Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 33 Kokoustiedot Aika 18.08.2016 torstai klo 17:47-18:49 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1.krs., Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Eeva Haeggström Bjarne Häggman Perttu Ahonen Riina Kosonen Johanna Pirinen Pekka Lempiäinen Ahti Ortju Taina Vilo Joni Vainikainen Henrik Vuornos Marika Visakova, poissa esteellisenä klo 17.59-18.03 71 käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman Jouni J. Särkijärvi Áron Siket-Szász Erja Tiihonen ympäristöjohtaja kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo 18.19 72 käsittelyn jälkeen sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 2 / 33 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 23.8.2016 20.8.2016 Henrik Vuornos Perttu Ahonen Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2015 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon ympäristökeskuksessa 29.8.2016 osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 3 / 33 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 66 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 67 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 68 1-2 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I / 2016 6 69 3 Heinon Tukku Oy kalan ja lihan käsittelylaitoksen 11 ympäristöluvan rauettaminen 70 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle koskien Orion Oyj:n 12 valitusta Espoon lääkevalmistetehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevasta Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä 71 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee 15 HSY:n esittämää poikkeamishakemusta biohajoavan jätteen sijoittamiseksi Ämmässuon kaatopaikalle 72 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 19 73 Ympäristökeskuksen asiakastyytyväisyystutkimus 26 74 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 28
Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 4 / 33 66 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 11.8.2016 päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille sekä kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 5 / 33 67 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Henrik Vuornos ja Perttu Ahonen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 6 / 33 5689/2015 02.02.02 68 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I / 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Tarja Söderman, puh. 050 330 9767 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi tulostavoitteiden toteutumisen tilanteessa 31.7.2016, käyttötalouden toteutumisen seurantaraportin I / 2016 ja ennusteen 31.12.2016. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Ympäristökeskuksen tuloskortti 2016, Seuranta I 2 Ympäristölautakunta, käyttötalouden seurantaraportti I / 2016 ja ennuste 31.12.2016 - Päätös, Ympäristölautakunta 16.6.2016, Ympäristölautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2015 arviointikertomuksessa esittämistä havainnoista - Ympäristölautakunta, kirjanpidon raportti tileittäin heinäkuu 2016 Talousarvion sitovuus ja seuranta Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitovat kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Espoo-tarinan tavoitteisiin perustuvat vuoden 2016 tulostavoitteet, talousarviokirjaan sisältyvät määrärahat, tuloarviot, nettositovien yksiköiden toimintakatteet sekä erityisperustelut ovat sitovia. Ympäristölautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 44 Ympäristölautakunta. Toiminnan ja talouden raportti käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa vähintään huhtikuun, heinäkuun, lokakuun ja joulukuun lopun tilanteesta. Kuukausiraportteja käsitellään kaupunginhallituksessa tarvittaessa useamminkin. Lautakunnat esittävät oman tehtäväalueensa raportit heinäkuun ja lokakuun lopun tilanteesta kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi osana kaupungin kuukausiraporttia. Heinäkuun lopun
Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 7 / 33 tilanteesta laaditaan kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Seurantaraportti sisältää laajemman analyysin tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta, ennusteen 31.12.2016 sekä muut erikseen sovitut selvitykset. Lautakuntien tulee säännöllisesti käsitellä määrärahojen, tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Raporteissa käsitellään myös tilannetta korjaavat toimenpiteet. Ympäristökeskuksessa taloutta seurataan kuukausittain ja raportti annetaan tiedoksi lautakunnalle seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Kaupunginhallitus käsittelee heinäkuun seurantaraportin 29.8.2016 ja valtuusto 12.9.2016. Espoo -tarinan tulostavoitteiden toteutumisen seuranta Espoo-tarina on keskeisin kaupungin kehittämistä ohjaava strategia. Espoo-tarinaa toteutetaan toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla sekä poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Tulostavoitteiden seuranta tapahtuu osana toiminnan ja talouden seurantaa. Taloussuunnitelmakauden keskeisenä tavoitteena on TATU -ohjelman toteuttaminen siten, että kaupungin talous ja rahoitus ovat kestävästi tasapainossa. TATU -ohjelmaa toteutetaan asetettujen projektien ja toimenpiteiden lisäksi linjajohtamisen keinoin, toiminnan jatkuvana parantamisena ja tehostamisena. Ohjelman täytäntöönpanosta ja tuloksista raportoidaan seurantaraportin yhteydessä. Ympäristökeskuksen vuoden 2016 tulostavoitteiden toteutuminen Ympäristökeskus on laatinut toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit. Tulostavoitteet ovat sitovia ja niiden toteutuminen käsitellään lautakunnassa seurannan yhteydessä. Ympäristökeskus kehittää toimintaansa strategian palvelutoiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevien tavoitteiden perusteella. Valvontasuunnitelma sekä luonnon- ja vesiensuojelusuunnitelma täydentävät tuloskorttia. Ympäristökeskuksen tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan. Tulostavoitteiden toteutuminen 31.7.2016 Ympäristökeskuksen valtuustokauden tavoite: Ympäristökeskuksen esimiestyö on hyvällä tasolla. Kehityskeskustelut koetaan mielekkäinä. Edistetään ympäristövastuullisuutta kaupungin toiminnassa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 8 / 33 Ympäristökeskuksen tulostavoitteet: - Johtamista kehitetään ESJOn tulosten mukaisesti. Kehityskeskustelukäytäntöjä kehitetään vastaamaan johtamisen ja henkilöstön tarpeita. - Ympäristöjohtamista kehitetään tekemällä ympäristökeskuksen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, käynnistämällä uuden ympäristöohjelman laadinta ja kehittämällä ekotukitoimintaa. - Ilmastotoimenpideohjelma vuoteen 2020 viedään valtuuston päätettäväksi ja ympäristökeskus järjestää sen seurannan. Mittari / arviointikriteeri: Työhyvinvointi- ja asiakkuuskyselyt, Ilmasto- ja ympäristöohjelmien seuranta Tavoitteen toteutuminen 31.7.2016 - Ilmastotoimenpideohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa - Ekotukitoiminnan vuosikysely on toteutettu ja ekotukitoiminnan materiaaleja on päivitetty. - Ympäristökeskuksen ja Villa Elfvikin luontotalon kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on tehty. Yhteenveto ympäristökeskuksen tulostavoitteiden toteutumisesta heinäkuun lopun tilanteessa ja arvio koko vuoden toteumasta (tuloskortti) on liitteenä. Tunnuslukujen toteutuminen 44 Ympäristölautakunta TOT TOT Ennuste Tunnuslukuja TP 2014 TP 2015 TA 2016 30.4.2016 31.7.2016 2016 Valvottuja kohteita 988 994 750 240 499 750 Villa Elfvikin luontotalo kävijöitä 30 916 33 685 30 000 8 183 19 992 30 000 käyttökulut euroa/kävijä 17,85* 14 13 luontokoulun toimintapäiviä 107 115 116 47 59 116 *Käyttökulut (euroa/kävijä) ovat normaalia suuremmat. Villa Elfvikin luontotalon menoissa on mukana Suomenlahtivuoden palkka- ja muut kulut, mutta kaikkia vuoden aikana tilaisuuksissa tavoitettuja ei ole laskettu Villa Elfvikin kävijöihin. Talousarviokirjan mukaisten tunnuslukujen arvioidaan toteutuvan. Tulostavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ja niiden hallinta Seuranta I -raportin yhteydessä raportoidaan keskeisimmistä riskeistä, jotka voivat vaarantaa toimialan tai tulosyksikön tulostavoitteiden saavuttamisen. Ympäristökeskuksen toiminnalliset tavoitteet tullaan saavuttamaan. Riskinä on kuitenkin työmäärän kasvu suhteessa henkilöstöresursseihin luvanvaraisten toimintojen määrän kasvun ja lainsäädännön muutoksista aiheutuvan työmäärän kasvun vuoksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 9 / 33 Henkilöstö Henkilöstön ikärakenne on monipuolinen. Ympäristölainsäädännön kehittyminen edellyttää jatkuvaa uuden opettelemista. Koulutusmahdollisuuksiin panostetaan edelleen. Henkilöstöä oli toukokuun lopussa 28 työntekijää. Vakituisia työntekijöitä oli 26 ja määräaikaista työntekijöitä kaksi. Ympäristöasiantuntijan vakanssi on täytetty syyskuussa 2015. Henkilöstömäärä ei kasva tänä vuonna. Projektihankkeisiin palkataan kesäajaksi useita työntekijöitä määräaikaisiin työsuhteisiin. Menot kertyvät tältä osin loppuvuodesta. Ympäristölautakunnan käyttötalouden tulojen ja menojen toteutuminen Toimintatulojen ja -menojen toteutumista on arvioitu kirjanpidon tilanteesta 31.7.2016 ja ennuste tulojen ja menojen toteumasta on laadittu vuoden loppuun. Vuonna 2016 käyttötalouden menot ovat 2,6 milj. euroa ja tulot 70 000 euroa. Heinäkuun lopussa tehdyn ennusteen mukaan tulojen ja menojen arvioidaan toteutuvan lähes budjetoidusti. Tulot Tuloja on kertynyt 31 000 euroa, 44,1 %. Tulojen arvioidaan jäävän noin 10 000 euroa budjetoidusta. Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistus on tullut voimaan 1.7.2016. Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista. Villa Elfvikin (juhla)käyttö on ollut alkuvuonna arvioitua vähäisempää. Menot Menoja on kertynyt 1,3 milj. euroa, 50,5 %. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Suurin osa menoista on henkilöstömenoja, joita on kertynyt 0,9 milj. euroa, 60,4 %. Henkilöstömenot ovat kasvaneet 5,0 % edellisen vuoden
Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 10 / 33 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ympäristöasiantuntijan vakanssi on täytetty syyskuussa 2015. Projektihankkeisiin on palkattu kesän ajaksi useita henkilöitä määräaikaisiin työsuhteisiin. Menot kertyvät tältä osin loppuvuodesta. Ulkoisia palveluita on ostettu 0,2 milj. eurolla, toteuma 27,7 %. Asiantuntijapalveluita on ostettu 77 000 eurolla. Metsähallitukselle maksetaan rahoitusosuutta Haltia-luontokeskuksen menoihin 0,35 milj. euroa vuodessa. Menoja on kertynyt 92 000 euroa. Menojen arvioidaan toteutuvan budjetoidusti. Sisäisiin toimintamenoihin on käytetty 0,2 milj. euroa, 54,7 %. Sisäisiä palveluja on ostettu noin 78 000 eurolla. Sisäisiä toimitilavuokria on maksettu 110 000 euroa. Maksetut toimitilavuokrat ovat laskeneet 3,2 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ympäristönsuojelutehtäviin on käytetty 1,0 milj. euroa, 51,6 %. Tuloja on kertynyt 26 000 euroa. Villa Elfvikin menoja on kertynyt 0,3 milj. euroa, 60,6 %. Tuloja on kertynyt 5 000 euroa. Projektihankkeisiin on käytetty noin 29 000 euroa, 19,8 %. Vesiensuojelutehtäviin on käytetty noin 27 000 euroa, 27,1 %. Investoinnit Ympäristölautakunnalla ei ole talousarvion investointiosassa määrärahavarausta koneiden ja kaluston hankintaan. Ympäristölautakunnan käyttötalouden seurantaraportti I / 2016 ja ennuste 31.12.2016 on liitteenä. Ympäristölautakunta, kirjanpidon raportti tileittäin heinäkuu 2016 on oheismateriaalina. Ympäristölautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2015 arviointikertomuksessa esittämistä havainnoista on käsitelty lautakunnassa 16.6.2016 (päätös oheismateriaalina). Seurantaraportin yhteydessä annetaan selvitys vuoden 2016 talousarvioneuvottelujen pöytäkirjamerkintöjen toteutumisesta. Vastaukset pöytäkirjamerkintöihin valmistellaan toimialan esikunnassa. Tiedoksi - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Samuli Skyttä, Taloussuunnitteluryhmä - Viktoria Hindsberg, Rahoitusryhmä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 11 / 33 2658/2016 11.01.00 69 Heinon Tukku Oy kalan ja lihan käsittelylaitoksen ympäristöluvan rauettaminen Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää liitteen mukaisesti, että Heinon Tukku Oy:n kalan ja lihan käsittelylaitoksen ympäristölupa osoitteessa Orionintie 18-20 raukeaa. Käsittely Päätös Liite Selostus Tiedoksi Esittelijän kokouksessa tekemä lisäys on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Heinon Tukku Oy, ympäristöluvan rauettaminen Espoon ympäristölautakunta on 15.6.2005/ 9 myöntänyt Heinon Tukku Oy:lle ympäristöluvan kalan ja lihan käsittelylaitokselle osoitteessa Orionintie 18-20. Tarkastuksella 20.5.2016 todettiin ympäristölupaa edellyttävän toiminnan loppuneen kiinteistöllä. - Heinon Tukku Oy, ote - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, ote
Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 12 / 33 3671/2015 11.01.00 70 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle koskien Orion Oyj:n valitusta Espoon lääkevalmistetehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevasta Etelä- Suomen aluehallintoviraston päätöksestä Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan vastineen (vastinepyyntö 13.7.2016, diaarinumero 00635/16/5104): Vaasan hallinto-oikeus on pyytänyt 13.7.2016 päivätyillä kirjeillä Espoon kaupungin ja Espoon ympäristölautakunnan vastineita Orion Oyj:n valitukseen koskien lääkevalmistetehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä. Vastineita pyydetään 26.8.2016 mennessä. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Ympäristölautakunta toteaa valituksen johdosta seuraavaa: Ympäristölautakunnan ehdotus lupamääräyksen 4. ensimmäisen kappaleen uudeksi muotoiluksi on: Toiminnanharjoittajan on toteutettava toimenpiteitä, joilla vähennetään jäteveden mukana viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle joutuvien lääkeaineiden määrää. Tablettituotannossa syntyvät lääkeaineita sisältävät ensimmäinen huuhteluvesi ja pesuvedet kohteista, joita ei voida imuroida, pyyhkiä tai muutoin puhdistaa vastaavalla tavalla jätevettä tuottamatta, on kerättävä talteen ja toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä lääkkeitä sisältäviä jätevesiä. Jätevesien talteenotto on otettava käyttöön viimeistään 1.1.2018. Ympäristölautakunta katsoo, että Orion Oyj esittämää rajausta biologiselle puhdistamolle soveltumattomia lupamääräykseen 4. ei tule tehdä. Yleisimpien jätteiden ja vaarallisten jätteiden luettelon (jäteasetuksen 179/2012 liite 4) kohdan 07 05 lääkkeiden valmistuksessa syntyvät jätteet mukaan 07 05 01 vesipitoiset pesunesteet ovat vaarallisia jätteitä. Vaaralliset jätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa vaarallisen jätteen käsittelyyn. Niitä ei saa laskea viemäriin. Tämä koskee lääkeainepitoisia pesunesteitä riippumatta siitä, on lääkeaine biohajoava vai ei.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 13 / 33 Orion Oyj nostaa valituksessaan esille sen, että imuroinnin lisäksi myös muut vastaavat menetelmät puhdistuksessa tulee olla mahdollisia. Ympäristölautakunta yhtyy tältä osin Orion Oyj:n kantaan. Ympäristölautakunta kuitenkin katsoo, että Orion Oyj:n ehdottama joiden päästöä ei muilla tavoin voida hallita ohjaa lupamääräystä liian kauas tämän kohdan alkuperäisestä ajatuksesta eli siitä, että pintoja ei pystytä puhdistamaan jätevettä tuottamatta. Tämän vuoksi ympäristölautakunta ehdottaa tähän kohtaan joita ei voida imuroida, pyyhkiä tai muutoin puhdistaa vastaavalla tavalla jätevettä tuottamatta. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) teki päätöksen Nro 77/2016/1 (Dnro ESAVI/210/04.08/2012) Orion Oyj:n Espoon lääkevalmistetehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. AVI:n päätös on annettu 5.4.2016. Valitusaika päättyi 6.5.2016. Espoon ympäristölautakunta ei valittanut päätöksestä. Orion Oyj sen sijaan valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen 4.5.2016. Lupapäätös ja Orion Oyj:n laatima valitus liitteineen ovat nähtävillä ympäristölautakunnan kokouksessa. Orion Oyj:n laatima valitus Orion Oyj esittää kahta muutosta lupamääräyksen 4. ensimmäiseen kappaleeseen. AVI:n päätöksessä lupamääräyksen 4. ensimmäinen kappale kuuluu näin: Toiminnanharjoittajan on toteutettava toimenpiteitä, joilla vähennetään jäteveden mukana viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle joutuvien lääkeaineiden määrää. Tablettituotannossa syntyvät lääkeaineita sisältävät ensimmäinen huuhteluvesi ja pesuvedet kohteista, joita ei voida imuroida valmistuksen jälkeen, on kerättävä talteen ja toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä lääkkeitä sisältäviä jätevesiä. Jätevesien talteenotto on otettava käyttöön viimeistään 1.1.2018. Valituksessaan Orion Oyj esittää lupamääräyksen 4. ensimmäistä kappaletta muutettavaksi muotoon (muutokset lihavoitu): Toiminnanharjoittajan on toteutettava toimenpiteitä, joilla vähennetään jäteveden mukana viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle joutuvien lääkeaineiden määrää. Tablettituotannossa syntyvät biologiselle puhdistamolle soveltumattomia lääkeaineita sisältävät ensimmäinen huuhteluvesi ja pesuvedet kohteista, joiden päästöä ei muilla tavoin voida hallita, on kerättävä talteen ja toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä lääkkeitä sisältäviä jätevesiä. Jätevesien talteenotto on otettava käyttöön viimeistään 1.1.2018. Ensimmäistä muutosta perustellaan sillä, että käsittely aktiivilieteprosessiin perustuvalla jätevedenpuhdistamolla on tehokas tapa estää biologisesti
Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 14 / 33 hajoavien lääkeaineiden pääsy ympäristöön. Eräiden lääkeaineiden biohajoavuus on osoitettu Niina Vienon väitöskirjassa Occurrence of Pharmaceuticals in Finnish Sewage Treatment Plants, Surface Waters, and Their Elimination in Drinking Water Treatment Processes. Orion Oyj esitti kyseisen väitöskirjan valituksen liitteenä. Väitöskirjassa osoitetaan, että ibuprofeeni, ketoprofeeni ja naprokseeni poistuvat jätevedenpuhdistamolla lähes kokonaan. Orion Oyj perustelee muutosta myös viittaamalla EU:n BREFdokumenttiin. Kemianteollisuuden jätevesienkäsittelyn BAT-dokumentin luonnoksessa (luonnos hyväksyttäneen vuonna 2016) todetaan mm., että on BAT:n mukaista esikäsitellä sopivalla menetelmällä jätevesi, joka sisältää haitta-aineita, joita ei voida käsitellä asianmukaisesti jätevedenpuhdistamolla. BAT:n mukaan esikäsittely on tarpeen jätevedenpuhdistamon suojelemiseksi esim. myrkyllisiltä aineilta ja eihajoavien yhdisteiden puhdistamolle pääsyn estämiseksi. Myös aineet, jotka aiheuttavat esim. korroosiota tai kontaminoivat jätevesilietteen, tulee poistaa jätevedestä esikäsittelyllä. Orion Oyj siis katsoo, että osan lääkeaineista on osoitettu hajoavan jätevedenpuhdistamolla ja että näiden jätevedenpuhdistamolla hajoavien lääkeaineiden poistaminen jätevedestä esikäsittelemällä ei ole tarpeen. Jälkimmäistä muutosta perustellaan sillä, että imuroinnin lisäksi päästöjen hallintaa voidaan tehdä muillakin keinoin. Pintoja voidaan esimerkiksi pyyhkiä niin, ettei lääkeainepitoisia jätevesiä synny. Tiedoksi - Vaasan hallinto-oikeus, kirje
Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 15 / 33 187/2016 11.01.00 71 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee HSY:n esittämää poikkeamishakemusta biohajoavan jätteen sijoittamiseksi Ämmässuon kaatopaikalle Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. 043 826 5219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen, joka koskee HSY:n hakemaa poikkeamista biohajoavan jätteen kaatopaikkakieltoon. Käsittely Päätös Oheismateriaali Marika Visakova ilmoitti olevansa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - AVI biojätepäätös 1.7.2016 Selostus Taustaa Vuoden 2016 alusta on tullut voimaan valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevan asetuksen (331/2013) muutos, jonka mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan jätetäyttöön tai rakenteeseen hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 % (biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto). Käytännössä tällä kielletään kaiken maatuvan, lahoavan, mätänevän tai kompostoituvan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle. Lisäksi muunkin jätteen sijoittaminen, mikäli sen poltossa jätteen painosta häviää yli 10 % (esim. muovit). Laki sallii tietyin edellytyksin poikkeamisen hakemisen aluehallintovirastolta tähän kieltoon. HSY on hakenut aluehallintovirastolta alempana mainittujen jätejakeiden kohdalla poikkeamista kaatopaikkakieltoon Vantaan jätevoimalan huoltoseisokkien ajaksi ja eräiden jätteiden kohdalla sen vuoksi, että voimala ei ota niitä vastaan eikä muutakaan käsittelypaikkaa ole osoitettavissa. Ympäristölautakunta antoi poikkeamishakemuksesta lausunnon aluehallintovirastolle 18.2.2016.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 16 / 33 Aluehallintoviraston päätös on annettu 1.7.2016, päätös oheismateriaalina. Aluehallintoviraston päätöksestä Aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen kaikkien haettujen jätejakeiden kohdalla. Hakemus ja aluehallintoviraston kielteinen päätös koski seuraavia biohajoavia jätteitä: Makki eli ulkokäymäläjäte, haettava määrä noin 4 t/a. HSY:n mukaan jätettä ei voi varastoida jätevoimalassa eikä Ämmässuon käsittelykeskuksessa. Biojätteen käsittelyn ympäristölupa ei mahdollista käsittelyä biojätteen käsittelylaitoksessa. AVI:n päätöksen mukaan makkijäte voidaan toimittaa esimerkiksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa sijaitsevaan biojätteen käsittelylaitokseen käsiteltäväksi. Laitoksen ympäristöluvassa on sallittu muiden yhdyskuntajätteiden 20 03 99 (lanta ja makki) vastaanotto ja käsittely. Sairaaloiden erityisjätteet (viiltäviä ja pistäviä jätteitä, veriset sidetarpeet, vaipat, liinavaatteet, kertakäyttövaatteet ja veriplasmapussit yms.), määrä noin 40 t/a. HSY:n mukaan jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle on ainoa varakäsittelyvaihtoehto poikkeustilanteiden aikana. Sairaalajätteitä ei voida varastoida jätevoimalassa eikä Ämmässuon käsittelykeskuksessa. Jätteitä ei voi myöskään kompostoida niiden pistävien ja viiltävien osien vuoksi eikä Ämmässuon biojätteiden käsittelylaitoksen lupa sisällä ko. jätteiden käsittelymahdollisuutta. AVI:n päätöksen mukaan sairaalan erityisjätteet voidaan toimittaa soveltuviin muihin jätteenpolttolaitoksiin. Maa- ja kiviainekset (puutarha- ja kantojätteestä lajittelemalla, murskaamalla ja seulomalla syntyvä rejekti). Määrä on noin 500 t/a. HSY:n mukaan hyödyntämiseen soveltumaton ylijäämärejekti ei sovellu heterogeenisyyden vuoksi materiaali- tai energiahyötykäyttöön. Loppusijoitettavan jätteen määrä on alhainen ja sen käsittely muilla menetelmin ei olisi perusteltua. AVI:n päätöksen mukaan esikäsitelty maa- ja kiviainesjäte, jossa on seassa viherjätettä, voidaan käyttää esimerkiksi kaatopaikan pinnan tiivistyskerroksen yläpuolisissa osissa kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 28 :n mukaan. Katujen puhdistusjätteen ylite (seulan 20 mm ylite, joka sisältää mm. kiviainesta, roskaa, lehteä ja puuta). Määräksi arvioitiin noin 50 t/a. HSY:n mukaan jäte ei sovellu fysikaalis-kemiallisilta ominaisuuksiltaan materiaalitai energiahyötykäyttöön johtuen epäpuhtauksista, alhaisesta lämpöarvosta ja korkeasta tuhkapitoisuudesta. Loppusijoitettavan jätteen määrä on alhainen ja sen käsittely muilla menetelmin ei olisi perusteltua,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 17 / 33 AVI:n päätöksen mukaan katujen puhdistusjäte on esikäsiteltävä riittävästi. Jäte voidaan toimittaa jätteenpolttoon. Hiekanerotusjäte (jätevedenpuhdistamoiden hiekanerotuksessa syntyvä jäte). Määrä on noin 400 t/a. HSY:n mukaan jäte on pääasiassa hiekkaa, mutta siinä on mukana metallin ja lasin kappaleita, joiden erottaminen hiekkajätteestä on erittäin vaikeaa, mikä estää hiekan käytön esim. multatuotteissa. Normaalitilanteessa hiekanerotuksessa syntyvän jätteen orgaanisen hiilen kokonaismäärä ei ylitä raja-arvoa, mutta lupaa haetaan poikkeustilanteita varten. AVI:n päätöksen mukaan hiekanerotusjäte pitää esikäsitellä tai käsitellä kaatopaikkakelpoiseksi mekaanisesti tai biologisesti taikka toimittaa jätteenpolttoon. PVC -muovijäte (PVC -pitoiset putket, pressut, lattiamatot, paneelit, listat ja muut vastaavat PVC -tuotteet). Määräksi arvioidaan noin 2 000 t/a. HSY:n mukaan rakennusjätteenä tulee ajoittain suuria määriä PVC - muovia, joiden käsittely voimalassa ei ole kerralla mahdollista, ja käsittely aiheuttaisi siten poikkeusjärjestelyitä. Pienet määrät voidaan käsitellä voimalassa muiden jätteiden seassa. Energiahyötykäytössä PVC -jäte nostaa polttoaineen kloridipitoisuutta. Kloridi on ongelmallinen materiaali poltossa, koska se aiheuttaa kattiloihin korroosiota. Lisäksi PVC -pitoisen jätteen polttaminen muodosta riskin dioksiinien ja furaanien muodostumiseen. HSY esitti, että PVC jätteen käsittelymenetelmät arvioidaan uudelleen kahden vuoden välein. HSY pyrkii kehittämään ko. jätteiden materiaali- ja/tai energiahyödyntämistä. AVI:n päätöksen mukaan esikäsitelty PVC-jäte voidaan polttaa jätteenpolttolaitoksessa. Pienet määrät voidaan käsitellä jätevoimalassa muiden jätteiden seassa. Muut pienet jäte-erät (tulipalojätteet, lujitemuovit, lasi-, hiili- ja aramidikuidut, joka on yleisnimi aromaattisille polyamidikuiduille, kauppanimellä Kevlar, sekä hartsipohjaiset rakennusvillat). Määräksi arvioitiin noin 50 t/a. HSY:n mukaan tulipalojätteeksi jäävä aines ei kelpaa enää energiahyötykäyttöön eikä se sovellu myöskään muulla tavoin käsiteltäväksi kuin sijoitettavaksi kaatopaikalle. Lujitemuovimateriaali ei toistaiseksi kelpaa energiahyötykäyttöön. Jatkossa sitä voi olla mahdollista hyödyntää esim. sementtiteollisuudessa, mutta toistaiseksi kierrätysjärjestelmää ei vielä ole. AVI:n päätöksen mukaan tulipalojätteet on esikäsiteltävä riittävästi, jonka jälkeen polttokelpoinen jätejae soveltuu jätteenpolttoon ja mineraalinen jätejae kaatopaikalle. Lujitemuovi kelpaa esikäsiteltynä jätteenpolttoon. Rakennusvillajäte on esikäsiteltävä riittävästi myös lajittelemalla jätteen syntypaikalla. Pilaantuneet maa-ainekset. Jätemäärä on noin 10 000 t/a. Pilaantuneilla maa-aineksilla tarkoitetaan tässä vanhoilta pilaantuneilta alueilta kaivettuja jätetäyttömaita ml. kiviainekset ja ruoppausmassat. Kohteita ja toimintoja,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 18 / 33 Tiedoksi joista näitä jätteitä voi tulla, ovat esimerkiksi vanhat jätetäytöt, pilaantuneet humusmaat, turpeeseen imeytetyt akuuttien öljyvahinkojen torjunnassa syntyneet öljyiset jätteet sekä vanhat jätevesialtaiden lietteet. Ruoppausmassoilla tarkoitetaan tässä lähinnä hyvin pieniä määriä ruoppausmassoja poikkeustilanteissa. HSY:n mukaan valtioneuvoston kaatopaikkapäätös (331/2013) sallii pilaantuneen maa-ainesjätteen sijoittamisen tietyin edellytyksin erilleen muusta jätteestä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa näitä jätteitä ei kuitenkaan voida sijoittaa erilleen muista jätteistä. Kyseisten maiden biologisella käsittelyllä ei saavuteta merkittävää stabiloitumista eikä siten jatkokäsittelyä nähdä tarkoituksenmukaisena. Myöskään maan poltto epäorgaanisen materiaalien suuren osuuden vuoksi ei ole kannattavaa (alhainen lämpöarvo). Niitä ei voida myöskään hyödyntää muissa kohteissa epäpuhtauksien takia (edellyttäisi erillistä luvittamista). AVI:n päätöksen mukaan pilaantuneet maa-ainekset voidaan tarvittaessa toimittaa muualle, mikäli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa erilleen sijoittamista ei voida järjestää. Eläinperäiset jätteet. Eläinperäisillä jätteillä tarkoitetaan raatoja, jotka on haudattu luvattomasti maahan ja jotka ovat viranomaisten kautta toimitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle. HSY:n mukaan näitä osittain maatuneita jätteitä ei voida toimittaa normaalitilanteissa käytettäviin käsittelylaitoksiin (esim. Honkajoen laitos) tai polttaa esim. Vantaan Energian jätevoimalassa. AVI:n päätöksen mukaan eläinperäisiä jätteitä (raatoja) voidaan sijoittaa kaatopaikalle siten kuin niistä on säädetty elämistä saatavista sivutuotteista annetussa laissa (517/2015) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY N:o 1069/2009) (sivutuoteasetuksessa) ja sen toimeenpanoasetuksessa (EU N:o 142/2011). Eläinsivutuotteet, kun niiden maahan hautaaminen on sallittua sivutuotelain (517/2015) nojalla, voidaan sijoittaa kaatopaikalle kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen 28 perusteella. Valitusaika päätökseen päättyi 1.8.2016. HSY on valittanut päätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 19 / 33 2682/2016 11.01.01 72 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Lautakunta merkitsee tiedokseen selostuksen pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta vuonna 2015. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiivistelmä ilman laadusta vuonna 2015 Vuonna 2015 ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatu oli edellisvuotta parempi. Otsonin tai pienhiukkasten kaukokulkeumat eivät heikentäneet ilmanlaatua merkittävästi vuoden aikana. Katupölykausi keväällä 2015 oli kuitenkin edellisvuotta pahempi, ja pitoisuudet kohosivat paikoin jopa huomattavasti korkeammiksi kuin aiempina vuosina. Pölyämistä hillittiin kastelemalla kadut useaan kertaan kalsiumkloridiliuoksella. Puun pienpolton vaikutus pienhiukkaspitoisuuksiin oli selvästi havaittavissa mm. Lintuvaaran mittausasemalla. Hernesaaressa havaittiin rikkidioksidipitoisuuksien selvästi laskeneen vuonna 2015 voimaan tulleen laivaliikenteen polttoaineita koskevan tiukennetun rikkipitoisuusmääräyksen myötä. Ilmansaasteiden pitoisuudet pääkaupunkiseudulla ovat sekä pitkällä aikavälillä että viimeisten vuosien aikana pääsääntöisesti laskeneet. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että seudun asukas- ja liikennemäärät ovat kasvaneet. Taustaa HSY:n Seutu ja ympäristötieto -yksikkö seuraa ja arvioi pääkaupunkiseudun ilmanlaatua erilaisilla mittauksilla, mallintamalla sekä bioindikaattoriseurantojen avulla. Jatkuvia mittauksia tekeviä mittausasemia vuonna 2015 pääkaupunkiseudulla oli 11 kohteessa. Niistä seitsemän sijainti on pysyvä ja neljän paikka harkitaan vuosittain, eli ne ovat niin kutsuttuja siirrettäviä mittausasemia. Mittauksin selvitettiin liikenteen, energiantuotannon, pienpolton ja satamatoimintojen vaikutuksia sekä asuin- että tausta-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 20 / 33 alueiden ilmanlaatua. Mittausasemien paikat valitaan siten, että tuloksia voidaan soveltaa myös muilla vastaavan tyyppisillä alueilla. Asemilla mitattiin kaupunki-ilman tärkeimpien ilmansaasteiden eli hiukkasten (hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset), typenoksidien, otsonin, rikkidioksidin, hiilimonoksidin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, metallien, PAH-yhdisteiden ja mustan hiilen pitoisuuksia. Espoossa on kaksi pysyvää mittausasemaa: Luukin tausta-asema ja Leppävaaran vilkasliikenteisen aluekeskuksen ilmanlaatua mittaava asema. Espoon siirrettävä mittausasema oli vuoden 2015 ajan Lintuvaaran pientalo-alueella, jossa selvitettiin puun pienpolton vaikutusta ilmanlaatuun. Muut siirrettävät mittausasemat vuonna 2015 olivat Helsingissä Töölöntullissa sekä Vantaalla Hämeenlinnanväylän varressa ja jätevoimalan lähistöllä. Suuntaa-antavalla passiivikeräinmenetelmällä saatiin lisätietoja typpidioksidipitoisuuksista 66 mittauspisteessä. Espoossa passiivikeräinmäärityksiä tehtiin katukuilumaisissa kohteissa Matinkadun ja Piispansillan varrella kummallakin puolella katua ja kahdella eri korkeudella (2 m ja 4 m). Normit Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia verrataan raja-, ohje-, kynnys- ja tavoitearvoihin. Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilman epäpuhtauksien pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, viranomaiset käynnistävät toimia pitoisuuksien alentamiseksi. Ohjearvot määrittelevät ilmanlaadulle asetetut kansalliset tavoitteet, ja ne on tarkoitettu ensisijassa ohjeiksi suunnittelijoille ja viranomaisille. Kynnysarvot määrittelevät tason, jonka ylittyessä on tiedotettava tai varoitettava kohonneista ilmansaasteiden pitoisuuksista. Tavoitearvoilla tarkoitetaan pitoisuutta tai kuormitusta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava annetussa määräajassa tai pitkän ajan kuluessa. Yleisesti vertailuarvoista voidaan todeta, että typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy paikoitellen Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. PM 10 :n rajaarvo ei ole ylittynyt Helsingissä vuoden 2006 jälkeen. Muualla Suomessa eivät yleensä ylity minkään ilmansaasteen raja-arvot. Typpidioksidin ohjearvot ylittyvät Suomessa yleensä talvisin ja muulloin satunnaisesti suurimpien kaupunkien keskustoissa. Hiukkaspitoisuudet ylittävät ohjearvon yleensä katupölyaikaan keväisin ja etenkin vilkkaiden teiden ja katujen varsilla. Otsonin tiedotuskynnys saattaa joskus harvoin ylittyä keväällä tai kesällä. Otsonipitoisuuksille terveys- ja kasvillisuusvaikutusten perusteella annetut pitkän ajan tavoitteet ylittyvät Suomessa, etenkin taajamien ulkopuolella. Bentso(a)pyreenin pitoisuudet ylittävät tavoitearvon paikoitellen pientaloalueilla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 21 / 33 Ilmansaasteiden terveysvaikutukset Terveyshaittojen kannalta merkittävimpiä ilmansaasteita ovat liikenteestä, puun pienpoltosta ja muista epätäydellisen palamisen lähteistä peräisin olevat pienhiukkaset. Pienhiukkasten arvioidaan aiheuttavan Suomessa noin 1800 ennenaikaista kuolemantapausta vuodessa. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat yleensä kohtalaisen alhaisia, eivätkä ne aiheuta useimmille merkittäviä terveyshaittoja. Yksilöiden herkkyys ilmansaasteille kuitenkin vaihtelee. Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset. Ilmansaasteet vaikuttavat ihmisten terveyden lisäksi luontoon vaurioittamalla kasveja ja aiheuttamalla vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä. Säätila vuonna 2015 Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin. Erityisestä tammi-, helmi-, maalismarras- ja joulukuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Alkuvuosi ja kesä olivat keskimääräistä sateisempia, mutta lokakuu oli poikkeuksellisen sateeton. Vuosi alkoi lumipeitteisenä, mutta talvi oli harvinaisen lauha. Alkuvuonna lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin. Myös joulukuu oli harvinaisen leuto. Lunta satoi vasta joulun jälkeen. Yleisin tuulensuunta oli lounas. Voimakkaita inversiotilanteita ei esiintynyt. Muutamia inversiotilanteita esiintyi, mutta ne jäivät kestoltaan lyhytaikaisiksi eikä niiden vaikutuksesta syntynyt merkittäviä ilmansaaste-episodeja. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hengitettävien hiukkasten pääasiallinen lähde on katupöly. Kevään 2015 katupölykausi oli edellisiä vuosia pahempi. Pölyisiä päiviä oli huomattavasti enemmän kuin vuonna 2014, ja hiukkaspitoisuudet olivat korkeampia. Tuntipitoisuudet olivat 17.-18.3. pahimmillaan yli 1000 µg/m 3 ja vuorokausipitoisuudet yli 250 µg/m 3. Näin suuria pitoisuuksia on viimeksi mitattu vuonna 2006. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyy, jos vuorokausikeskiarvo ylittää 50 µg/m 3 kalenterivuoden aikana yli 35 kertaa. Vuorokausiraja-arvo ei ylittynyt millään mittausasemalla vuoden 2015 aikana. Leppävaarassa ylityspäiviä oli 12 kpl (13 kpl vuonna 2014). Ylityspäivistä 10 osui kevätpölykaudelle (maalis-touko) ja kaksi lokajoulukuulle. Luukissa ja Lintuvaarassa ei mitattu hengitettäviä hiukkasia. Pitoisuudet alittivat kaikilla mittausasemilla selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ). Vuosikeskiarvot olivat edellisvuotta matalampia. WHO:n vuosiohjearvo (20 µg/m 3 ) ylittyi Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla sekä siirrettävällä mittausasemalla Töölöntullissa. Vuosikeskiarvo Leppävaarassa oli 20 µg/m 3 (21 µg/m 3 vuonna 2014). Vuorokausipitoisuuksille annettu ohjearvo (70 µg/m 3, johon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vrk-arvoa) ylittyi maaliskuussa Leppävaarassa (255 µg/m 3 ), Töölöntullissa (116 µg/m 3 ),
Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 22 / 33 Hämeenlinnanväylällä (139 µg/m 3 ) ja Tikkurilassa (118 µg/m 3 ), huhtikuussa Mäkelänkadulla (81 µg/m 3 ), marraskuussa Töölöntullissa (80 µg/m 3 ) ja joulukuussa Mäkelänkadulla (94 µg/m 3 ). Pienhiukkaset (PM 2,5 ) Pääkaupunkiseudulla ulkoilman pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Kaukokulkeumat aiheuttavat keskimäärin yli puolet pienhiukkasten pitoisuudesta jopa seudun vilkasliikenteisimmillä alueilla. Vuonna 2015 pienhiukkasten vuosikeskiarvot olivat selvästi matalammat kuin edellisenä vuonna, sekä selkeästi vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) ja WHO:n vuosiohjearvo (10 µg/m 3 ) alapuolella. Leppävaarassa vuosikeskiarvo oli 5,7 µg/m 3 (7,8 µg/m 3 vuonna 2014), Luukissa 5 µg/m 3 (6,8 µg/m 3 ) ja Lintuvaarassa 7,1 µg/m 3. Keskeiset syyt mataliin pitoisuuksiin olivat pienhiukkasten vähäinen kaukokulkeutuminen seudulle sekä ilmalaadun kannalta edulliset sääolosuhteet. WHO:n vuorokauden ohjearvotaso (25 µg/m 3 ) ylittyi sekä Leppävaarassa että Lintuvaarassa kolme kertaa ja kerran Luukissa. Vuonna 2014 ylityksiä oli Leppävaarassa kaksi ja Luukissa ei yhtään. Vuoden 2015 pienhiukkaspitoisuuksissa on huomionarvoista, että useilla mittausasemilla mitattiin 17.-19.3. välisenä aikana WHO:n vuorokausiohjearvon ylityksiä. Jakso ajoittuu samaan aikaan kuin pahimmat katupölypäivät. Pienhiukkaspitoisuuksia nostivat tuolla ajanjaksolla liikenteen pakokaasut, katupöly sekä Itä-Euroopasta peräisin oleva kaukokulkeuma, jossa oli mukana myös maastopalojen savuja. Lisäksi päivien aikana vallitsi heikkotuulinen korkeapainetilanne. Typen oksidit Typen oksidien suurimmat päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat energiantuotanto ja liikenne, ja liikenteestä erityisesti raskas liikenne. Typpidioksidin pitoisuudet olivat vuonna 2015 kaikilla pysyvillä mittausasemilla edellisvuotta matalampia. Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 µg/m 3 ) ylittyi Helsingissä Mäkelänkadulla (43 µg/m 3 ) ja Töölöntullissa (42 µg/m 3 ). Muilla mittausasemilla vuosikeskiarvot pysyivät raja-arvon alapuolella. Raja-arvon ylittymisalueen laajuutta Helsingissä selvitettiin myös passiivikeräimin, joilla havaittiin vuosiraja-arvon ylityksiä useissa paikoissa. Pitoisuudet vaihtelivat välillä 42-49 µg/m 3. Helsinki on saanut EU-komissiolta jatkoaikaa raja-arvon saavuttamiseksi, mutta jatkoaika päättyi 2014, eikä raja-arvo olisi saanut enää vuonna 2015 ylittyä. Koska raja-arvojen alle ei päästy, tekee Helsinki parhaillaan ilmansuojelusuunnitelmaa vuosille 2017-2024. Espoossa vuosiraja-arvoa ei ole aiempina vuosina ylitetty, eikä ylitetty myöskään vuonna 2015: Leppävaarassa vuosikeskiarvo oli 23 µg/m 3 (25 µg/m 3 vuonna 2014), Luukissa 4 µg/m 3 (6 µg/m 3 ) ja Lintuvaarassa 10 µg/m 3.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 23 / 33 Vuoden aikana ei ollut merkittäviä typpidioksidiepisoditilanteita. Typpidioksidin raja-arvo 200 µg/m 3 (saa ylittyä 18 h/a) ei ylittynyt missään. Raja-arvotaso 200 µg/m 3 ylittyi kerran Mäkelänkadulla 18.3., jolloin vallitsi muutoinkin huono ilmanlaatu. Typpidioksidipitoisuudelle annettu vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo) ylittyi vuonna 2015 Töölöntullissa kuutena kuukautena (maaliskuu ja elo-joulukuu), Mäkelänkadulla ja Hämeenlinnanväylällä kolmena kuukautena (maalis-, loka- ja marraskuu) sekä Mannerheimintiellä ja Leppävaarassa maaliskuussa. Typpidioksidin tuntiohjearvo 150 µg/m 3 ei ylittynyt. Liikenteen päästöjen leviämistä ja laimenemista ylöspäin mentäessä selvitettiin passiivikeräimin Espoossa Matinkylässä Matinkadulla ja Piispansillalla. Passiivikeräimiä oli kahdella korkeudella (2 m ja 4 m) kummallakin puolella kumpaakin tietä, eli yhteensä 8 keräintä. Eri korkeuksilla mitatut pitoisuudet olivat eri mittauspaikoissa samat paitsi Piispansilta 17:ssä, jossa ylempänä olevan keräimen vuosikeskiarvo oli korkeampi kuin alempana olevan keräimen vuosikeskiarvo. Pitoisuuksien laimenemista ja pienenemistä ylöspäin mentäessä ei siis havaittu. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Matinkatu 22:ssa, jossa mittauspaikat olivat pysäköintihallin vaikutusalueella. Siellä vuosikeskiarvo oli kummallakin mittauskorkeudella 29 µg/m 3. Muiden mittauspisteiden pitoisuudet vaihtelivat välillä 18-24 µg/m 3. Liikennemäärä Matinkadulla oli 11500 ajoneuvoa/vrk ja Piispansillalla 8700 ajoneuvoa/vrk. Muut ilman epäpuhtaudet Bentso(a)pyreeni on PAH-yhdiste, jonka kohonneita pitoisuuksia esiintyy pientaloalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Bentso(a)pyreenin tavoitearvo (1,0 ng/m 3 ) voi ylittyä puunpolton päästöjen vuoksi pääkaupunkiseudun pientaloalueilla. Näin tapahtui vuonna 2008 Vantaan Itä-Hakkilassa ja vuonna 2011 Päiväkummussa. Helsingin Vartiokylässä on pientaloalueella pysyvä mittausaseman, ja siellä bentso(a)pyreenin pitoisus on ollut selvästi alle tavoitearvon. Vuonna 2015 bentso(a)pyreenin pitoisuuksia mitattiin Vartiokylän lisäksi Kalliossa ja pientaloalueella Espoon Lintuvaarassa. Bentso(a)pyreeniin pitoisuuden vuosikeskiarvo oli Kalliossa 0,2 ng/m 3, Vartiokylässä 0,5 ng/m 3 ja Lintuvaarassa 0,9 ng/m 3. Pitoisuus Lintuvaarassa oli siis lähellä tavoitearvon tasoa. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuudet olivat alhaisia, eivätkä pitoisuudet ylittäneet normeja. Raskasmetallien pitoisuuksia mitattiin Kallion mittausasemalla sekä Vantaan jätevoimalan vaikutusalueella. Pitoisuudet olivat matalia ja reilusti raja- ja tavoitearvojen alapuolella. Mittausten perusteella voidaan todeta, että jätevoimalalla ei ollut vaikutusta raskasmetallien pitoisuustasoihin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 24 / 33 Merkittäviä otsonin kaukokulkeumia ei esiintynyt. Sekä terveysperusteiset että kasvillisuusvaikutusten perusteella annetut pitkän ajan tavoitteet ovat ylittyneet useimpina vuosina viimeisten 20 vuoden aikana, mutta vuonna 2015 pitoisuudet jäivät niiden alapuolelle. Päästöt Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet pääkaupunkisedulla ovat tieliikenne, puun pienpoltto ja energiantuotanto. Pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseudun kokonaispäästöt ovat laskeneet merkittävästi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyminen on ollut lievempää. Energiantuotannon epäpuhtauksien päästöt vaihtelevat vuosittain melko voimakkaasti. Muutokset johtuvat mm. käytetyistä polttoaineista, sääolosuhteista ja sitä kautta lämmitystarpeesta sekä vesivoiman saatavuudesta. Merkittäviä tekijöitä ovat myös yhteispohjoismainen sähköntuotantorakenne ja päästöoikeuksien hinta. Vuonna 2015 rikkidioksidipäästöt vähenivät 9 %, typenoksidipäästöt 5 % ja hiukkaspäästöt 17 % verrattuna vuoteen 2014. Typenoksidipäästöistä 50 % tuli energiantuotannosta ja 31 % tieliikenteestä. Hiukkaspäästöistä tieliikenne tuotti noin 27 %, energiantuotanto 28 % ja puun pienpoltto 40 %. Rikkidioksidipäästöistä 97 % vapautui energiantuotannosta. Vuonna 2015 energiantuotanto pääkaupunkiseudulla väheni 3 % edelliseen vuoteen verrattuna ja 15 % edellisen kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna. Energiantuotantoon käytetyistä polttoaineista oli suurin osa maakaasua ja kivihiiltä (48 % ja 44 %), öljyn osuus oli 2 % ja kaatopaikkakaasun sekä bio- ja yhdyskuntajätteen osuus yhteensä 6 %. Vuoteen 2014 verrattuna maakaasun kulutus väheni 7 % ja kivihiilen kulutus 12 %. Yhdyskuntajätteen käyttö kasvoi, koska Vantaan jätevoimala oli toiminnassa koko vuoden 2015. Fortum Power and Heat Oy:n energiantuotanto Espoossa laski 6 % edellisestä vuodesta. Rikkidioksidipäästöt kasvoivat 12 %, typenoksidipäästöt vähenivät 15 % ja hiukkaspäästöt vähenivät 1 %. Liikenteen aiheuttamat hiukkaspäästöt Espoossa olivat 31 t/a (35 t vuonna 2014) ja NO x -päästöt 930 t/a (1033 t). Kasvihuonekaasupäästöt eivät vaikuta hengitysilman laatuun. HSY laatii niistä vuosittain erillisen raportin. Julkaisu "Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015" on ilmestynyt HSY:n julkaisusarjassa numerolla 6/2016. Julkaisu on saatavilla ympäristölautakunnan kokouksessa. Julkaisu löytyy HSY:n internetsivuilta polulta www.hsy.fi > Asiantuntijalle >Julkaisut.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 25 / 33 https://www.hsy.fi/sites/esitteet/esitteetkatalogi/julkaisusarja/6-2016- Ilmanlaatu-pks-2015.pdf Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 26 / 33 3392/2016 00.01.03 73 Ympäristökeskuksen asiakastyytyväisyystutkimus Valmistelijat / lisätiedot: Tarja Söderman, puh. 050 330 9767 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen ympäristökeskuksen asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ympäristökeskus toteutti kyselymuotoisen asiakastyytyväisyystutkimuksen toimintansa kehittämisen tueksi. Tutkimuksella saatiin ensimmäistä kertaa kootusti konkreettista tietoa eri asiakasryhmien kokemuksista ja näkemyksistä ympäristökeskuksen toiminnasta. Kysely toteutettiin 27.4. - 15.5.2016. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä sähköpostitse sekä Espoon kaupungin kotisivuilla asukkaille suunnatun linkin kautta. Lisäksi Villa Elfvikin kävijäpalautetta kerättiin sekä sähköisesti että paperilomakkeella. Innolink Research toteutti tiedonkeruun ja analysoi ja raportoi kertyneen aineiston. Asiakasryhmät, joilta kysyttiin ympäristökeskuksen palveluista olivat: 1) sisäiset asiakkaat, joita olivat mm. kaupungin eri yksiköt ja ekotukihenkilöt sekä luottamushenkilöt, 2) sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Espoon kaupunkiorganisaation ulkopuolelta, joita olivat mm. espoolaiset yhdistykset, muut kaupungit, HSY ja valtion viranomaiset ja asiantuntijatahot, 3) ympäristövalvottavat tahot, joita olivat mm. ympäristökeskuksen valvomat yritykset ja laitokset, 4) kuntalaiset ja 5) Villa Elfvikin kävijäasiakkaat. Kyselyyn saatiin 341 vastausta, joista 164 vastauksessa kerrottiin näkemyksiä koko ympäristökeskuksen palveluista. Villa Elfvikin kävijäkokemuksista antoi palautetta 177 henkilöä. Kaikkiaan nettivastauksia saatiin yhteensä 176 kappaletta, kirjevastauksia 149 kpl ja puhelinvastauksia 16 kpl. Sisäisten asiakkaiden vastausprosentti oli 10%, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden 17% ja ympäristövalvottavien tahojen oli 14%. Kyselyyn vastanneista 71% oli käyttänyt ympäristökeskuksen palveluita alle 6 kk sitten ja 15% 6-16 kk sitten. Asiointia oli ollut eniten sähköpostitse (42%). Seuraavaksi eniten (36%) oli asioitu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 73 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 27 / 33 henkilökohtaisissa tapaamisissa joko asiakkaan luona, ympäristökeskuksessa tai muualla. Asiointi oli koskenut eniten lupaasioita, luontoa ja luonnonsuojelua, kaavoituksen ympäristökysymyksiä ja ekotukitoimintaa. Villa Elfvikin palveluista oli käytetty eniten kahvila Satakieltä, ympäristön luontopolkuja, vaihtuvia näyttelyitä ja pysyvää Eläköön Espoo -perusnäyttelyä. Kyselyn tulosten mukaan ympäristökeskuksen asiakkaat luottavat vahvasti ympäristökeskuksen asiantuntijoiden ammattitaitoon ja osaamiseen ja pitävät ympäristökeskusta luotettavana ja asiakaslähtöisenä toimijana. Asiakkaat arvostivat mm. henkilöstön yhteistyökykyä ja kiinnostusta omaa työtään kohtaan, kokonaisvaltaista otetta, palvelun sujuvuutta ja paikallistuntemusta. Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit arvostivat erityisesti yhteistyön vuorovaikutteisuutta ja ajantasaisuutta. Parannettavaa asiakkaat löysivät asiakirjojen selkeydestä ja ymmärrettävyydestä sekä internet-sivujen selkeydestä. Myös yhteistyötä kaupungin yksiköiden välillä toivottiin sujuvammaksi sekä toivottiin lisää toiminnan joustavuutta ja ripeyttä ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin. Villa Elfvikin kävijät arvostivat mm. toiminnan asiakaslähtöisyyttä sekä henkilökunnan ystävällisyyttä ja ammattitaitoa. Villa Elfvikin kävijäkysely tuotti myös paljon ideoita ja vinkkejä Eläköön Espoo-näyttelyn uudistamiseen. Vastaajista 59% piti ympäristökeskusta joko melko hyvin tai hyvin tunnettuna ja Villa Elfvikin kävijöistä 65% piti Villa Elvikin luontotaloa joko melko hyvin tai hyvin tunnettuna. Kokonaisarvosanaksi ympäristökeskuksen palveluille asiakkaat antoivat arvosanan 8,7. Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit antoivat kouluarvosanaksi 9,0. Villa Elfvikin kävijät antoivat luontotalon palvelujen kokonaisarvosanaksi 8,9 ja sen henkilökunnan ystävällisyydelle annettiin arvosana 9,5. Kävijöistä 98,8% suosittelisi muille vierailua Villa Elfvikissä. Tiedoksi