Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp



Samankaltaiset tiedostot
Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva

Päihteet ja mielenterveys

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Psykoositietoisuustapahtuma

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä

Suomalaisten mielenterveys

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Kaksoisdiagnoosinuorten hoito

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

KAKSOISDIAGNOSTIIKKA. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Haa a s a t s e t e e n e a n a h o h i o t i o t y o h y t h e t i e s i t s y t ö y n rak a e k n e t n a t m a i m n i e n n

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Miten Mieli 2015 toimii

Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö kaksoisdiagnoosin

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Mielenterveys. Mielenterveys ja päihde samanaikaishäiriöiden hoito

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

Mielenterveyden häiriöt

Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Kerronpa tuoreen esimerkin

Opiskelukyvyn arviointi

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

YLEISYYS MUNA VAI KANA? KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAS? MONIDIAGNOOSIPOTILAAN KUNTOUTUKSEN HAASTEET

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Vainon arviointi ja väkivaltariski

Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista

Mielenterveys Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

2 dg? 2dg ja kognitiivinen terapia / jari.lahti@helsinki.fi 1. Sisältö

Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY Silja Runsten

Kommentit riseasiakkaiden terveydenhuollosta

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Päihderiippuvaisen PKV-lääkkeiden käyttö: Päihdehakuisuutta vai itselääkintää?

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Väestön mielenterveys tänään miten sitä edistetään

Mikä mättää ja miksi perinteiset menetelmät eivät riitä?

IV Hyvä Elämä Foorumi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst klo Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?!

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet. Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Rikosseuraamusasiakkaiden terveys ja työkyky. Mitä tulee ottaa huomioon? Terhi Wuolijoki Erikoislääkäri Vankilalääkäri

Somaattisen sairauden poissulkeminen

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon ja avun saannin haasteet

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Transkriptio:

Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? n vakavuus III Lievä vakava ILievä lievä IV Vakava vakava II Vakava lievä Muun mielenterveyshäiriön vakavuus Kaksoisdiagnoosin neurobiologia Onko riippuvuuksilla ja muilla mielenterveyshäiriöillä yhteinen neurobiologinen perusta? Lievittävätkö potilaat oireitaan käyttk yttämällä päihteitä?? Mitä tästä voidaan pääp äätellä keskushermoston häirih iriöistä? Voidaanko riippuvuushäiriöiden neurobiologiasta päätellä jotakin muiden mielenterveyshäiriöiden suhteen? aineiden? anhedonia dopamiinisäätelyn epätasapaino Mitä hoidollisia vaikutuksia näillä tiedoilla voisi olla? 10. maaliskuuta 2006 1 10. maaliskuuta 2006 2 10. maaliskuuta 2006 3 Päihteiden käyttk yttö ja ajallinen yhteys mielenterveyshäiri iriöihinihin Pääosin monipäihdekäyttöä nikotiini(riippuvuus) erityisen yleistä alkoholin ja kannabiksen käyttö yleistä kansainvälisesti myös kokaiinin käyttö yleistä (amfetamiini Suomessa) Alueelliset erot käytetyissä aineissa ja tavoissa Päihteidenn käyttöä sairauden eri vaiheissa päihteiden käyttö voi edeltää/ seurata psykoosia päihteiden käyttö voi edeltää/ seurata masennusta Miksi mielenterveyspotilaat käyttk yttävät muita useammin päihteitp ihteitä? Onko käyttö perinnöllistä? geenit ympäristötekijät Päihteiden käytöllä ja mielenterveyshäiriöillä on sama perusta yhteiset riskitekijät tai patogeneesi Päihteiden käyttö aiheuttaa mielenterveyshäiriön etiologinen tekijä laukaiseva tekijä Itsehoito-hypoteesi oireiden lievitys Psykiatristen häirih iriöihin ihin liittyen (1/3) Komorbidi häiriö Mielialahäiriöt 12,3 1,1 29,2 3,6* Vakava masentuneisuus 11,3 1,1 27,9 3,9* Bipolaarihäiriö 0,3 0,7 1,9 6,3* Kessler et al. NCS. Arch Gen Psychiatry 1994 * p< 0.05 10. maaliskuuta 2006 4 10. maaliskuuta 2006 5 10. maaliskuuta 2006 6

Psykiatristen häirih iriöihin ihin liittyen (2/3) Komorbidi häiriö Kessler et al. NCS. Arch Gen Psychiatry 1994 * p< 0.05 10. maaliskuuta 2006 7 Ahdistuneisuushäiriöt 29,1 1,7 36,9 2,6* GAD 1,4 0,4 11,6 4,6* Paniikiihäiriö 1,3 0,5 3,9 1,7 PTSD 5,6 1,5 7,7 2,2* Psykiatristen häirih iriöihin ihin liittyen (3/3) Komorbidi häiriö (elämänaik) (elämänaik) Regier DA, et al. ECA. Arch Gen Psychiatry 1993;50:85-94 10. maaliskuuta 2006 8 Skitsofrenia 9,7 1,9 24 3,8 iriöihin ihin liittyen (1/7) Psykoosi (skitsofrenia) Alkoholi/huumehäiriö 50 % Nikotiiniriippuvuus 70 % Dixon et al 1991; Shaner et al 1993; Ziedonis et al. 1994 10. maaliskuuta 2006 9 iriöihin ihin liittyen (2/7) Mielialahäiriö: vakava masennus iriöihin ihin liittyen (3/7) Mielialahäiriö: kaksisuuntainen mielialahäiriö iriöihin ihin liittyen (4/7) Ahdistuneisuushäiriöt: Paniikkihäiriö Alkoholihäriö 16,5 % Alkoholi- tai huumehäiriö 56,1 % Alkoholi- tai huumehäiriö 36 % Huumehäiriö 18 % 10. maaliskuuta 2006 10 10. maaliskuuta 2006 11 10. maaliskuuta 2006 12

iriöihin ihin liittyen (5/7) Ahdistuneisuushäiriöt: Sosiaalinen fobia iriöihin ihin liittyen (6/7) Ahdistuneisuushäiriöt: PTSD iriöihin ihin liittyen (7/7) ADHD tai riippuvuus 8 56% Alkoholi- tai huumehäiriö (miehet) 30-50 % Alkoholi- ja huumehäiriöt (nuoret & aikuiset) 23 % Alkoholi- tai huumehäiriö (naiset) 25-30 % Alkoholihäiriöt (aikuiset) 17-45 % Kushner et al. 1990 Kushner et al. 1990 Wilens et al 1994 10. maaliskuuta 2006 13 10. maaliskuuta 2006 14 10. maaliskuuta 2006 15 Päihteiden käyttk yttö ja psykoosi Aiheuttaa psykoosin Myötävaikuttaa psykoosin puhkeamiseen PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ PSYKOOSI Voi lisätä päihdehakuisuutta/ päihteiden käyttöä Miten erottaa päihteiden p aiheuttama psykoosi skitsofreniasta? 400 potilasta, joilla vähintään yksi psykoottinen oire 44% alkoholin/ muiden päihteiden käyttöä 56% ei aiempaa psykiatrista taustaa 169 potilasta, joilla päihteiden aiheuttama psykoosi Vanhempien päihteiden käyttö Päihderiippuvuus Näköhallusinaatiot Vähemmän positiivisia ja negatiivisia oireita 217 potilasta, joilla primäärinen psykoosi Skitsofrenia ja samanaikainen päihteiden vääv äärinkäyttökäytt Tekijät Väärinkäytön Seuranta-aika Maa yleisyys Soyka, 1993 43 % Elämänaikainen Saksa Menezes, 36 % Viimeksi Iso-Britannia 1996 kulunut vuosi Modestin, 54 % Tämänhetkinen Sveitsi 1997 Orseno, 1998 12 % Tämänhetkinen Italia Fowler, 1998 60 % Elämänaikainen Australia Jabensky, 36 % Tämänhetkinen Australia 2000 10. maaliskuuta 2006 16 10. maaliskuuta 2006 Caton CLM et al, Arch Gen Psychiatry 2005;62:137-145 17 10. maaliskuuta 2006 18

Epidemiologisia tutkimuksia kannabiksen käytön n yhteyksistä skitsofreniaan Bipolaarihäri riö ja samanaikaiset päihdediagnoosit Elämänaikainen komorbiditeetti % Odds Ratio Tekijät Maa Tutkitut Seurantaaika linen riski Suhteel- Andreasson Ruotsi Varusmiehet 15 2,3 ym 1997 Ammit ym. Ruotsi Varusmiehet 27 3,1 Van Os ym. Alankomaat Väestöotos 3 2,76 Arsenault ym Uusi-Seelanti Syntymäkohortti 11 - Weiser ym Israel Varusmiehet 15 2,0 10. maaliskuuta 2006 19 Komorbiditeetti 61,2 9,8 Huumeriippuvuus 40,6 8,6 Mikä tahansa 71,1 6,9 Kessler RC, et al. Br J Psychiatry 1996;168(suppl),17-30 10. maaliskuuta 2006 20 Päihteiden käytk ytön n vaikutus mielenterveyden häirih iriöiden iden hoitoon Oireilu lisääntyy Yleinen terveydentila heikkenee Itsemurhat, väkivalta, riskikäyttäytyminen lisääntyvät Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö lisääntyy Palveluiden saatavuus ja koordinaatio vaikeutuvat 10. maaliskuuta 2006 21 Ikävät t seuraukset Kaksoisdiagnoosipotilaiden Häiriö jää toteamatta Häiriön hoito hankaloituu Altistuminen riskeille Taloudellinen kuorma Sosiaalinen rasite Vankila Syrjäytyminen Ym. ä Mielenterveyshäiriön tunnistaminen n tunnistaminen Riskikäyttäytymisen kartoitus itsemurhavaaran arvioiminen väkivaltaisuuden arvioiminen infektiosairauksien toteaminen Muut somaattiset sairaudet Sosiaalisen tilanteen kartoitus 10. maaliskuuta 2006 22 10. maaliskuuta 2006 23 10. maaliskuuta 2006 24

Kaksoisdiagnoosipotilaiden Kaksoisdiagnoosipotilaiden ä Välittömien riskinen tunnistaminen n/ muun psykiatrisen häiriön vaikeusasteen arviointi Vajaakuntoisuuden arviointi Voimavarojen ja tuen arviointi Muutosvaiheen määritys Sopiva työväline: EuropASI? Kaksoisdiagnoosipotilaat kokevat päihderiippuvuuden ja muut mielenterveyshäiriöt itselleen tyypillisenä oirekokonaisuutena eivätkä hakeudu eri hoitopaikkoihin tiettyjen vaivojen vuoksi. ( SAMHSA United States Department of Health and Human Services: Substance Abuse & Mental Health Services Administration) ä 10. maaliskuuta 2006 25 10. maaliskuuta 2006 26 10. maaliskuuta 2006 27 Lopuksi Kaksoisdiagnoosi on pikemminkin sääntö kuin poikkeus Ilmiön taustalla on samanaikaisuutta määräävä tekijä/tekijöitä, joiden parempi tunteminen auttaa ymmärtämään riippuvuuksien ja muiden psykiatristen häiriöiden neurobiologiaa Kaksoidiagnoosilla on hoidon kannalta huomattava merkitys yksilölle ja hänen läheisilleen hoitojälle ja koko yhteiskunnalle Jollei ilmiötä tunnisteta ei sitä voi hoitaakaan Päämääränä pitäisi olla hyvin koordinoitu ä Kaksoisdiagnoosi ja sen hoito tarjoaa loputtomasti tutkimushaasteita 10. maaliskuuta 2006 28