VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI



Samankaltaiset tiedostot
SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä pääjohtaja Juhani Tervala

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

LNG

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Liikenne- ja viestintäministeriön budjettikehys on 2,4 miljardia euroa, joka on noin 4,6 % koko budjetista.

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2011 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 :n muuttamisesta JOHDANTO

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

Kestävä yhdyskunta Logistiikan mahdollisuudet

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomen logistinen kilpailukyky

Metsäteollisuuden tarpeet

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta

Liikennehallinnon virastouudistus

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Finavia EU:n lentoliikennestrategiasta

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen

MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ?

VR Eurooppalainen kuljettaja

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMIA MAAKUNTAUUDISTUKSEEN JA TIENPITOON

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

KUINKA TALOUSKRIISI NÄKYY ITÄMEREN MERIKULJETUKSISSA

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Vesiväylähankkeet. Hankesuunnittelupäivä Olli Holm

EUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla

Valtioneuvoston asetus yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävistä lentoasemista ja satamista

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Avaus Vesiväyläpäivä / Mirja Noukka

The forest means the future for us

RIKKISÄÄNTELY JA UUDET POLTTOAINEET

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Suomen logistiikan näköalat

Liikennevaliokunnan VAIKUTTAMISSUUNNITELMA

Väylämaksujärjestelmän uudistaminen

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Liikenteen uusi rahoitusmalli mahdollistaa jätti-investoinnit

Vastuullisesti kasvava Lappi

TEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto

POHJOINEN KILPAILUKYKY JA LIIKENNEYHTEYDET

Riittääkö puuta kaikille?

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

SUPERSATAMA LOGISTIIKKAKETJUSSA. Kymenlaakson kauppakamarin Logistiikkapäivä Kotka tj. Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Suomen meriliikennestrategia

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Tienpidon ja liikenteen ajankohtaisia Pohjois-Savon MYR

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen

Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla

Kausi: TAVARALIIKENNE Tammi 2012 Tammi 2011 Muutos 12/11

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

OULUN SEUDUN LIIKENNE Pasi Heikkilä

Liikenneverkon korjausvelkaohjelma: lähtötilanne, nykytilanne ja kehitysnäkymät

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen logistinen sijoittuminen Euroopan suuntaan ja muualle maailmaan haaste vai mahdollisuus?

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo

Suomen elintarviketoimiala 2014

HE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ELO-EGLO -seminaari Valtiosihteeri Perttu Puro

"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia

Kouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala,

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ neuvotteleva virkamies Maija Rönkä

Vientiteollisuuden näkymiä metsäyhtiössä

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana

Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

Transkriptio:

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry.

Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen satamissa kehitys Investoinnit väylä- ja satamainfraan Logistiikkakustannukset Suomessa Tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia

Suomen Satamaliitto ry. Vuonna 1923 perustettu jäsensatamiensa edunvalvoja Jäsensatamat (29) Kuntien omistamia (25) Teollisuuden omistamia (2) Yksityisiä satamia (2) Jäsensatamien Ulkomaan meriliikenne 2010 ~ 90,0 milj. tonnia Liikevaihto ~ 230 milj. euroa Henkilöstö ~ 800 henkilöä Kansainvälinen toiminta ESPO The European Sea Ports Organization IAPH The International Association of Ports and Harbors PIANC International Navigation Association

Satamaliiton jäsensatamat 2011 29 jäsentä Tolkkinen

Suomen satamien liikenne Ulkomaan merikuljetuksia tapahtuu noin 50 sataman kautta. 10 suurimman sataman osuus koko ulkomaan tavaraliikenteestä on nyt ~ 80 % eli Sköldvik, HaminaKotka, Helsinki, Naantali, Kokkola, Pori, Rauma, Raahe, Hamina ja Oulu satama kpl tavaramäärä (%) - suuret 10 80 - keskisuuret 17 18 - pienet 23 2 Vuonna 2010 Tuonti 51,5 milj.tonnia transito 2,1 milj.tonnia Vienti 41,7 transito 5,4 milj.tonnia Kotimaan liikenne 16,6 Yhteensä 109 milj.tonnia 7,5 milj.tonnia Matkustajaliikenne 17,4 miljoonaa matkustajaa

Meriliikenteen kehitys 1960-2010 ja ennuste 2020-2030 2010 Tuonti Vienti Yhteensä 1960 8,9 10,4 19,4 1970 20,2 12,4 32,6 1980 31,5 17,9 49,4 1990 34,8 24,1 58,9 2000 41,1 39,5 80,6 2010 51,5 41,8 92,3 2020 e 61,0 50,5 111,0 2030 e 71,0 60,5 131,5

Alus- ja lastikoko kasvaa Aluskäynnit Suomessa; 1970 24 455 1980 22 594 1990 26 571 2000 36 370 2010 30 855 Suomen satamissa käyneiden alusten keski-määräinen nettovetoisuus on kasvanut 6 027 tonnista 8 627 tonniin vuosina 1999 2008. Keskimääräinen lastikoko on kasvanut 1 144 tonnista 1 402 tonniin. + ~23 %

Kauppamerenkulun väylät Huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien määrä on 2000-luvulla pienentynyt noin kolmanneksen. Huonokuntoisia väyliä on kuitenkin vielä noin 450 km. Väylien huono kunto ilmenee madaltumina ja turvalaitteiden rakenteellisina puutteina.

Väyläpalvelujen rahoitus Finavian, Satamaliiton jäsensatamien, valtion väylävirastojen rahoitus sekä kuntien rahoitus liikenneväyliin oli vuonna 2008 noin 3 mrd. euroa. Kadut ja tiet vievät rahoituksesta 62 %, radat 19 %, vesiväylät ja satamat 10 % ja lentoliikenteen asemat ja palvelut 9 %.

Satamien ja meriväylien infrastruktuurikulut / tonni Satamien infrastuktuurin kulut suhteessa kuljetusten määrän ovat 2000-luvulla kasvaneet. Kauppamerenkulun palvelujen kuluissa kehityksen suunta on ollut vastakkaiseen suuntaan. Satamainvestoinnit 2006 2010 olivat noin 1,0 Mrd. - jatkossa 2011 2015 noin 540 Milj.

Väylämaksut Väylämaksutulot ylittivät useana vuonna väylämaksulla katettavien toimintojen kulut. Ylijäämää vuosina 2003 2008 oli yhteensä lähes 60,0 milj. Talouden taantuman ja väylämaksun alennuksen (2008 ja 2009) seurauksena oli -2,5 milj. alijäämä vuonna 2009.

Satamien maantie- ja rautatiekuljetukset

Kuljetuskustannukset Kuljetusketju Suomi Keski-Eurooppa Suomalaisen teollisuuden logistiset kustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin Euroopan päämarkkina-alueen kilpailijoiden Satama 0 30.9.2011 / MMy Tehdas Satama Ylimääräinen kuljetusmatka 1 000 3 000 km Välimatka (km) 1200 400 1600 800 2000 Markkina-alue 3000

Logistiikkakustannukset Suomessa Suomen elinkeinoelämän logistiikkakustannukset ovat logistiikkaselvityksen mukaan noin 34,7 mrd. euroa vuodessa. Tämä on noin 19 prosenttia BKT:stä, kun teollisuusmaissa vastaava luku on välillä 10 17 prosenttia. Suomalaisyritysten logistiikkakustannukset vuonna 2008 olivat keskimäärin 14,2 % liikevaihdosta. Luku on kansainvälisesti korkea. Kokonaisosuus on v. 2006 selvityksestä (13,0 %) hieman noussut. Tulosta selittää erityisesti kuljetuskustannusten nousu. Kasvava osa yritysten kustannuksista syntyy ulkomailla. Kuvassa esitetään eri vuosina tehtyjen logistiikkaselvitysten vertailukelpoiset kustannukset, joista havaitaan kasvava trendi vuodesta 1995 vuoteen 2008. Lähde: Logistiikkaselvitys 2009

H:ki Travemunde 1 100 km 611 NM 48 h H:ki Amsterdam 1 900km 1 122 NM 85 h Kemi Göteborg 1 500 km 966 NM 72 h Kemi - Amsterdam 2 500 km 1 403 NM 96 h

Kehitysnäkymiä ja haasteita 1/2 Muutokset satamissa; Hallintomallin uudistus satamista osakeyhtiöitä 2014 HaminaKotka Satama Oy aloitti 1.5.2011 Selvityksiä tehty yhteistyön malleista ja mahdollisuuksista mm, Pori Rauma, Turku-Naantali,???????? Meriliikenteen muutokset; Teollisuuden rakennemuutos erityisesti metsäteollisuus Satama osana logistista ketjua tehokkaat ja toimivat väylät Kaivoshankkeet käynnistymässä lukuisa määrä Venäjän liikenne Transito kilpailukyky Yleinen talouden kehitys Suomen vienti kilpailukyky Meriliikenteen ja satamien ympäristökysymykset kustannusvaikutukset 30.9.2011 / MMy

Kehitysnäkymiä ja haasteita 2/2 Hallinnon muutokset; LVM:n organisaatiouudistus merenkulun merkitys LiVi:n organisaatiouudistus merenkulun merkitys ja osaamisen varmistaminen Trafi:n organisaatiouudistus merenkulun merkitys ja osaamisen varmistaminen Merenkulun palvelutuotannon muutokset; Arctia shipping talvimerenkulun palvelutaso ja hinnoittelu Finnpilot luotsauksen palvelutaso ja hinnoittelu Meritaito väylänhoidon ja kanavien käytön palvelutaso 30.9.2011 / MMy

Kansallisia haasteita.. VÄYLÄMAKSUN KOROTUSESITYS 12 %!!! Jäänmurron kustannukset + 20 milj. euroa!!!

Kansallisia haasteita Finnpilotin hallitus päätti korottaa luotsausmaksuja v. 2012 alusta vaikutuksia; Helsinki + 20% 60% Hamina/Kotka + 0% - 20% Turku/Naantali + 7% - 13% Rauma + 20% - 60% Oulu + 15% - 25% Saimaa + 26% - 36%

Kemi/Tornio Oy?? Oulu/Raahe Oy?? Kokkola/P-saari Oy?? SAIMAAN SATAMAT Oy??? Kaskinen/Krist.k Oy?? Pori/Rauma Oy?? HaminaKotka Satama Oy Naantali/Turku Oy?? 24.5.2010 / MMy

Murmansk? Kovdor Vaikutukset meriväyliin ja muuhun liikenneinfraan investoinnit Vaikutukset satamiin investoinnit 30.9.2011 / MMy

Kiitoksia huomiostanne! Markku Mylly Managing Director Finnish Port Association Toinen linja 14 FI-00530 Helsinki Finland Tel. +358 9 771 2274 Mob. +358 400 568 792 Fax. +358 9 753 0474 Email; markku.mylly(at)satamaliitto.fi www.satamaliitto.fi