Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Lautakunta merkitsee tiedokseen selostuksen pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta vuonna Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiivistelmä ilman laadusta vuonna 2015 Vuonna 2015 ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatu oli edellisvuotta parempi. Otsonin tai pienhiukkasten kaukokulkeumat eivät heikentäneet ilmanlaatua merkittävästi vuoden aikana. Katupölykausi keväällä 2015 oli kuitenkin edellisvuotta pahempi, ja pitoisuudet kohosivat paikoin jopa huomattavasti korkeammiksi kuin aiempina vuosina. Pölyämistä hillittiin kastelemalla kadut useaan kertaan kalsiumkloridiliuoksella. Puun pienpolton vaikutus pienhiukkaspitoisuuksiin oli selvästi havaittavissa mm. Lintuvaaran mittausasemalla. Hernesaaressa havaittiin rikkidioksidipitoisuuksien selvästi laskeneen vuonna 2015 voimaan tulleen laivaliikenteen polttoaineita koskevan tiukennetun rikkipitoisuusmääräyksen myötä. Ilmansaasteiden pitoisuudet pääkaupunkiseudulla ovat sekä pitkällä aikavälillä että viimeisten vuosien aikana pääsääntöisesti laskeneet. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että seudun asukas- ja liikennemäärät ovat kasvaneet. Taustaa HSY:n Seutu ja ympäristötieto -yksikkö seuraa ja arvioi pääkaupunkiseudun ilmanlaatua erilaisilla mittauksilla, mallintamalla sekä bioindikaattoriseurantojen avulla. Jatkuvia mittauksia tekeviä mittausasemia vuonna 2015 pääkaupunkiseudulla oli 11 kohteessa. Niistä seitsemän sijainti on pysyvä ja neljän paikka harkitaan vuosittain, eli ne ovat niin kutsuttuja siirrettäviä mittausasemia. Mittauksin selvitettiin liikenteen, energiantuotannon, pienpolton ja satamatoimintojen vaikutuksia sekä asuin- että tausta-

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 alueiden ilmanlaatua. Mittausasemien paikat valitaan siten, että tuloksia voidaan soveltaa myös muilla vastaavan tyyppisillä alueilla. Asemilla mitattiin kaupunki-ilman tärkeimpien ilmansaasteiden eli hiukkasten (hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset), typenoksidien, otsonin, rikkidioksidin, hiilimonoksidin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, metallien, PAH-yhdisteiden ja mustan hiilen pitoisuuksia. Espoossa on kaksi pysyvää mittausasemaa: Luukin tausta-asema ja Leppävaaran vilkasliikenteisen aluekeskuksen ilmanlaatua mittaava asema. Espoon siirrettävä mittausasema oli vuoden 2015 ajan Lintuvaaran pientalo-alueella, jossa selvitettiin puun pienpolton vaikutusta ilmanlaatuun. Muut siirrettävät mittausasemat vuonna 2015 olivat Helsingissä Töölöntullissa sekä Vantaalla Hämeenlinnanväylän varressa ja jätevoimalan lähistöllä. Suuntaa-antavalla passiivikeräinmenetelmällä saatiin lisätietoja typpidioksidipitoisuuksista 66 mittauspisteessä. Espoossa passiivikeräinmäärityksiä tehtiin katukuilumaisissa kohteissa Matinkadun ja Piispansillan varrella kummallakin puolella katua ja kahdella eri korkeudella (2 m ja 4 m). Normit Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia verrataan raja-, ohje-, kynnys- ja tavoitearvoihin. Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilman epäpuhtauksien pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, viranomaiset käynnistävät toimia pitoisuuksien alentamiseksi. Ohjearvot määrittelevät ilmanlaadulle asetetut kansalliset tavoitteet, ja ne on tarkoitettu ensisijassa ohjeiksi suunnittelijoille ja viranomaisille. Kynnysarvot määrittelevät tason, jonka ylittyessä on tiedotettava tai varoitettava kohonneista ilmansaasteiden pitoisuuksista. Tavoitearvoilla tarkoitetaan pitoisuutta tai kuormitusta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava annetussa määräajassa tai pitkän ajan kuluessa. Yleisesti vertailuarvoista voidaan todeta, että typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy paikoitellen Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. PM 10 :n rajaarvo ei ole ylittynyt Helsingissä vuoden 2006 jälkeen. Muualla Suomessa eivät yleensä ylity minkään ilmansaasteen raja-arvot. Typpidioksidin ohjearvot ylittyvät Suomessa yleensä talvisin ja muulloin satunnaisesti suurimpien kaupunkien keskustoissa. Hiukkaspitoisuudet ylittävät ohjearvon yleensä katupölyaikaan keväisin ja etenkin vilkkaiden teiden ja katujen varsilla. Otsonin tiedotuskynnys saattaa joskus harvoin ylittyä keväällä tai kesällä. Otsonipitoisuuksille terveys- ja kasvillisuusvaikutusten perusteella annetut pitkän ajan tavoitteet ylittyvät Suomessa, etenkin taajamien ulkopuolella. Bentso(a)pyreenin pitoisuudet ylittävät tavoitearvon paikoitellen pientaloalueilla.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Ilmansaasteiden terveysvaikutukset Terveyshaittojen kannalta merkittävimpiä ilmansaasteita ovat liikenteestä, puun pienpoltosta ja muista epätäydellisen palamisen lähteistä peräisin olevat pienhiukkaset. Pienhiukkasten arvioidaan aiheuttavan Suomessa noin 1800 ennenaikaista kuolemantapausta vuodessa. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat yleensä kohtalaisen alhaisia, eivätkä ne aiheuta useimmille merkittäviä terveyshaittoja. Yksilöiden herkkyys ilmansaasteille kuitenkin vaihtelee. Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset. Ilmansaasteet vaikuttavat ihmisten terveyden lisäksi luontoon vaurioittamalla kasveja ja aiheuttamalla vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä. Säätila vuonna 2015 Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin. Erityisestä tammi-, helmi-, maalismarras- ja joulukuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Alkuvuosi ja kesä olivat keskimääräistä sateisempia, mutta lokakuu oli poikkeuksellisen sateeton. Vuosi alkoi lumipeitteisenä, mutta talvi oli harvinaisen lauha. Alkuvuonna lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin. Myös joulukuu oli harvinaisen leuto. Lunta satoi vasta joulun jälkeen. Yleisin tuulensuunta oli lounas. Voimakkaita inversiotilanteita ei esiintynyt. Muutamia inversiotilanteita esiintyi, mutta ne jäivät kestoltaan lyhytaikaisiksi eikä niiden vaikutuksesta syntynyt merkittäviä ilmansaaste-episodeja. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hengitettävien hiukkasten pääasiallinen lähde on katupöly. Kevään 2015 katupölykausi oli edellisiä vuosia pahempi. Pölyisiä päiviä oli huomattavasti enemmän kuin vuonna 2014, ja hiukkaspitoisuudet olivat korkeampia. Tuntipitoisuudet olivat pahimmillaan yli 1000 µg/m 3 ja vuorokausipitoisuudet yli 250 µg/m 3. Näin suuria pitoisuuksia on viimeksi mitattu vuonna Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyy, jos vuorokausikeskiarvo ylittää 50 µg/m 3 kalenterivuoden aikana yli 35 kertaa. Vuorokausiraja-arvo ei ylittynyt millään mittausasemalla vuoden 2015 aikana. Leppävaarassa ylityspäiviä oli 12 kpl (13 kpl vuonna 2014). Ylityspäivistä 10 osui kevätpölykaudelle (maalis-touko) ja kaksi lokajoulukuulle. Luukissa ja Lintuvaarassa ei mitattu hengitettäviä hiukkasia. Pitoisuudet alittivat kaikilla mittausasemilla selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ). Vuosikeskiarvot olivat edellisvuotta matalampia. WHO:n vuosiohjearvo (20 µg/m 3 ) ylittyi Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla sekä siirrettävällä mittausasemalla Töölöntullissa. Vuosikeskiarvo Leppävaarassa oli 20 µg/m 3 (21 µg/m 3 vuonna 2014). Vuorokausipitoisuuksille annettu ohjearvo (70 µg/m 3, johon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vrk-arvoa) ylittyi maaliskuussa Leppävaarassa (255 µg/m 3 ), Töölöntullissa (116 µg/m 3 ),

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Hämeenlinnanväylällä (139 µg/m 3 ) ja Tikkurilassa (118 µg/m 3 ), huhtikuussa Mäkelänkadulla (81 µg/m 3 ), marraskuussa Töölöntullissa (80 µg/m 3 ) ja joulukuussa Mäkelänkadulla (94 µg/m 3 ). Pienhiukkaset (PM 2,5 ) Pääkaupunkiseudulla ulkoilman pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Kaukokulkeumat aiheuttavat keskimäärin yli puolet pienhiukkasten pitoisuudesta jopa seudun vilkasliikenteisimmillä alueilla. Vuonna 2015 pienhiukkasten vuosikeskiarvot olivat selvästi matalammat kuin edellisenä vuonna, sekä selkeästi vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) ja WHO:n vuosiohjearvo (10 µg/m 3 ) alapuolella. Leppävaarassa vuosikeskiarvo oli 5,7 µg/m 3 (7,8 µg/m 3 vuonna 2014), Luukissa 5 µg/m 3 (6,8 µg/m 3 ) ja Lintuvaarassa 7,1 µg/m 3. Keskeiset syyt mataliin pitoisuuksiin olivat pienhiukkasten vähäinen kaukokulkeutuminen seudulle sekä ilmalaadun kannalta edulliset sääolosuhteet. WHO:n vuorokauden ohjearvotaso (25 µg/m 3 ) ylittyi sekä Leppävaarassa että Lintuvaarassa kolme kertaa ja kerran Luukissa. Vuonna 2014 ylityksiä oli Leppävaarassa kaksi ja Luukissa ei yhtään. Vuoden 2015 pienhiukkaspitoisuuksissa on huomionarvoista, että useilla mittausasemilla mitattiin välisenä aikana WHO:n vuorokausiohjearvon ylityksiä. Jakso ajoittuu samaan aikaan kuin pahimmat katupölypäivät. Pienhiukkaspitoisuuksia nostivat tuolla ajanjaksolla liikenteen pakokaasut, katupöly sekä Itä-Euroopasta peräisin oleva kaukokulkeuma, jossa oli mukana myös maastopalojen savuja. Lisäksi päivien aikana vallitsi heikkotuulinen korkeapainetilanne. Typen oksidit Typen oksidien suurimmat päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat energiantuotanto ja liikenne, ja liikenteestä erityisesti raskas liikenne. Typpidioksidin pitoisuudet olivat vuonna 2015 kaikilla pysyvillä mittausasemilla edellisvuotta matalampia. Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 µg/m 3 ) ylittyi Helsingissä Mäkelänkadulla (43 µg/m 3 ) ja Töölöntullissa (42 µg/m 3 ). Muilla mittausasemilla vuosikeskiarvot pysyivät raja-arvon alapuolella. Raja-arvon ylittymisalueen laajuutta Helsingissä selvitettiin myös passiivikeräimin, joilla havaittiin vuosiraja-arvon ylityksiä useissa paikoissa. Pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/m 3. Helsinki on saanut EU-komissiolta jatkoaikaa raja-arvon saavuttamiseksi, mutta jatkoaika päättyi 2014, eikä raja-arvo olisi saanut enää vuonna 2015 ylittyä. Koska raja-arvojen alle ei päästy, tekee Helsinki parhaillaan ilmansuojelusuunnitelmaa vuosille Espoossa vuosiraja-arvoa ei ole aiempina vuosina ylitetty, eikä ylitetty myöskään vuonna 2015: Leppävaarassa vuosikeskiarvo oli 23 µg/m 3 (25 µg/m 3 vuonna 2014), Luukissa 4 µg/m 3 (6 µg/m 3 ) ja Lintuvaarassa 10 µg/m 3.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Vuoden aikana ei ollut merkittäviä typpidioksidiepisoditilanteita. Typpidioksidin raja-arvo 200 µg/m 3 (saa ylittyä 18 h/a) ei ylittynyt missään. Raja-arvotaso 200 µg/m 3 ylittyi kerran Mäkelänkadulla 18.3., jolloin vallitsi muutoinkin huono ilmanlaatu. Typpidioksidipitoisuudelle annettu vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo) ylittyi vuonna 2015 Töölöntullissa kuutena kuukautena (maaliskuu ja elo-joulukuu), Mäkelänkadulla ja Hämeenlinnanväylällä kolmena kuukautena (maalis-, loka- ja marraskuu) sekä Mannerheimintiellä ja Leppävaarassa maaliskuussa. Typpidioksidin tuntiohjearvo 150 µg/m 3 ei ylittynyt. Liikenteen päästöjen leviämistä ja laimenemista ylöspäin mentäessä selvitettiin passiivikeräimin Espoossa Matinkylässä Matinkadulla ja Piispansillalla. Passiivikeräimiä oli kahdella korkeudella (2 m ja 4 m) kummallakin puolella kumpaakin tietä, eli yhteensä 8 keräintä. Eri korkeuksilla mitatut pitoisuudet olivat eri mittauspaikoissa samat paitsi Piispansilta 17:ssä, jossa ylempänä olevan keräimen vuosikeskiarvo oli korkeampi kuin alempana olevan keräimen vuosikeskiarvo. Pitoisuuksien laimenemista ja pienenemistä ylöspäin mentäessä ei siis havaittu. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Matinkatu 22:ssa, jossa mittauspaikat olivat pysäköintihallin vaikutusalueella. Siellä vuosikeskiarvo oli kummallakin mittauskorkeudella 29 µg/m 3. Muiden mittauspisteiden pitoisuudet vaihtelivat välillä µg/m 3. Liikennemäärä Matinkadulla oli ajoneuvoa/vrk ja Piispansillalla 8700 ajoneuvoa/vrk. Muut ilman epäpuhtaudet Bentso(a)pyreeni on PAH-yhdiste, jonka kohonneita pitoisuuksia esiintyy pientaloalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Bentso(a)pyreenin tavoitearvo (1,0 ng/m 3 ) voi ylittyä puunpolton päästöjen vuoksi pääkaupunkiseudun pientaloalueilla. Näin tapahtui vuonna 2008 Vantaan Itä-Hakkilassa ja vuonna 2011 Päiväkummussa. Helsingin Vartiokylässä on pientaloalueella pysyvä mittausaseman, ja siellä bentso(a)pyreenin pitoisus on ollut selvästi alle tavoitearvon. Vuonna 2015 bentso(a)pyreenin pitoisuuksia mitattiin Vartiokylän lisäksi Kalliossa ja pientaloalueella Espoon Lintuvaarassa. Bentso(a)pyreeniin pitoisuuden vuosikeskiarvo oli Kalliossa 0,2 ng/m 3, Vartiokylässä 0,5 ng/m 3 ja Lintuvaarassa 0,9 ng/m 3. Pitoisuus Lintuvaarassa oli siis lähellä tavoitearvon tasoa. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuudet olivat alhaisia, eivätkä pitoisuudet ylittäneet normeja. Raskasmetallien pitoisuuksia mitattiin Kallion mittausasemalla sekä Vantaan jätevoimalan vaikutusalueella. Pitoisuudet olivat matalia ja reilusti raja- ja tavoitearvojen alapuolella. Mittausten perusteella voidaan todeta, että jätevoimalalla ei ollut vaikutusta raskasmetallien pitoisuustasoihin.

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Merkittäviä otsonin kaukokulkeumia ei esiintynyt. Sekä terveysperusteiset että kasvillisuusvaikutusten perusteella annetut pitkän ajan tavoitteet ovat ylittyneet useimpina vuosina viimeisten 20 vuoden aikana, mutta vuonna 2015 pitoisuudet jäivät niiden alapuolelle. Päästöt Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet pääkaupunkisedulla ovat tieliikenne, puun pienpoltto ja energiantuotanto. Pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseudun kokonaispäästöt ovat laskeneet merkittävästi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyminen on ollut lievempää. Energiantuotannon epäpuhtauksien päästöt vaihtelevat vuosittain melko voimakkaasti. Muutokset johtuvat mm. käytetyistä polttoaineista, sääolosuhteista ja sitä kautta lämmitystarpeesta sekä vesivoiman saatavuudesta. Merkittäviä tekijöitä ovat myös yhteispohjoismainen sähköntuotantorakenne ja päästöoikeuksien hinta. Vuonna 2015 rikkidioksidipäästöt vähenivät 9 %, typenoksidipäästöt 5 % ja hiukkaspäästöt 17 % verrattuna vuoteen Typenoksidipäästöistä 50 % tuli energiantuotannosta ja 31 % tieliikenteestä. Hiukkaspäästöistä tieliikenne tuotti noin 27 %, energiantuotanto 28 % ja puun pienpoltto 40 %. Rikkidioksidipäästöistä 97 % vapautui energiantuotannosta. Vuonna 2015 energiantuotanto pääkaupunkiseudulla väheni 3 % edelliseen vuoteen verrattuna ja 15 % edellisen kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna. Energiantuotantoon käytetyistä polttoaineista oli suurin osa maakaasua ja kivihiiltä (48 % ja 44 %), öljyn osuus oli 2 % ja kaatopaikkakaasun sekä bio- ja yhdyskuntajätteen osuus yhteensä 6 %. Vuoteen 2014 verrattuna maakaasun kulutus väheni 7 % ja kivihiilen kulutus 12 %. Yhdyskuntajätteen käyttö kasvoi, koska Vantaan jätevoimala oli toiminnassa koko vuoden Fortum Power and Heat Oy:n energiantuotanto Espoossa laski 6 % edellisestä vuodesta. Rikkidioksidipäästöt kasvoivat 12 %, typenoksidipäästöt vähenivät 15 % ja hiukkaspäästöt vähenivät 1 %. Liikenteen aiheuttamat hiukkaspäästöt Espoossa olivat 31 t/a (35 t vuonna 2014) ja NO x -päästöt 930 t/a (1033 t). Kasvihuonekaasupäästöt eivät vaikuta hengitysilman laatuun. HSY laatii niistä vuosittain erillisen raportin. Julkaisu "Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015" on ilmestynyt HSY:n julkaisusarjassa numerolla 6/2016. Julkaisu on saatavilla ympäristölautakunnan kokouksessa. Julkaisu löytyy HSY:n internetsivuilta polulta > Asiantuntijalle >Julkaisut.

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 Ilmanlaatu-pks-2015.pdf Tiedoksi

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8