Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle (UUDELY/261/0700/2013, UUDELY/290/07.00/2013, UUDELY/294/07.00/2013): Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosille Myöskään Espoon seudun ympäristöterveydellä ei ollut huomautettavaa kyseisestä suunnitelmasta. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Marika Visakova poistui esteellisenä (palvelussuhdejäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi klo Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Energialaitosten yhteistarkkailusuunnitelma HSY:n seurantaohjelma Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten ympäristöluvissa edellytetään ilmanlaadun tarkkailua. Tämä tarkkailu on vuodesta 1989 lähtien toteutettu yhteistarkkailuna, eli osana HSY:n yleistä ilmanlaadun seurantaa pääkaupunkiseudulla. Yhteistarkkailussa ovat mukana myös Finavia Oyj ja Helsingin satama. Merkittävimmät pääkaupunkiseudun ilmansaasteiden päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Energiantuotannon osuus vuonna 2012 oli yli 90 % rikkidioksidipäästöistä, hiukan alle 50 % typenoksidipäästöistä ja hieman yli 25 % hiukkaspäästöistä. Espoon sijaitsevat pysyvät ilmanlaadun mittausasemat jatkavat aiemmilla paikoillaan, eli Leppävaarassa (vilkasliikenteinen keskus) ja Luukissa (tausta-asema). Leppävaaran mittausasemalla käynnistetään mustan hiilen pitoisuusmittaukset, joita tehdään siellä joka toinen vuosi.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Taustaa Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt päivätyllä kirjeellään Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosille Lausuntoon pyydettiin liittämään myös terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Lausuntoa pyydettiin mennessä. Lausunnon antamiseen haettiin ja saatiin lisäaikaa saakka. Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten ympäristöluvissa edellytetään ilmanlaadun tarkkailua. Tämä tarkkailu on vuodesta 1989 lähtien toteutettu yhteistarkkailuna, eli osana HSY:n yleistä ilmanlaadun seurantaa pääkaupunkiseudulla. Seurannan sisältö on määritelty viisivuotisissa yhteystarkkailusuunnitelmissa ja sopimuksissa, ja se on sisältänyt sekä voimalaitosten että vara- ja huippulämpökeskusten ilmanlaadun velvoitetarkkailun. HSY:n ilmanlaadun seuranta on uudistettu viiden vuoden välein samassa yhteydessä, kun sopimukset energiantuotantolaitosten yhteystarkkailusta on uusittu. Edellisen kerran ilmanlaadun mittausverkko arvioitiin vuonna 2008 ja mittausverkko uudistettiin vuoden 2009 alussa. HSY:n seutu- ja ympäristötieto on laatinut arvion ilmanlaadun tarkkailun tarpeesta ja valmistellut pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantasuunnitelman vuosille Energiantuotantolaitosten velvoitetarkkailu toteutuu osana tätä seudun yleistä ilmanlaadun seurantaa. Helsingin Energia, Fortum Power and Heat Oy ja Vantaan Energia Oy ovat toimittaneet Uudenmaan ELY-keskukselle ympäristönsuojelulain 46 :n ja Uudenmaan ympäristökeskuksen antamien päätöksien määräyksen 3 mukaisen suunnitelman päästöjen ilmanlaatuvaikutusten tarkkailusta vuosina Uudenmaan ympäristökeskus oli kaikkia kolmea energialaitosta erikseen koskevilla päätöksillään hyväksyt vastaavan tarkkailusuunnitelman vuosille , ja lupamääräysten 3 mukaan energiantuotantolaitosten tuli esittää suunnitelma ilmanlaadun tarkkailun jatkamisesta vuoden 2013 jälkeen viimeistään Kyseinen jatkosuunnitelma on nyt siis vireillä Uudenmaan ELY:ssä. Uudenmaan ELY-keskus tarkistaa tarkkailusuunnitelman ja tekee sen johdosta päätökset erikseen koskien kutakin energiantuotantolaitosta. Fortum Power and Heat Oy:n osalta tarkkailusuunnitelma kattaa kaikki toiminnassa olevat Espoon tuotantolaitokset, eli Suomenojan voimalaitoksen sekä Juvanmalmin, Kaupunginkallion, Kivenlahden, Otaniemen, Tapiolan, Vermon ja Kalajärven lämpökeskukset. Auroranportin lämpökeskuksen toiminta on loppumassa vuoden 2013 aikana, ja siksi se ei ole enää luettelossa mukana.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Merkittävimmät pääkaupunkiseudun ilmansaasteiden päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Suurin osa energiantuotannon päästöistä tulee voimalaitoksista. Huippu- ja varalämpökeskusten merkitys on pieni, koska niiden käyttö rajoittuu yleensä vain kylmiin kausiin. Energiantuotannon osuus HSY-alueen kokonaispäästöistä on merkittävä: yli 90 % rikkidioksidipäästöistä, hiukan alle 50 % typenoksidipäästöistä ja hieman yli 25 % hiukkaspäästöistä vuonna Energiantuotantolaitosten yhteistarkkailusuunnitelma vuosille Ilmanlaadun mittausten osalta energiantuotantolaitosten velvoitetarkkailu sisältää seuraavat mitattavat parametrit: - rikkidioksidipitoisuuden jatkuvat mittaukset kahdella mittausasemalla - typenoksidien pitoisuuksien jatkuvat mittaukset kolmella mittausasemalla - pienhiukkaspitoisuuksien jatkuvat mittaukset kahdella mittausasemalla - otsonipitoisuuksien jatkuvat mittaukset yhdellä mittausasemalla - rikkidioksidipitoisuuden jatkuvatoiminen mittaus siirrettävällä mittausasemalla Hernesaaressa tai Jätkäsaaressa talvikaudella (marrashelmikuu) tarpeen mukaan. Hernesaaren/Jätkäsaaren mittauksia lukuun ottamatta kyseiset mittaukset voidaan suorittaa millä tahansa tarkoitukseen sopivalla HSY:n ilmanlaadun mittausasemalla. Käytännössä kaikkia HSY:n mittaustuloksia voidaan käyttää energiantuotantolaitosten päästöjen vaikutusten tarkkailuun. Energiantuotantolaitokset osallistuvat lisäksi sääparametrien mittauskustannuksiin. HSY kerää vuosittain tiedot tärkeimpien epäpuhtauksien kokonaispäästöistä vuositasolla. Päästökartoituksessa ovat mukana ajoneuvoliikenteen, energiantuotannon, satamien ja lentoasemien päästöt sekä muiden lupavelvollisten laitosten päästöt. Myös muiden lähteiden, kuten puun pienpolton ja työkoneiden, päästöt arvioidaan mahdollisuuksien mukaan. Uudellemaalle on tehty yhteinen bioindikaattoriseurantaohjelma, jonka pohjalta on toteutettu koko alueen seurantakierros vuosina , ja Seuraava seuranta toteutetaan vuonna Seurannassa määritetään 12 epifyyttijäkälän esiintyminen mäntyjen rungoilla, sekä lisäksi arvioidaan eri jäkälälajien runsautta ja sormipaisukarpeen kunto. Bioindikaattoriseuranta täydentää mittauksin ja päästökartoituksin saatavaa kuvaa ilmansaasteiden leviämisestä ja vaikutusalueiden laajuudesta. Vuonna 2014 ja 2015 toteutetaan ilmanlaadun tarkkailua Vantaan Långmossebergeniin vuonna 2014 valmistuvan jätevoimalan tuntumassa.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 HSY:n ilmanlaadun seurantasuunnitelma vuosille Yllä esitelty ja nyt lausunnolla oleva energiantuotantolaitosten yhteistarkkailusuunnitelma liittyy kiinteästi HSY:n ilmanlaadun seurantasuunnitelmaan, sillä energiantuotantolaitosten ympäristöluvissa edellytetty ilmanlaadun tarkkailu toteutetaan osana HSY:n ilmanlaadun seurantaa. Seurantajaksolla myös Finavia Oyj ja Helsingin Satama liittyvät yhteistarkkailuun. Tarvittavasta ilmanlaadun seurantaverkosta on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Myös muutamissa muissa asetuksissa on säädetty ilmanlaadun mittauksille asetettavista vaatimuksista. Ympäristönsuojelulain muuttamista koskevassa laissa (13/2011) on maininta, että pääkaupunkiseudulla ilmanlaadun seurannasta huolehtivat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa yhdessä. Ilmanlaadun mittaukset ovat tärkein ilmanlaadun seurantamenetelmä pääkaupunkiseudulla. Mittauksin saatuja tietoja täydennetään päästökartoituksilla, bioindikaattoriseurannalla ja arvioimalla epäpuhtauspitoisuuksia leviämismallien avulla. Vuosina ilmanlaadun seurantaa jatketaan Helsingissä neljällä mittausasemalla, Espoossa kahdella ja Vantaalla yhdellä pysyvällä mittausasemalla. Lisäksi ilmanlaatua seurataan neljällä ns. siirrettävällä asemalla, joiden paikka vaihtuu vuosittain. Yksi siirrettävistä asemista sijoitetaan yleensä Espooseen. Mittausasemilla saatuja tietoja täydennetään typpidioksidin passiivikeräinmittauksilla. Espoon pysyvät asemat jatkavat aiemmilla paikoillaan, eli Leppävaarassa (vilkasliikenteinen keskus) ja Luukissa (tausta-asema). Leppävaaran mittausasemalla jatketaan hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typenoksidien pitoisuuksien mittauksia. Asemalla käynnistetään mustan hiilen pitoisuusmittaukset, joita tehdään siellä joka toinen vuosi. Luukin mittausasemalla jatketaan rikkidioksidin, typenoksidien, otsonin ja pienhiukkasten mittauksia. Asema sijaitsee kaukana päästölähteistä, ja sitä käytetään taustapitoisuuksien ja kaukokulkeumien arviointiin. Espoon seudun ympäristöterveyden lausunto Ympäristökeskus pyysi energiantuotantolaitosten yhteistarkkailusuunnitelmasta Espoon seudun ympäristöterveyden lausuntoa. Lausunnossaan Espoon seudun ympäristöterveys toteaa, että sillä ei ole asiasta huomautettavaa. Tiedoksi - Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat, Uudenmaan ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat, kirje

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5