Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan ajankohtaiskatsaus 4.5.2016 Varkaus Pia Kola-Torvinen, erityisasiantuntija Opetushallitus Päivän ohjelman sisältö 1. Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta Opsissa 2. Valtion rahoitukset vuodelle 2016 3. Verkostotapaamisen antia 4. Hallitusohjelman taiteen ja kulttuurin kärkihanke 5. Koululaiskyselyn tulokset 6. Miten tästä eteenpäin? Keskustelua, kysymyksiä? 1
Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Lukioon valmistava Paikallinen ops Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten Paikalliset lukiokoulutuksen perusteet opsit Paikallinen VASU Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu Digitalisaatio Ongelmanratkaisu ja innovaatio Itsesäätelytaidot kyky säädellä tunteita ja käyttäytymistä OPPIMINEN ON KAIKKIALLA 2
Oppiminen on kaikkialla. Miten oppilaat kokevat oppimisen? Lähde: Oppilaan osallisuus oppimiseen -kartoitus, Opetushallitus 2014 Perusteuudistus (1) Kantavat ajatukset Aktiivinen oppija Kestävä elämäntapa Kokonaisuuksia rakentava opetus Koulu oppivana yhteisönä Yhtenäinen opinpolku 3
Perusteuudistus (2) Keskeiset käsitteet Inklusiivinen koulu Monipuolinen oppiminen Laaja-alainen osaaminen Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Osallistuminen ja vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot - tiedot - taidot - arvot - asenteet - tahto Työelämätaidot ja yrittäjyys Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaito 4
Keskiössä kehittyvä toimintakulttuuri Toimintakulttuuria koskevissa osissa korostetaan lasten ja huoltajien aitoa osallistumista, kulttuurista monimuotoisuutta rikkautena ja sen hyödyntämistä arjen toiminnassa, sekä eri toimijoiden hyvää yhteistyötä Perusteissa korostetaan aiempaa enemmän liikkuvan elämäntavan merkitystä ja siihen liittyviä arjen käytäntöjä 9 Toimintakulttuuri edistää oppimista, osaamista, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Pedagoginen ja jaettu johtajuus Irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta Fyysinen aktiivisuus edistää oppimista Virheistä oppiminen, työhön syventyminen, ponnisteleminen, loppuun saattaminen Oppiva yhteisö Kehittyy dialogin avulla Palautteen ja tiedon hyödyntäminen Yhdessä tekeminen, toisilta oppiminen, osallisuus Oppimiseen ja yrittämiseen kannustaminen 5
Aamu- ja iltapäivätoiminta Opsin perusteissa Aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavalla opetuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa: mitkä ovat mahdollisesti tarjottavan kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut: oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa Koulun kerhotoiminta Opsin perusteissa Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. 6
Koulun kerhotoiminta Opsissa Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyo ta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista. Koulujen kerhotoiminta on monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaaajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Tavoitteena on, että kerhotoiminnan piiriin saadaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. 7
Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 8
Oppituntien ulkopuolinen toiminta kouluissa Lähtökohdat Tehtävä Tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. tukee koulun perustehtävää toimintaa toteutetaan perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden 2011 mukaan Koulun kerhotoiminta koulun kerhotoiminta on koulun työsuunnitelmassa määriteltyä, 1.-9. vuosiluokan oppilaalle vapaaehtoista, perusopetusta tukevaa, oppituntien ulkopuolista toimintaa. osa maksutonta perusopetusta koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen toteuttaa lapsen oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin ja kulttuuriin sekä tarjoaa lapselle huolenpitoa ennen ja jälkeen koulupäivän vanhempien ollessa työssä tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia Liikkuva koulu Muu koulun tiloissa tapahtuva toiminta toiminta on suunnitelmallista ja sisällöltään monipuolista lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä koulun, kodin ja lasten kanssa ennaltaehkäistä syrjäytymista ja lisätä osallisuutta tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa oppilaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyo ta ympäröivän yhteiskunnan kanssa Valtion rahoitus vuodelle 2016 Koulun kerhotoiminnan tukeminen 4,865 milj. (ed.vuosi 7,245 milj. ) Aamu- ja iltapäivätoiminta 50,240 milj. laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä enintään 3 390 000 ohjaustunnin hinta 26 9
Yhteenvetoa vuoden 2016 kerhotoiminnan kehittäminen valtionavustushausta Hakemuksia: 314 kpl (ed. vuonna 341 kpl) Haettiin yhteensä: 11 milj. Valtionavustusta 2016 käytettävissä: 4,865 milj. (Vuonna 2015 valtionavustusta jaettiin 7,245 milj. ) Päätökset vuoden 2016 valtionavustuksista valmistellaan toukokokuun puoleen väliin mennessä. Yhteenvetoa vuoden 2016 kerhotoiminnan kehittäminen valtionavustushausta Haun painopisteet: mahdollisuus tutustua erilaisiin harrastuksiin koulussa opitun soveltaminen, luova toiminta ja monimuotoinen vuorovaikutus suunnataan vähän harrastaville 7.-9. luokkalaisille alueille, joissa on tarjolla vähän harrastetoimintaa lapsille ja nuorille 10
Aamu- ja iltapäivätoiminta (20.9.2015) Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsia noin 53 700, edell. vuosi noin 52 700 Perusopetuslain mukainen tuntimäärä (keskimäärin 3 tai 4 tuntia/päivä) on 3 475 204 tuntia vuodessa Ohjaustuntien lukumäärä yhteensä 4 365 784 tuntia vuodessa Ohjaustunteja toteutettiin: 1. omana toimintana 58 % 2. ostopalveluna 5% avustettuna toimintana 36% 20.9.2010 20.9.2011 20.9.2012 20.9.2013 20.9.2014 20.9.2015 46 860 lasta 49 449 lasta 51 276 lasta 52 754 lasta 52 696 lasta 53 289 lasta 1.lk 29 267 (50,9%) 31 111 (53%) 31 803 (54,1%) 32 925 (54,7%) 32 745 (54,6%) 33 487 (55,2%) 2.lk 15 789 (27,9%) 16 430 (28.4%) 17 455 (29.6%) 17 771 (30%) 17 765 (29,4%) 17 614 (29,2%) Erityistä tukea tarvitsevat opp. 1804 (4,7%) 1908 (5,3%) 2 018 (6.0%) 2 058 (6,4%) 2 186 (6,8%) 2 188 (6,8%) Yhteensä 30,8 % 32,4% 33,9 % 34,8 % 34,6% 34,8% 11
Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen muutos voimaan 1.8.2016 alkaen Syksyllä 2016 suunnitelmissa laatia kysely/kartoitus aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta kunnissa Marraskuun verkostotapaamisen antia Opetushallituksen ohjaus on ollut tärkeää kuntien työn tueksi Miten pystytään tukemaan kuntia parhaalla mahdollisella tavalla? Aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittäminen - laatukriteerien hyödyntäminen - henkilöstön osaaminen Verkostojen jatkuminen tärkeää, yhteistyö Liikkuvan koulu koordinaattoreiden kanssa Liikkuva koulu ja kerhotoiminnan kärkenä yläkoulutoiminnan kehittäminen Kyselyn tulosten hyödyntäminen vaikutusten arviointi Erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminta Kerhotoiminta, maahanmuuttajataustaisten lasten integroiminen Haasteena eri rahoituslähteet 12
Alueellisten verkostojen tapaamisen anti 1/3 12.11.2015 Kansallinen verkosto: Kansallinen verkosto tulisi säilyä Enemmän paikallistason käytänteiden jakoa, osallistava toimintatapa Eri kokoiset kunnat huomioon tapaamisissa Teknologian hyödyntäminen Paikallinen verkosto: Tärkeäksi koettu, mutta kaikki kunnat eivät halua osallistua Erikokoisten kuntien eri tarpeet Paikallisten verkostojen tehtävät tulisi määritellä Tulisi jatkua vaikka rahoitus päättyisikö Paikalliset verkostokoulutukset tärkeitä Alueellisten verkostojen tapaamisen anti 2/3 12.11.2015 Aamu- ja iltapäivätoiminnan toteutuminen paikallisesti: Lähes kaikille tarjolla iltapäivätoimintaa Laatukortit Kysely huoltajille Koulutukset Aamutoimintaa ei tarjota kaikille Hankeviidakko Verkosto ap-ip painotteinen Tilanahtaus ja lapsia jonossa Erityisen tuen lasten määrän kasvu ja huomioiminen Palkkatukiuudistus heijastuu kuntiin 13
Alueellisten verkostojen tapaamisen anti 3/3 12.11.2015 Kerhotoiminnan toteutuminen paikallisesti: Laatukortit, omat koordinaattorit, koulut itseohjautuvia, monipuolisia kerhoja Tarjolla jokaisella koululla kunnassa, kolmas sektori kerhotoiminnassa mukana Liikaa opettajavetoisia Alueelliset erot, kaikki oppilaat eivät pysty osallistumaan Jäykät rehtorit Yläkoulun oppilaiden osallisuus vähäistä Rahaa/kunta pienenee jälleen Hallitusohjelman taiteen ja kulttuurin kärkihanke 2016-2018 14
HALLITUSOHJELMAN KÄRKIHANKKEET Osaaminen ja koulutus Työllisyys ja kilpailukyky 170 milj. euroa Osaaminen ja koulutus 300 milj. euroa Hyvinvointi ja terveys 130 milj. euroa Biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 milj. euroa Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen 100 milj. euroa. Kärkihanke 1. UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA DIGITAALISET MATERIAALIT KOULUIHIN Suomi modernin ja innostavan oppimisen kärkimaaksi. Peruskoulu-uudistus. Oppimisesta innostavaa. Uusi pedagogiikka vauhdittamaan oppimistulosten nousua. Digiloikka, uusi pedagogiikka ja uudet oppimisympäristöt, opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen. Päätoimet 1.Opettajien osaaminen 2.Digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittaminen ja digioppimisen kokeilut ja kehittäminen 3.Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria 4.Kielikokeilut (kielten opetuksen varhaistaminen alkamaan jo 1. luokalla ja toisen kotimaisen kielen korvaaminen Osaaminen ja koulutus HALLITUSOHJELMAN KÄRKIHANKKEET Kärkihanke 4. PARANNETAAN TAITEEN JA KULTTUURIN SAAVUTETTAVUUTTA Tuodaan kulttuuri osaksi lasten arkea, vahvistetaan lasten ja nuorten luovuutta ja lisätään taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Kuvaus Lisätään lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Laajennetaan prosenttiperiaatetta koskemaan myös esittävää taidetta. Päätoimet 1.Laajennetaan taiteen perusopetuksen sekä muun lasten taide- ja kulttuuritoiminnan tarjontaa kouluissa 2.Laajennetaan prosenttitaiteen periaatetta 15
Hallitusohjelman taiteen ja kulttuurin kärkihanke 2016-2018 Kärkihankkeen tavoitteena on lisätä lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen toimijoiden yhteistyötä koulujen ja varhaiskasvatuksen toimijoiden (vain taiteen perusopetus) kanssa. Toimet vahvistavat lasten ja nuorten luovia taitoja ja kiinnittymistä kouluun sekä vähentävät turvattomuutta, yksinäisyyttä ja tekemisen puutetta. Tavoitteena on vahvistaa koulun toimintakulttuuria, jossa koulun tilat ovat iltapäivisin monipuolisessa lasten ja nuorten harrastuskäytössä. Miten tästä eteenpäin? Antti Blom 16
Lapsiasiainvaltuutetun vuosikirja Suomen on muutettava koulupäivän rakenne niin sanottuun joustavaan koulupäivään Harrastustoiminta koulussa edistää oppilaiden kiinnittymistä kouluun. Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteesta sisältää tavoitteen, että koulupäivään sisällytetään oppilasta kohti yksi tunti valinnaista ja vapaaehtoista kerhotoimintaa päivässä. Tässä yhteydessä on arvioitava erityisesti alakouluikäisten mahdollisuutta osallistua koulussa järjestettävään harrastustoimintaan lukuvuoden päättyessä kesäkuussa kyseisen kuukauden ajan. Muu aktiivisen koulupäivän toteutumista tukeva toiminta 5. Laaja-alainen usean toimialan yhteistyö, esimerkiksi kerhotoiminnan ja iltapäivätoiminnan toteutuksessa sekä nuorisotyön tuomisessa koulupäivään. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa lapsille ja nuorille ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluja sekä hyödyllisiä taitoja ja mielenkiintoisia harrastusmuotoja Liittyen nuorisotyön edistämiseen koulussa, kehitetään ja levitetään oppilaiden osallisuuden lisäämisen toimintamalleja. Oppilaiden aktiivisuuden edistämisessä huomioidaan yhteistyö kunnan sisällä ennakkoluulottomasti, keskeisiä toimialoja opetustoimen lisäksi yhteistyössä ovat: liikuntatoimi, nuorisotoimi, kulttuuritoimi, ympäristötoimi, kouluterveydenhuolto, tekninen toimi. 17
Kerhotoiminta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Koululla on liikunnallista ja muuta aktiivista kerhotoimintaa koulupäivän yhteydessä Kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun kerhotoimintaan Kerhotarjontaa suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa Koululla on kerhoja vähemmän liikunnallisille tai liikuntaa harrastamattomille oppilaille Koulu tekee yhteistyötä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa Koulu tekee yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa kerhotoiminnan toteuttamisessa Koulu tekee yhteistyötä nuoriso- ja/tai liikuntatoimen kanssa kerhotoiminnan 9 7 15 16 16 13 24 25 18 17 17 31 26 23 23 20 23 32 18 14 18 24 28 21 27 43 17 14 13 13 35 17 17 14 12 0= ei lainkaan 1 2 3 4= toteutuu täysin Tulevaisuus Valtakunnallinen ohjaus paikallisen työn tueksi Aamu- ja iltapäivätoiminnan kyselyt Verkostojen jatkuvuus Eri rahoituslähteet Laatukriteerit Yhteistyö 18
Mitä tahansa teetkin, älä tee yksin! KIITOS! Antti Blom 19