Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 79. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 79 Kokoustiedot Aika 26.04.2016 tiistai klo 17:45-19:15 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Kirsi Louhelainen, puheenjohtaja Markku Markkula Heikki Syrjänen, poistui klo 18:40 68 käsittelyn aikana Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Risto Tetri liikennetutkija, paikalla ( 64, 65, 67) klo 17.45 18.11, poistui 67 käsittelyn jälkeen Heini Peltonen liikenneinsinööri, paikalla ( 64, 65, 67) klo 17.45 18.11, poistui 67 käsittelyn jälkeen Saara Hyrkkö kaupunginhallituksen edustaja Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja Marita Forsberg palvelupäällikkö, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 2 / 79 Allekirjoitukset Kirsi Louhelainen puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 27.4.2016 Ulla Palomäki Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 6.5.2016 teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 3 / 79 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 64 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 65 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 66 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen 6 laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa, pöydälle 12.4.2016 67 Espoon liikennekatsaus 2016 10 68 1 Kirkkojärven kivijalkatilojen käyttötarkoitusten muutokset 14 asumiseen 69 2-3 Puustellinmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle 18 asemakaavan muutokseksi, alue 110517, 51. kaupunginosa Leppävaara (Kh-asia) 70 4-5 Maarinsolmu, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan 31 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 221400, 10. kaupunginosa Otaniemi, 12. kaupunginosa Tapiola, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola 71 6-7 Ämmäsmäki, asemakaavan muutosehdotuksen 50 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 640101, 75. kaupunginosa Kolmperä 72 Niittykallio, asemakaavan muutosehdotuksen 56 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 212307, 14. kaupunginosa Haukilahti, 15. kaupunginosa Niittykumpu ja 22. kaupunginosa Olari 73 8-9 Eestinkallio, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 431027, 30. kaupunginosa Nöykkiö 65

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 4 / 79 64 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Käsittely Käsittelyn alussa puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että 67, Espoon liikennekatsaus 2016, käsitellään ensin ja sen jälkeen palataan esityslistan käsittelyjärjestykseen. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen. Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Käsittelyjärjestyksen muutos hyväksyttiin. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 20.4.2016 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 5 / 79 65 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Ulla Palomäki.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 6 / 79 518/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60 12.4.2016 66 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa, pöydälle 12.4.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh. 050 344 8046 Juhani Lehikoinen, puh. 046 877 3669 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy liitteenä olevasta raportista Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa kohtien 3 ja 4 mukaiset asemakaavojen autopaikka- ja polkupyöräpaikkamääräykset ohjeellisina noudatettaviksi tulevissa asemakaavoissa ja asemakaavamuutoksissa. Enimmäismääräystä ei esitetä otettavaksi käyttöön, 2 merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan raportin. Käsittely Puheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti varajäsen Raili Päivisen, jäsen Harriet Klar-Nykvistin ja jäsen Kimmo Oilan kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Louhelainen kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan 11.5. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali - Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 7 / 79 Selostus Lähtökohdat Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa -työ on tehty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä. Lisäksi työn ohjausryhmään on kuulunut Helsingin seudun liikenteen (HSL) edustaja. Tavoitteena on ollut laatia yhtenäiset laskentaperiaatteet kaikkien kolmen kaupungin alueelle. Koska työmatkaliikenne on seudullista ja pysäköinnillä on vaikutusta liikkumistapoihin, tulisi Helsingin seudulle tavoitella yhtenäisiä periaatteita autopaikkamäärien laskentaohjeeksi kaupan ja toimistojen osalta. Uusien toimitilamääräysten tulisi edistää kestävien liikkumismuotojen jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä. Turhan ajoneuvoliikenteen välttämiseksi on tärkeää, että toimistojen ja suurien liikkeiden tilat kaavoitetaan erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Ohje laadittiin yksimielisesti, lukuun ottamatta Vantaan kaupungin esittämää eriävää mielipidettä laskentaperiaatteisiin sisältyvistä pysäköintipaikkojen maksimimääräyksistä. Vantaa ei aio käyttää niitä alueellaan. Pääperiaatteet Laskentaperiaatteissa on esitetty pysäköintipaikkojen ohjeellinen vaihteluväli kolmella vyöhykkeellä. Vyöhykkeet on jaettu vielä tarkemmin sen mukaan, kuinka pitkä kävelyetäisyys on raskaan raideliikenteen asemalle. Vyöhykkeen I muodostavat Helsingin ydinkeskusta ja sen eteläinen kantakaupunki sekä Länsisatama, Ruoholahti, Pasila ja Kalasatama. Vyöhykkeeseen I ei siis kuulu Espoon kaupungin alueita. Vyöhyke II muodostuu yhtenäisen maankäytön alueesta, joka on erittäin hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Vyöhyke III käsittää muun pääkaupunkiseudun. Liiketilojen osalta on lisäksi tarkasteltu erikseen kauppakeskuksia ja kaupan suuryksiköitä sekä muita vähittäiskauppoja. Toimistojen pysäköintipaikkojen laskentaperiaatteissa vyöhykkeelle I on esitetty ainoastaan autopaikkojen enimmäismäärä (tämä ei siis koske Espoota). Vyöhykkeelle II on esitetty autopaikkojen ohjeellinen vaihteluväli aluetyypeille kaupunkikeskus ja kaupunkikeskuksen välitön ympäristö ja muille aluetyypeille ainoastaan autopaikkojen vähimmäismäärä. Vyöhykkeelle III ohjeellinen vaihteluväli on esitetty vain kaupunkikeskusten aluetyypille ja muille aluetyypeille ainoastaan autopaikkojen vähimmäismäärä. Mitoitusarvoissa on huomioitu toimistojen kerrosneliömetrien väheneminen (trendi rakentamisessa) työntekijää kohden. Liiketilojen pysäköintipaikkojen laskentaperiaatteissa vyöhykkeelle I on esitetty ainoastaan autopaikkojen enimmäismäärä lukuun ottamatta kauppakeskuksia ja kaupan suuryksiköitä ydinkeskustan ulkopuolella. Vyöhykkeillä II ja III kauppakeskusten ja kaupan suuryksiköiden osalta on esitetty ohjeellinen vaihteluväli ja muun vähittäiskaupan osalta ei ole

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 8 / 79 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.4.2016 60 esitetty autopaikkojen enimmäismäärää lukuun ottamatta kaupunkikeskuksia ja niiden välitöntä ympäristöä. Laskentaperiaatteet on laadittu vaihteluväleinä, mikä mahdollistaa tapauskohtaisen harkinnan ja lisää joustavuutta. Lisäksi toimistojen ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteisiin liittyen on kuvattu toimintoja, joilla voidaan sallia poikkeuksia laskentaohjeisiin. Toimistojen osalta tällaisia ovat esimerkiksi olemassa olevien paikkojen hyödyntäminen, vuorottaispysäköinti, auto- ja pyöräpaikkojen toteutuksen kytkentä toisiinsa, yhteiskäyttöautopaikat, varaus- tai ohjausjärjestelmä ja liikkumissuunnitelmat. Liiketilojen osalta tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi vuorottaispysäköinti, maanalainen pysäköinti, kattopysäköinti sekä pysäköintipaikkojen yö- ja muuntelukäyttö. Liikenne- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden tukemiseksi asemakaavoissa tulee velvoittaa polkupyörien säilytystilojen rakentaminen myös työpaikkaalueilla. Poikkihallinnollisen ohjelman Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys ohjausryhmä päätti kokouksessaan 23.3.2016 antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle seuraavan lausunnon: Pysäköintipaikkojen maksimi on ongelmallinen yritysten sijoittumispäätösten kannalta. Yritys, jolla on tarvetta parkkipaikoille, ei halua sijoittua kaupunkiin, joka niitä rajoittaa. Yritys voisi hakea poikkeuslupaa pysäköintipaikkojen määrään, mutta käytännössä harva yritys lähtisi siihen. Pysäköintipaikkojen maksimimäärästä myös tulee kilpailutekijä, mitä sen ei pitäisi olla. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy liitteenä olevasta raportista Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa kohtien 3 ja 4 mukaiset asemakaavojen autopaikka- ja polkupyöräpaikkamääräykset ohjeellisina noudatettaviksi tulevissa asemakaavoissa ja asemakaavamuutoksissa. Enimmäismääräystä ei esitetä otettavaksi käyttöön, 2 merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan raportin. Käsittely Ennen keskustelua esittelijä ehdotti seuraavaa muotoilua päätökseksi: kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy liitteenä olevasta raportista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 9 / 79 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa kohtien 3 ja 4 mukaiset asemakaavojen autopaikka- ja polkupyöräpaikkamääräykset ohjeellisina noudatettaviksi tulevissa asemakaavoissa ja asemakaavamuutoksissa siten, että enimmäismääräystä ei oteta käyttöön. Lisäksi esittelijä lisäsi selostusosan loppuun tekstin: Poikkihallinnollisen ohjelman Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys ohjausryhmä päätti kokouksessaan 23.3.2016 antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle seuraavan lausunnon: Pysäköintipaikkojen maksimi on ongelmallinen yritysten sijoittumispäätösten kannalta. Yritys, jolla on tarvetta parkkipaikoille, ei halua sijoittua kaupunkiin, joka niitä rajoittaa. Yritys voisi hakea poikkeuslupaa pysäköintipaikkojen määrään, mutta käytännössä harva yritys lähtisi siihen. Pysäköintipaikkojen maksimimäärästä myös tulee kilpailutekijä, mitä sen ei pitäisi olla. Ehdotuksessa mukana olevat alueet eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Esimerkiksi metron toisen vaiheen uusia alueita ei voi verrata Helsinkiin, jossa on paljon vanhaa rakennuskantaa. Keskusteltiin siitä, rajaako esitys ulkopuolelle sellaisen elinkeinotoiminnan, jolla on tarvetta pysäköinnille. Maksimimäärä ei välttämättä tuo mitään lisäetua, kun pysäköintipaikkoja joka tapauksessa rajataan minimimäärällä, joka muun muassa ohjaa sitä, että metron asemanseudut eivät täyty autoista. Ohjausryhmä ei kannata pysäköintipaikkojen maksimimäärää. Yritysten tuloa Espooseen ei haluta rajata. Keskustelun kuluessa jäsen Jukka Lahti ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana esityksen jättämistä pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Jukka Lahden pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja Markku Markkula lautakunnan päättäneen yksimielisesti jättää asian pöydälle. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 10 / 79 1665/2016 08.00.00 67 Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: merkitsee tiedoksi julkaisun Espoon liikennekatsaus 2016. Käsittely Päätös Käsittelyn alussa kuultiin Heini Peltosen pitämä liikennekatsaus. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Liikennesuunnitteluyksikössä on valmistunut Espoon liikennekatsaus 2016. Katsauksessa käsitellään Espoon jalankulkija-, pyöräilijä-, joukko- ja ajoneuvoliikenteen liikennemääriä vuodelta 2015, niiden aikaisempaa kehitystä sekä ajankohtaisia liikenneaiheita. Katsaus perustuu omasta liikennetietotoiminnasta ja yhteistyökumppaneilta saatuihin liikennetietoihin. Espoossa laskennoilla tuotettavilla tuloksilla on monia perustehtävien kannalta tärkeitä käyttötarpeita. Liikennelaskentojen tuloksia käytetään muun muassa maankäytön suunnittelussa, liikenneverkon parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenne-ennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa, liikennemelulaskennoissa, liikenteen pakokaasupäästöjen alueellisissa määrityksissä ja joukkoliikenteen seurannassa. Liikennelaskennat ovat myös lähtökohta liikenteen tulevan kehityksen arviointiin. Kestävän kehityksen kulkumuotojen; jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen seurannan tarpeet ovat Espoossa vahvasti nousussa pyöräilyn edistämistavoitteiden, Espoo-tarinan sekä Espoo Kestävä kehitys -ohjelman liikenteeseen kohdistuvien ekologisten tavoitteiden mukana. Tämän liikennekatsauksen lisäksi julkaistaan tiedoiltaan kattavampi Liikenne Espoossa -raportti. Liikenne Espoossa -raportti toimitetaan verkkojulkaisuna Espoon kaupungin liikennesuunnittelun julkaisuissa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 11 / 79 Liikenteen seurantatiedot kootaan omista ja ulkoisista laskentajärjestelmistä Espoossa liikenteen kehitystä seurataan omilla liikennelaskennoilla ja ulkoista järjestelmistä saatavien tietojen avulla. Omaa liikennelaskentaa tehdään läpi vuoden kohdistuen autoliikenteen määriin ja nopeuksiin, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määriin, sekä pysäköintialueiden ja laitosten käyttöasteiden ja liikennevirtojen selvityksiin. Ulkoisista järjestelmistä autoliikennetietoja kerätään Liikenneviraston automaattisesta mittausjärjestelmästä (LAM) ja joukkoliikennetietoja Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän (HSL) tilastointijärjestelmistä. Espoon teiden ja katujen autoliikennettä seurataan joka syksy noin 90 kiinteässä ja 120 muuttuvassa pisteessä kojelaskennoilla. Jalankulkijoiden määriä lasketaan käsilaskennoilla ja siirrettävillä konelaskimilla. Pyöräilijöitä lasketaan konelaskimilla kymmenessä pysyvässä laskentapisteessä. Lisäksi pyöräilijöitä lasketaan siirrettävillä laskentakoneilla ja käsilaskentoina. Joukkoliikenteen nousijamäärät saadaan HSL:ltä. HSL:n tilastojen avulla lasketaan myös arvio Espoossa alkavien tai päättyvien joukkoliikennematkojen määrästä. Liityntäpysäköintiä seurataan laskemalla kaikki Espoon bussi- ja junaliikennettä palvelevat liityntäpysäköintipaikat ja niiden käyttäjämäärät joka kevät ja syksy. Matkojen kulkumuoto-osuudet Espoossa tehtyjen matkojen kulkumuoto-osuudet ovat jalankululla 23 %, pyöräilyllä 8 %, joukkoliikenteellä 21 % ja henkilöautolla 48 % syksyn arkipäivänä (HSL 2012). Vuodesta 2008 vuoteen 2012 joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on pysynyt ennallaan, jalankulun ja pyöräilyn osuus noussut hiukan ja henkilöautoilun osuus laskenut 4 %. HSL:n liikkumistutkimus tehtiin seuraavan kerran vuonna 2014, tulokset on analysoitavissa vuoden 2016 kuluessa. Pyöräilijämäärät olivat kaikkien aikojen suurimmat vuonna 2015 Pyöräilijämäärät olivat kaikkien aikojen suurimmat sekä kaupunkikeskuksissa että kaupunkikeskustojen välillä. Keskuksissa pyöräilijämäärät olivat 31 % suuremmat ja kaupunkikeskustojen välisillä reiteillä 19 % suuremmat kuin edellisenä vuonna. Tosin vuonna 2014 pyöräilijämäärät notkahtivat hiukan edellisestä. Kymmenessä vuodessa pyöräilijämäärät ovat kasvaneet keskuksissa 51 % ja keskustojenvälisillä reiteillä 71 %. Yli kolmasosa Espoon liityntämatkoista tehdään polkupyörällä. Kuitenkin vuonna 2015 polkupyöräliityntäpaikkojen käyttö vähentyi edellisestä vuodesta noin 16 %.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 12 / 79 Junaliikenne kasvoi, bussiliikenteessä laskua Yhteenlaskettuna bussiin ja junaan noustiin 1 % vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Edellisjakson tavoin junaliikenne kasvatti suosiotaan ja bussiliikenteen vähentyessä. Bussi- ja junaliikennejärjestelmässä ei tapahtunut suuria muutoksia liikennöintisuunnitelman ajovuonna 6/2014 6/2015. Vaikka yli 80 % Espoon joukkoliikennematkoista tehdään edelleen bussilla, junalla tehtyjen matkojen osuus on kasvanut voimakkaasti. Junaan noustiin 24900 kertaa marraskuisena arkipäivänä vuonna 2015. Se on 1200 kertaa enemmän (+5 %) kuin edellisvuonna. Suurinta kasvu oli Keran (+11 %), Tuomarilan (+8 %) ja Kauklahden (+6 %) asemilla. Bussiin noustiin 128200 kertaa marraskuisena arkipäivänä vuonna 2015. Se on 2500 nousua vähemmän (-2 %) kuin edellisvuonna. Metron rakentamiseen liittyen bussiliikenne hidastui ja jouduttiin käyttämään poikkeusreittejä. Rakentamisenaikaiset järjestelyt näkyvät esimerkiksi Niittykummussa Merituulentiellä. Autoliikenteen kokonaismäärässä ei muutosta edellisvuoteen Viimeisen kymmenen vuoden aikana Espooseen tulleen uuden maankäytön tuottama autoliikenteen kasvu on kohdistunut lähinnä moottori- ja kehäteille. Vuonna 2015 autoliikenteen kasvu valtion teiden osalta oli 0,9 % ja Espoon katujen osalta vähenemä -1,8 %. Vuonna 2015 Espoossa autoliikenteen määrä on kiinteiden laskentapaikkojen perusteella pysynyt suunnilleen samana kuin edellisenä vuotena. Espoossa autoliikenteen määrä pysyi saman nyt jo neljättä perättäistä vuotta. Asukasmäärä on samana aikavälinä kasvanut noin 5 %. Espoon liikennettä seurataan itäisellä ja läntisellä kuntarajalla, sekä Espoon sisällä poikittaislinjalla. Liikenteen määrä on kasvanut eniten itäisellä linjalla Vantaan ja Helsingin rajalla kasvun ollessa 2,3 % edellisvuodesta. Myös länsirajalla liikenne on kasvanut edellisvuoteen nähden ja on noin 2 %. Espoon sisällä poikittaislinjan liikenne on kasvanut noin 0,5 % edellisvuodesta. Autojen liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste kasvoi 85 prosenttiin edellisvuoden 82 prosentista. Täysimmät alueet olivat Tuomarila (100 %), Hanasaari (99 %) ja Espoon keskus (98 %). Espoon liikennekatsaus 2016 jaetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa painettuna. Tiedoksi - HSL - Uudenmaan ELY-keskus - Kauniaisten kaupunki - Tekninen lautakunta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 13 / 79 - Kaupunginhallitus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 14 / 79 1702/2016 10.02.03 68 Kirkkojärven kivijalkatilojen käyttötarkoitusten muutokset asumiseen Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Mikkola, puh. 043 825 2864 Roni Zein, puh. 043 825 4266 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy, että Kirkkojärven alueen rakennusten kivijalkatilojen käyttötarkoitusten muutoksia arvioitaessa käytetään perusteena selvitystä Kirkkojärven asuinalueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi. Käsittely Jäsen Paula Pöntynen ehdotti puheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää käyttötarkoituksen joustavuutta siten, että kivijalkatiloissa mahdollistetaan joko asuminen tai työtilakäyttö. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Kirsi Louhelainen tiedusteli, voidaanko jäsen Paula Pöntysen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Louhelainen kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy, että Kirkkojärven alueen rakennusten kivijalkatilojen käyttötarkoitusten muutoksia arvioitaessa käytetään perusteena selvitystä Kirkkojärven asuinalueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi, 2 edellyttää käyttötarkoituksen joustavuutta siten, että kivijalkatiloissa mahdollistetaan joko asuminen tai työtilakäyttö. Liite 1 Kirkkojärven asuinalueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 15 / 79 asunnoiksi Selostus Valtuusto on toivonut päätöksessään 18.8.2014, että kokeiluun liiketilojen muuttamiseksi asuinhuoneistoiksi ryhdytään mahdollisimman pian ja, että liiketilojen muuttamista asunnoiksi edistetään kaikin tavoin muuttamalla rakennusvalvonnan menettelytapoja ja poikkeuslupakäytäntöjä. Maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n mukaisesti rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää rakennusluvan, milloin kysymys on vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista. Rakennusvalvontakeskus on arvioinut, että kivijalkatilojen käyttötarkoitusten muutosten edellyttämät poikkeamiset (mm. asemakaavan mukaisesta kerrosluvusta, rakennusoikeudesta ja pysäköintipaikkojen määrästä) voitaisiin katsoa vähäisiksi, mikäli muutos tapahtuu olemassa olevan rakennuksen sisällä ja hanke noudattaa kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymässä selvityksessä Kirkkojärven asuinalueen kivijalkatilojen muutosmahdollisuudet asunnoiksi esitettyjä kiinteistökohtaisia periaatteita. Mikäli kyseessä on vähäinen poikkeaminen, rakennusvalvontakeskus pyytää kaavoittajan lausuntoa. Selvityksessä on myös osoitettu tilat, joissa käyttötarkoituksen muutos edellyttää poikkeamispäätöstä tai asemakaavamuutosta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa selvitysalue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 16 / 79 Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) selvitysalue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Alue varataan ensisijaisesti kerrostaloille. Alueella sallitaan lisäksi työtilojen rakentaminen edellyttäen, että ne eivät aiheuta haittaa asumiselle. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä. Yleiskaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassa olevan alueen. Selvitysalueella on voimassa kolme asemakaavaa, länsiosassa Kirkkojärvi I, alue 611600, itäosassa Kirkkojärvi II, alue 611900 ja pohjoisen pysäköintialueilla Kirkkojärvi I, alue 611602. Asemakaavat osoittavat alueelle asuinkerrostalojen korttelialueita (AK, AKS), liikerakennusten korttelialueita (AL, K) sekä pysäköintialueita (LPA, LP). Asuinkerrostalojen kortteleissa sallitaan kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja sekä liike- ja toimistotiloja. Muutamassa korttelissa liike-, palvelu ja työtiloille on osoitettu oma rakennusalansa. Autopaikkoja on kaavojen mukaan edellytetty rakennettavan: 1 kutakin asuntokerrosalan 85 m² kohti, 1 kutakin asuntolakerrosalan 150 m² kohti ja 1 kutakin liike-toimisto- ja myymäläkerrosalan 50 m² kohti. Rakennusluvan myöntävä viranomainen on voinut määräämillään ehdoilla sallia autopaikkojen järjestämisen siten, että vähintään 80 % autopaikkojen määrästä järjestetään rakentamisen yhteydessä ja loput em. viranomaisen vaatiessa sitä mukaa kuin autoistumisen tarve vaatii. Alueen nykytila ja muutettavien tilojen määrä Alue on rakentunut lähes täysin alkuperäisten kaavojen sekä korttelisuunnitelman mukaan. Kerrostalovaltainen alue on rakentamistavaltaan yhtenäinen. Alueen rakennukset ovat 2-6-kerroksisia ja ne muodostavat tonteille omat pienet pihapiirinsä. Asuintalojen laajat pysäköintikentät sijoittuvat ympäröivien pääväylien varrelle. Asemakaavojen ja korttelisuunnitelman ohjausvaikutus näkyy selkeästi rakennusten maantasokerrosten tiloissa. Alueen läpi kulkevan Kylänraitin vierustaa reunustavat liiketilat. Kauempana raitista maantasokerroksissa on pääosin asumista palvelevia tiloja, kuten pesuloita, varastoja ja kerhotiloja. Tarkastellun Kirkkojärven alueen asuinkiinteistöillä on hallinnassaan yhteensä 700 autopaikkaa. Lisäksi alueella on 122 yleistä pysäköintipaikkaa. Pysäköintiselvityksen perusteella vaikuttaisi siltä, että uuden pysäköintipaikkojen laskentaohjeen mukaiset autopaikkamäärät vastaavat melko hyvin kiinteistöjen autopaikkatarvetta. Alueen asuinrakennuksissa on noin 2 400 k-m² liike-, toimisto ja palvelutiloja sekä noin 1 000 k-m² kerhotiloja. Tilat sijoittuvat poikkeuksetta rakennusten pohjakerroksiin. Tiloja, joita selvityksessä on arvioitu

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 17 / 79 mahdolliseksi muuttaa, on noin 2 100 k-m². Kivijalkatilojen muuttaminen asunnoiksi vaatii osin uusien autopaikkojen järjestämistä. Valtuustoaloitteet Valtuustoaloitteen 14.4.2014 vastauksessa ehdotetaan, että liiketilojen muuttamista asunnoiksi edistetään kaikin tavoin muuttamalla rakennusvalvonnan asiaa koskevia menettelytapoja ja poikkeuslupakäytäntöjä mm. autopaikkavaatimusten osalta. Valtuustoaloitteessa 4.5.2009 esitettiin, että Espoo ottaisi pääkaupunkiseudun asuntopulan helpottamiseksi myönteisen kannan tyhjien toimisto- ja liiketilojen muuttamiseksi asunnoiksi. Valtuustoaloite merkittiin tiedoksi. Selvitykset Alueelta on laadittu selvitys kivijalkatilojen muutosmahdollisuuksista asunnoiksi. Selvityksessä on pyritty tarkastelemaan Kirkkojärven alueen maantasokerrosten liike-, toimisto-, palvelu- ja kerhotilojen muuttamista asunnoiksi, erityisesti kaupunkikuvallisista lähtökohdista, mutta osin on tarkasteltu myös rakennusluvan edellyttämiä vaatimuksia asuntokäytölle. Samassa yhteydessä on selvitetty kiinteistöjen autopaikkojen tilannetta. Muita lupakäsittelyn aikana selvitettäviä asioita Alueelta laaditussa selvityksessä on periaatetasolla arvioitu alueen olemassa olevien kivijalkatilojen tilojen soveltuvuutta asumiseen. Rakennuslupakäsittelyn yhteydessä tulee kuitenkin tarkastella tarkemmin muutettavien tilojen soveltuminen asuntokäyttöön. Asumiseen tarkoitettujen tilojen tulee olla tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä ja asuinhuoneiden tulee saada riittävästi luonnonvaloa. Lisäksi muutettavan osan tulee täyttää asumisen perusvaatimukset, kuten palo- ja käyttöturvallisuuden, sekä esteettömyysvaatimukset. Tiedoksi - Rakennusvalvontakeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 18 / 79 4941/2015 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 29 17.2.2016 69 Puustellinmäki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 110517, 51. kaupunginosa Leppävaara (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. 043 825 4590 Anni Järvitalo, puh. 043 824 4837 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 Matias.L.Kallio@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutus on annettu Puustellinmäen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 110517, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 17.2.2016 päivätyn ja 26.4.2016 muutetun Puustellinmäki - Boställsbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6938, 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 110517, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 3 540,74 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 255,64 euroa, eli yhteensä 3 796,38 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: - istutettava alue laajennetaan tontin itäosassa vastaamaan havainnekuvaa, - rakennusala Turuntien varressa pienennetään vastaamaan havainnekuvaa, - istutettavan alueen osan määräys muutetaan sitovaksi: Istutettava alueen osa. Alueen luontainen keto- ja niittykasvillisuus sekä läntisessä osassa oleva kivimuuri tulee säilyttää. Maisemarakentamisessa tulee hyödyntää alueen omia pintamaita. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Kirsi Louhelainen tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 19 / 79 Louhelainen kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutus on annettu Puustellinmäen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 110517, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 17.2.2016 päivätyn ja 26.4.2016 muutetun Puustellinmäki - Boställsbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6938, 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 110517, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 3 540,74 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 255,64 euroa, eli yhteensä 3 796,38 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Puustellinmäki, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 Puustellinmäki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Puustellinmäki, tapahtumaluettelo - Puustellinmäki, kaavamääräykset - Puustellinmäki, kaavakartta - Puustellinmäki, ajantasa-asemakaava - Puustellinmäki, havainnekuva - Puustellinmäki, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Keskuspuiston ammattiopiston uuden oppilaitosrakennuksen ensimmäisen vaiheen rakentaminen. Tavoitteena on ajanmukaiset, joustavat ja tilankäytöltään tehokkaat tilat noin 530 opiskelijan tarpeisiin. Rakennusoikeus kasvaa noin 9 500 k-m². Nyt laadittavana oleva asemakaavan muutos on erotettu omaksi kaavamuutoksekseen laajemmasta Puustellinkallion asemakaavasta (aluenumero 110516). Tavoitteena on saada uusi oppilaitosrakennus käyttöön mahdollisimman pian ennen laajemman Puustellinkallion alueen rakentamista. Puustellinkallion kaavaehdotus tulee myöhemmin käsittelyyn. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 17.2.2016, että auto- ja polkupyöräpaikkojen tarve ja sijoitus tarkistetaan ennen asemakaavan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 20 / 79 seuraavaa lautakuntakäsittelyä. Rakennuksen käyttötarkoitus ja käyttötarkoituksen joustavuus huomioiden paikoitusnormia voidaan tarkistaa uudelleen asemakaavan hyväksymisvaiheessa. Keskuspuiston ammattiopisto on laatinut pysäköinnin tarpeesta selvityksen 1.4.2016. Selvityksessä on kuvattu ammattiopiston toimintaa sekä arvioitu kulkuvälinejakaumaa ja pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä. Ammattiopisto katsoo, että kaavan paikoitusnormi vastaa toiminnan tarvetta. Auto- ja polkupyöräpaikat on nyt esitetty päivitetyssä havainnemateriaalissa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Puustellinmäki - Boställsbacken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6938, käsittää osan korttelista 51095 ja erityisalueen 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 110517. (Muodostuu osa korttelia 51095.) Aloite ja vireilletulo Maanomistaja Invalidisäätiö Orton on hakenut kaavamuutosta 22.12.2014 saapuneella hakemuksella. Kaavasta on tiedotettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa nimellä Puustellinmäki (Arlainstituutti), alue 110516. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaaran alueella Puustellinmäessä Kehä I:n itäpuolella ja Turuntien ja junaradan pohjoispuolella vajaan kilometrin päässä Leppävaaran asemasta. Suunnittelualue käsittää Turuntien varressa sijaitsevan erityisalueen ja rakentamattoman yleisten rakennusten korttelialueen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 ha. Alueella sijaitsee perinneympäristöä ja kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 21 / 79 Turuntielle laaditaan visiota. Suunniteltu oppilaitos on osa visiota ja se huomioidaan alueen kehittämisessä. Alue liittyy liikenneverkkoon Turuntien kautta. Turuntien liikennemäärä on noin 11 200 ajon / vrk. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä on vuonna 2035 Turuntiellä noin 15 000-20 000 ajon / vrk. Joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävely-yhteydet lähialueille ovat hyvät. Alueen pohjoispuolella toimii nykyisin Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipiste (entinen Arlainstituutti). Suunnittelualue oli osana Puustellinkallion asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (aluenumero 110516), joka oli nähtävillä 16.3. 16.4.2015. Puustellinkallion asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa mm. asuinkerrostalorakentamista ja palveluita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka sijoittuu keskustatoimintojen alueen läheisyyteen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu YM 30.10.2014) alue on osoitettu tiivistettävänä alueena, joka sijaitsee pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin varrella. Uudenmaan 1., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavat eivät koske suunnittelualuetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on osoitettu pääosin julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alueen länsiosa on osoitettu virkistysalueeksi (V). Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu. Alueella on voimassa Puustellinmäen asemakaavan muutos, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 15.4.1998. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen pohjoisosa on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, johon ei saa rakentaa päiväkotia (Y, korttelitehokkuus e = 0.3, kerrosluku II). Korttelialueella on sallittu oppilasasuntoloiden ja laitoksen toiminnan kannalta välttämättömän henkilökunnan asuntojen rakentaminen. Kaavamääräyksen mukaan autopaikkoja on rakennettava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 1 ap / 200 k-m². Suunnittelualueen eteläosa on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville 17.2.2016. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 7.3. 5.4.2016. Nähtävilläoloaikana saatiin yksi muistutus sekä kahdeksan lausuntoa tai kannanottoa. Muistutuksessa toivotaan lähialueelle päivittäistavarakauppaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 22 / 79 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ilmoitti lausunnossaan, että kaavamuutokselle ei ole estettä Vermon lämpökeskuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin tai maakaasun suhteen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ilmoitti, että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä. Espoon kaupunginmuseo toivoo, että tuleva rakentaminen ei ulotu aivan kaava-alueen eteläreunaan saakka sekä, että Mäkkylän puustellin kiviaidan jäljellä olevat osat on ehdottomasti säilytettävä. Caruna Espoo Oy ilmoitti puistomuuntamon tarpeesta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ilmoitti, että heillä ei ole huomautettavaa. Sivistystoimi ilmoitti, että heillä ei ole lausuttavaa. Fortum Power and Heat Oy ilmoitti, että tulevat tarjoamaan kaikille alueen rakennettaville kiinteistöille kaukolämpöä. Tarkasteltavan kiinteistön keskeisen ja edullisen sijainnin vuoksi Fortum tulee tarjoamaan kiinteistölle myös kaukojäähdytystä, kun tarvittava tuotantovalmius alueella on saavutettu. Espoon ympäristökeskus huomautti perinnemaisemasta ja liikenteen haitoista. Asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu seuraavasti: - Lisätty istutettavan alueen osa Turuntien ja Puustellinmäen kulmaan. - Lisätty mahdollisuus rakentaa rakennuksen ja pihakannen alainen pysäköintilaitos. - Tarkistettu vähäisesti rakennusalojen rajoja. Tarkistukset eivät edellytä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu ja -kuvaus Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevat nykyiset Arlan toimipaikan rakennukset eivät vastaa tilaratkaisuiltaan ammatillisen erityisopetuksen toiminnallisia tarpeita. Uuden rakennuksen valmistuttua Keskuspuiston ammattiopiston perustutkintoon johtavaa koulutusta toteutetaan nykyisten kolmen toimipaikan sijaan kahdessa toimipaikassa. Oppilaitoksen toiminta siirtyy nykyisestä Arlan toimipaikasta sekä Invalidisäätiön Ruskeasuon tiloista uuteen rakennukseen. Nyt laadittava asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavan ja kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.12.2014 Puustellinkalliolle asettamien tavoitteiden mukainen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 23 / 79 Kaavamuutoksella mahdollistetaan Keskuspuiston ammattiopiston uuden oppilaitosrakennuksen rakentaminen. Tavoitteena on ajanmukaiset, joustavat ja tilankäytöltään tehokkaat tilat noin 530 opiskelijan tarpeisiin. Nyt laadittavana oleva asemakaavan muutos käsittää hankkeen ensimmäisen vaiheen, jossa toteutetaan noin 11 000 k-m² suuruinen oppilaitosrakennus. Hankkeen toisen vaiheen suunnitelmaan sisältyy oppilaitoksen laajennusvaraus noin 5 000 k-m² ja varaus opiskelijoiden majoitukseen kahdelle asuinrakennukselle (2 x 4 000 k-m²), jotka sijaitsevat suunnittelualueen pohjoispuolella. Toinen vaihe sisältyy myöhemmin käsiteltävään Puustellinkallion asemakaavaan (aluenumero 110516). Hankkeen tavoitteena on aloittaa oppilaitoksen suunnittelu ja rakentaminen siten, että se valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 10 186 m². Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YO-1) pinta-ala on 10 033 m² ja rakennusoikeus 11 000 k-m², mikä vastaa tehokkuutta e = 1.1. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksessa noin 9 500 k-m². Opiskelijoita tulee rakennukseen noin 530 ja henkilökuntaa noin 170. Puustellinmäen katualueen laajennuksen pinta-ala on 153 m². Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1) Rakentamaton yleisten rakennusten korttelialue (Y) ja erityisalue (EV) muutetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-1). Rakennusoikeus on 11 000 k-m² ja suurin sallittu kerrosten lukumäärä on viisi. Suunnittelualueen länsireuna ja Puustellinmäen kulma osoitetaan istutettavaksi alueeksi. Länsiosassa sijaitseva kivimuuri pyritään säilyttämään. Kaavassa annetaan määräyksiä mm. pysäköinnistä, energiasta, julkisivuista ja hulevesistä. Alueelle on ajoyhteys Puustellimäen kautta, joka yhtyy Turuntiehen. Pysäköintipaikat sijoitetaan tontille maantasoon. Kaavamuutos mahdollistaa myös rakennuksen tai pihakannen alaisen pysäköinnin. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap kerrosalan 250 neliömetriä kohti, mikä vastaa vähintään 44 autopaikkaa. Pyöräpysäköintipaikkoja on rakennettava opetustoiminnan edellyttämä määrä, kuitenkin vähintään 1 pp kerrosalan 300 neliömetriä kohti, mikä vastaa vähintään 37 pyöräpaikkaa. Katualueet Puustellinmäen katualuetta laajennetaan noin kaksi metriä, jotta katujärjestelyitä voidaan parantaa tulevaisuudessa esimerkiksi leventämällä jalankulku- ja pyörätietä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 24 / 79 Selvitykset Alueen luontoa ja kulttuurihistoriaa on selvitetty kattavasti. Suunnittelualueella sijaitsee perinneympäristöä, mutta varsinaista suojelua vaativia luontokohteita alueelta ei löydetty. Puustellinkallion alueella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaiseen Helsingin maalinnoitukseen kuuluvia linnoituskohteita (tukikohdat XXVIII:24 26 ja 28) ja historiallinen kylänpaikka Mäkkylä Puustellinmäki. Vuonna 2014 ja 2015 alueella on toteutettu mittavat arkeologiset kaivaukset. Merkittävimpänä tutkimuskohteena on ollut suunnittelualueella sijaitseva Mäkkylän kylätontti. Kylätontin keskiaikaiset kerrokset ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneet. Espoon kaupunginmuseon tavoitteena on tutkia aluetta vielä lisää, jotta voidaan varmistaa, että alue on tutkittu perusteellisesti. Maanomistaja Invalidisäätiö suhtautuu myönteisesti lisätutkimuksiin. Ne voidaan tehdä ennen oppilaitoksen rakentamisen aloittamista. Museovirasto on lausunnossaan 28.10.2015 katsonut toteutetut tutkimukset riittäviksi eikä muinaismuistolaki enää rajoita alueen maankäyttöä. Puustellinkallion kaavan (aluenumero 110516) yhteydessä alueelle laaditaan kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jossa suunnitellaan muun muassa katujärjestelyt ja vesihuoltoverkostot. Puustellinkallion kaavan yhteydessä on alueelle tehty liikenteen toimivuustarkastelu, jossa on ollut mukana myös Puustellinmäen kaava-alue. Tarkastelujen mukaan Turuntien ja Puustellinmäen liittymään tarvitaan tulevaisuudessa liikennevalot, jolloin liittymän toimivuus on riittävä. Puustellinmäen alueelle on tehty melutarkastelu. Rakennuksen julkisivulla on 32-35 db:n ääneneristävyysvaatimus. Turuntien liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien johdosta rakennuksen tuloilmaan tulee kiinnittää huomiota. Rakennus tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla ja tuloilma tulee ottaa rakennuksen pohjoispuolelta. Kaavamääräyksissä on huomioitu melu- ja ilmanlaatuasiat. Oppilaitokselle on laadittu kaavoitusvaiheen energiaselvitys, jossa on arvioitu oppilaitoksen energiakulutusta kaavoitusvaiheen massoittelulla sekä laskettu elinkaarikustannukset maalämpö- ja kaukolämpöjärjestelmille. Laskelmissa on huomioitu myös aurinkoenergiantuotanto sekä maakylmän hyödyntäminen. Selvityksen perusteella maalämpö- ja aurinkokeräinjärjestelmän hybridin takaisinmaksuaika on 9-10 vuotta kaukolämpöjärjestelmään verrattuna.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 25 / 79 Päätöshistoria Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen laatimista. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakija on 1.4.2015 maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen kartta - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä muistutuksista, lausunnoista ja kannanotoista - Puustellinmäki, Luontoselvitys 2014, Luontotieto Keiron Oy (21.11.2014) - Espoon Puustellinmäen luontoselvitykset vuonna 2014, Faunatica Oy (luonnos 12.12.2014) - Puustellinmäen keltavuokko -havainnon tarkistus, Luontotieto Keiron Oy (22.6.2015) - Arlainstituutti, Osa A: Kiinteät muinaisjäännökset, Ark-byroo (26.6.2014) - Arlainstituutti, Osa B: Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, Ark-byroo (6.6.2014) - Arlainstituutti, Osa C: Espoo Puustellinmäki, Historiallisen ajan kylätontin ja linnoitusrakenteiden tarkkuusinventointi, Ark-byroo (31.10.2014) - Museoviraston lausunto Arlainstituutin alueen muinaisjäännösten tutkimusten riittävyydestä (28.10.2015) - Hankeselostus, Keskuspuiston ammattiopisto (14.1.2016) - Selvitys pysäköinnin tarpeesta, Keskuspuiston ammattiopisto (1.4.2016) - Energiaselvitys, Sulamaa Consulting Oy (18.3.2016) - Havainnemateriaali, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy (11.4.2016) Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2014 160 (3890/10.02.03/2014) Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 26 / 79 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Puustellinkallion asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Alueesta kehitetään asumispainotteinen alue, jolle pyritään muodostamaan paikallisista erityispiirteistä ammentava vahva ja omaleimainen alueidentiteetti. Tavoitteena on mahdollistaa Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipisteelle uusien toimitilojen sekä oppilasasuntolatilojen rakentaminen, osoittaen samalla merkittävä osa nykyisestä oppilaitosalueesta asuinrakentamiselle. Myös lähipalveluiden sijoitusedellytyksiä alueelle tutkitaan. Alueelle määritellään sisäinen painopiste, jonka roolia alueen omaleimaisuuden ilmentäjänä kehitetään. Lisäksi alueen tilallisessa ja toiminnallisessa jäsentymisessä pyritään suunnittelun keinoin huomioimaan ja luomaan yhteisöllisyyttä edistäviä tekijöitä, joilla katsotaan olevan merkitystä paikallisidentiteetin syntymisessä. 1.2 Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot selvitetään ja niitä hyödynnetään alueidentiteetin muodostamisessa. Tärkeimpien arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä sekä rakentamisen sijoittelulla. Virkistysalueet ja -yhteydet suunnitellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Edellytykset ajallisen kerroksellisuuden säilyttämiseen alueen kaupunkikuvassa tutkitaan, ja uusi rakentaminen sovitetaan mahdollisimman hyvin suurmaisemaan. 1.3 Liikenne, ilmanlaatu ja melusuojaus Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla suorat, selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. Erityisesti joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille sekä palveluihin suuntautuviin yhteyksiin kiinnitetään huomioita. Asuinkorttelialueiden ja oppilaitoskorttelin vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia tutkitaan. Esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Oppilaitosalueen liikenne- ja pysäköintiratkaisut suunnitellaan ympäristön ja toimintojen asettamien vaatimusten mukaisesti siten, että kävelymatkat sisäänkäynneille ovat mahdollisimman lyhyitä ja sujuvia etenkin joukkoliikenteen pysäkeiltä. Myös saattoliikenteen toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Melusuojauksen tarve ja ilmanlaatu huomioidaan kaavoituksessa asianmukaisesti. 1.4 Energiatehokkuus ja kaavatalous Alueelle tehdään energiaselvitys ja kaavataloudellinen selvitys kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 27 / 79 1.5 Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana pidetään uuden rakentamisen soveltuvuutta paikallisiin erityispiirteisiin sekä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnittelun alkuvaiheessa tutkitaan erilaisia mitoitusvaihtoehtoja. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotuksen 1.2. kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1.2 Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot selvitetään ja niitä hyödynnetään alueidentiteetin muodostamisessa. Tärkeimpien arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä sekä rakentamisen sijoittelulla. Virkistysalueet ja -yhteydet suunnitellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Edellytykset ajallisen kerroksellisuuden säilyttämiseen alueen kaupunkikuvassa ja tämän osana joidenkin rakennusten kunnostamiseen tutkitaan ja uusi rakentaminen sovitetaan mahdollisimman hyvin suurmaisemaan. ja että päätösehdotuksen kohta 1.3 muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1.3 Liikenne, ilmanlaatu ja melusuojaus Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla suorat, selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. Erityisesti joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille sekä palveluihin suuntautuviin yhteyksiin kiinnitetään huomioita. Suunnittelussa otetaan huomioon turvalliset yhteydet koulu- ja päiväkotipalveluihin. Asuinkorttelialueiden ja oppilaitoskorttelin vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia tutkitaan. Jäsen Klar-Nykvist ehdotti jäsen Lahden kannattaman, että asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Suvi Karhu. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen ja jäsen Klar-Nykvistin ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 28 / 79 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Puustellinkallion asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Alueesta kehitetään asumispainotteinen alue, jolle pyritään muodostamaan paikallisista erityispiirteistä ammentava vahva ja omaleimainen alueidentiteetti. Tavoitteena on mahdollistaa Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipisteelle uusien toimitilojen sekä oppilasasuntolatilojen rakentaminen, osoittaen samalla merkittävä osa nykyisestä oppilaitosalueesta asuinrakentamiselle. Myös lähipalveluiden sijoitusedellytyksiä alueelle tutkitaan. Alueelle määritellään sisäinen painopiste, jonka roolia alueen omaleimaisuuden ilmentäjänä kehitetään. Lisäksi alueen tilallisessa ja toiminnallisessa jäsentymisessä pyritään suunnittelun keinoin huomioimaan ja luomaan yhteisöllisyyttä edistäviä tekijöitä, joilla katsotaan olevan merkitystä paikallisidentiteetin syntymisessä. 1.2 Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot selvitetään ja niitä hyödynnetään alueidentiteetin muodostamisessa. Tärkeimpien arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä sekä rakentamisen sijoittelulla. Virkistysalueet ja -yhteydet suunnitellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Edellytykset ajallisen kerroksellisuuden säilyttämiseen alueen kaupunkikuvassa ja tämän osana joidenkin rakennusten kunnostamiseen tutkitaan ja uusi rakentaminen sovitetaan mahdollisimman hyvin suurmaisemaan. 1.3 Liikenne, ilmanlaatu ja melusuojaus Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla suorat, selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. Erityisesti joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille sekä palveluihin suuntautuviin yhteyksiin kiinnitetään huomioita. Suunnittelussa otetaan huomioon turvalliset yhteydet koulu- ja päiväkotipalveluihin. Asuinkorttelialueiden ja oppilaitoskorttelin vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia tutkitaan. 1.4 Energiatehokkuus ja kaavatalous Alueelle tehdään energiaselvitys ja kaavataloudellinen selvitys kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. 1.5 Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana pidetään uuden rakentamisen soveltuvuutta paikallisiin erityispiirteisiin sekä ympäröivään

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 29 / 79 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.2.2016 29 kaupunkirakenteeseen. Suunnittelun alkuvaiheessa tutkitaan erilaisia mitoitusvaihtoehtoja. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Suvi Karhun. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Puustellinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 110516, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 17.2.2016 päivätyn Puustellinmäki - Boställsbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6938, joka käsittää osan korttelista 51095 ja erityisalueen 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 110517. (Muodostuu osa korttelia 51095.), 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Suvi Karhun ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Auto- ja polkupyöräpaikkojen tarve ja sijoitus tarkistetaan ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä. Jäsen Kai Lintunen ehdotti puheenjohtaja Markku Markkulan kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Rakennuksen käyttötarkoitus ja käyttötarkoituksen joustavuus huomioiden paikoitusnormia voidaan tarkistaa uudelleen asemakaavan hyväksymisvaiheessa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän ehdotus hänen tekemänsä ehdotuksen ja jäsen Kai Lintusen ehdotuksen mukaisesti muutettuna hyväksyä yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut niitä, puheenjohtaja totesi niiden tuleen hyväksytyiksi. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 30 / 79 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Kannanotot ja mielipiteet on annettu Puustellinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 110516, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 17.2.2016 päivätyn Puustellinmäki - Boställsbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6938, joka käsittää osan korttelista 51095 ja erityisalueen 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 110517. (Muodostuu osa korttelia 51095.), 3 auto- ja polkupyöräpaikkojen tarve ja sijoitus tarkistetaan ennen asemakaavan seuraavaa lautakuntakäsittelyä, 4 rakennuksen käyttötarkoitus ja käyttötarkoituksen joustavuus huomioiden paikoitusnormia voidaan tarkistaa uudelleen asemakaavan hyväksymisvaiheessa, 5 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Toimenpiteitä varten: Jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Laskutus: ksk.laskutus@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 31 / 79 705/2016 10.02.03 70 Maarinsolmu, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 221400, 10. kaupunginosa Otaniemi, 12. kaupunginosa Tapiola, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Rauhalammi, puh. 046 877 2593 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun kaavaluonnoksesta, alue 221400, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 8.2.2005 päivätyn ja 26.4.2016 muutetun Maarinsolmu - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6062, 10. kaupunginosassa (Otaniemi), 12. kaupunginosassa (Tapiola) sekä 16. kaupunginosassa (Pohjois-Tapiola), alue 221400, 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Puheenjohtaja Kirsi Louhelainen ehdotti jäsen Jukka Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Louhelainen kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan 11.5. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite 4 Maarinsolmu, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 5 Maarinsolmu, lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 32 / 79 Oheismateriaali Selostus - Maarinsolmu, tapahtumaluettelo - Maarinsolmu, kaavamääräykset - Maarinsolmu, kaavakartta - Maarinsolmu, ajantasa-asemakaava - Maarinsolmu, havainnekuva - Maarinsolmu, ympäristön havainnekuva - Maarinsolmu, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohtana on osoittaa Maarinsolmuun yleisen tien ja siihen liittyvien kevyen liikenteen reittien ja meluaitojen tarvitsema aluevaraus. Kaava sisältää myös kaksi uutta korkean rakentamisen asuinkorttelia, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 28 500 k-m 2. Yleisen tien alueelle rakennettavien ramppien ja kevyenliikenteen reittien tarvitsema aluevaraus ulottuu huoltoaseman ja sähkömuuntamon kortteleihin sekä Kimmeltien rivitalojen korttelialueelle. Näissä kortteleissa kaavan käyttötarkoitus ja määräykset säilyvät ennallaan. Kalevalantien leventäminen liittyy ramppijärjestelyihin ja kadun ajokaistojen lisäämiseen yhteen sovitettuna Kehä I tiesuunnitelmaan Kalevalantie -Turunväylä mukaisesti. Rakennusoikeus nousee kaava-alueella noin 23 000 k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti Maarinsolmun asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi 27.5.2009 ja ohjeisti päätöksessään jatkosuunnittelua siten, että aluetta tulee arvioida uudelleen osana laajempaa kokonaisuutta. Kalevalantien pohjoispuolisen alueen luonnetta on tarpeen muuttaa merkittävästi siten, että Kehä I:n molemmat puolet ovat kaupunkikuvallisesti tasapainoisia. Kalevalantien eteläpuolelle voidaan sijoittaa suhteellisen korkea rakennusmassa siten, että sen ja Kimmeltien rivitalojen väliin jää riittävä, istutuksin täydennettävä viheralue. Kehä I:n silta- ja risteysratkaisulle on tarpeen asettaa korkeat laatu- ja toimivuusvaatimukset. Kehä I:n liikenteen sujuvuus ja ruuhkautumattomuus vähentävät paikallisesti huomattavasti liikenteen päästöjä. Kevyen liikenteen toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maarinsolmun ja sitä laajemman alueen tarkasteluja esiteltiin lautakunnalle 5.8.2009 ja 30.9.2010. Tarkasteluissa tavoitteena on ollut, että Kehä I:n varsi Maarinsolmun pohjoispuolella säilyy toimitilojen ja palvelujen alueena, Otaniemi kehittyy Aalto-yliopiston monipuolisena kampuksena ja Tapiolan puolella Kalevalantien ja Tietäjäntien varrella lisätään asumista. Kaavamuutoksen lähtökohtana oleva tiesuunnitelma Kehä I välillä Kalevalantie - Turunväylä on nähtävillä toukokuussa. Tiesuunnitelma mahdollistaa Maarinsolmusta etelään menevän liikenteen liittymisen sekä nykyiseen Kehä I:n tasoon että myöhemmin Hagalundinkallion tunnelin edellyttämiin tasoihin. Hagalundinkallion alueen suunnittelu on vastikään käynnistynyt. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 7.3.2016 varata Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle alueen Maarinniitystä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 33 / 79 opiskelija-asuntojen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten. Varausalueen maankäytön suunnittelu tulee myös aikataulullisesti sovittaa Maarinsolmun asemakaavoitukseen. Suunnittelussa tulee huomioida, että paikka on kaupunkikuvallisesti vaativa: Suunnitteilla on näkyvä rakennus Tapiolan puutarhakaupungin ja Otaniemen kampuskaupunginosan saumassa vilkkaassa liikenneympäristössä. Varauksensaajien tulee yhteistyössä kaupungin kanssa varmistaa suunnitelmien toteutettavuus mm. tulva- ja hulevesien osalta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Maarinsolmu - Marknuten asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6062, käsittää liikennealuetta 10. kaupunginosassa, Otaniemi, katu- ja liikenne- ja puistoalueetta 12. kaupunginosassa, Tapiola, sekä korttelin 16068, tontit 1 ja 2 sekä energiahuollon alueen, suojaviher-, katu-, liikenne- ja puistoaluetta 16. kaupunginosassa, Pohjois-Tapiola, alue 221400. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Kaavanmuutoksen vireilletulosta on kuulutettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 17.11.2004. Tapiolan Lämpö Oy:n hakemus on saapunut 10.9.2010. Maanomistus Kalevalantie 5 on Tapiolan Lämpö Oy:n omistuksessa, muuntamoalue on Caruna Oy:n omistuksessa ja huoltoaseman alue LähiTapiolan omistuksessa. Liikennealueen omistaa pieneltä osalta Liikennevirasto ja Senaattikiinteistöt. Muuten kaava-alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen nykytila Suunnittelualue on Tapiolan ja Otaniemen yhtymäkohdassa käsittäen Kehä I:n ja Kalevalantien ja Otaniementien liittymät sekä Kehä I:n ylittävän kevyenliikenteen Maarinsillan. Kalevalantien pohjoispuolella, lähinnä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 34 / 79 Kehä I:stä on sähköasema, huoltoasema sekä kolmekerroksiset Tapiola Lämpö Oy:n toimisto- ja varikkotilat. Kaava-alueen ulkopuolelle jää kaksikerroksinen S-market Maarinsolmu, jonka pysäköintiä on osittain kaava-alueella. Otaniemen puolella kaavaan kuuluu tiealuetta. Kalevalantien eteläpuolella on Maarinniitty-niminen puisto ja Kimmeltiehen liittyvä rivitalokortteli. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Kaavamuutosalue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaavaan on merkitty Hagalundinkallion liikennetunneli, seutuliikenteen rata sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaavamuutosehdotuksessa Maarinnittyyn osoitettu uusi kerrostalokortteli sijoittuu Tapiolan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) rajauksen reunalle. Maisemassa se sijoittuu kuitenkin 1990-luvun 4-kerroksisten asuinkerrostalojen viereen ja suurimittakaavaisen liikennealueen kylkeen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Kalevalantien pohjoispuolella on nykyisellään säilyvää työpaikka-aluetta (TP). Alue varataan ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoiminnalle. Alueella voidaan sallia myös koulutus-, majoitus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia. Kalevalantien eteläpuolella on nykyisellään säilyvää asuntoaluetta (A). Alueen asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Alue on samalla kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta, kaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säilymiseen. Asuntoaluetta reunustaa virkistysalue (V). Virkistysyhteys kulkee etelästä Maarinsolmuun ja Kehä I:n yli. Asemakaavamuutoksessa osoitetaan asuin- ja liikekortteli yleiskaavan työpaikka-alueelle, mutta se ei estä pääkäyttötarkoituksen toteuttamista. Korttelin muuttamista asumiseen puolustaa sen sijoittuminen asuntokorttelien viereen ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Työpaikkaomavaraisuus on Tapiolan suuralueella korkea eikä kaavamuutos vähennä alueen työpaikka-aluevarantoa merkittävästi. Muutoksen jälkeen yleiskaavan työpaikka-alueen pinta-alasta 74 % on työpaikkojen kortteleita. Kaavassa esitetyt uudet rakennukset poikkeavat korkeudeltaan Tapiolan rakennetusta ympäristöstä, mutta ne on pyritty sopeuttamaan siihen arkkitehtuuriltaan. Maarinsolmun asemakaavan ja asemakaavan muutos koskee yhtätoista eri asemakaavaa. Kalevalantien pohjoispuolella Tapiolan Lämpö Oy:n kortteli on asemakaavassa liike- ja pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (ALT), Carunan sähkömuuntamo on muuntaja-aluetta (VM) ja huoltoaseman kortteli on moottoriajoneuvojen huoltoaseman korttelialuetta (AM). Kalevalantien eteläpuolella on Maarinniityn puisto,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 35 / 79 jolla olemassa oleva puusto ja maiseman luonne on säilytettävä. Puistoalueelle saa sijoittaa taimiston. Puistoa koskeva kaava on hyväksytty 24.1.1983. Kimmeltien rivitalokorttelin (AR) rakennukset on kaavassa suojeltu niiden kulttuurihistoriallisten sekä rakennustaiteellisten tai kaupunkikuvallisten arvojen vuoksi (MRL 57.2 ). Kehä I on merkitty liikenne- tai tiealueeksi. Kalevalantie on katualuetta. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 16.9.2010. Neuvottelu koski Keilaniemen, Hagalundinkallion, Maarinsolmun ja Itäkartanon asemakaavoja. Viranomaisneuvottelun perusteella tehtiin ympäristövaikutusselvitys kaavojen yhteisvaikutuksesta ja Natura-arvion päivitys. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Maarinsolmun asemakaavamuutoksen luonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä 21.3. 19.4.2005. Koska Maarinsolmun kaava ja kaava-alue ovat muuttuneet paljon vuonna 2005 nähtävillä olleesta luonnoksesta, eivät mielipiteet ja lausunnot kaikilta osin enää päde. Kaavaehdotuksesta pyydetään uudet lausunnot nähtävilläolo aikana. Mielipiteitä tuli 14 kpl. Yhteen mielipiteeseen oli kerätty 83 allekirjoitusta, toiseen 101 allekirjoitusta. Mielipiteiden mukaan Maarinniityn puisto tulee säilyttää rakentamattomana luonnonarvojen vuoksi ja maisemallisista syistä, eikä se sovellu rakentamiseen vetisyytensä takia. Huoltoaseman haluttiin säilyvän. Kaavamuutoksen pelättiin tuovan alueelle lisää liikennettä. Meluaitoja haluttiin Kalevalantien melua vastaan. Kaupunkisuunnittelukeskus vastaa, että puistoalueen osoittaminen korttelialueeksi perustuu tarpeeseen tiivistää kaupunkirakennetta. Maarinniitty on entistä peltoa, joka on metsittynyt. Alue poikkeaa maisemakuvaltaan Tapiolan huolitellusta ja avoimesta ympäristökuvasta. Asukkaille tarjottiin 1990-luvulla Maarinniityn itäosan rakentamista puistoksi, mutta asian saaman vastustuksen vuoksi se jätettiin tekemättä. Alue ei nykyisin ilman melusuojausta sovellu virkistyskäyttöön. Suunnitteluvarausalueelle osoitetun korttelin etäisyys Kimmeltien rivitalokorttelista on lähimmillään 53 metriä, kun se luonnoksessa oli lyhyimmillään vajaa 10 metriä. Uudisrakennuksen etäisyys Kimmeltien rivitaloon on kaavaehdotuksessa yli 80 metriä ja Kalevalantien varren korttelin kerrostaloon noin 45 metriä. Maarinsolmun hulevesiselvitys valmistui 2015 ja sitä tarkennettiin vuonna 2016. Alueen korkeussuhteiden ja tulevien liikennejärjestelyjen tilantarpeen vuoksi tulvareitti on välttämätöntä putkittaa pitkältä matkalta Kehä I ympäristössä. Nykytilan säilyttäminen, vaikka Maarinniitylle ei osoitettaisi rakennuspaikkaa, ei ole mahdollista Kehä I eritasoliittymän rakentuessa. Maarinniityn kosteikkometsä menetetään suurelta osin kaikissa selvityksen vaihtoehdoissa uusien hulevesirakenteiden vuoksi. Kalevalantien tilavaraussuunnitelma välillä Koivu-Mankkaantie - Kehä I laadittiin vuonna 2013. Siinä esitetään meluesteitä Kalevalantien varrella

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 36 / 79 niiden talojen oleskelupihojen suojaksi, joissa melutaso nousee ennustevuonna 2035 suuremmaksi kuin raja-arvoksi asetettu 55 db. Tringa ry:n mielipiteeseen liittyen kaavaehdotukseen on liitetty kaavamääräys: Julkisivuissa ei saa olla yli kerroksen korkuisia yhtenäisiä heijastavia lasipintoja. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 10 kappaletta. Energiayhtiön lausuntoon liittyen on muuntamolle esitetty korttelialue, kevyenliikenteen reitti on poistettu muuntamon kaakkoispuolelta ja puistomuuntamolle on merkitty rakennusala Metsänpojankujan eteläpuolelle. Museovirasto kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että Tapiolan keskuksen pohjoisessa sisääntulokohdassa Maarinniityn tulisi antaa viitteitä puutarhakaupungista maisemineen kehittämällä sitä puistomaiseen suuntaan. Kaupunkisuunnittelukeskus vastaa, että Maarinsolmun tuleva eritasoliittymä nousee korkeustasoon + 6.0 ja Maarinniityn kohdalle tuleva meluaita korkeustasoon + 7.6 - + 8.8, maanpinnan ollessa puistoalueella nyt tasossa +1.2 - +2.2. Meluaita katkaisee jo nykyisin heikon maisemallisen yhteyden Hopealehdosta Otaniemen ja Laajalahden suuntaan. Suunniteltu rakennus toimii melumuurina asuntoalueelle. Ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus kiinnittivät huomiota uuden korttelin 12185 sijoittamiselle melualueelle. Meluselvityksen perusteella kaavaehdotuksessa määrätään, että ulkoseinärakenteiden ääneneristävyyden tieliikenteen melua vastaan tulee olla vähintään 32 db ja parvekelasitusten ääneneristävyyden vähintään 12 db. Teknisen keskuksen kannanoton perusteella määrätään, että rakentaminen ei saa aiheuttaa rakennuksille tai kasvillisuudelle haitallista pohjaveden alentamista ja rakentamisessa tulee huomioida merenrannan tulvariski. Alle +3.0 (N2000) rakennettaessa merivesi voi vaurioittaa rakenteita. Kimmeltien rivitalojen korttelialueen valmisteluaineisto oli erikseen nähtävänä 6.9. - 20.9.2010 nimellä Itäkartano, muutos, 211501. Valmisteluaineistosta ei esitetty mielipiteitä. Asemakaava ja asemakaavan muutos Asuminen Kalevalantien pohjoispuolelle Tapiolan Lämpö Oy:n tontille ja Hoas:n suunnitteluvarausalueelle Kalevalantien eteläpuolella esitetään asumista. Tapiolan Lämpö Oy:n rakennukset ovat 24 ja 20 kerrosta ja Hoas:n lasinivelellä yhdistetyt rakennukset 18 ja 14 kerrosta korkeita. Tapiolan Lämpö Oy:n rakennuksiin tulee katutasoon 450 k-m 2 liiketilaa. Autopaikat ovat kolmekerroksisessa pysäköintilaitoksessa, jonka katolla on melulta aidattu piha. Hoas:n kortteliin saa rakentaa opiskelija- ja tutkija-asuntoja. Rakennusten ylimmissä kerroksissa on asukkaiden yhteistiloja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 37 / 79 Espoon korkean rakentamisen periaatteiden mukaisesti korkeita rakennuksia tulee sijoittaa vain kaupunkikuvallisista syistä perusteltuihin paikkoihin ja rakennusten tulee sijaita korkeintaan 300 m päässä raideliikenteen asemasta. Kaavan tavoitteena on kaupunkikuvallisesti tasapainottaa Kehä I:n molemmat puolet ja luoda alueesta korkeat arkkitehtoniset ja toiminnalliset laatuvaatimukset täyttävä Otaniemi-Tapiola alueen pohjoinen sisäänkäynti. Voimassa olevan kaavan mukaisesti on Otaniemen puolelle mahdollista rakentaa 16-kerroksinen rakennus. Etäisyydet Raide-Jokerin Maarinrannantielle sijoittuvalta pysäkiltä ovat noin 260 m ja 330 m. Kaavassa esitettyjen korkeiden rakennusten julkisivuihin ja mittasuhteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Rakennukset toimivat liikenteen meluesteenä naapurustoon nähden. Uuden korttelin rakennukset eivät varjosta viereisiä asuntoja sijoittuessaan asuinalueen koillisnurkkaan. Suunnitteluvarausalueelle esitetyn korttelin eteläpuolelle jää puisto, johon rakennetaan hulevesien viivytyspainanne. Rivitalojen korttelista 12092 liitetään n. 240 m 2 kokoinen kaistale tiealueeseen. Vuonna 2006 hyväksytyn suojelukaavan kaavamääräykset säilyvät ennallaan. Liikenne Koko 10,5 hehtaarin kokoisesta kaava-alueesta on noin 5,9 ha yleistä tiealuetta (LT). Katualuetta on noin 1,2 ha. Tiealueelle rakennetaan eritasoliittymä. Kaavassa on pieni yleisen pysäköinnin korttelialue (LP), johon ajetaan Metsänpojankujalta. Pysäköintipaikkoja mahtuu alueelle noin 20. HSY:n ilmalaatuvyöhykkeiden mukaan asuinrakennuksen minimietäisyys Kehä I:een on 39 metriä kun ajoneuvoja on 55 000 arkivuorokautena, ja Kalevalantiehen 18 metriä kun ajoneuvoja on 27 000 arkivuorokautena (v. 2035). Uuteen kortteliin tulevat rakennukset ovat ilmanlaadun suhteen riittävällä etäisyydellä tiestä ja kadusta. Asuinrakennuksen etäisyys on Kehä I:stä 47 metriä ja Kalevalantiestä 21 metriä. Liikenteen melu on kaavassa huomioitu merkitsemällä LT-alueelle meluesteen likimääräisen paikan ja korkeuden, määräämällä rakennuksien ääneneristävyysvaatimukset sekä ohjaamalla leikki- ja oleskelupaikkojen sijoittamista melukatveeseen. Pysäköinti Asuin- ja liikerakennusten korttelialueella (AL-1) autopaikkoja on toteutettava vähintään 1 / 85 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa per asunto. Liiketiloja varten on rakennettava 1 ap / 50 k-m 2. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto katetussa lukittavassa tilassa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 38 / 79 Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Liiketiloja varten on rakennettava pyöräpaikkoja 1 pp / 40 k-m 2. Opiskelija- ja tutkija-asuntojen korttelialueelle (AK-1) autopaikkamääräys on 1 ap / 230 k-m 2. Poikkeavan ja lievän määräyksen perusteena on se, että kohde on kokonaisuudessaan opiskelijatalo, julkisen liikenteen yhteydet ovat hyvät, Otaniemi ja yliopisto sijaitsevat lähietäisyydellä sekä pysäköintipaikoissa on vuorottaiskäytön mahdollisuus. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään 1 pp / 30 k-m 2 tai vähintään 2 pp / asunto katetussa lukittavassa tilassa. Lisäksi tulee mahdollistaa pyöräpysäköintiä ulkona. Kaavatalous Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 23.4.2014 mukaan Maarinsolmu on kaavataloustarkastelun pilottikohde, jossa kaavataloudellisia tarkasteluja laaditaan asemakaavoitusprosessin osana. Maarinsolmun asemakaavan muutosalueen suuret investoinnit kohdistuvat liikenneverkoston järjestämiseen, johtojen siirtoon ja hulevesiratkaisujen toteuttamiseen. Espoon kaupungille syntyy tuloja maankäyttömaksuista ja maan myynnistä tai vuokrasta, erilaisista verotuloista ja liityntämaksuista. Kaavassa esitetyt liikennejärjestelyt vaikuttavat positiivisesti yhdyskuntatalouteen matka-aikojen lyhenemisestä saatavien säästöjen kautta. Liikenteen sujuvuudesta on hyötyä laajalla alueella, erityisesti Otaniemessä ja koko Pohjois-Tapiolassa. Kehä I:n parantamisen ja eritasoristeyksen rakentamisen sekä suuren alueen hulevesiratkaisun toteuttamisen kustannuksia ei ole mahdollista kattaa kokonaan kahdesta korttelista saaduilla tuloilla. Kustannusten jako valtion ja kaupungin välillä sovitaan erikseen. Lautakunnalle on esitetty erillinen selvitys. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys Laajalahden Natura 2000 -alueeseen kohdistuvien yhteisvaikutusten arvioinnin päivitys valmistuu kevään 2016 aikana. Arvioinnissa on huomioitu tämän hetken kaava- ja liikennehankkeet, joilla saattaa olla vaikutusta Natura-alueeseen. Arvioinnissa huomioidaan myös Maarinsolmun suunnitelmat. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Korttelin 16068 tonttia 1 sekä korttelia 12185 koskee korttelisuunnitelmat.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 39 / 79 Päätöshistoria Perittävät maksut Asemakaavamuutoksen laatimiskulut ja kuulutuskulut tullaan MRL 59 :n mukaisesti perimään Tapiolan Lämpö Oy:ltä ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöltä. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.2.2005 9 Asemakaavakartta ja määräykset Asemakaavaselostus liitteineen Tiesuunnitelma ja johtokartta Maarinsolmun hulevesiselvitys Liito-oravaselvitys. Lepakkoselvitys. Korttelisuunnitelmat Kalevalantie 2 ja Metsänpojankuja 6. Tuulisuusselvitys, Metsänpojankuja 6. Meluselvitykset, Kalevalantie 2 ja Metsänpojankuja 6. Tornien vaikutus Natura-arvoihin. Keilaniemen, Hagalundinkallion ja Maarinsolmun asemakaavojen ympäristövaikutusselvitys. Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä, lausunnoista ja kannanotoista Mielipidekartta Maarinsolmun kaavataloudellinen raportti. Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten Maarinsolmun, alue 221400, 8.2.2005 päivätyn asemakaavaluonnoksen ja siihen liittyvät asemakaavan muutosluonnokset, piirustusnumero 6062, 2 pyytää asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisilta ulkopuolisilta lausunnonantajilta lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä, 3 ilmoittaa korttelin 16067 muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaisen palkkion 7 000 euroa ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdissä 2 100 euroa eli yhteensä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 40 / 79 9 100 euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymisen jälkeen, 4 edellyttää, että sopimusneuvottelutyöryhmä selvittää ennen asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymistä maankäyttösopimuksen tarpeellisuuden ja neuvottelee maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksytään, 5 järjestää Maarinsolmun asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. (Tiedotus- ja keskustelutilaisuus on tarkoitus pitää yhdessä Hagalundinkallion kaavanmuutoksen kanssa). Käsittely Asia käsiteltiin asia 11 jälkeen yhdessä asian 10 kanssa. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Leppäkorven kannattaman, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 3.3.2005 pidettävään kokoukseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 3.3.2005 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.3.2005 13 Ehdotus Asemakaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten Maarinsolmun, alue 221400, 8.2.2005 päivätyn asemakaavaluonnoksen ja siihen liittyvät asemakaavan muutosluonnokset, piirustusnumero 6062, 2 pyytää asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisilta ulkopuolisilta lausunnonantajilta lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä, 3 ilmoittaa korttelin 16067 muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 41 / 79 MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaisen palkkion 7 000 euroa ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdissä 2 100 euroa eli yhteensä 9 100 euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymisen jälkeen, 4 edellyttää, että sopimusneuvottelutyöryhmä selvittää ennen asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymistä maankäyttösopimuksen tarpeellisuuden ja neuvottelee maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksytään, 5 järjestää Maarinsolmun asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi :n. (Tiedotus- ja keskustelutilaisuus on tarkoitus pitää yhdessä Hagalundinkallion kaavanmuutoksen kanssa). Käsittely Keskustelun alussa puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko asiat 13 ja 14 käsitellä yhdessä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Leppäkorven kannattamana seuraavaa: 1. alueen osalta tehdään pikaisesti selvitys mahdollisuuksista lisätä merkittävästi asuntorakennusoikeutta 2. liikenteen osalta tehdään lisäselvitykset tunneloinnin turvallisuudesta sekä tunneloinnin toteutuksesta ja liikenteen sujuvuudesta myös kaavaalueiden läheisyydessä Tapiola - Otaniemi - Keilalahti alueella. Lisäksi selvitetään, miten Maarinsolmun toteutuksella varmistetaan, ettei se lisää Otaniemen kampusalueen läpikulkuliikennettä ja miten Laajalahden vedenpinnan vaihteluista aiheutuvat ongelmat kuten Kehä I:n osittainen kaukalointi ja Otaniementien korkeustason nosto tai veden nousua estävät tukimuurit hoidetaan. 3. selvitetään kevyen liikenteen yhteydet Otaniemestä Tapiolan ja Keilalahden suuntiin siten, että korostetaan kampusalueen korkeatasoista rakenteellista kehittämistä viherrakentamisineen. 4. nämä selvitykset ja yhteenvedot eri tahoilta saadusta palautteesta tuodaan lautakunnan käsittelyyn ennen asemakaavoituksen seuraavaa vaihetta. Perusteluna puheenjohtaja Markkula esitti seuraavaa: "Otaniemi on Espoon strategisessa suunnittelussa nostettu erittäin keskeiseen rooliin. Espoon imagon, uusien työpaikkojen synnyn sekä verojen ja kaupungin muidenkin tulojen kannalta Otaniemi vaikuttaa paitsi alueen omaan toimintaan, niin koko kaupunkiin ja pääkaupunkiseutuun.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 42 / 79 Otaniemen ja sen lähialueiden tiede- ja teknologiatoimintaa harjoittavat ja tätä tukevia palveluja tuottavat julkishallinnolliset yhteisöt sekä pienet ja suuret yritykset ovat maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen kokonaisuus. Otaniemi - Keilalahti - Keilaniemi aluekokonaisuus on Espoon merkittävin ja edelleen kasvava työpaikkakeskittymä, jonka suuret ja yhä suuremmaksi tulevat ongelmat ovat liikenteen sujuvuus ja asuntojen puute. Otaniemen opiskelijamäärät mukaan lukien Laureaammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijamäärät ovat viime vuosina tuntuvasti kasvaneet. Niin opiskelijoiden kuin alueella töissä käyvien kannalta olisi suuri etu mahdollistaa heistä yhä suuremmalle osalle asuminen työ- tai opiskelupaikan läheisyydessä. Myös tuleva raideliikenneratkaisu, huomioon ottaen asuntorakentaminen, alueella pitäisi maksimoida korkeatasoista toteutusta kuitenkin korostaen. Tällainen kehitys toisi myös Tapiolan alueen kaupallisille palveluille lisää asiakkaita sekä kouluille ja päiväkodeille yms. käyttäjiä. Nyt käsittelyssä olevat asemakaavat luovat ratkaisuja näihin ongelmiin. Tunneloinnin ja koko alueen infrastruktuurin ja ympäristön rakentamisen kustannukset ovat suuret, jonka seurauksena alueelle kaavoitettavalla uudella rakennusoikeudella on kyettävä kattamaan osa näistä kustannuksista. Näistä kaikista tekijöistä johtuen on kaavoituksen tässä vaiheessa selvitettävä myös nyt nähtäville laitettavia kaavoja suuremman rakennusoikeuden määriä." Jäsen Leppäkorpi ehdotti jäsen Karimäen kannattamana, että ulkopuolisiin lausunnonantajiin lisätään Espoon ympäristöyhdistys ry sekä Bird Life ry. Edelleen jäsen Leppäkorpi ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan puheenjohtaja Markkula. Jäsen Karimäki ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että puheenjohtajan ehdotuksen kohtaan 1 lisätään loppuun lause: "Lisäksi selvitetään mahdollisuus opiskelija-asuntoihin." Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti, että Kehä I:n tunneloinnin osalta selvitetään kaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella: 1. tunnelin turvallisuuskysymykset (savunpoisto, poistumistiet, jalkakäytävän tarve) 2. tunnelin välityskyky tulevaisuuden kasvavien liikennemäärien mukaiseksi; laajentamismahdollisuus 3. tunnelin rakentamisen ja käytön aikaiset haitat Otaniemen herkille laboratorioille (Mikes, Digitalo, KCL yms.) tärinä 4. pohjavesipainumat 5. Tapiolan liikenteen kokonaisselvitys 6. rakennusoikeuden huomattava lisääminen kustannusten kattamiseksi. Jäsen Wegelius ehdotti, että kaavan nähtävilläoloaikana tutkitaan laboratoriokorttelin KTY-1 10015 ja AK-korttelin välille leveämpää

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 43 / 79 vapaa-aluetta rakennuksia massoittelemalla tai kevyen liikenteen reitin muutoksella. Puheenjohtaja tiedusteli jäseniltä Kemppi-Virtanen ja Wegelius sopiiko heille, että heidän tekemänsä ehdotukset, jotka ovat yksityiskohtia puheenjohtajan tekemän lisäysesityksen sisällä, merkitään pöytäkirjamerkinnöiksi ja saatetaan näin keskuksen käsiteltäväksi. Molemmat hyväksyivät tämän menettelyn. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko edellä esitetyt ehdotukset hyväksyä esittelijän ehdotuksen lisäksi. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Lisäksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänet yksimielisesti valita tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia käsiteltiin yhdessä asian 14 kanssa. 1 hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten Maarinsolmun, alue 221400, 8.2.2005 päivätyn asemakaavaluonnoksen ja siihen liittyvät asemakaavan muutosluonnokset, piirustusnumero 6062, 2 pyytää asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisilta ulkopuolisilta lausunnonantajilta lausunnot sekä toimialojen kannanotot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä, 3 ilmoittaa korttelin 16067 muutoksen hakijoille, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja IV maksuluokan mukaisen palkkion 7 000 euroa ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdissä 2 100 euroa eli yhteensä 9 100 euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymisen jälkeen, 4 edellyttää, että sopimusneuvottelutyöryhmä selvittää ennen asemakaavan ja siihen liittyvien asemakaavan muutosten hyväksymistä maankäyttösopimuksen tarpeellisuuden ja neuvottelee maanomistajan kanssa maankäyttösopimuksen siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksytään,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 44 / 79 Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.5.2009 6 5 järjestää Maarinsolmun asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan muutosluonnoksista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Markku Markkulan. (Tiedotus- ja keskustelutilaisuus on tarkoitus pitää yhdessä Hagalundinkallion kaavanmuutoksen kanssa). Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että nähtävilläoloaikana - alueen osalta tehdään pikaisesti selvitys mahdollisuuksista lisätä merkittävästi asuntorakennusoikeutta. Lisäksi selvitetään mahdollisuus opiskelija-asuntoihin. - liikenteen osalta tehdään lisäselvitykset tunneloinnin turvallisuudesta sekä tunneloinnin toteutuksesta ja liikenteen sujuvuudesta myös kaavaalueiden läheisyydessä Tapiola - Otaniemi - Keilalahti alueella. Lisäksi selvitetään, miten Maarinsolmun toteutuksella varmistetaan, ettei se lisää Otaniemen kampusalueen läpikulkuliikennettä ja miten Laajalahden vedenpinnan vaihteluista aiheutuvat ongelmat kuten Kehä I:n osittainen kaukalointi ja Otaniementien korkeustason nosto tai veden nousua estävät tukimuurit hoidetaan. - selvitetään kevyen liikenteen yhteydet Otaniemestä Tapiolan ja Keilalahden suuntiin siten, että korostetaan kampusalueen korkeatasoista rakenteellista kehittämistä viherrakentamisineen. - nämä selvitykset ja yhteenvedot eri tahoilta saadusta palautteesta tuodaan lautakunnan käsittelyyn ennen asemakaavoituksen seuraavaa vaihetta. Lautakunta päätti, että ulkopuolisiin lausunnonantajiin lisätään Espoon ympäristöyhdistys ry sekä Bird Life ry. Jäsenten Kemppi-Virtanen ja Wegelius edellä käsittelyä koskevassa selostuksessa olevat pöytäkirjamerkinnät merkittiin ja lähetettiin keskuksen käsiteltäväksi. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun asemakaavaluonnoksesta sekä siihen liittyvistä asemakaavojen muutosluonnoksista, alue 221400, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 8.2.2005 päivätyn ja 30.3.2009 muutetun Maarinsolmun - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvät asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6062, joka käsittää korttelin 16067, korttelin 16068 tontit 1, 2, 3 ja 1:1582, korttelin 10039 tontin 3 sekä osan puistoaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 221400. (Muodostuu uusi kortteli 12185),

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 45 / 79 3 pyytää asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.5.2009 6 Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 13.5.2009 pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun asemakaavaluonnoksesta sekä siihen liittyvistä asemakaavojen muutosluonnoksista, alue 221400, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 8.2.2005 päivätyn ja 30.3.2009 muutetun Maarinsolmun - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvät asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6062, joka käsittää korttelin 16067, korttelin 16068 tontit 1, 2, 3 ja 1:1582, korttelin 10039 tontin 3 sekä osan puistoaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 221400. (Muodostuu uusi kortteli 12185), 3 pyytää asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat korjaukset kaavamääräyksiin: 15 muutetaan kuulumaan: Rakennuksen ilmanottoaukkoja ei saa sijoittaa alle 10 m korkeudelle maanpinnan tasosta. Kaavamääräyksestä 32 db poistetaan sen loppuosa, joka kuuluu: KTO-2 alueella rakennuksen ilmanottoaukkoja ei saa sijoittaa merkinnän

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 46 / 79 osoittamalle rakennusalan puolelle alle +10.0 m korkeudelle maanpinnan tasosta. Kaavamääräyksiin K, K-1 ja KTO-2 lisätään 15. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.5.2009 3 Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 27.5.2009 pidettävään kokoukseen. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Maarinsolmun asemakaavaluonnoksesta sekä siihen liittyvistä asemakaavojen muutosluonnoksista, alue 221400, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 8.2.2005 päivätyn ja 30.3.2009 muutetun Maarinsolmun - Marknuten asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvät asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6062, joka käsittää korttelin 16067, korttelin 16068 tontit 1, 2, 3 ja 1:1582, korttelin 10039 tontin 3 sekä osan puistoaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi) ja 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 221400. (Muodostuu uusi kortteli 12185), 3 pyytää asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että Maarinsolmun asemakaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden asemakaavoitusta tulee uudelleen arvioida osana Tapiola-projektia lähtien T3-alueen tavoitteenasettelusta. Hagalundinkallion arkkitehtikilpailun tulos ja lautakunnan hyväksymä Maarinaukion asemakaava asettavat tälle hyvät lähtökohdat. Tällöin erityisesti:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 47 / 79 1. Koko alueesta mukaan lukien Spektrin, Laurean ja Innopolin ympäristöt tulee laatia kokonaissuunnitelma, joka täyttää Otaniemi-Tapiola alueen pohjoisen sisäänkäynnin korkeat arkkitehtoniset ja toiminnalliset laatuvaatimukset. Alueen rooli Aalto-yliopiston ja T3-alueen suunnitelmien täsmennettyä on huomattavasti merkityksellisempi kuin arveltiin 1990-lopussa ja 2000-luvun alussa, jolloin Maarinsolmun kaava-alueen nyt esillä oleva perusratkaisu laadittiin. 2. Maarinsolmun asemakaava-alueen ratkaisuja, erityisesti Kalevalantien pohjoispuolisen alueen luonnetta, on tarpeen muuttaa merkittävästi siten, että Kehä I:n molemmat puolet ovat kaupunkikuvallisesti tasapainoisia. Kalevalantien eteläpuolelle voidaan sijoittaa suhteellisen korkea rakennusmassa siten, että sen ja Kimmeltien rivitalojen väliin jää riittävä, istutuksin täydennettävä viheralue. Tämä rakennusmassa voi olla esimerkiksi Laurean opetustiloja, palveluyritystiloja ja opiskelija-asuntoja. Autopaikoitus olisi järjestettävä Hagalundinkallion pysäköintiluolaan tai tähän ja lähikortteleihin maan tai kannen alle. 3. Kehä I:n silta- ja risteysratkaisulle on tarpeen asettaa korkeat laatu- ja toimivuusvaatimukset. Tehdyt suunnitelmat ja myös liikenneratkaisut niin länteen (Kalevalantie ja erityisesti Tietäjäntien ja Pohjantorin risteykset) kuin itään (Tekniikantien risteys ja Otaniementien länsipää) tulee arvioida ottaen huomioon niiden ympäristön uudet rakennushankkeet. Ns. rombisen liittymämallin ohella on arvioita kiertoliittymämallia. 4. Maarinsolmun liittymän ja liikenneväylien ratkaisujen tulee olla läpäisykyvyltään riittävät myös sinä tapauksessa, että liikennemäärät kasvavat ennustettua suuremmiksi. Kehä I:n liikenteen sujuvuus ja ruuhkautumattomuus vähentävät paikallisesti huomattavasti liikenteen päästöjä. Kevyen liikenteen toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 5. Otaniemi Visiossa on tavoitteeksi asetettu joukkoliikennettä suosiva ja alueen maisemallisia ydinkohtia pysäköinniltä vapauttava liikennereformi. Tämä pitää konkretisoida osana T3-alueen suunnittelua alueen kaikkien toimijoiden kanssa. Maantasopysäköintiä Innopolin alueella ei lisätä. 6. Tämän palautuspäätöksen tuloksena tehtäviä hahmotelmia esitellään lautakunnalle syksyllä 2009 ennen asemakaavaehdotuksen ja muiden yksityiskohtaisten ehdotusten laatimista. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Maarinsolmun asemakaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden asemakaavoitusta tulee uudelleen arvioida osana Tapiola-projektia lähtien T3-alueen tavoitteenasettelusta. Hagalundinkallion arkkitehtikilpailun tulos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 48 / 79 ja lautakunnan hyväksymä Maarinaukion asemakaava asettavat tälle hyvät lähtökohdat. Tällöin erityisesti: 1. Koko alueesta mukaan lukien Spektrin, Laurean ja Innopolin ympäristöt tulee laatia kokonaissuunnitelma, joka täyttää Otaniemi-Tapiola alueen pohjoisen sisäänkäynnin korkeat arkkitehtoniset ja toiminnalliset laatuvaatimukset. Alueen rooli Aalto-yliopiston ja T3-alueen suunnitelmien täsmennettyä on huomattavasti merkityksellisempi kuin arveltiin 1990-lopussa ja 2000-luvun alussa, jolloin Maarinsolmun kaava-alueen nyt esillä oleva perusratkaisu laadittiin. 2. Maarinsolmun asemakaava-alueen ratkaisuja, erityisesti Kalevalantien pohjoispuolisen alueen luonnetta, on tarpeen muuttaa merkittävästi siten, että Kehä I:n molemmat puolet ovat kaupunkikuvallisesti tasapainoisia. Kalevalantien eteläpuolelle voidaan sijoittaa suhteellisen korkea rakennusmassa siten, että sen ja Kimmeltien rivitalojen väliin jää riittävä, istutuksin täydennettävä viheralue. Tämä rakennusmassa voi olla esimerkiksi Laurean opetustiloja, palveluyritystiloja ja opiskelija-asuntoja. Autopaikoitus olisi järjestettävä Hagalundinkallion pysäköintiluolaan tai tähän ja lähikortteleihin maan tai kannen alle. 3. Kehä I:n silta- ja risteysratkaisulle on tarpeen asettaa korkeat laatu- ja toimivuusvaatimukset. Tehdyt suunnitelmat ja myös liikenneratkaisut niin länteen (Kalevalantie ja erityisesti Tietäjäntien ja Pohjantorin risteykset) kuin itään (Tekniikantien risteys ja Otaniementien länsipää) tulee arvioida ottaen huomioon niiden ympäristön uudet rakennushankkeet. Ns. rombisen liittymämallin ohella on arvioita kiertoliittymämallia. 4. Maarinsolmun liittymän ja liikenneväylien ratkaisujen tulee olla läpäisykyvyltään riittävät myös sinä tapauksessa, että liikennemäärät kasvavat ennustettua suuremmiksi. Kehä I:n liikenteen sujuvuus ja ruuhkautumattomuus vähentävät paikallisesti huomattavasti liikenteen päästöjä. Kevyen liikenteen toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 5. Otaniemi Visiossa on tavoitteeksi asetettu joukkoliikennettä suosiva ja alueen maisemallisia ydinkohtia pysäköinniltä vapauttava liikennereformi. Tämä pitää konkretisoida osana T3-alueen suunnittelua alueen kaikkien toimijoiden kanssa. Maantasopysäköintiä Innopolin alueella ei lisätä. 6. Tämän palautuspäätöksen tuloksena tehtäviä hahmotelmia esitellään lautakunnalle syksyllä 2009 ennen asemakaavaehdotuksen ja muiden yksityiskohtaisten ehdotusten laatimista. Tiedoksi - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille - Ote ilman liitteitä: Hakijat - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, Kaavoitusasiat/E7, lausuntopyyntö - Tringa ry, kannanottopyyntö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 49 / 79 - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö - HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, lausuntopyyntö - Museovirasto, lausuntopyyntö - HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 50 / 79 693/2016 10.02.03 71 Ämmäsmäki, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 640101, 75. kaupunginosa Kolmperä Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kolmperänranta - Ämmäsmäki, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen valmisteluaineistosta, alue 641300, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 26.4.2016 päivätyn Ämmäsmäki - Kärinbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustunumero 6971, joka käsittää korttelin 75011, katu-, liikenne- ja virkistysalueet, 75. Kaupunginosassa Kolmperä, alue 640101, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Suvi Karhu ehdotti asemakaavan hylkäämistä. Perusteluina: Kaavaa vastustaa alueen asukkaat hyvin laajasti. Myös veneilijät eivät ole tyytyväisiä paikkavalintaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen totesi jäsen Suvi Karhun ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite Oheismateriaali 6 Ämmäsmäki, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 7 Ämmäsmäki, kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Ämmäsmäki, tapahtumaluettelo - Ämmäsmäki, kaavamääräykset - Ämmäsmäki, kaavakartta - Ämmäsmäki, ajantasa-asemakaava

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 51 / 79 - Ämmäsmäki, havainnekuva - Ämmäsmäki, kuvasovitus - Ämmäsmäki, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korkeatasoisen ja nykyaikaisen veneiden ja ajoneuvojen talvisäilytysalueen rakentaminen Ämmässuontien varteen, täyttömäelle. Kaavamuutos mahdollistaa merenranta-alueiden kehittämisen muuhun käyttöön. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Ämmäsmäki - Kärinbacken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6971, joka käsittää korttelin 75011, katu-, liikenne- ja virkistysalueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue 640101. Muutetaan vahvistettua asemakaavaa: Aluenumero 640100 hyväksytty 13.11.2006. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolta 1.12.2014. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Espoon tiedotuslehdissä 16.12.2015 sekä Kirkkonummen kuulutuslehdissä 5.3.2016 ja 6.3.2016. Alueen nykytila Alue on vain osittain rakentunut asemakaavan mukaiseen toimintaan. Virkistys- ja urheilupalveluiden alueella toimii lennokkiharrastajien kenttä ja pieni tukikohta. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten korttelialue on rakentumaton lukuun ottamatta kevytrakenteista