POHJAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

1 POHJAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2009

2 SISÄLLYS 1. POHJAN KOULUN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS 3 1.1. POHJAN KOULUN TOIMINTA-AJATUS 3 1.2. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET 3 1.3. POHJAN KOULUN ARVOPERUSTA 3 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4 2.1. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 4 2.2. KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 4 2.3. OPETUKSEN JÄRJESTELYT, TYÖTAVAT JA OPETUSMENETELMÄT 4 2.4. KIELIOHJELMA 5 2.5. TIETOSTRATEGIA 5 3. TUNTIJAKO 7 4. OPPILAAN OHJAUS JA TUKEMINEN 8 4.1. OPPILASTA TUKEVAN TOIMINNAN MALLI POHJAN KULUSSA 8 4.2.OPPILASHUOLTO 10 4.3. TUKIOPETUS 10 4.4. KOULUN JA KODIN VÄLINEN YHTEISTYÖ 11 4.5. KOULUKUMMITOIMINTA 11 4.6. KOULUN JA ESIOPETUKSEN VÄLINEN YHTEISTYÖ 11 4.7. YHTEISTYÖ YLÄASTEEN KANSSA 12 4.8. OPPILAIDEN TURVALLISUUTTA KOSKEVA SUUNNITELMA 12 5. OPPILAAN ARVIOINTI 13 5.1. 1.- 3. LUOKAT 13 5.2. 4.- 6. LUOKAT 13 5.3. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI 14 5.4. ITSEARVIOINTI 15 6. POHJAN KOULUN PIENLUOKAT 16 LIITTEET

3 1. POHJAN KOULUN ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS 1.1. POHJAN KOULUN TOIMINTA-AJATUS Pohjan koulu tarjoaa oppilaille mahdollisuuden yksilölliseen ja sosiaaliseen kasvuun. Koulu antaa oppilailleen jatko-opinnoissa ja elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja. Päämääriin pyritään yhdessä huoltajien kanssa. 1.2. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Kasvatus- ja opetustyön tavoitteet on määritelty yhteistyössä huoltajien kanssa. Ne voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Oppilas suhtautuu suvaitsevasti toisiin ihmisiin ja arvostaa muiden mielipiteitä. 2. Oppilas hyväksyy itsensä ja hänelle kehittyy myönteinen elämänasenne. 3. Oppilas kasvaa rehellisyyteen ja vastuuntuntoisuuteen. 4. Oppilas haluaa oppia, tunnistaa oppimistyylinsä, hallitsee erilaisia opiskelutaitoja ja osaa työskennellä toisten kanssa. Koulun toiminnan painopistealueet asetetaan erikseen lukuvuosittain. Näihin kehittämiskohteisiin kiinnitetään erityistä huomiota ko. lukuvuonna. 1.3. POHJAN KOULUN ARVOPERUSTA Haluan oppia Olen rehellinen Otan toiset huomioon Olen omatoiminen Arvostan itseäni ja työtäni Kannan vastuuta

4 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Koulun toiminnassa pyritään avoimuuteen. Vanhemmille järjestetään kirjallisia ja/tai suullisia mahdollisuuksia palautteen antamiseen ja osallistumiseen koulun kehittämistoimintaan. Koulun toiminnasta ja toiminnan muutoksista pyritään tiedottamaan nopeasti oppilaille ja huoltajille. Keskeisinä väylinä ovat perinteinen reissuvihko, sähköinen reissari, jaettavat tiedotteet, vuotuinen tiedotuslehti ja kotisivut. Koulun henkilökunnan työskentely on organisoitu työpareittain ja ryhmittäin. Ryhmät kootaan tiettyä työtehtävää, kuten koko lukuvuoden kestävän teeman, teemaviikon tai teemapäivän suunnittelua varten. Ryhmä tiedottaa muille toiminnastaan. Koulussa toimii oppilasparlamentti, johon luokat saavat valita keskuudestaan kaksi edustajaa. Oppilasparlamentin tehtävä on tuoda oppilaiden ajatuksia esille koulun yhteiseen arkeen ja toimintaan. Koulun toimintakulttuurissa korostuu vahvasti yhteinen tekeminen. Yhteisillä tapahtumilla, teemoilla ja projekteilla kehitetään ja ylläpidetään yhteisöllisyyttä. 2.2. KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI Vuosisuunnitelmassa määritellään kullekin lukuvuodelle koulun itsearvioinnin kohteet kulloisenkin tarpeen mukaan. Opettajat arvioivat vuosittain kevätlukukauden lopussa oman koulun opetussuunnitelman toimivuutta ja vuosisuunnitelman toteutumista. Koulun toimintaa kehitetään sisäisten ja ulkoisten tarpeiden mukaan. Tarpeet voivat syntyä arviointipalautteesta tai koulun ylläpitäjän asettamista vaatimuksista. Kehitystoiminta on yhteistyötä, johon kaikki osapuolet osallistuvat. 2.3. OPETUSJÄRJESTELYT, TYÖTAVAT JA OPETUSMENETELMÄT Opetuksen pohjana on sosiaalis-konstruktivistinen oppimiskäsitys. Oppiminen pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan sosiaalisena ja toiminnallisena tapahtumana, jossa uutta tietoa rakennetaan jo aiemmin opitun pohjalle. Asiakokonaisuuksien hallinta korostuu oppimisessa. Pohjan koulussa käytettävät työtavat ovat sopusoinnussa koulun keskeisten arvojen kanssa. Kussakin oppiaineessa käytetään sille ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Käytetyt työtavat valitaan siten, että oppilaiden ikä ja kehitystaso otetaan huomioon. Opetusmenetelmien ja työtapojen valintaan vaikuttavat myös opettajan persoonallisuus ja oppilasaines.

5 Opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta oikean tiedon lähteille käyttämällä sekä opettajajohtoisia että oppilaskeskeisiä työtapoja. Opetusta painotetaan eri vuosiluokilla kuitenkin seuraavasti: 1.-2. luokat - itsenäinen työskentely - sosiaalisia yhteistyötaitoja harjoitellaan parityöskentelyssä 3.-4. luokat - omatoiminen työskentely - sosiaalisia yhteistyötaitoja kehitetään erilaisissa ryhmissä toimimalla. 5.-6. luokat - itsenäisen tiedonhankinnan kehittäminen - erilaisten oppimismenetelmien omaksuminen Oppimisympäristö ei rajoitu kouluun. Siksi eri kohteisiin tehdään tutustumiskäyntejä. 2.4. KIELIOHJELMA Pohjan koulussa toteutetaan Seinäjoen kaupungin kieliohjelmaa. Ensimmäisenä vieraana kielenä (A1) luetaan vuosiluokilla 2-6 yhteisenä alkanutta kieltä (englanti). Vapaaehtoisena (A2) voidaan lukea vuosiluokilla 4-6 vieraana kielenä ruotsia, saksaa tai ranskaa. 2.5. TIETOSTRATEGIA Seinäjoen kaupungilla on oma opetustoimea koskeva tietostrategia, jota ylläpitää kaupungin tietohallinto. Pohjan koulussa tavoitteena on rohkaista jokaista oppilasta käyttämään koulun tietokoneita, antaa oppilaalle kuva tietokoneen käyttö- ja hyödyntämismahdollisuuksista, auttaa oppilasta omaksumaan tietokonelaitteistoon ja ohjelmistoihin liittyviä peruskäsitteitä, antaa oppilaalle myönteisiä kokemuksia ja onnistumisen tunnetta sekä auttaa oppilasta suhtautumaan myönteisesti ja kriittisesti tietokoneeseen oppimisen apuvälineenä. Saavuttaakseen tietokoneen käyttötaidon oppilas perehtyy koulun tietokonelaitteistoon ja siinä käytettäviin ohjelmiin. Opetus integroidaan eri oppiaineisiin.

6 Oppisisällöt luokka-asteittain Luokka-aste Oppisisällöt 1.-2. Tietokoneen avaaminen ja sulkeminen Ohjelmien avaaminen Asiakirjan avaaminen, tallentaminen, sulkeminen ja tulostaminen Tekstinkäsittelyn alkeita Internetin alkeet Oppilas tutustuu netikettiin 3.-4. Tekstinkäsittelyn peruskäyttö - tekstin kirjoittaminen, korjaus ja muokkaus Tekstin ja kuvan yhdistäminen Tutustuminen resurssienhallintaan Internetin peruskäyttö ( hakukoneet) Netiketin kertaus 5.-6. Tietokoneiden oheislaitteiden käyttö ( skannerit, kamerat yms.) Esitysgrafiikkaohjelmien peruskäyttö Yksinkertainen kuvankäsittely Oppilas osaa käyttää internettiä omaan tiedonhankintaan. Oppilas osaa käyttää sähköpostia Oppilas hallitsee netiketin Oppilas tutustuu tekijänoikeus- ja henkilötietosuoja-asioihin

7 3. TUNTIJAKO Yhteiset aineet 1. lk 2. lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Vieras kieli A1 Englanti 7 5 5 4 5 0 1 2 2 2 2 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 Ympäristöja luonnontieto Biologia ja Maantieto Fysiikka ja Kemia Uskonto/ Elämänkatsomustieto 2 2 2 3 2 1 1 1 1 1 2 1 1 2 Historia 2 1 Taide ja- ja taitoaineet Musiikki 1 1 1-2 1-2 2 2 Kuvataide 2 2 2 2 2 2 Käsityö 1 1 2 2 2 2 Liikunta 2 2 2-3 2-3 3 3 Vapaaehtoinen aine A2-kieli Ruotsi Yhteensä 2 2 2 19 20 23 23 25 25 Koulun vuosisuunnitelmassa määritellään tarkat tuntimäärät taide- ja taitoaineissa 3. ja 4. luokalla.

8 4. OPPILAAN OHJAUS JA TUKEMINEN Oppilaan ohjaamisessa ja tukemisessa tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Oppilaan ohjaamisella ja tukemisella pyritään ennalta ehkäisemään oppilaan ongelmia koulutyössä. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus yksilölliseen kasvuun ja oppimiseen. Tukemiseen ja ohjaamiseen osallistuu luokan opettajan lisäksi koulun muu henkilökunta mahdollisuuksien mukaan. Pohjan koulun oppilasta tukevaa toimintaa voidaan kuvata kouluvuoden kiertoa väljästi noudattavalla ympyrämallilla, joka on kuvattu ohessa. 4.1. OPPILASTA TUKEVAN TOIMINNAN MALLI POHJAN KOULUSSA

5-vuotisneuvola Tiedonsiirto esikoulusta 1. luokalle ( lo, eo, lto, elto) Kouluun ilmoittautuminen henkilökohtaisesti Luokanopettajan varhaisen puuttumisen malli Kodin ja koulun tiivis yhteys Arviointikeskustelut Oppilashuoltoryhmän toiminta 9 Kaikkien luokkien oppilaiden tietoihin tutustuminen ohryhmässä Kuraattorin palvelut Kouluun tutustumispäivä Itsearvioinnit Terveydenhoitajan palvelut Koulukummitoiminta Poissaoloseuranta Laaja-alainen erityisopetus 6. luokan tutustuminen yläasteeseen Vanhempien tapaaminen henkilökohtaisesti ja vanhempainilloissa Vanhempien ja lasten yhteiset tapahtumat Koulun yhteiset tapahtumat ja teemat Tiedonsiirto opettajien kesken luokanopettajan vaihtuessa Lukukausitodistukset Järjestyssäännöt Luokan säännöt / toimintatavat Koulun turvallisuussuunnitelmat Tupatunnit Tukiopetus HOPS / HOJKS Opettajan kokoukset läpi vuoden Terveystiedon aihekokonaisuudet eri luokilla Hyvään käytökseen ohjaaminen Kouluruokailu Koulukyyditys

10 4.2. OPPILASHUOLTO Koulun oppilashuoltoa tukee moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä. Sen tehtävänä on olla opettajien ja vanhempien tukena oppilashuollollisissa kysymyksissä. Oppilashuoltoryhmän työskentely on luottamuksellista ja pyrkii tuloksiin hyvässä yhteisymmärryksessä vanhempien kanssa. Ryhmään kuuluvat koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, koulunjohtaja sekä tarvittaessa luokan oma opettaja. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Mikäli kouluvuoden aikana ilmenee asioita, jotka vaikeuttavat oppilaan koulunkäyntiä, oppilashuoltoryhmä voi tarpeen vaatiessa käsitellä niitä ja seurata koulunkäynnin edistymistä jatkossa. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on laaja-alaisesti selvittää tilanteen taustoja, ohjata oppilasta ja hänen perhettään saamaan asiantuntija-apua ja seurata tilanteen kehittymistä. Kaikkien luokkien oppilaiden asioita käydään läpi vuosittain oppilashuoltoryhmässä. 4.3. TUKIOPETUS Tukiopetus on opetuksen eriyttämistä, jossa oppilaalle tarjotaan yksilöllisiä tehtäviä ja ohjausta erityisesti hänelle varattuna aikana. Opintojen eteneminen ja tavoitteet sovelletaan niin ikään yksilöllisesti. Koulu varaa tukiopetukseen vuosittain riittäväksi arvioidun tuntimäärän. Oppilaille voidaan antaa tukea myös tupatuntien muodossa oppilaan koulupäivän aikana. Tupatunneilla luokassa voi olla luokanopettajan lisäksi tupaopettaja. Tupatunnit voidaan järjestää myös niin, että tupaopettaja ohjaa yhtä tai useampaa oppilasta eri tilassa. Tukiopetukseen ryhdytään heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opetuksesta. Aloite on ensisijaisesti opettajan vastuulla. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilas tai hänen huoltajansa katsovat sen aiheelliseksi, mikäli se on oppilaan koulumenestyksen kannalta tarkoituksenmukaista. Opettajan ei tule antaa oppilaalle heikkoa arvosanaa todistukseen ilman, että hän on järjestänyt oppilaalle tukiopetusta tässä aineessa tai ainakin tarjonnut hänelle siihen mahdollisuuden. Tukiopetusta annetaan opetushallituksen antamien ohjeiden mukaan ulkomailta tulleille oppilaille niin, että heidän kehityksensä voidaan mahdollisimman hyvin turvata.

11 4.4. KOULUN JA KODIN VÄLINEN YHTEISTYÖ Kasvatusvastuu koululaisesta kuuluu lapsen huoltajalle. Koulu on aloitteellinen yhteistyön käynnistämisessä. Koulun ja kodin yhteistyöllä tuetaan oppilaan opiskelun edellytyksiä sekä oppilaan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteydenpidosta kotiin vastaavat pääasiassa luokkien omat opettajat. Koululla järjestetään yhteisiä vanhempaintilaisuuksia, joissa voidaan käsitellä kasvatusta ja opetusta sekä koulun toiminnan yleisiä järjestelyjä. Lisäksi opettaja järjestää luokan yhteisen vanhempainillan aina uuden luokan ottaessaan ja muulloin tarpeen mukaan. Pääsääntöisesti opettaja tapaa vanhemmat kerran lukuvuodessa yksityisesti ns. vanhempainvarteissa, mutta yhteyttä voidaan pitää myös reissuvihon, puhelimen, sähköpostin tai sähköisen reissarin välityksellä. 4.5 KOULUKUMMITOIMINTA Vuotuinen koulukummitoiminta alkaa neljännen luokan opettajan yhteydenotolla päiväkotiin alkuvuodesta. Tällöin sovitaan neljäsluokkalaisten vierailusta päiväkotiin. Vierailun aikana oppilaat tutustuvat esikoululaisiin esim. yhteisen peli- ja satuhetken avulla. Henkilökohtaiset kummit sovitaan uusien ekaluokkalaisten ja viidesluokkalaisten kanssa syksyllä. Viidennen ja ensimmäisen luokan opettajat suunnittelevat kummitoiminnan käytännön järjestelyt syyslukukauden alussa. 4.6. KOULUN JA ESIOPETUKSEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Siirtymävaihetta esiopetuksesta alkuopetukseen tuetaan Pohjan koulussa monin tavoin. Ensimmäisen luokan opettaja ja koulun laaja-alainen erityisopettaja keskustelevat keväällä esikouluopettajan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa tulevista oppilaista. Lisäksi esikoululaiset tulevat ensimmäisen luokan vieraiksi kevätlukukaudella ennen varsinaista kouluun tutustumispäivää. Jo koulussa olevat ensimmäisen luokan oppilaat puolestaan vierailevat päiväkodissa ensimmäisen kouluvuoden aikana kertomassa kokemuksistaan. Päiväkodin väellä on mahdollisuus käyttää koulun liikuntasalia ja välineitä sekä koulun kenttää kouluvuoden aikana.

12 4.7. YHTEISTYÖ YLÄASTEEN KANSSA Yläasteen rehtori vierailee kevätlukukaudella kuudennessa luokassa kertomassa opiskelusta yläasteella. Lisäksi hän keskustelee kuudennen luokan luokanvalvojan kanssa. Oppilaat vierailevat yläasteella opettajansa kanssa kuudennen luokan aikana. 4.8. OPPILAIDEN TURVALLISUUTTA KOSKEVA SUUNNITELMA Pohjan koulussa on luotu erityisiä toimintaohjeita ja suunnitelmia, joilla turvataan opiskelua ja kouluympäristöä. Turvallisuutta lisäävä toiminta on luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Koulun turvallisuussuunnitelmaan sisältyvät: Järjestyssäännöt (liite 1) Ohjelma hyvien käytöstapojen edistämiseksi (liite 2) Koulukiusaamisen ehkäisyyn ja selvittelyyn liittyvät ohjeistukset (liite 3) Kouluväkivallan ja häirinnän ehkäisyyn ja selvittelyyn liittyvät ohjeistukset ( liite 4 ) Poissaolojen seuranta (liite 5) Ennaltaehkäisevän päihdetyön ohjelma (liite 6) Suunnitelma kriisitilanteiden varalle (liite 7) Pelastussuunnitelma (liite 8) Työturvallisuusohjelma (liite 9) Suunnitelma esiin tulevien vakavien perheongelmien ja mielenterveysongelmien varalle ( liite 10 ) Edellä mainitut toimintaohjeet ja suunnitelmat ovat kokonaisuudessaan opetussuunnitelman liitteenä.

13 5.OPPILAAN ARVIOINTI Pohjan koulussa oppilaan edistymistä peilataan Seinäjoen opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin hyvästä osaamisesta. Arviointiperusteiden kriteerit ja oppimisen tavoitteet tiedotetaan vuosittain oppilaille ja heidän huoltajille etukäteen. Oppilaiden tulisi voida näyttää edistymistään ja osaamistaan monella tavalla esim. ryhmätöillä, suullisilla esityksillä, esitelmillä, keskusteluilla, näyttelyillä tai portfoliolla, ei pelkästään toistuvilla kirjallisilla kokeilla. 5.1. 1.-3. LUOKAT Pohjan koulussa annetaan 1.-3. luokilla sanallinen arviointi sekä syyslukukauden lopussa annettavassa välitiedotteessa että kevään lopussa annettavassa lukuvuositodistuksessa. Sanallisessa arvioinnissa käytetään arviointiohjelmaa ja sen todistuspohjia vuosiluokilla 1.-3. Ensimmäisen luokan syksyllä arvioidaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot. Ensimmäisen luokan keväällä arvioidaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot sekä aineista: äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka sekä jokin muu asia, joka halutaan huomioitavan oppilaan koulunkäynnistä ( uusi otsikko arviointiohjelmassa ). Käyttäytyminen ja työskentelytaidot merkitään keväällä lukuvuositodistuksen liitteeseen. Toisen luokan syksyllä arvioidaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot sekä aineista: äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka. Keväällä arvioidaan edellä mainittujen lisäksi jokin muu asia, joka halutaan huomioitavan oppilaan koulunkäynnistä. ( uusi otsikko arviointiohjelmassa ) Käyttäytyminen ja työskentelytaidot merkitään keväällä lukuvuositodistuksen liitteeseen. Kolmannen luokan syksyllä arvioidaan käyttäytyminen sekä aineista: äidinkieli ja kirjallisuus ja matematiikka. Keväällä arvioidaan edellä mainittujen lisäksi A1-kieli englanti ja jokin muu asia, joka halutaan huomioitavan oppilaan koulunkäynnistä ( uusi otsikko arviointiohjelmassa ). Käyttäytyminen merkitään keväällä lukuvuositodistuksen liitteeseen. Työskentelytaitojen arviointi sisältyy oppiaineiden arviointiin. 5.2. 4.-6. LUOKAT Pohjan koulussa annetaan 4.-6. luokilla numeroarviointi sekä syyslukukauden lopussa annettavassa välitiedotteessa että kevään lopussa annettavassa lukuvuositodistuksessa. Numeroarvioinnissa käytetään Pro Capita hallinto-ohjelmaa ja sen todistuspohjia. Pohjan koulussa 4. luokkalaiset laskeutuvat pehmeästi numeroarviointiin. 4. luokalla arvioidaan numeroin käyttäytyminen, äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, ympäristötieto

14 ja A1-kieli englanti sekä syksyllä että keväällä. 5.-6. luokilla annetaan numeroarviointi käyttäytymisessä ja kaikissa oppilaan oppiaineissa sekä syksyllä että keväällä. Työskentelyn arviointi sisältyy 4.-6. luokilla oppiaineen arviointiin. Oppiaineiden arvosanat perustuvat Seinäjoen kaupungin opetussuunnitelmaan ( ks. 14.3.5. ). aine/ lk 1.lk sanallinen 2. lk sanallinen 3. lk sanallinen 4. lk numeroarviointi 5.lk ja 6. lk numeroarviointi syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät käyttäytyminen x liite x liite x liite x x x x työskentelytaidot x liite x liite äidinkieli ja x x x x x x x kirjallisuus matematiikka x x x x x x x kaikissa oppilaan oppiaineissa jokin muu x x x kouluun liittyvä asia A1-kieli, englanti x x x ympäristötieto x x 5.3. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Käyttäytymisen arvioinnin tulee olla jatkuvaa, totuudenmukaista ja monipuolista. Sen on oltava luonnollinen osa koulun päivittäistä työtä. Arvioinnin tulee tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Pohjan koulun käyttäytymisen arviointi pohjautuu Seinäjoen kaupungin opetussuunnitelmaan. Pohjan koulussa 1.-3. luokilla käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti ( keväisin erillinen liite ). 4.-6. luokilla annetaan numeroarvostelu. Tällöin käyttäytymisen arvioinnin lähtökohtana on arvosana hyvä ( 8 ). Hyvän ( 8 ) käyttäytymisen tavoitteet saavuttaa Pohjan koulun oppilas, joka käyttäytyy normaalisti hoitaen omat asiansa, on omatoiminen ja ottaa toiset huomioon. jonka kielenkäyttö on asiallista ja tilanteisiin sopivaa. joka noudattaa yleensä koulun järjestyssääntöjä. jonka käyttäytyminen ei ole pääsääntöisesti kiitettävää tai tyydyttävää. Kriteerit, joiden avulla oppilaan käyttäytymistä arvioidaan suhteessa keskimääräiseen käyttäytymisen tavoitteisiin: Erinomainen (10) oppilas ylittää keskimääräisen käyttäytymisen edellyttämät tavoitteet Kiitettävä (9) oppilas ylittää lähes kaikki keskimääräisen käyttäytymisen edellyttämät tavoitteet

15 Hyvä (8) oppilas osoittaa keskimääräisen käyttäytymisen edellyttävää osaamista Tyydyttävä (7) oppilas saavuttaa useimmat keskimääräisen käyttäytymisen edellyttämät tavoitteet Kohtalainen (6) oppilas saavuttaa vain jotkut keskimääräisen käyttäytymisen edellyttämät tavoitteet Välttävä (5) oppilas pystyy osoittamaan vain jossain määrin keskimääräisen käyttäytymisen edellyttämää osaamista Käyttäytyminen ei ole osa oppiaineen arviointia, joten käyttäytyminen ei vaikuta oppiaineesta saatuun todistusarvosanaan. 5.4. ITSEARVIOINTI Itsearviointi antaa oppilaalle mahdollisuuden tulla tietoiseksi omasta oppimisestaan ja mahdollisuuksista vaikuttaa itse omaan osaamiseensa. Pohjan koulun itsearvioinnin tavoitteena on oppilaan omien vahvuuksien ja parantamista kaipaavien alueiden tunnistaminen. Jokaiselle oppijalle on tärkeää, että hän saa myönteistä palautetta ja rakentavaa ohjausta suhteessa aiempaan osaamiseen. Mitä nuoremmista oppilaista on kyse, sitä merkittävämpää kannustaminen ja vahvuuksien esittäminen on. Rohkaiseva palaute kannustaa työskentelemään ja ruokkii onnistumista. Oppilasta totutetaan itsearviointiin ensimmäisestä luokasta lähtien. Oppilaan tulee aina saada itsearvioinnistaan palaute. Itsearvioinnissa voidaan käyttää apuna erilaisia koululla olevia valmiita lomakkeita. Työskentelyn arviointi sopii hyvin oppilaan itsearvioinnin kohteeksi ja arviointikeskustelun aiheeksi. Itsearvioinnin voi korvata esim. arviointikeskustelulla tai portfoliolla. Huoltajan ja oppilaan kanssa käytäviä arviointikeskusteluja suositellaan. Ne ovat hyvä keino välittää informaatiota molempiin suuntiin. Pohjan koulussa jokainen luokka toteuttaa itsearvioinnin vähintään kaksi kertaa vuodessa, suositus viikolla 41 ja 14.

16 6. POHJAN KOULUN PIENLUOKAT Pohjan koulun pienluokilla opetetaan kehitysvammaisia ja kehitysiässään viivästyneitä lapsia. Oppivelvollisuus alkaa pääsääntöisesti 7-vuotiaana ja kestää 9 vuotta. Pienluokat ovat yhdysluokkia, joissa on enintään 8 oppilasta useilta vuosiluokilta. Luokassa työskentelevät erityisluokanopettaja ja koulunkäynninohjaajat. Pienluokat ovat mukana koulun toimintakulttuurissa osallistuen yhteisiin tapahtumiin, teemoihin ja projekteihin. Oppilaat osallistuvat mahdollisuuksien ja edellytysten mukaan yleisopetuksen oppitunneille. Pienluokan opetus on oppiainekohtaista ja se voidaan toteuttaa myös toiminta-alueittain. Opetuksessa huomioidaan oppilaan edellytykset, ikäkausi ja kehitystaso. Opetuksessa käytetään monia eri opetusmenetelmiä ja -välineitä. Opetuksen lähtökohtana ovat konkreettisuus ja elämyksellisyys. Tavoite on auttaa oppilasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti elämässään ja jatko-opinnoissaan. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään oppilaan oppiaineet ja tuntijaot. Suunnitelmassa huomioidaan oppilaan vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Siinä määritellään oppilaan opetuksen poikkeavat järjestelyt ja tavoitteet, yksittäisestä aineesta vapauttaminen, ainejakoisuudesta poikkeaminen ja muut oppilaan kannalta pedagogiset ja toiminnalliset järjestelyt. Suunnitelma laaditaan yhteistoiminnassa oppilaan vanhemman ja kuntoutuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Oppilaan arviointi perustuu oppilaan yksilölliseen oppimäärään ja HOJKSin tavoitteisiin jotka oppilaalle on asetettu. Arviointi on sanallinen. Pienluokilla toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä joka kokoontuu kaksi kertaa lukuvuodessa sekä tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmään kuuluu Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän psykologi ja sosiaalityöntekijä, Seinäjoen kaupungin vammaispalveluohjaaja ja pienluokkien opettajat. Pienluokilta tehdään tiivistä yhteistyötä mm. vanhempien, päivähoidon, jatko-opetuksen ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kanssa. Liitteenä HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, liite 11)

17 POHJAN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT liite 1 1. Käyn koulua säännöllisesti. Poissaoloon pyytää luvan huoltaja. Enintään kolmen päivän poissaoloon luvan myöntää luokanopettaja / luokanvalvoja ja muihin poissaoloihin rehtori. Mikäli lupaa ei ole voitu pyytää ennalta, oppilaan huoltaja on velvollinen ilmoittamaan poissaolosta mahdollisimman pian opettajalle. Poissaolopäivien aikana vastuu oppimisesta on oppilaalla ja hänen huoltajallaan. 2. Noudatan koulussa opettajien ja muun henkilökunnan antamia ohjeita. 3. Noudatan koulussa hyviä tapoja ja käyttäydyn kohteliaasti ja ystävällisesti sekä aikuisia että muita oppilaita kohtaan. Hyvään käyttäytymiseen kuuluu myös asiallinen kielenkäyttö. 4. Polkupyörät ja muut liikennevälineet jätän koulupäivän ajaksi niille varatuille paikoille. Koulu ei vastaa niille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista tai niiden katoamisesta. 5. Koulupäivän vietän koulun alueella, johon kuuluu etupiha ja kenttä. Poistuminen on sallittua vain opettajan luvalla. 6. Pidän osaltani huolta koulun tiloista ja välineistä sekä muusta omaisuudesta. Samoin huolehdin työ- ja ruokailupaikkani sekä koko koulualueen siisteydestä ja viihtyisyydestä. 7. Annan kaikille koulun oppilaille ja aikuisille työrauhan. Liikun koulun tiloissa rauhallisesti ja huolehdin osaltani yleisestä turvallisuudesta. 8. Mikäli koulussa tai koulumatkalla sattuu vahinko, ilmoitan siitä välittömästi opettajalle. Tahallisen vahingon tekijä joutuu itse korvaamaan. 9. En tuo kouluun koulutyöhön kuulumattomia tavaroita. Matkapuhelinta en käytä koulupäivän aikana. Koulu ei korvaa matkapuhelimille tai muille tavaroille koulussa aiheutuneita vahinkoja tai niiden katoamista. 10. Koulumatkoilla noudatan liikennesääntöjä ja hyviä tapoja. 11. Välitunnin loputtua tulen sisälle viivyttelemättä. Välitunnille ja kotiin lähden heti oppituntien loputtua.

18 OHJELMA HYVIEN KÄYTÖSTAPOJEN EDISTÄMISEKSI liite 2 Pohjan koulun tapakasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota vastuullisuuteen hyviin tapoihin työn arvostamiseen asialliseen kielenkäyttöön sääntöjen noudattamiseen toimimiseen ryhmän jäsenenä rehellisyyteen Liikenne Tervehtiminen - noudatetaan varovaisuutta ja liikennesääntöjä sekä koulumatkoilla, että kuluaikana tiellä liikuttaessa - yhteisillä pyöräretkillä käytetään kypärää Käytävällä - on oma-aloitteista ja luontevaa - liikutaan rauhallisesti meluamatta Luokkaan mentäessä - oppilaat nousevat tervehtimään luokkaan saapuvaa opettajaa - myöhästyttäessä esitetään anteeksipyyntö ja selvitetään syy Vieraan tullessa luokkaan - noustaan seisomaan ja vastataan tervehdykseen Tunnin päättyessä - oma työpiste siistitään ja poistutaan rauhallisesti

19 Työrauha - jokaisella on oikeus rauhalliseen opiskeluun - puheenvuoro pyydetään viittaamalla - yksi puhuu kerrallaan Yhteisissä tilaisuuksissa Ruokailu - käyttäydytään tilaisuuden vaatimalla tavalla - opettaja puuttuu häiriötekijöihin riippumatta siitä, minkä luokan oppilaista on kyse - pääsääntöisesti luokka menee ruokailemaan yhdessä opettajan kanssa - ruokaa otetaan sopiva määrä - ruuasta kiitetään - ruokailupaikka siistitään - ruokailujärjestäjä huolehtii tehtävistä asiallisesti Opettajanhuoneeseen - tultaessa tervehditään asiallisesti: anteeksi, että häiritsen, onkohan opettaja (sukunimi) paikalla Muuta - koko koulun henkilökunta on kasvatusvastuussa oppilaista - koulussa kunnioitetaan jokaista aikuista Tavoitteena on, että lapsen ja aikuisen käyttäytyminen olisi luontevaa ja kohteliasta eri tilanteissa.

20 KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISYYN JA SELVITTELYYN LIITTYVÄT OHJEISTUKSET liite 3 Koulukiusaaminen on toistuvaa henkistä ja / tai ruumiillista kiusaa, jonka yksi tai useampi koululainen kohdistaa yhteen ja samaan uhriin koulussa tai koulumatkoilla. Kiusan merkki on jatkuvuus ja kiusatun tunteminen olonsa epämiellyttäväksi ja ahdistuneeksi. Kiusattu oppilas on jollain tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Kahden tasaväkisen oppilaan välinen tappelu tai riitely ei ole koulukiusaamista. Ennaltaehkäisy eli toimenpiteet, joilla ehkäistään kiusaamista, ( väkivaltaa ja häirintää) Ennaltaehkäiseviä toimia Yhteiset välituntisäännöt, yhteinen piha ja riittävä valvonta välitunneilla Monipuolisten leikkien ja tekemisen mahdollisuus välitunneilla Luokkien välinen yhteistyö ( kummiluokkatoiminta, yhteiset tapahtumat ja projektit ) Oppilasparlamenttitoiminta Koulun toimintakulttuurin luominen erilaisuutta hyväksyväksi Oppilaiden terveen itsetunnon vahvistaminen Oppilashuollon toimivuus Yhteistyö kodin ja koulun välillä Hyvän ilmapiirin luominen oman luokan kesken sekä koko koulun oppilaiden kesken Kiusaustapausten käsittely Koulukiusaaminen on vakava asia ja tilanteisiin tulee puuttua heti ja tarmokkaasti. Koulussa tulee olla sellainen ilmapiiri oppilaiden, huoltajien ja opettajien kesken, jossa uskalletaan kertoa kiusaamisesta. Kiusatulla, hänen huoltajillaan ja muilla oppilailla tulee olla luottamus ja rohkeus ilmoittaa kiusaamisesta rehtorille tai opettajille.

21 Toimintaohjeet 1. Kun opettaja saa tietoonsa kiusaamisesta, tulee hänen puuttua siihen. 2. Selvittelytilanteessa kuullaan kaikkia osapuolia. Selvittelyn tavoitteena on saada aikaan sovinto eri osapuolten välillä. Sovintotilanteessa varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet sovinnon tekemisen merkityksen. Selvittelytilanteessa selvitetään, miten teko voidaan hyvittää ja sovitaan kiusaamisen seurannasta. 3. Tieto kiusaamisesta ilmoitetaan koteihin ja oppilashuoltoryhmälle. 4. Jos kiusaaminen jatkuu, ottaa oppilashuoltoryhmä asian käsittelyn hoitoonsa. Myös oppilaiden vanhempien kanssa neuvotellaan toimenpiteistä kiusaamisen lopettamiseksi. 5. Jos kiusaaminen vielä jatkuu, otetaan yhteyttä viranomaisiin. Koululla seurataan kiusaamista vuosittain oppilaille tehtävien kyselyjen avulla. Kyselyjen yhteydessä keskustellaan oppilaiden kanssa kiusaamisesta.

22 KOULUVÄKIVALLAN JA HÄIRINNÄN EHKÄISYYN JA SELVITTELYYN LIITTYVÄT OHJEISTUKSET liite 4 Kaikilla oppilailla ja henkilökuntaan kuuluvilla on oikeus turvalliseen kouluympäristöön, opiskeluun ja työskentelyyn koulussa. Lähtökohtana on, että väkivaltaa tai häirintää ei hyväksytä koulussa. Pääpaino koulussa on ennalta ehkäisevissä toimissa. Koulun ilmapiiri tulee luoda sellaiseksi, että väkivaltaista tai häirinnällistä käytöstä ilmenee mahdollisimman vähän. Ennalta ehkäisevinä toimina ovat samat kuin kiusaamisen ennaltaehkäisevät toimet ( liite ) Väkivalta on aggressiivista käyttäytymistä, jonka tarkoituksena on aiheuttaa vahinkoa ja/tai epämukavuutta kohteeksi joutuneille olivatpa he sitten tarkoituksellisia kohteita tai vain sattumalta paikalla. Sukupuolinen häirintä on ei-toivottua yksipuolista seksuaalis-väritteistä käyttäytymistä ja tuntuu kohteesta epämiellyttävältä ja loukkaavalta. Se voi ilmetä sanallisesti tai fyysisesti. Väkivaltaan ja häirintään täytyy aina puuttua uhkaavissakin tilanteissa. Aikuisen selkeä, oikeudenmukainen ja päättäväinen puuttuminen auttaa rauhoittamaan tilannetta. Aikuisen tulee pyrkiä säilyttämään oma rauhallisuutensa ja jos mahdollista, pyytää paikalle tarvittava määrä aikuisia ja ohjattava ulkopuoliset pois paikalta. Jos kyseessä on tappelu, tappelupukarit on eristettävä, raivarin sattuessa on ensisijaisesti estettävä henkilövahingot. Toimenpiteet väkivalta- ja häirintätilanteiden jälkeen: 1. Kun opettaja saa tietoonsa tai huomaa ed. mainitut tilanteet, tulee hänen puuttua siihen. 2. Selvittelytilanteissa kuullan kaikkia osapuolia. Tavoitteena on saada selville kokonaiskuva siitä, mitä on tapahtunut ja mikä tilanteen laukaisi. Sovintotilanteessa varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet sovinnon tekemisen merkityksen. Selvittelytilanteessa sovitaan, miten teko voidaan hyvittää, annetaan mahdolliset rangaistukset sekä sovitaan seurannasta. 3. Tieto väkivallan käytöstä ja häirinnästä ilmoitetaan koteihin. 4. Jos väkivaltainen käyttäytyminen tai häirintä jatkuu, asia viedään oppilashuoltoryhmään ja se ottaa asian käsittelyyn. Myös oppilaiden vanhempien kanssa neuvotellaan toimenpiteistä väkivaltaisen käyttäytymisen ja häirinnän lopettamiseksi. 5. Jos väkivaltainen käyttäytyminen ja häirintä jatkuu, otetaan yhteyttä viranomaisiin. 6. Koululla on mahdollisuus perusopetuksen lain puitteissa käyttää rangaistustoimenpiteitä. 7. Vakavassa väkivalta tai sen uhkatilanteissa toimitaan kulun kriisisuunnitelman mukaisesti.

23 POISSAOLOJEN SEURANTAOHJELMA liite 5 Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan syyslukukauden alkaessa lukujärjestys, jossa näkyy oppilaan sen lukuvuoden aikaiset oppitunnit sekä koulupäivän alkamis- ja päättymisaika. Lukujärjestyksen tuntimäärä perustuu koulun opetussuunnitelmassa määriteltyyn luokkakohtaiseen tuntimäärään. Opettajan tehtävä on oppilaiden poissaolojen seuraaminen ja kirjaaminen. Huoltaja pyytää luvan oppilaan poissaoloon koulusta. Enintään kolmen päivän poissaoloon luvan myöntää luokanopettaja ja muihin poissaoloihin koulunjohtaja. Yli kolmen päivän poissaoloon lupaa anotaan koulusta erikseen saatavalla poissaolokaavakkeella. Mikäli lupaa ei ole voitu pyytää ennalta, esim. äkillisen sairastumisen vuoksi, oppilaan huoltaja on velvollinen ilmoittamaan poissaolosta mahdollisimman pian opettajalle esim. soittamalla, sähköpostilla tai tekstiviestillä. Poissaoloselvityksen tekee aina oppilaan huoltaja, oppilaan oma poissaoloselvitys ei riitä. Opettajan tulee olla huolissaan oppilaan poissaoloista silloin, kun - niitä on runsaasti - poissaolot toistuvat säännöllisesti - poissaolojen syitä ei selvitetä kunnolla Ensisijaisesti opettaja selvittää poissaolojen taustat vanhempien kanssa. Tieto runsaista ja epämääräisistä poissaoloista saatetaan myös oppilashuoltoryhmän tietoon. Oppilashuoltoryhmä sovitaan mahdollisista jatkotoimista.

24 liite 6 ENNALTAEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN OHJELMA Ennalta ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään vaikuttamaan päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin. Pohjan koulun tavoitteena on lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Päihteiksi luetaan alkoholi, huumeet ja tupakka. Myös toiminnalliset riippuvuudet kuten peliriippuvuus ovat ehkäisevän päihdetyön kenttää. Pohjan koulu edistää päihteettömyyttä ja peliriippumattomuutta seuraavilla keinoilla: Opettajan tehtävänä on ennaltaehkäisevään päihdetyöhön liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen opetussuunnitelman mukaisesti. Valistustyössä voi tehdä yhteistyötä eri asiantuntijaryhmien kanssa. Pyritään vahvistamaan lapsen itsetuntoa, jotta hän kykenisi kieltäytymään heille lähinnä isompien taholta tulevaan päihteiden tarjontaan. Opettaja on kiinnostunut lasten tietokone/pelikonepeleistä. Hänellä on rohkeutta puuttua pelien ikärajoihin ja pelaamiseen käytettyyn aikaan. Rajoitetaan koulun tietokoneilla pelien pelaamista. Varhainen puuttuminen: runsaat myöhästymiset, poissaolot, välinpitämättömyys koulua kohtaan tai muutokset oppilaan käyttäytymisessä, ulkoisessa olemuksessa sekä ystäväpiirissä antavat aiheen ottaa asia esille. Tuetaan koulun terveystarkastusten yhteydessä terveellisten elintapojen omaksumista ja tervettä kasvua ja kehitystä ilman riippuvuutta aiheuttavia tekijöitä. Jokaisessa perusopetusluokassa pyritään pitämään ainakin kerran lukuvuodessa vanhempainilta. Vanhempainvarttien pitämistä suositellaan opettajille. Opettaja ottaa tarvittaessa yhteyttä koteihin. Pohjan koulun tiedotelehti lähetetään koteihin syksyllä. Tiedotteessa mainitaan mm. yöunisuositus ( n. 10 h / vrk ), Pohjan koulun kotiintuloaikasuositus 1.-6. lk klo 20, peliaikasuositus ( kouluiltoina tietokone/pelikone sammutetaan sovittuun aikaan tai surffailla ja pelailla saa yhtä paljon aikaa kuin on ulkoillut / leikkinyt muuta / harjoitellut soittoläksyä ) ja muistutetaan pelien ikärajoista. Koulun ja oman luokan toiminnasta tiedotetaan säännöllisesti.

25 Nivelkohdat huomioidaan, mm. luokkien yhdistäminen ja yläasteelle siirtyminen. Ryhmäytymistä kehitetään. Pyritään järjestämään koulussa kerhotoimintaa. Tiedotetaan lasten kerhoista ja harrastusmahdollisuuksista koteihin. Kannustetaan lapsia harrastustoimintaan. Tuetaan vanhemmuutta. Korostetaan vanhemmille, ettei kotona anneta alkoholia tai tupakkaa alaikäisille. Kannustetaan vanhempia asettamaan lapselle peliaikarajoitus sekä seuraamaan pelien ikärajoja. Tarvittaessa ohjataan perhettä saamaan asiantuntija-apua perheneuvolasta. Kannustetaan henkilökuntaa kouluttautumaan. Luonnollisesti päihtyneenä ei saa tulla kouluun eikä koulun alueella käyttää tupakkatuotteita. Päihdetilanteissa otetaan heti yhteyttä lapsen huoltajiin ja heidät otetaan mukaan lapsen auttamiseen. Samalla korostetaan vanhemmuutta. Viime kädessä koululla on velvollisuus tehdä ilmoitus lapsen päihteiden käytöstä sosiaalitoimeen.

26 SUUNNITELMA KRIISITILANTEIDEN VARALLE liite 7 1. Kriisiryhmä Työyhteisöä järkyttäneen tapahtuman jälkeen kutsutaan koolle koulun kriisiryhmä, johon kuuluvat koulunjohtaja, kuraattori, laaja-alainen erityisopettaja ja terveydenhoitaja. 2. Toimintamalli - Ryhmä kerää tiedon tapahtuneesta, päättää työnjaosta, toimintasuunnitelmasta ja jatkotoimenpiteistä - Tarvittaessa ryhmä ottaa yhteyttä kunnan kriisiryhmään ((0) 050-5811612) - Tiedotus koulunjohtajalle (tiedon oikeellisuuden varmistus) - Koulun kriisiryhmä kokoontuu - Valitaan yhteyshenkilö tiedotusvälineitä varten ( yleensä kulunjohtaja) - Yhteys kotiin ( koti määrittelee menettelytapoja ja sen mitä tapahtuneesta kerrotaan) - Tiedotus opettajille ja muulle henkilökunnalle - Ohjeet asian käsittelyyn luokissa (huhujen ehkäisy, oikeat tiedot) - Tiedotus oppilaille / kodeille - Jatkoyhteydet kotiin 3. Esimerkkejä toimintatavoista Vakava onnettomuus koulussa - Annetaan välitön ensiapu - Tehdään tarvittavat hälytykset (ambulanssi, poliisi) - Koulunjohtaja tai luokanopettaja on yhteydessä kotiin. - Henkilökunta huomioi onnettomuuden silminnäkijät ( tilanteen nopea läpikäyminen, kuunteleminen ja lohduttaminen ) - Koulun kriisiryhmä kutsutaan tarvittaessa paikalle. - Koulunjohtaja ja luokanopettajat huolehtivat oppilaille ja henkilökunnalle asiallisen ja oikean tiedon tapahtumista. - Koulun aikuiset huolehtivat, että järkyttynyt lapsi ei jää yksin. - Opettajat käyvät tapahtuneen läpi luokassa faktat huomioiden ja oppilaan ikätason huomioiden. Oppilaan tai koulun henkilökuntaan kuuluvan kuolema - Koulunjohtaja tai luokanopettaja on yhteydessä kotiin. Kodin kanssa sovitaan, mitä asiasta koulussa kerrotaan. - Jos kuolema tapahtuu koulussa tai koulumatkalla, koulunjohtaja on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, joiden tehtävänä on kuolinviestin vieminen omaisille henkilökohtaisesti.

27 - Henkilökuntaa tiedotetaan tapahtuneesta. - Koteihin tiedotetaan asiasta kirjeellä. Huom. vanhempien toivomus. - Pidetään yhteinen muistohartaus - Opettajat antavat oppilaille mahdollisuuden työstää asiaa luokissa ikätasolle sopivalla tavalla. - Kriisiryhmä kutsutaan koolle ja siellä sovitaan toimintatavoista. - ulkopuolisen avun tarpeen selvittäminen - käytännön järjestelyistä huolehtiminen - hautajaisiin osallistuminen - Jos kouluyhteisön jäsen kuolee loma-aikana, luokkaan ja henkilökuntaan otetaan mahdollisuuksien mukaan yhteys ja osallistutaan hautajaisiin. Koulussa tiedotetaan ja järjestetään muistotilaisuus viimeistään koulun alettua. Oppilaan lähiomaisen kuolema - Opettaja tiedottaa luokalle oppilaan tai lähiomaisen luvalla asiasta. - Huomioidaan oppilaan suru tilanteeseen sopivalla tavalla - Jos oppilas jää ilmoittamatta pois koulusta, soitetaan kotiin - Jos oppilaan ulkonäössä tai käytöksessä tapahtuu muutoksia tai aikuisella herää huoli oppilaasta, opettaja on yhteydessä oppilashuoltoryhmän henkilöstöön. Kriisimateriaali - Koulun opettajanhuoneessa säilytetään laatikkoa, jossa on esineitä muistotilaisuuden järjestämistä varten koulussa - valokuvakehys 2 kpl - valkoinen pöytäliina - enkeli - kynttilä, kynttilänjalka, tulitikut - cd- levy, jossa lohduttavaa musiikkia

28 PELASTUSSUUNNITELMA liite 8 Tulipalon syttyessä - jos lapsi tekee huomion, hän ilmoittaa henkilökuntaan kuuluvalle palosta. Henkilökuntaan kuuluva ilmoittaa keskusradion kautta kaikille palosta - jos aikuinen huomaa palon, hän ilmoittaa keskusradion kautta tiedon kaikille Hätäilmoitus numeroon 0112 -poistutaan luokasta opettajan johdolla sovittua poistumisreittiä pitkin koulun kentälle. Luokista poistuttaessa suljetaan ovet. Muu henkilökunta kokoontuu myös koulun kentälle - tarkistetaan, että kaikki ovat paikalla - ilmoitetaan tilanne ja oppilaiden lukumäärä suojelujohtajalle / koulun johtajalle Yleisten hälytysmerkkien kuuluessa - siirrytään sisälle, pysytään sisällä - suljetaan ovet, ikkunat, tuuletuslaitteet ja ilmastointilaitteet - kaasuvaaran sattuessa pysytellään yläkerroksissa kunnes vaara on ohi - avataan radio ja odotetaan rauhallisesti ohjeita

29 TYÖTURVALLISUUSOHJELMA liite 9 Koulun toiminnassa tulee ottaa huomioon oppilaiden turvallisuus kaikissa eri koulupäivän tilanteissa. Turvallisuus tulee huomioida opetusjärjestelyissä, opetusmenetelmissä sekä oppilaille annettavissa tehtävissä. Erityisesti työturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota teknisen- ja tekstiilityön tunneilla, liikuntatunneilla sekä liikuttaessa koulun alueen ulkopuolella. Työturvallisuuteen pyritään opettajan riittävällä ikätasoon soveltuvalla ohjeistuksella. Koulussa oppilaiden käyttämien laitteiden, välineiden ja koneiden tulee olla oppilaan ikätasolla soveltuvat. Työturvallisuuteen liittyviä yleisiä ohjeistuksia: - Oppilaat saavat käyttää koulun koneita ja laitteita vain valvonnan alaisin tai opettajan luvalla. - Teknisentyön tunneilla käytetään suojalaseja opettajan ohjeiden mukaan. - Työskentelyn ylittäessä melurajan oppilaat käyttävät kuulosuojaimia. - Oppilaita ohjataan käyttämään erilaisia työvälineitä turvallisesti. - Liikuntatunneilla käytetään liikuntamuotoon sopivaa vaatetusta tai jalkineita. - Jäällä liikuttaessa oppilaat käyttävät kypärää - Vaatteet, koulu- ja liikuntavälineet sekä muut tarvikkeet säilytetään niille kuuluvilla paikoilla. - Oppilaat käyttävät pyöräilykypärää koulun yhteisillä pyöräretkillä. Koulusta voi lainata kypärää, jos oppilaalla ei ole sellaista. Koululla on asianmukaiset ensiaputarvikkeet teknisentyö tilassa, liikuntasalissa ja opettajanhuoneen läheisyydessä.

30 liite 10 SUUNNITELMA ESIIN TULEVIEN VAKAVIEN PERHEONGELMIEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VARALLE Oppilaan psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi on yhteinen asia kodille ja koululle. Kun oppilaan asiat koulussa, kotona ja vapaa-ajalla ovat hyvin, edellytykset oppimiselle ja sosiaaliselle kanssakäymiselle ovat paremmat. Hyvinvointiin koulussa pyritään monin eri keinoin. Niistä on kerrottu tämän opetussuunnitelman kohdassa Oppilasta tukevan toiminnan malli ( 4.1.) Opettajan tai muuhun henkilökuntaan kuuluvan aikuisen tulee huolestua normaaliin kehitysvaiheeseen kuulumattomasta oireilusta oppilaan kohdalla. Opettaja havaitsee parhaiten oppilaan käyttäytymisen muutoksen, koska hän on eniten tekemisissä oppilaiden kanssa ja tuntee tämän koulussa parhaiten. Opettajan tulee olla huolissaan, jos oppilaalla ilmenee aikaisemmasta poiketen tai tavallista enemmän - keskittymisvaikeuksia - häiriökäyttäytymistä - vetäytymistä - psykosomaattisia oireita ( päänsärky, mahakipu jne.) - kiinnostuksen puutetta - poissaoloja, myöhästymisiä - tai muuta tavallisuudesta poikkeavaa käyttäytymistä tai puhetta Opettajan huolen herätessä hänen tulee jutella oppilaan kanssa, olla yhteydessä kotiin sekä saattaa huoli oppilashuoltoryhmälle. Oppilashuoltoryhmällä on mahdollisuus toimillaan auttaa oppilasta niin tarvittaessa sekä ohjata oppilasta ja/tai hänen perhettään saamaan ammattiapua ja tukea.

31 liite 11 LUOTTAMUKSELLINEN 2009-2010 HOJKS Seinäjoen kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevasuunnitelma HOPS Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Vanhempien allekirjoittamia tietoja saa käyttää opetuksen järjestämiseen. Koulu: Osoite ja puhelin: pienluokka Oppilaan nimi: synt. aika lk. Osoite ja puhelin: Huoltajan nimi / huoltajat (osoite ja puh., ellei sama): Rehtori: Erityisluokanopettaja: Yhdyshenkilöt / verkosto Koulupsykologi: Kuraattori: Terveydenhoitaja: HOJKS: ia edeltäneet toimenpiteet HOJKS: in laatiminen Erityisopetuspäätös pidennetystä oppivelvollisuudesta: lk / kokonaistuntimäärä

32 Sisältö: 1. Taustatietoja, (tärkeimmät suoritetut tutkimukset, testit ja lausunnot liitteenä) 2. Nykyisen kehitystason kuvaus 3. Oppilaan vahvuudet eri osa-alueilla kognitiiviset, sosiaaliset, motoriset, päivittäiset -/ omatoimisuustaidot kommunikaatiotaidot 4. Oppilaan tuettavat osa-alueet 5. Tavoitteet Tiedolliset ja taidolliset tavoitteet (liitteenä HOPS) 6. Oppilaan tarvitsemat tukitoimet 7. HOJKS: in seuranta HOJKS tehdään vuosittain syyslukukaudella. Kokoonkutsujana on opettaja. Toteutusta seurataan antamalla oppilaalle suullinen palaute sekä tiedotteen ja todistuksen muodossa vuosittain. 8. Arviointi Arviointi perustuu Pohjan koulun opetussuunnitelmaan ja siihen sisältyviin yleisiin oppimääriin ja/ tai eritaajuisiin oppimääriin/ oppiainekokonaisuuksiin, joiden sisällöt ja tavoitteet on laadittu kunkin oppilaan henkilökohtaisten oppimisedellytysten mukaisesti. Arviointi tapahtuu valtakunnallisen oppilaan arvioinnin perusteiden, Seinäjoen kaupungin yhteisten ja oppilaskohtaisten perusteiden mukaisesti huomioiden oppilaan henkilökohtaiset tavoitteet.

33 Suostun siihen, että tätä suunnitelmaa laatineilla henkilöillä on oikeus keskinäiseen yhteistyöhän ja keskinäiseen tarpeellisten tietojen vaihtoon tämän suunnitelman toteuttamiseksi. Edellä esitettyjen sopimusten ja suunnitelmien vakuudeksi: HOJKS: in laativat: Huoltaja(t) Erityisluokanopettaja Seinäjoella päiväys Vahvistan tehdyn HOJKS: in koulun rehtori Valitusosoitus: Valitus on toimitettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen 14 pv :n kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Länsi-Suomen lääninhallitus Vaasan palvelutoimisto PL 200 65101 Vaasa

34