Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Lautakunta merkitsee tiedokseen selostuksen pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta vuonna Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiivistelmä ilman laadusta vuonna 2012 Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2012 edellistä vuotta parempi. Ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli kaikilla mittausasemilla selvästi edellisvuotta vähemmän. Ne aiheutuivat suurimmaksi osaksi keväisestä katupölystä. Katupölykausi alkoi jo maaliskuun alussa, mutta huhtikuun alun lumisateet ja huhtikuun loppupuolella myös vesisateet hillitsivät pölyämistä. Merkittäviä ilmansaasteiden sekoittumista ja laimenemista estäviä inversiotilanteita oli vähän ja ne olivat lyhytkestoisia. Pienhiukkasten kaukokulkeumatilanteita oli vähän ja ne olivat heikkoja. Taustaa HSY:n Seutu ja ympäristötieto -yksikkö seuraa ja arvioi pääkaupunkiseudun ilmanlaatua erilaisilla mittauksilla, mallintamalla sekä bioindikaattoriseurantojen avulla. Jatkuvia mittauksia tekeviä mittausasemia vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla oli 11 kohteessa. Niistä seitsemän sijainti on pysyvä ja neljän paikka harkitaan vuosittain, eli ne ovat niin kutsuttuja siirrettäviä mittausasemia. Mittauksin selvitettiin liikenteen, energiantuotannon, satamatoimintojen ja pienpolton vaikutuksia sekä asuin- että taustaalueiden ilmanlaatua. Mittausasemien paikat valitaan siten, että tuloksia voidaan soveltaa myös muilla vastaavan tyyppisillä alueilla. Asemilla mitattiin kaupunki-ilman tärkeimpien ilmansaasteiden eli hiukkasten (hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset), typenoksidien, otsonin, rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin ja mustan hiilen pitoisuuksia.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 PM 10 -näytteistä (PM 10 = hengitettävät hiukkaset, läpimitta alle 10 µm) analysoitiin raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Vuonna 2012 Espoossa oli kaksi pysyvää mittausasemaa: Luukin taustaasema ja Leppävaaran vilkasliikenteisen kaupunkiympäristön ilmanlaatua mittaava asema. Luukin mittausasema siirrettiin vuoden 2012 toukokuussa Luukinjärven rannalta noin 200 m länteen Suur-Helsingin golf-kentän laidalle Luukintien varteen. Ympäristön olosuhteet muuttuivat niin vähän, että siirrolla ei ole juurikaan vaikutusta pitoisuuksiin. Espoon siirrettävä mittausasema oli Kattilalaaksossa, jossa tehdyillä mittauksilla selvitettiin pientaloalueen ilmanlaatua sekä puun pienpolton vaikutuksia siihen. Muut siirrettävät mittausasemat vuonna 2012 olivat Helsingissä Länsisataman alueella Hernesaaressa ja Kehä I:n varrella Malmilla sekä Vantaan Hakunilassa Lahdenväylän läheisyydessä. Suuntaa-antavalla passiivikeräinmenetelmällä täydennettiin kiinteiden mittausasemien typpidioksidipitoisuuksien mittauksia 47 kohteessa vuonna Espoossa passiivikeräinmäärityksiä (7) tehtiin Mestarintunnelin läheisyydessä. Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia verrataan ohje-, raja-, kynnys- ja tavoitearvoihin. Ohjearvot ilmentävät kansallisia ilmanlaadun tavoitteita ja ilmansuojelutyön päämääriä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueiden käytön, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan sitovia. Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia. Ne määrittelevät epäpuhtauksille suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet. Kunnan tulee huolehtia siitä, että pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alapuolella. Kynnysarvot määrittelevät tason, jonka ylittyessä on tiedotettava tai varoitettava kohonneista ilmansaasteiden pitoisuuksista. Tavoitearvot määrittelevät pitoisuuden tai kuormituksen, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava annetussa määräajassa. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat yleensä kohtalaisen alhaisia, eivätkä ne aiheuta useimmille merkittäviä terveyshaittoja. Yksilöiden herkkyys ilmansaasteille kuitenkin vaihtelee. Niin sanotut herkät väestöryhmät saavat oireita, ja heidän toimintakykynsä saattaa heikentyä jo kohtalaisen pienistä ilmansaastepitoisuuksista. Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset. Ilmansaasteet vaikuttavat ihmisten terveyden lisäksi luontoon vaurioittamalla kasveja ja aiheuttamalla happamoitumista ja rehevöitymistä.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Vuonna 2012 kuukausien keskilämpötilat olivat pääosin samalla tasolla kuin vertailujaksolla ( ). Helmi- ja joulukuu olivat kuitenkin kylmempiä kuin vertailujaksolla ja maalis- ja marraskuu olivat hieman lämpimämpiä. Vuosi 2012 oli melko sateinen, ja erityisesti syyskuussa satoi huomattavan runsaasti. Vuoden 2011/2012 talvi oli myöhässä eli alkoi vasta vuoden vaihteen jälkeen. Kevät alkoi Etelä-Suomessa kaksi viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Vuonna 2012 pääkaupunkiseudun yleisimmät tuulensuunnat olivat länsi ja lounas. Inversioita esiintyi vähän ja ne olivat kestoltaan lyhytaikaisia. Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten pääasiallinen lähde on katupöly. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiraja-arvo ylittyi niukasti (36 ylityspäivää) siirrettävällä mittausasemalla Kehä I:n varressa Malmilla Helsingissä. Rajaarvo ylittyy, jos vuorokausikeskiarvo ylittää 50 µg/m 3 kalenterivuoden aikana yli 35 kertaa. Muilla mittausasemilla vuorokausiraja-arvo ei ylittynyt. Leppävaarassa ylityspäiviä oli 10 kpl, ja kaikki ylityspäivät ajoittuvat kevään katupölykauteen. Luukissa tai Kattilalaaksossa ei mitattu hengitettäviä hiukkasia. Pitoisuudet alittivat kaikilla mittausasemilla selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ). Vuosikeskiarvo Leppävaarassa oli 17 µg/m 3 (20 vuonna 2011). Vuorokausipitoisuuksille annettu ohjearvo (70 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo) ylittyi maaliskuussa Leppävaarassa (116) ja Kehä I:n varrella maalis-, huhti- ja marraskuussa (137, 143, 88). Pienhiukkaset Pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksiin pääkaupunkiseudulla vaikuttaa eniten kaukokulkeuma. Pienempi osuus on peräisin paikallisista lähteistä kuten liikenteen pakokaasuista, katupölystä ja puun pienpoltosta. Vuonna 2012 pienhiukkasten vuosikeskiarvot olivat selvästi edellisvuotta matalampia, ja pitoisuudet alittivat sekä vuosiraja-arvon 25 µg/m 3 että WHO:n vuosiohjearvon 10 µg/m 3. Leppävaarassa vuosikeskiarvo oli 7,2, Luukissa 6,7 ja Kattilalaaksossa 8,2 µg/m 3. Keskeinen syy matalampiin pitoisuuksiin oli pienhiukkasten vähäinen kaukokulkeutuminen seudulle. WHO:n vuorokauden ohjearvotason (25 µg/m 3 ) ylittäviä päiviä oli Leppävaarassa 3 (8 vuonna 2011), Luukissa 3 (5) ja Kattilaaksossa 6. Puun pienpoltolla oli selvä vaikutus ylitysten määrään Kattilalaaksossa. Myös uudenvuoden ilotulitus näkyi selvästi pienhiukkasten pitoisuuksissa Kattilalaaksossa.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Typen oksidit Typpidioksidin vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) ylityksiä ei vuonna 2012 varsinaisten mittausasemien mittauksin havaittu. Raja-arvon arvioidaan kuitenkin ylittyvät Helsingissä eräillä vilkasliikenteisillä katuosuuksilla ja suurten väylien varsilla. Näillä alueilla havaittiin passiivikeräimin seuraavat vuosiraja-arvon ylitykset: Hämeentie 7B 44 µg/m 3, Töölöntulli 49 µg/m 3 ja Mäkelänkatu 50A 45 µg/m 3. Raja-arvotaso olisi tullut saavuttaa mennessä. Koska tätä tavoitetta ei saavutettu, Suomi on hakenut ja saanut EU-komissiolta määräaikaan pidennystä. Espoossa vuosiraja-arvoa ei ylitetty: Luukissa vuosikeskiarvo oli 7 (7 vuonna 2011), Leppävaarassa 26 (27) ja Kattilalaaksossa 12 µg/m 3. Ilmansaasteiden laimenemista ja sekoittumista estäviä inversiotilanteita oli pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 melko vähän. Ainoa merkittävä episodi sattui Tuolloin typpidioksidin tuntiraja-arvotaso 200 µg/m 3 ylittyi Mannerheimintiellä seitsemän ja Vallilassa neljän tunnin ajan. Rajaarvotaso 200 µg/m 3 saa ylittyä korkeintaan 18 tunnin ajan vuodessa. Espoon mittausasemilla tuntiraja-arvotaso ei ylittynyt, mutta Leppävaarassa tuntipitoisuus nousi tuolloin yli 150 µg/m 3 :een yhden tunnin ajaksi. Typpidioksidipitoisuudelle annettu vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo) ylittyi vuonna 2012 Mannerheimintiellä tammi-, helmi- ja maaliskuussa (72, 75, 82), Kehä I:n varressa helmi- ja maaliskuussa (88, 99) sekä Leppävaarassa (74) ja Tikkurilassa (71) maaliskuussa. Mestaritunnelin läheisyydessä passiivikeräimin mitatut typpidioksidin vuosikeskiarvot vaihtelivat välillä µg/m 3, eli pitoisuudet olivat melko matalia. Korkein pitoisuus mitattiin tunnelin eteläisen suuaukon läheisyydessä, osoitteessa Harakantie 20, noin 25 metrin etäisyydellä Kehä I:n reunasta. Pienin pitoisuus mitattiin Laturinkujalta tunnelin keskivaiheilta paikasta, jossa on tunnelin poistoilmahormi. Muut ilman epäpuhtaudet Bentso(a)pyreeni on PAH-yhdiste, jonka kohonneita pitoisuuksia esiintyy pientaloalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Vuonna 2011 mitattiin bentso(a)pyreenin tavoitearvon (1 ng/m 3 ) ylitys Päiväkummun pientaloalueella ja vuonna 2008 Itä-Hakkilan pientaloalueella. Tavoitearvo ei kuitenkaan ole ylittynyt vuosien mittauksissa Vartiokylän mittausasemalla. Vuonna 2012 seurattiin bentso(a)pyreenin pitoisuutta myös Kattilalaaksossa. Vuosikeskiarvo Kattilalaaksossa oli 0,6 ng/m 3 eli tavoitearvo alittui. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin, bentseenin ja lyijyn pitoisuudet olivat alhaisia, ja ne alittivat selvästi raja-arvot. Rikkidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet alittivat selvästi ohjearvot. Bentseenille ja lyijylle ei ole ohjearvoa.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Otsonipitoisuudet olivat useimmilla mittausasemilla edellisvuotta matalampia. Pitoisuudet alittivat vuoden 2010 tavoitearvot ja pitkän ajan tavoitteet. Tämä on poikkeuksellista, sillä pitkän ajan tavoitteet ovat ylittyneet useimpina vuosina viimeisten 20 vuoden aikana. Päästöt Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet pääkaupunkisedulla ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseudun kokonaispäästöt ovat laskeneet hiilidioksidia lukuun ottamatta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana trendi on ollut lievästi laskeva erityisesti autoliikenteen vähentyneiden päästöjen ansiosta. Energiantuotannon epäpuhtauksien päästöt vaihtelevat vuosittain melko voimakkaasti, mutta suuntaus on erityisesti hiukkaspäästöjen osalta laskeva. Päästöjen lisäksi myös kaukokulkeumat vaikuttavat ilmanlaatuun, etenkin pienhiukkas- ja otsonipitoisuuksiin. Vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla typenoksidien päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla, rikkidioksidin päästöt kasvoivat 24 % ja hiukkaspäästöt kasvoivat 4 %. Hieman yli puolet typenoksidipäästöistä tuli energiantuotannosta ja noin 30 % ajoneuvoliikenteestä. Hiukkaspäästöistä ajoneuvoliikenne tuotti noin 40 %, energiantuotanto yli 30 % ja tulisijojen käyttö 17 %. Rikkidioksidipäästöistä yli 90 % vapautui energiantuotannosta. Vuonna 2012 energiantuotanto kasvoi pääkaupunkiseudulla 5 % edelliseen vuoteen verrattuna, mutta väheni 1 % edellisen kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna. Kivihiilen ja öljyn kulutus kasvoivat ja maakaasun kulutus väheni. Fortumin Espoon energiantuotanto väheni 18 % edellisestä vuodesta, mikä johtui suurimmalta osin sähköntuotannon laskusta. Energiatuotannon SO 2 - päästöt kuitenkin kasvoivat 40 % vuodesta 2011 ja 16 % verrattuna 10 edellisen vuoden keskiarvoon. NOx-päästöt kasvoivat 13 % edelliseen vuoteen verrattuna ja 2 % 10 edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Hiukkaspäästöt kasvoivat 148 % verrattaessa vuoteen 2011 ja 37 % verrattaessa 10 edellisen vuoden keskiarvoon. Päästöjen kasvu johtui lähinnä kivihiilen käytön kasvusta. Espoossa liikenteen kokonaissuorite nousi edellisen vuoden tasosta 0,5 prosenttia. Julkaisu "Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012" on ilmestynyt HSY:n julkaisusarjassa numerolla 5/2013. Julkaisu on saatavilla ympäristölautakunnan kokouksessa. Julkaisu löytyy myös HSY:n internetsivuilta osoitteesta HSY>Tietoa HSY:stä>Julkaisut upunkiseudulla_vuonna_2012_web.pdf

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Kasvihuonekaasupäästöt eivät sisälly tähän raporttiin, vaan niistä HSY laatii erillisen raportin, joka ilmestyy seuraavan kerran syksyllä Tiedoksi

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7