ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö

2 Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien vuoden 2015 ilmanlaadun mittaustuloksista. Ilmanlaatumittausten suorittamisesta ja tämän raportin laatimisesta on vastannut Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelun palveluyksikkö. Ilmanlaadun tarkkailu toteutettiin vuoden 20 joulukuussa solmitun uuden yhteistarkkailusopimuksen ja sen liitteenä olleen suunnitelman mukaisesti. Tarkkailun kustannuksiin osallistuivat Jyväskylän kaupunki ja tietyt ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvolliset toiminnanharjoittajat. Vuonna 2015 tarkkailuun osallistuivat: Jyväskylän Energia Oy Vapo Oy Adven Oy Valmet Technologies Inc Valio Oy Jyväskylän meijeri Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Jyväskylän kaupunki Ilmanlaadun mittauksia supistettiin uuden sopimuksen mukaisesti ja mittauksissa keskityttiin kaupungin ilmanlaatuun keskeisimmin vaikuttaviin epäpuhtauksiin hiukkasiin ja typen oksideihin. Ilmanlaadun mittausjärjestelmä toimi vuoden 2015 aikana hyvin ja mitattujen tuntiarvojen validiteetti oli koko vuoden ajalta pääsääntöisesti lähes 100 prosenttia. Poikkeuksena oli keskustan hiukkasmittarin vika toukokuussa, jolloin tarvittavan varaosan saannin viipyminen pudotti hyväksyttävien mittaustulosten määrän alle puoleen edellä mainitusta. Vuoden 20 aikana ilmanlaadusta tiedotettiin edelleen reaaliaikaisena kaupungin internet-sivuilla. Tämän lisäksi mittausverkon tuottamat tiedot olivat nähtävissä valtakunnallisessa ilmanlaatuportaalissa ja niistä myös tiedotettiin Ylen aamu-tv:n ilmanlaatukatsauksessa. Mittausasemia ja mittausmenetelmiä on kuvattu tarkemmin vuonna 2015 ilmestyneessä Jyväskylän ilmanlaadun yhteenvetoraportissa vuosilta Mittausjärjestelmä mitattavine komponentteineen on kuvattu seuraavalla sivulla.

3 Jyväskylän ilmanlaadun mittausjärjestelmä 2016

4 Tulosten tarkastelu Typpidioksidi Typpidioksidin suurin 99 %:n tuntiarvo 84 µg/m3 mitattiin maaliskuussa keskustan mittausasemalla. Saatu pitoisuus on 56 % ohjearvosta. Palokan suurin arvo 57 µg/m 3 havaittiin myös maaliskuussa. Tulos on 38 % ohjearvosta. Korkein toiseksi suurin vuorokausiarvo 53 µg/m3 mitattiin keskustassa tammikuussa. Pitoisuus on 76 % ohjearvosta. Palokan vastaava arvo oli myös tammikuussa mitattu 43 µg/m3, joka on 61 % ohjearvosta Keskustan ja Palokan vuosikeskiarvot olivat 12 µg/m3 ja 7 µg/m3. Nämä arvot ovat 30 % ja 18 % annetusta raja-arvosta. Hiukkaset Keskustassa hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) mitattiin maaliskuussa korkein toiseksi suurin vuorokausiarvo 7 µg/m 3. Vuorokausiarvo on yli kaksinkertainen ohjearvoon verrattuna. Palokan vastaava pitoisuus oli myös maaliskuussa saatu 107 µg/m 3, joka sekin ylittää ohjearvon puolitoistakertaisesti. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot olivat keskustassa 13 µg/m 3 ja Palokassa 10 µg/m 3. Keskustan pitoisuus on 33 % ja Palokan 25 % raja-arvosta. Keskustassa pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvoksi mitattiin 3 µg/m 3, joka on 12 % raja-arvosta. Yhteenveto Jyväskylässä joinakin edellisvuosina mitatut korkeat typpidioksidin vuorokausipitoisuudet jäivät tällä kertaa keskustassa jonkin verran ja Palokan asemalla selvemmin ohjearvoa pienemmiksi. Typen oksidien korkeat pitoisuudet ovat aina peräisin liikenteestä ja ne mitattiin kuten aiemminkin joko keskitalven tai alkukevään pakkasaamuina, jolloin päästöjen sekoittuminen on estynyt. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiohjearvo ylittyi huomattavasti sekä keskustan että Palokan mitta-asemilla aiempia vuosia aikaisemman ja pidemmän katupölyjakson aikana. Valtioneuvoston vuonna 2011 antaman asetuksen mukaisia hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon numeroarvon ylityksiä mitattiin keskustassa 8 kappaletta, kun sallittu ylitysmäärä vuodessa on 35 kappaletta. Palokassa vastaavia ylityksiä esiintyi 6 kertaa. Vuosikeskiarvona hengitettävien hiukkasten pitoisuus kohosi keskustan asemalla noin kolmannekseen ja Palokan asemalla neljännekseen raja-arvosta. Keskustassa mitattujen pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvo jäi jälleen runsaaseen kymmenesosaan raja-arvosta ja käsitys siitä, että pienhiukkaset eivät muodosta kovinkaan suurta osaa kaupunki-ilman pölyn määrästä vahvistuu edelleen. Ilmanlaadun indeksillä arvioituna Jyväskylän keskustan ilmanlaatu oli vuoden 2015 aikana 7882 tuntia hyvä, 662 tuntia tyydyttävä, 118 tuntia välttävä, 73 tuntia huono ja

5 25 tuntia erittäin huono. Hyvää ilmanlaatua vuoden tunneista oli ennätyksellisen paljon mutta toisaalta myös huonon ilmanlaadun aikaa oli kaupungissa selvästi enemmän kuin edellisvuosina; syynä heikentyneeseen ilmanlaatuun oli kevään sääoloista johtuva pitkäaikainen katujen pölyäminen.

6 NO2 VERTAILUT OHJEARVOON 2015 JYVÄSKYLÄ 200 µg/m3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 180 Ohjearvo 150 µg/m KESKUSTA PALOKKA tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

7 NO2 VERTAILUT OHJEARVOON 2015 JYVÄSKYLÄ 100 µg/m3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 90 Ohjearvo 70 µg/m KESKUSTA PALOKKA tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

8 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET VERTAILU OHJEARVOON 2015 JYVÄSKYLÄ µg/m3 160 PM 10 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 7 Ohjearvo: 70 ug/m Keskusta Palokka tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

9 Ilmanlaadun tuntijakauma keskustassa 2015 perustuu ilmanlaatuindeksin tuntiarvoihin hyvä tyydyttävä välttävä huono erittäin huono 25

10 RAPORTISSA KÄYTETYT ILMANLAADUN RAJA- JA OHJEARVOT Valtioneuvosto on ja antanut seuraavan taulukon mukaiset ohje-, raja-, kynnys- ja tavoitearvot: AINE AIKA OHJEARVO RAJA-ARVO RIKKIDIOKSIDI VUOROKAUSI 80 ug/m3 125 ug/m3 SO2 TUNTI 250 ug/m3 350 ug/m3 TYPPIDIOKSIDI VUOROKAUSI 70 ug/m3 - NO2 TUNTI 150 ug/m3 200 ug/m3 VUOSI - 40 ug/m3 HIILIMONOKSIDI 8 TUNTIA 8 mg/m3 10 mg/m3 CO TUNTI 20 mg/m3 - KOKONAISLEIJUMA (TSP) VUOSI 50 ug/m3 - VUOROKAUSI 120 ug/m3 - HENGITETTÄVÄT HIUKKASET VUOSI - 40 ug/m3 PM 10 VUOROKAUSI 70 ug/m3 50 ug/m3 PIENHIUKKASET PM 2,5 VUOSI - 25 ug/m3 OTSONI O3 8 TUNTIA TAVOITEARVO 120 ug/m3 TUNTI KYNNYSARVO 180 ug/m3 Raportissa ohjearvot on merkitty kuviin. Käsitteet tuntiarvojen 99. prosenttipiste, vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste ja kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo sekä suurin tuntikeskiarvo ovat valtioneuvoston päätöksen ja asetuksen mukaisia tilastollisia tunnuslukuja, joita käytetään em. ohjearvoihin vertaamiseen. Raportin ilmanlaatuindeksikuvien lukuja voidaan arvioida seuraavasti: Indeksin arvo ilmanlaadun luonnehdinta Terveysvaikutukset Erittäin huono Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Huono Mahdollisia herkillä yksilöillä Välttävä Epätodennäköisiä Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisiä 0-50 Hyvä Ei todettuja