALLINTO TTS (33) Verohallinnon tarkistetut tuottavuustavoitteet on kohdistettu myös toiminnoille, jotta tuottavuuskehityksen vaikuttavuutta kyetään arvioimaan ja seuraamaan. Verohallinto 2006 toteuma 2007 toteuma 2008 toteuma 2009 ennuste Ydintoimintoihin käytettävä työaika Henkilöverotus Yritysverotus Yhteisöverotus Verotarkastus Verotilivalvonta Veronkanto Perintä Tietopalvelu Ydintoiminnot yhteensä Tukitoimintoihin käytettävä työaika Konsernihallinto Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tietohallinto Sovelluspalvelut IT-infrapalvelut Tuotantopalvelu Toimitilat Hankintatoimi Tukitoiminnot yhteensä Erillisvastuutoimintoihin käytettävä työaika Oikeudenvalvonta Maksullinen toiminta Muut toiminnot yhteensä HTV-TAVOITETASO Taulukko 5: Työaikapohjainen henkilötyömääräjakauma ja suunnitelma vuosille TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS Verohallinnon sisäistä ohjausta ja johtamista varten tavoitteita on edelleen tarkennettu organisaatiorakenteen ja toimintojohtamisen mukaisesti. Ohjaukselliset tavoitteet on eritelty yhteenvedossa (Taulukko 6).

14 VEROHALLINTO TTS (33) Verohallinto 2006 toteuma 2007 toteuma 2008 toteuma 2009 ennuste Ydintoiminnot Henkilöverotus Yritysverotus Yhteisöverotus Verotarkastus Verotilivalvonta Veronkanto Perintä Tietopalvelu Ydintoiminnot yhteensä Keskitetyt tukitoiminnot Konsernihallinto Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tietohallinto Sovelluspalvelut IT-infrapalvelut Tuotantopalvelu Toimitilat Hankintatoimi Tukitoiminnot yhteensä Erillisvastuutoiminnot Oikeudenvalvonta Maksullinen toiminta Muut toiminnot yhteensä HTV-TAVOITETASO Taulukko 6: Henkilöstömäärät toiminnoittain ja suunnitelma vuosille TAE 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 TTS Toiminnoittainen toimintojohtamisen laskentamalli (Taulukko 6): Toiminnoittainen laskentamalli perustuu mahdollisimman matalaan toimintokohdistukseen, jotta kyetään laskemaan toiminnoittaiset valtakunnalliset kustannukset eli mitä toiminnon ylläpitäminen maksaa myös henkilötyövuosina tarkasteltuna. Tuottavuustarkasteluun otetaan jatkossa myös kannanotot ns. erillisvastuutoimintoihin (oikeudenvalvonta ja maksullinen toiminta). Näiden toimintojen toimintataso määrittyy muun kuin verotussäännösten ja verotukseen liittyvän toiminnan tehostumisen kautta. Esimerkiksi maksullisen toiminnan tasoon vaikuttaa ensisijaisesti maksuperustelaissa määritelty hinnoittelurakenne ja -malli. Tukitoiminnoissa on kirjattuna vain keskitetyn ohjauksen ja kehittämisen osuudet sekä keskitetysti tehtävän operatiivisen työn osuus kuten palvelukeskukset. Ydintoimintojen toimintatason mukaan korreloivan työn osuus on kohdistettu mallissa ydintoiminnoille. Esimerkiksi yritysverotoimiston henkilötyövuosimäärä sisältyy yhteisöverotukseen ja työmäärä sisältää myös tukitoimintojen osalta hajautetun työn osuudet. Verotilivalvonta on huomioitu alkaen Verotiliuudistuksen käyttöönoton yhteydessä, jolloin myös toiminnallisuutta siirtyi muista toiminnoista verotilivalvontatoimintoon.

15 VEROHALLINTO TTS (33) 3 VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS SEKÄ HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3.1 Peruslaskelma Perussuunnitelma sisältää Verohallinnon perustoiminnan eli ne säädösperusteiset tehtävät, joita varten Verohallinto on olemassa. Peruslaskelma sisältää perustoiminnan lisäksi ne välttämättä toteutettavat hankkeet, jotka on hyväksytty tehtäväksi voimassa olevassa kehyspäätöksessä tai joita esitetään sisällytettäväksi uuteen kehyspäätökseen. Hankkeella tarkoitetaan tiettyä kokonaisuutta, joka koostuu usein monista erillisistä projekteista. Muihin kulutusmenoihin sisältyvä ulkopuolelta hankittavan tietojärjestelmäpalvelun ja hankintojen arvioidut kustannukset ylläpidon ja hankkeiden kesken on eritelty vuosilta erilliseen taulukkoon (Taulukko 7). Verohallinnon asiantuntija- ja tutkimuspalveluostojen arvioitu jakauma vuosina (M ) - Sisältää tieto- ja tukijärjestelmäpalveluiden ulkoiset hankintamenot yhteensä - Huom! Ilman investointeja Asiantuntija- ja tutkimuspalveluiden ostot yhteensä (M, LKP-tili 4392) ,4 57,4 54,4 52,9 50,8 Järjestelmien ylläpito 29,8 29,8 29,8 29,8 29,8 Sovellusylläpito 23,3 23,3 23,3 23,3 23,3 Infraylläpito 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 Hankkeet 29,9 25,9 22,9 21,4 19,3 Pakollinen lainsäädännön (PL) 3,6 4,6 4,6 4,1 3,6 Pakollinen teknologian turvaaminen (PT) 12,3 10,6 7,9 7,0 6,2 Strateginen (TTS-hankkeet) 14,0 10,8 10,5 10,4 9,6 TTS-hankkeisiin sisältyvän pakollisen työn osuudet yhteensä (arvio) 8,2 6,5 5,7 5,0 4,0 - sisältyy mm. v Verotili I-vaihe TTS-hankkeiden muu strateginen kehitys 5,8 4,3 4,8 5,4 5,6 Muu toiminnan 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7 Taulukko 7: Verohallinnon tietojärjestelmäpalveluiden jakauma vuosina Peruslaskelmaan sisältyvät strategiset hankkeet ovat hankkeittain eriteltynä sekä toiminnalliset tavoitteet sisältävässä yhteenvedossa (Taulukko 8) että erillisessä hankeluettelossa liite 4. Vaikuttavuudelle, toiminnalliselle tuloksellisuudelle sekä henkisten voimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle asetettavat tärkeimmät, peruslaskelmaan sisältyvät tavoitteet esitetään taulukossa (Taulukko 8).

16 VEROHALLINTO TTS (33) Taulukko 8: Verohallinnon peruslaskelmaan sisältyvät toiminnalliset tavoitteet; voimassaolevan kehystason mukainen suunnitelma Perus- Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi laskelma * asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Perustoiminta ja perustoiminnan turvaaminen Perustoiminta ja 1. Verohallintolain perustoiminnan turvaaminen (ilman hankkeita) mukaiset tehtävät 2. Verohallinnolle erillislakien perusteella määritellyt muut tehtävät 3. Toiminnan turvaavat muut kehittämistehtävät kuten riskienhallintamenettelyn käyttöönotto ja toimintojen uudelleenjärjestelyt 2.1 Tietopalvelu 2.2 Maksullinen toiminta 3.1 Riskienhallinta ja turvallisuus 3.2 Toimialamalliin siirtyminen Peruslaskelma - Peruslaskelman pakolliset lainsäädäntöhankkeet YTJ:n sähköinen asiointi (viranomaisyhteistyö, asiointi EU:n palveludirektiivin edellyttämät sähköiset palvelut sekä Pakollinen lainsäädäntömuutos YTJ SA-hanke (hanke ) II-vaihe: Katso-tunniste: esitettävä määräraha ** (II-vaihe: 1 350, III-vaihe: Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha Verotuksen toimittaminen 1.2 Verovalvonta 1.3 Verojen ja maksujen kanto 1.4 Perintä 1.5 Tilitys veronsaajille 1.6 Veronsaajien oikeudenvalvonta (Perustoiminnan kustannus =Nettomenot - eriteltyjen hankkeiden kustannukset) (Määrärahavajeen perusteella tehty arvio) Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) (Palkkakustannusvajeen poisto vuoden 2013 osalta 6 999) Tulosprisman osa-alue *** Vaikuttavuus Tuottavuus Taloudellisuus Palvelukyky ja Henkisten voimavarojen hallinta ja Palvelukyky ja Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** Verokertymien taso (suhdanneriippuvuus). Ennakkoperinnän vastaavuus 11 % (poikkeama enintään, suhdanneriippuvuus). Jäämäperinnän kertymä 58 % (suhdanneriippuvuus) Säästö n. 100 htv Kustannukset eivät kasva inflaatiokehitystä enempää. Siirtomäärärahakanta toimintamäärärahoista vähintään: 5 % vuonna % vuonna % vuonna 2018 Asiakastyytyväisyys säilyy ennallaan. Työhyvinvointi (VM-Barohenkilöstökysely); Työtyytyväisyysindeksi vähintään 3,40 Työilmapiiri ja yhteistyö vähintään 3,60 Kehittymisen tuki yli 3,40 Työolot vähintään 3,70 Tiedon kulku vähintään 3,30 EU:n palveludirektiivin edellyttämät sähköiset palvelut Yrityksille Valtionhallinnon

17 VEROHALLINTO TTS (33) Peruslaskelma ICT toimintavarmuus asetettu tavoite Valtionhallinnon yhteisen tunnistepalvelun kehitys yhdessä PRH:n kanssa ICT toimintavarmuuden parantaminen Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen VM:n pakolliseksi muuttuvat Vahtimääräykset (UUSI) Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * III-vaihe: VM ICT varautumisen ja tietoturvallisuuden tasovaatimukset esitettävä määräraha ** ja Katsotunniste: 1 500) (sis. laite- ja yms maksuja 4 502) Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. (Uusi hanke) Peruslaskelma - Peruslaskelman pakolliset hankkeet Työasemaympäristön Työasemien ja Pakollinen Työasemaympäristön kehittämi- työasemaohjel- teknologia- nen (2010) mistojen uudistamuutos (hanke ) Oracle 11g käyttöönotto HP-UX tietokantaalustan vaihto Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Työasemaympäristön 2014 Työasemaympäristön 2014 (hanketunnus puuttuu) ASVAjärjestelmän uu- minen Uuden tietokantaohjelmistoversio n käyttöönotto Tietokantaalustan vaihto Eräkäyttöympäristö Eräkäyttöympäristön uusiminen Työasemien ja työasemaohjelmistojen uudistaminen Asunto-osakeyhtiöiden vero- Pakollinen Pakollinen Pakollinen : IT-strategian edellyttämä hanke: UUSI Pakollinen Pakollinen teknologia- Oracle 11g käyttöönotto-hanke (hanke ) HP-UX tietokantaalustan vaihto-hanke (hanke ) Uuden eräkäyttöalustan ja ohjelmointiympäristön (=OpenVMS ja Pro*Cobol) rakentaminen (Uusi hanke) ASVA-hanke (hanketunnus puut (sis. laite- ja yms maksuja 6 330) 200 (sis. laite- ja yms maksuja 180) (sis. laite- ja yms maksuja 400) (sis. laite- ja yms maksuja 6 700) Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osa-alue *** Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** yhteinen tunnistepalvelu Toimivat ja oikein mitoitetut työvälineet. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Toimivat ja oikein mitoitetut työvälineet. Verotusprosessin toimivuus.

18 VEROHALLINTO TTS (33) Peruslaskelma ENNO-hanke (hanketunnus puuttuu) distaminen: ASVA Ennakon oikaisujärjestelmien uudistaminen: ENNO Perusverokorttijärjestelmien uudistaminen Perintö- ja lahjaverouudistus: PELA Kiinteistöverotuksen työvälineuudistus: YTJ:n uudistaminen KIVE asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen tusarvolaskennan muutos uudistaminen Ennakon oikaisujärjestelmien uudistaminen (Dcom) Perusverokorttien ja ennakoiden uudistaminen Perintö- ja lahjaverotuksen uudistaminen Kiinteistöveron työvälineuudistus YTJ:n uudistaminen Pakollinen Pakollinen (FAS) Pakollinen Pakollinen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * tuu) Pakollinen (FAS) Perusverokortithanke (hanketunnus puuttuu) PELA-hanke (hanketunnus puuttuu) KIVE-hanke (hanketunnus puuttuu) YTJ:n uudistaminenhanke (hanketunnus puuttuu) Peruslaskelma - Peruslaskelman strategiset kehittämishankkeet HEVE 2017 Asiakaskohtainen verotusmenettelyn : Tuloverotuksen - Henkilöverotuksen (hanke ) Ennakkoverotuksen, lopullisen ve- yhdistetty rotuksen ja kiin- toimittaminen Asiakkaan sähköisten itsepalveluiden teistöverotuksen Varainsiirtoverotuksen valvonnan automaatioasteen esitettävä määräraha ** (hanke jäissä ja aloitus vasta vuonna 2014, kehittämislaskelman kanssa yht ) Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osa-alue *** Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja Palvelukyky ja Taloudellisuus (kehittämislaskelmassa yhteensä hankkeen aloittamiseksi vuotta aikaisemmin jo vuonna 2013) Palvelukyky ja Vaikuttavuus Taloudellisuus Palvelukyky ja Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** Verotusprosessin toimivuus. Verotusprosessin toimivuus. Verotusprosessin toimivuus. Verotusprosessin toimivuus. Kustannustason hillitseminen Sähköiset palvelut Asiakaskäyttäytymisen evaluointi: Asiakastyytyväisyystutkimus Käyttäjätutkimus, profiloinnit Palautteen hallinta Kustannusten kasvun hillintä ja kustannusten leikkaaminen.

19 VEROHALLINTO TTS (33) Peruslaskelma YVE 2012 asetettu tavoite Henkilöverotuksen työkalujen Sähköisen asioinnin viranomaisten välillä Suorituskyvyn johtaminen Asiakaskohtaisen verotusmenettelyn : Yritysverotuksen työkalujen (asiahallinta, optinen luku ja sähköinen arkistointi) Suorituskyvyn johtaminen Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * nostaminen Henkilöverotuksen sähköisten palvelujen laajentaminen ja uusien Henkilöverotustoimialan - Yritysverotuksen 2012 (hanke ): Yhteisöverotuksen valtakunnallisen paperittoman tuloverotusprosessin Sähköisen arkiston käyttöönotto YTJ:n sähköinen palvelu Yritysverotustoimialan esitettävä määräraha ** Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osa-alue *** Henkisten voimavarojen hallinta ja Vaikuttavuus Tuottavuus Taloudellisuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** Asiakastyytyväisyyden parantaminen. Työhyvinvointi (VM-Barohenkilöstökysely); Työilmapiiri ja yhteistyö vähintään 3,60 Asiakaskäyttäytymisen evaluointi. Säästö n. 100 htv (sis. myös YTJ:n sähköisten palveluiden tuomat hyödyt) Kustannusten alentaminen. Analyysitoiminto Analyysitoiminnon : Valikoinnin Kohdevalinnan Valvonnan - Analyysitoiminnon (Analyysitoiminto, hanke ): Kohdevalinnan, 1.vaihe Kohdevalinnan jatkokehitys (sis. investointeja 150) - Vaikuttavuus Tuottavuus Verokertymien taso (suhdanneriippuvuus) AsiakasCompliancen evaluointi I-vaihe: Säästö 0 htv II-vaihe: Valvonnan (osa kehyskauden jälkeen)

20 VEROHALLINTO TTS (33) Peruslaskelma Verotili Perintämenettelyt 2017 asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * Verovelvolliskohtaisen asiakasreskontran Saldoperinnän - Verotiliuudistus (Verotili, hanke ): I-vaihe: Saldonhallintapalvelut ja takuutilitys Oma-aloitteiset verot (yritysasiakkaat), oma-aloitteisten verojen ilmoitusvalvonta sekä OIVAn ja verotilin keskitetyt hajautetut tehtävät Verotilin verkkopalvelu Verotilin laajennus tuloverotukseen II-vaihe: Maksuunpannut verot: Henkilö- ja yritysasiakkaat - Perinnän 2017 (hanke ): Saldoperintä (mm. perintäjärjestelmän esitettävä määräraha ** Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) (kehittämislaskelmassa yhteensä II-vaiheen palauttaminen aiemman aikataulun mukaiseksi vuosille ) Tulosprisman osa-alue *** Palvelukyky ja Tuottavuus Taloudellisuus Palvelukyky ja Taloudellisuus Tuottavuus Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** Valvonnan, henkilöja yritysasiakkaat Muiden toimintojen kuten perintäasiakkaat Taloudellisuus 1) Henkilöasiakkaat: Säästö n. 37 htv. 2) Yritysasiakkaat: Säästö n. 18 htv. Kustannustehokkuuden nostaminen Päätösten yhdenmukaisuus. I-vaihe: Säästö n. 100 htv II-vaihe: Säästö n. 60 htv Takuutilitysten osuus kausitilityksistä 0 % Asiakastyytyväisyyden parantaminen: vähintään 8,0 (v. 2007: 7,7) Kustannustason hallinta. Säästö n. 20 htv (vasta suunnittelukauden jälkeen)

21 VEROHALLINTO TTS (33) Peruslaskelma Riskienhallinta VH organisaatiouudistus 2012 asetettu tavoite Riskienhallinta Strategisten riskien haltuunotto Toiminnallisten riskien haltuunotto (kuten turvallisuusriskit) YETT-strategian mukaisen toiminnan ohjaus ja valvonta Verohallinnon toimintojen uudelleenjärjestelyt Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * uudistaminen) - Riskienhallinta (hanke ): 1) Riskien hallintamenettelyn käyttöönotto 2) Strategisten riskien hallinta 3) Rahoitusriskien hallinta: Tuottavuustavoitteiden edellyttämä kehitystoiminta (varaus) Huom! Hanke myös sisältää aiemmat tukitoimintokohtaiset uudelleenjärjestelyihin liittyvät hankkeet! esitettävä määräraha ** Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osa-alue *** Palvelukyky ja Tuottavuus Verohallinnon organisaatiouudistus 2012 (hanke ): Hallintolain muutokset Toimialamalliin siirtyminen Konserninohjausja johtamismallin Konsernin suunnittelumallin Laatuohjaustoiminnan Tulospalkkausmenettelyn Tukitoimintoihin liittyen palveluraja- Taloudellisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** Turvallisuus- ja tietoturvariskien tunnistaminen ja arviointi toimialoilla: 100 % Tuottavuusohjelman tavoitteet (tavoitetaso). Kustannustason alentaminen. Työhyvinvointi (VM-Barohenkilöstökysely); Johtaminen vähintään 3,40 Työn sisältö ja haasteellisuus vähintään 3,70 Tiedon kulku vähintään 3,30 Työnantajakuva vähintään 3,30

22 VEROHALLINTO TTS (33) Peruslaskelma Vero_fi-palvelun uudistus Asianhallinta Sähköinen asiointi Sähköinen arkistointi Asiakasviestien hallinta Verokysy asetettu tavoite Verkkoviestinnän Asianhallintajärjestelmän Sähköisen asiointialustan Sähköisen arkistoinnin Asiakasviestien hallintajärjestelmän Sähköisten kyselyjärjestelmien Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * pintojen määrittely sekä niihin liittyvien seuranta- ja raportointimenettelyjen - Uudistettu vero.fi - palvelu käyttöön vuonna 2011 (hanke ) - Asianhallintajärjestelmän (hanke ) - Sähköisen asiointialustan (hanke ) - Sähköisen arkistoinnin (hanke ) - Asiakasviestien hallintajärjestelmän (hanke ) - Sähköisen verotustietojen suorakyselyjärjestelmän (VeroKysy, hanke ): Tietopalvelutietokanta, 1. vaihe ( ): KELA ja esitettävä määräraha ** (sis. lisenssimaksuja 1 950) (sis. käyttöpalvelumak- suja 3 800) Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osa-alue *** Palvelukyky ja (sis. lisenssimaksuja 1 240) (sis. käyttöpalvelumaksuja 2 - Palvelukyky ja - Palvelukyky ja 800) Palvelukyky ja Palvelukyky ja Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** Asiakastyytyväisyyden parantaminen: vähintään 8,0 (v. 2007: luonnolliset henkilöt 7,7 ja yritysasiakkaat 7,9) Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen Tuottavuus I-vaihe: Säästö n. 6 htv (KELAn kyselyjen vaikutus henkilöasiakkaiden verotustoiminnossa). II-vaihe: Kyselyjärjestelmän välityksellä tehtävien kyselyjen lisääminen 20 % vuodessa (vuodes-

23 VEROHALLINTO TTS (33) Peruslaskelma asetettu tavoite Tavoitteen muuttuminen edellisestä TTS-kaudesta sekä syyt muutokseen Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi * kuntien sosiaalihuollon viranomaiset Tietokannan vaiheittainen laajennus ( ) esitettävä määräraha ** Voimassa olevan kehyspäätöksen mukainen määräraha Esitettävä määräraha verrattuna kehyspäätökseen lisäys (+), vähennys (-) Tulosprisman osa-alue *** Tunnusluku ja sille asetettava tavoitearvo vuodelle 2014 **** ta 2011 alkaen). Esitäytetyn veroilmoituksen sähköiset palvelut (ESSI) Elektroninen arkiston muodostus (eams) Tavoittamisen hallinta Esitäytetyn veroilmoituksen sähköisten palveluiden Elektronisen arkiston muodostusmenettelyn Asiakkaan tavoittamistietojen ja asiakastulosteiden jakelun ulkoistaminen. Osana aiempaa HEVEhanketta Uusi strateginen hanke Uusi strateginen hanke Esitäytetyn veroilmoituksen sähköisten palveluiden (ESSI, hanke puuttuu) Elektroninen arkiston muodostuksen (eams, uusi hanke) Kokonaisratkaisu asiakkaan tavoittamiseksi sisältäen sähköisen tavoittamisen. (uusi hanke) Tuottavuus Taloudellisuus Palvelukyky ja Taloudellisuus Säästö n. 54 htv Kustannustason hallinta. Toiminnan kehittämiseen liittyvien tukipalveluiden rakentaminen. Kokonaiskustannustason hillitseminen asiakkaan tavoittamiseen liittyvien kustannusten osalta. Peruslaskelmataulukon otsikkokenttien selitteet: * Toimenpiteet voivat olla erillisiä hankkeita tai osa perustoimintaa. ** Määräraha sisältää kaikki tavoitteen saavuttamiseksi tehtävien toimenpiteiden menot. Jos toimenpide on hanke, määräraha sisältää kaikki hankkeen toteuttamisesta erikseen aiheutuvat menot. Hankkeen määrärahan tulee täsmätä Planning järjestelmään tallennettavaan hankkeen suunnitelmaan. *** Tavoite liittyy yhteen tai useampaan tulosprisman osa-alueeseen: a. vaikuttavuus b. tuottavuus c. taloudellisuus d. kannattavuus e. kustannusvastaavuus f. suoritteet g. palvelukyky ja h. henkisten voimavarojen hallinta ja **** Jokaisella tulosprisman osa-alueella, johon tavoite liittyy, esitetään tunnusluku, jolla tavoitteen saavuttamista mitataan. Tunnusluvulle esitetään tavoitearvo vuodelle 2014 ja sen tulee täsmätä Planning järjestelmään tallennettavaan suunnitelmaan.