Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi

Transkriptio

1

2 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi

3 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen Suomessa. Ylläpidämme ja kehitämme 25 lentoasemaa ja koko Suomen ilmatilan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Finavian asiakkaita ovat lentoyhtiöt, muut alan toimijat sekä lentomatkustajat. Vuonna 2012 liikevaihtomme oli 359 miljoonaa euroa ja palveluksessamme työskentelee 2800 henkilöä. 3

4 Lentoliikenteen toimintaympäristön suuret trendit haastavat Suomen I. Tuotannon ja talouden globalisaatio jatkuu II. Lentoliikenteen tarjonta muuttuu nopeasti. Alan taloudellinen ahdinko jatkuu III.Kotimaan matkustajamäärissä ei ole odotettavissa merkittävää kasvua lähivuosina IV. Lentoliikenteeseen vaikuttava regulaatio ja markkinavalvonta jatkuu vahvana 4

5 Kansainvälisen lentoliikenteen kehittyminen RPK = revenue passenger kilometres 5 Kasvun vauhdittajia: 1. Globalisaatio ei ole mahdollista ilman ihmisten liikkumista 2. Kaupan vapautuminen 3. Kaupungistuminen 4. Vaurastuminen, turismi 5. Lentomatkustamisen reaalihintojen kehittyminen Lähde: ICAO, Airbus

6 Suomi mukana kasvussa Matkustajaliikenteen kehitys Aasiaan Saapuneet Arriving Lähteneet Departing Vaihto Transfer 6

7 Vaihtomatkustus takaa kattavat lentoyhteydet Suomelle vahva tuki koko Suomen talouskasvulle Matkustajamäärä milj. matkustajaa 2012 Yhteydet Aasiaan lkm (06/2013) Tukholma 19,6 2 Kööpenhamina 23,3 6 Helsinki 14, ,1 2 Oslo Riika 4,8 0 Tokio, Nagoya, Osaka 13,7 0 Hampuri 57,5 25 Frankfurt Varsova 9,6 0 Berliini 25,3 2 Peking Xi an Soul Chongqing Shanghai Delhi Singapore Hong kong Hanoi Bangkok 7

8 Käynnissä olevia projekteja lentoasemilla Helsinki-Vantaa Verrokkikentät (Airport Service Quality) Muut kilpailevat kentät Oslo Tukholma Helsinki-Vantaa Pietari Pulkovo Säilyykö Suomen kilpailuasema myös tulevaisuudessa? Lontoo LHR Lontoo Gatwick Kööpenhamina (0,132 /v) Berlin Tegel/Schönefeld Berlin BBI Moskova Sheremetyevo Amsterdam Frankfurt Pariisin kentät München Zürich Istanbul

9 Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Lentoliikenne työllistää suoraan tai välillisesti yli ihmistä Lentoliikenteen osuus Suomen BKT:sta on 3,2 prosenttia Ilmailualan maksamat suorat verotulot valtiolle 2,5 miljardia Lähde: IATA / Oxford Economics

10 Lentoasemat osana suomalaisten matkaketjuja

11 Finavian liiketoiminnan lähtökohta Lentoasemaliiketoiminnan tulee toimia yksityisen liiketoiminnan periaatteella* - Kunkin lentoaseman tulisi kyetä rahoittamaan investointinsa liiketoiminnasta saatavalla kassavirralla - Julkinen rahoitus mahdollista vain erityisin perustein EU on myöntänyt Suomelle pysyvän poikkeuksen. Yksittäisen lentoaseman ei tarvitse olla kannattava. Suomea tarkastellaan kokonaisena verkostona, jonka sisällä kannattamattomia asemia voidaan tukea kannattavien toiminnalla. Koko verkostossa noudatetaan yhtenäistä hinnoittelua *Lähde: EU-komission tiedonanto / suuntaviivat lentoasemien rahoittamisesta

12 Matkustajaliikenne Finavian lentoasemilla % 4% 8% 6% 1% -8% 2% 16% 0,5% Kansainvälinen / International Kotimaa / Domestic Kotimaan matkustajamäärät lähes samalla tasolla Kansainvälinen liikenne kasvussa myös Suomessa 12

13 Matkustajalentoasemat Suomessa Ivalo Enontekiö Tunnissa lentoasemalle 100km Kittilä Rovaniemi Kemi-Tornio Kuusamo Kokkola- Pietarsaari Oulu Kajaani Maarianhamina Pori Vaasa Turku Jyväskylä Tampere- Pirkkala Helsinki-Vantaa Malmi Kuopio Joensuu Varkaus Savonlinna Lappeenranta 13

14 Finavian lentoasemien matkustajamäärät 2012 Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne Yhteensä Helsinki Oulu Tampere Turku Rovaniemi Vaasa Kuopio Kittilä Joensuu Ivalo Lappeenranta Kokkola-Pietarsaari Kuusamo Kajaani Kemi-Tornio Jyväskylä Mariehamn Pori Enontekiö Savonlinna Varkaus

15 Pohjois-Suomen lentoasemien matkustajamäärät tammikuu toukokuu 2012 ja Muutos Oulu ,8% Rovaniemi ,2% Kittilä ,5% Ivalo ,4% Kokkola-Pietarsaari ,3% Kuusamo ,5% Kajaani ,3% Kemi-Tornio ,8% Enontekiö ,4% 15

16 Toimivat matkaketjut Suomen alueiden tukena Eri joukkoliikennemuodot täydentävät toisiaan Pitkillä etäisyyksillä lentoliikenteen merkitys kasvaa Alueen kilpailukyvyn kannalta keskeistä on tehokas yhteys kansainväliseen verkostoon, ei itse kulkumuoto Kuvan lähde: Hanna Kalenoja, Tampereen yliopisto

17 Lentokoneen ja junan liitto case Sveitsi Check in ja bag drop palvelut mahdollisia yli 50 rautatieasemalla Laukkujen checkaus maailmalta suoraan junaasemalle Parantaa matkustajakokemusta ja tehostaa matkaketjua Lähde: sbb.ch 17

18 Lentoyhteyden kilpailukyky Mitä vaaditaan: I. Sopivat aikataulut ja riittävät vuorot illaksi kotiin II. Riittävä matkustajapohja, jotta lentoyhtiö on liiketoimintalähtöisesti kiinnostunut toiminnasta kilpailukykyiset hinnat III. Lentomatkan kytkeytyminen muihin liikennemuotoihin Matkaketju kotoa perille ratkaisee Juna, bussit, taksit, parkkijärjestelyt yksityisautoille 18

19 Eri vaihtoehtoja alueellisten kenttien rahoitukselle

20 1. Valtion tai kuntien suora tuki yhdistettynä Finavian sisäiseen subventioon Edellyttää EU-hyväksyntää Lentoyhtiötuki ei ratkaise lentoasemien rahoitusta Yhteydet pieniltä asemilta jäänevät heikoiksi

21 2. Verkoston supistaminen Edellyttää riittävää väestöpohjaa lentoaseman ympärillä Edellyttää syöttöliikenteeltä tehokkuutta ja saumatonta rajapintaa lentomatkaan Eri liikennemuotojen käyttökelpoisuus eri maantieteellisillä alueilla huomioitava Huomioitava Helsinki-Vantaan realistinen kyky subventoida verkostoa Takaisi alueille nykyistä laadukkaammat yhteydet kansainväliseen reittiverkostoon (frekvenssi, hinnoittelu, kalusto) Mahdollistaisi rahoituksen riittävyyttä myös verkostolentoasemien kehittämiseen

22 3. Osan verkostokenttien yksityistäminen Verkostoasemat eivät ole kiinnostavia sijoituskohteita Lentoasemien ylläpito jäisi esimerkiksi paikallisten ja maakunnallisten toimijoiden tehtäväksi Halpalentoyhtiöt ja charter-lennot potentiaalina Täydentäisi perusverkostoa

23 Lopputeesit I. Lentoliikenne tukee merkittävästi koko Suomen kilpailukykyä ja talouskehitystä II. Alueiden kilpailukyvyn ratkaisee kuitenkin lopulta tehokas ja palvelukykyinen matkaketju ei yksittäinen liikennemuoto III.Uutta ajattelua suomalaiseen liikennepolitiikkaan: eri liikennemuodot nähtävä toisiaan tukevina 23

24