Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (59) Kaupunkirakennelautakunta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 1 (59) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:10-17:20 Paikka Valtuustotalo, lautakuntien kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Iris Asikainen, puheenjohtaja Simo Räty, varajäsen, klo 16.10 saakka, asiat 1-4 Jaakko Kosunen Sirpa Kulin, klo 17.15 saakka, asiat 1-12 Anne Paulo-Tuovinen Pekka Pollari Varpu Puskala Jari Ruponen Maija Svärd, klo 15-17.15, asiat 3-12 Markku Söderström Eero Wetzell Muut saapuvilla olleet Ilkka Raninen kaupunginhallituksen edustaja, klo 16.40 saakka, asiat 1-6 Matti Solehmainen Maaningan edustaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja esittelijä Anne Simonen-Ruuskanen, henkilöstö- ja pöytäkirjanpitäjä talouspäällikkö Martti Lätti, va. suunnittelujohtaja asiat 1-9, 12-15 Ismo Heikkinen, kaupungininsinööri Jari Kyllönen, kiinteistöjohtaja Terhi Leppänen, tiedottaja Lea Pöyhönen, ympäristöjohtaja klo 15.40 saakka, asiat 1-3 Juha Romppanen, yleiskaavajohtaja klo 15.40 saakka, asiat 1-3 Tanja Leppänen, suunnittelupäällikkö klo 15.40 saakka, asiat 1-3 Ville Puustinen Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n hallituksen puheenjohtaja, klo 15.40-15.50, asia 4 Asiat 188-202

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 2 (59) Julkinen Allekirjoitukset Iris Asikainen puheenjohtaja Anne Simonen-Ruuskanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Anne Paulo-Tuovinen Pekka Pollari Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), 5.12.2016 Anne Simonen-Ruuskanen Pöytäkirjanpitäjä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 3 (59) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 188 190, 194 198, 201 202 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 191 193, 199 200, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien 191 193, 199 200 osalta liite A

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 4 (59) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 188 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 2 189 Pöytäkirjantarkastajat 6 3 190 1-2 Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelma 2017 4 191 3 Kuopion kaupungin osallistuminen Tahkon portaat -hankkeeseen 13 5 192 Alueen varaaminen hotellia varten kiinteistön 297-12-9904-0 (Puijonlaakson urheilualueet) varten / perustettavan yrityksen lukuun 6 193 Asuntotontin 297-20-20-4 (Keski-Kaari 33) vuokraaminen / TA- Asumisoikeus Oy 7 194 4-5 * Poikkeaminen (LTK) / Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri ky, Puijon sairaala / Puijonlaakso297-12-2-7 (Puijonlaaksontie 2) 8 195 6-11 Asemakaavan muutosehdotus / Maljalahti 3-1-6 (Mäkikadun tukikohta) 9 196 Tiedonanto vireilletulosta / suunnittelutyö / Lippumäen skeittiparkin yleissuunnitelman laadinta 10 197 12 Tiedonanto / lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus / Sorsasalon itäosa 11 198 Lausuntopyyntö Savon Voima Verkko Oy:n 110 kv voimajohtohankkeesta välillä Alapitkä-Toivala-Sorsasalo (Finnpulp) / kaupunkirakennelautakunnan lausunto 12 199 13 Juankosken ja Kuopion asemakaava-alueilla olevien samannimisten katujen nimimuutokset 13 200 14-17 Kansalaisaloite Järvisimpukankujan pysäköinnistä 51 14 201 18-25 Kaunismäenkatu, Kaunismäenrinne, Nuolimäenrinne, Kalliokaarre ja Kalliokielo sekä teräsritilärappuset välillä Kalliokielo - Kaunismäenkatu, katusuunnitelmaluonnoksien hyväksyminen nähtävillä oloa varten 15 202 26 KYP tiedonannot 2016 58 Muutoksenhaku Sivu 7 22 25 29 34 37 39 40 42 54 191-193, 200-201 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunkirakennelautakunta 59

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 5 (59) 188 188 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksesta oli pois varapuheenjohtaja Keijo Voutilainen. Hänen tilallaan kokouksessa oli läsnä varajäsen Simo Räty.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 6 (59) 189 189 Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Anne Paulo-Tuovinen ja Pekka Pollari. Päätös Valittiin Anne Paulo-Tuovinen ja Pekka Pollari.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 7 (59) 190 190 Asianro 7879/02.02.02/2016 Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelma 2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen Kaupunkiympäristön johdon tukipalvelut 1. Käyttötalous Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.11.2016 kokouksessaan talousarvion vuodelle 2017 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2017-2020. Lautakuntien tehtävänä on hyväksyä palvelualueiden käyttö- ja hankesuunnitelmat. Suunnitelmien ja tavoitteiden asettamisen tulee perustua valtuuston talousarviossa asettamiin tavoitteisiin. Kaupunginhallituksen 21.11.2016 hyväksymän talousarvion täytäntöönpanoohjeen mukaan käyttösuunnitelmiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toiminnan sopeuttamis- ja tehostamistoimenpiteet ja ne tulee kohdentaa asianmukaisesti. Käyttösuunnitelmiin ei saa jättää kohdentamattomia toimenpiteitä ja euroja. Toimenpiteiden etenemisestä vastaavat henkilöt tulee nimetä. Mikäli toimenpiteet edellyttävät erillistä päätöksentekoa, tulee ne valmistella huolellisesti ja viivytyksettä päätöksentekoon. Toimenpiteiden etenemistä ja niiden vaikutusten toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin ja osavuosikatsausten yhteydessä. Käyttösuunnitelmien laadinnassa tulee noudattaa kaupunginhallituksen 22.2.2012 hyväksymän Kuopion kaupungin tuottavuusohjelman, kaupunginvaltuuston 2.5.2012 hyväksymän henkilöstöohjelman ja 30.9.2013 hyväksymän palvelujen tuottamista ja hankkimista linjaavan palvelu- ja hankintaohjelman ohjeita ja periaatteita. Käyttösuunnitelmat on laadittava valtuuston päätöksen mukaisiin sitoviin summiin. Palvelualueen on käyttösuunnitelmassa varattava ja kohdennettava riittävä määräraha valtuuston päätöksen mukaiseen kohteeseen ja toimintaan sekä huomioitava toiminnassaan valtuuston toimintaa ja tavoitteita koskevat muutokset. Lautakunnat jakavat käyttösuunnitelmissa ja investointien hankesuunnitelmissa talousarviossa palvelualueelle osoitetut määrärahat ja tuloarviot eri avainprosesseille ja tarvittaessa tarkemmalle tasolle. Käyttösuunnitelmissa ja investointien hankesuunnitelmista tulee ilmetä sitovuustaso käyttösuunnitelman hyväksyvään toimielimeen nähden, jotta toimielimen on mahdollista seurata asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Toimielinten ja tilivelvollisten viranhaltijoiden on huolehdittava, että palvelualueen toiminta suunnitellaan valtuuston päättämien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa ja että palvelualueille asetettavat osatavoitteet eivät ole ristiriidassa talousarviossa päätettyjen tavoitteiden kanssa.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 8 (59) 190 Toimielimen käyttösuunnitelmassa asettamat osatavoitteet, osamäärärahat ja osatuloarviot sitovat toimielimen alaista viranhaltijaa ja työntekijää samalla tavoin kuin muukin toimielimen tekemä päätös. Toimielimet ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat vastuussa päätettyjen tavoitteiden toteuttamisesta. Investointien budjetoinnissa tulee huomioida investoinnista aiheutuvat menot ja rahoitusosuuksina tai omaisuuden myyntinä saatavat tulot. Toiminnan painopisteet Tonttitarjonnan riittävyyden ja monipuolisuuden varmistaminen edellyttää kaupungin kasvuohjelman mukaisten alueiden sekä täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista sekä aktiivista maanhankintaa. Painopisteenä on myös maankäyttösopimusten tekeminen täydennysrakentamis- ja muutoskaava-alueilla. Savilahti, Asemanseutu, Kuntolaakso, Mölymäen ja Musiikkikeskuksen alueet sekä Lehtoniemen pohjoisosa ja Sorsasalon biotuotetehtaan alue ovat suunnittelun painopisteinä vuoden 2017 toiminnassa. Suunnittelussa näkyy entistäkin korostuneemmin täydennysrakentaminen. Uusien alueiden osalta kunnallistekninen rakentaminen painottuu Hiltulanlahden, Keilanrinteen ja Kaivannonlahden asuntoalueille. Omakotitonttien luovutuksen painopiste on siirtynyt Hiltulanlahteen. Ilmastopoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen sekä kestävän kehityksen huomioon ottaminen on edelleen tärkeä painopistealuekoko kaupunkitasolla. Ilmastopoliittiseen ohjelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttaminen ja seuranta edellyttävät myös työkalujen kehittämistä ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin suunnittelun apuvälineiksi sekä mahdollisimman tarkkaa tietoa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen ovat painopisteinä. Joukkoliikenteen toiminnan päätavoite on Kuopion seudun joukkoliikennestrategian toteuttaminen. Strategia tulee sisältämään mm. joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn koko viranomaisalueella, koulukuljetusten suunnittelun osana avointa joukkoliikennettä sekä liikenteiden hankintamallivaihtoehtojen vertailun. Strategiassa tullaan asettamaan tavoitteet myös joukkoliikenteen palvelumuotoilulle, viestinnälle ja markkinoinnille. Jätehuollon viranomaispalveluissa pyritään tehostamaan viranhaltijapäätösten käsittelyä ohjaamalla asiakkaita käyttämään uutta sähköistä asiointia ja hyödyntämällä sähköisiä järjestelmiä myös käsittelyssä. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain hulevesien hallintaa ja käsittelyä koskevat muutokset aiheuttavat uusia järjestelyjä tehtävänjaossa kaupungin ja Kuopion Veden välillä, hulevesien hallinnan suunnittelua mm. kaavoituksen yhteydessä sekä lisää viranomaistehtäviä. Tavoitteena on hulevesien hallinnan ja sitä kautta niiden aiheuttamien haittojen vähentäminen. Keskeisimmät toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Varmistaakseen hankitun maaomaisuuden mahdollistaman tulovirran, palvelualue suuntaa resursseja erityisesti tuloa tuottaviin toimenpiteisiin. Suunnittelulla, tonttituotannolla ja kunnallistekniikan rakentamisella sekä koko pro-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 9 (59) 190 sessin tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan tonttivarannon riittävyys ja houkuttelevuus ja samalla koko kaupungin positiivinen kehitys. Samalla kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota tuleviin hoito- ja ylläpitokustannuksiin. Maaomaisuuden ja kaupungin käytöstä poistuvien kiinteistöjen jalostusta ja myyntiä tehostetaan edelleen mm. aktiivisella yhteistyöllä rakentajien kanssa. Valmistelussa otetaan huomioon käynnissä olevat palveluverkkotarkastelut. Kaupunkirakenteen tiivistämiseksi lisätään täydennysrakentamista. Tuottavuushyödyt tulevat näkymään sekä investoinneissa että käyttötaloudessa. Samalla mahdollistetaan toimiva, kustannustehokas ja energiatehokas palvelurakenne ja edistetään Kuopion kaupunkirakennemallin kävelykaupunki, joukkoliikennekaupunki, autokaupunki kehitystä. Kaupunkiympäristön palvelualueella on pystytty viime vuosina eri toimenpitein hillitsemään toimitilakulujen kasvua. Henkilöstön tiimiyttämisen ja vastuuttamisen jatkamiseksi sekä tuotto- ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi jatketaan talousosaamista vahvistavaa sisäistä koulutusta. Tavoitteena on edistää jousto- ja etätyötä myös työhyvinvoinnin ja ekologisuuden näkökulmasta. Toimitila- ja työskentelyratkaisuissa kuten muussakin toiminnassa toteutetaan energiatehokkuutta. Asiakaspalvelun ja kaupungin henkilöstövoimavarojen tuottavan käytön parantamiseksi kehitetään edelleen sähköisiä palveluita. Sähköisten palveluiden kehittämistä jatketaan laajentamalla asiakkaille tarjottavien paikkatietopalveluiden tietosisältöä ja uusia karttarajapintapalveluita. Palautejärjestelmän käytön laajentamista jatketaan kaupunkitasolla. Samoin kuin asiakaspalvelun kehittämistyötä kaupunkitasolla ja yhteistyötä mm. Apajan palvelupisteen kanssa lisätään. Kunnossapidon lähivuosien keskeinen haaste on kustannusten optimointi tarjoten kuitenkin riittävä ja turvallinen palvelutaso. Optimointia jatketaan laajentamalla alueurakkamallia ja parantamalla edelleen tilaajaosaamista. Käyttösuunnitelman laskentaperusteet Palkkamenojen budjetoinnissa on otettu huomioon voimassa olevien sopimusten mukainen palkkakehitys ja henkilöstösuunnitelma. Käyttösuunnitelmaan on varattu varhaiseläkemenoperusteinen varhe-maksu ja eläkemenoperusteinen maksu eläkevakuutuksen ilmoittamien määrien mukaisesti. KUELmaksu on 16,9 % palkkasummasta ja muut henkilösivukulut laskettuina palkkasummasta ovat: työnantajan sairasvakuutusmaksu 1,18 % työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 3,42 % työnantajan tapaturmavakuutusmaksu 0,59 % palkkasummasta. Sisäiset vuokrat on budjetoitu tilakeskuksen kanssa tehtyjen vuokrasopimusten mukaisina ja atk-palvelut Istekki Oy:n kanssa tehtyjen sopimusten mukaisina. Muut sisäiset erät on budjetoitu niin, että ne ovat samansuuruiset palvelun ostajalla ja myyjällä. Työllisyysmäärärahojen käyttöä koordinoi keskitetysti työllistymisen yksikkö ja määräraha on budjetoitu kokonaisuudessaan työllistymisen yksikön kus-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 10 (59) 190 tannuspaikalle. Työllistymisen yksiköllä on sekä tuloja että menoja koskeva seuranta- ja raportointivastuu työllistämismäärärahojen toteutumisesta. Palvelualueet eivät tee työllistämisen määrärahamuutoksia mutta palvelualueet voivat seurata työllistämismäärärahojen käyttöä palveluprosessi-tasoisesti. Henkilöstö Talousarvion laadinnan yhteydessä on valmisteltu henkilöstölaskelmat, jotka tarkennetaan nyt käyttösuunnitelmissa. Kaupunkiympäristön vastuualueet ovat laatineet henkilöstölaskelmat ja koulutussuunnitelmat, joissa on huomioitu henkilöstöohjelman mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet pidemmälle aikavälille. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräät muut siihen liittyvät lait tulivat voimaan 1.1.2014. Kunnille ja kuntayhtymille sääntely tarjoaa mahdollisuuden saada osaamisen kehittämistoimiin taloudellista tukea, ns. koulutuskorvausta, jota ne voivat hakea työttömyysvakuutusrahastosta. Laki sisältää säännökset ammatillista osaamista edistävästä koulutuksesta ja ammatillisen osaamisen kehittämiseksi laadittavasta koulutussuunnitelmasta, jonka laatiminen on edellytyksenä taloudellisen tuen saamiselle. Työnantajapalvelu vastaa keskitetysti koulutuskorvauksen hakemisesta. Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintatuotot ja -kulut vuodelle 2017 Vuoden 2017 luvut sisältävät Juankosken ja strategisen maankäytön toimintatulot ja -menot. TOT 2015 TA 2016 KS 2017 Tulot 48 547 619 47 123 123 50 140 713 Menot - 47 965 588-49 561 123-55 129 311 Netto 582 031-2 438 000-4 988 598 2. Investoinnit Investoinnit painottuvat uusille asuinalueille Hiltulanlahden, Keilanrinteen ja Kaivannonlahden alueille sekä elinkeinotoiminnan kohteiden osalta Kumpusaarentielle. Savilahden osalta kehitetään Savilahden ja keskustan välistä yhteyttä ja Puijonlaakson urheilulaakson rakentaminen aloitetaan.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 11 (59) 190 Investointimäärärahat vuodelle 2017 kokonaisuudessaan ovat: TA 2016 TA / KS 2017 1 000 (netto) 1 000 (netto) Tietoliikenneohjelmat 123 Maa- ja vesialueet 3 500 + 2 000 + (bruttomenot) (3 M ) (3 M ) Yhdyskuntarakentaminen 17 155 20 073 Liikuntapaikat 1 645 1 845 (HYV) Lähiliikuntapaikat 175 30 (HYV) Yl. alueet, puistot ja virkistysal. 2 025 2 400 Satama 0 0 Kunnallistekniikka yht. 13 310 15 798 - Uudisrakentaminen 7 870 7 450 - Elinkeinoalueet 1 900 2 400 - Saneeraus 2 720 4 450 - Savilahti 300 300 - Muut 520 620 - Juankoski 578 Koneet ja kalusto 45 20 YHTEENSÄ 13 700 18 216 Vaikutusten arviointi - Investointien kohdeluettelot hyväksyessään lautakunta määrittelee ko. määrärahojen käyttökohteet. Liikuntapaikkojen sekä lähiliikuntapaikkojen osalta kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet valmistelevat yhdessä kohteet ja kaupunkirakennelautakunta tekee rahoituspäätöksen. Käyttösuunnitelmaa esitellään ja valmistelua jatketaan kokouksessa. Esitys Esitän, että lautakunta merkitsee kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelman ja investointien kohdeluettelot tässä vaiheessa tiedoksi. Kaupunkirakennelautakunnan käyttösuunnitelman päätöskokous on ke 7.12.2016. Liitteet 1 7879/2016 Käyttösuunnitelma 2017 2 7879/2016 Kaupunkisuunnittelupalvelut Valmistelija Anne Simonen-Ruuskanen puh. 044 718 5116 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy henkilöstö- ja talouspäällikön esityksen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 12 (59) 190 Päätös Merkitään, että pöydälle jaettiin kaupunkisuunnittelupalvelujen korjatut sivut (17-19). Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen, yleiskaavajohtaja Juha Romppanen ja suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 13 (59) 191 151 28.9.2016 191 Asianro 6221/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupungin osallistuminen Tahkon portaat -hankkeeseen Päätöshistoria 28.9.2016 151 Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Yleistä Esitys sisältää taustatietoja tekeillä olevasta Tahko Action Plan -hankkeesta ja perustelut Kuopion kaupungin osallistumisesta Tahkon portaiden tekemiseen. Tahkon portaat on konkreettinen Kuopion kaupungin ja Tahkon yritysten yhteishanke, jolla tuotetaan merkittävä sisältötekijä sekä liikunnan ja urheilun mahdollistaja Tahkolle. Taustaa Tahkon keskeisimmät toimijat ovat käynnistäneet Tahkon Action Plan - suunnitelman tekemisen. Suunnittelutyöhön sitoutuneet tahot ovat Huippupaikat Oy, Osuuskauppa PeeÄssä, TAHKOcom Oy, PNT Active Oy (Tahko Chalet), Tahko Spa Hotel, Patrol Oy (Ski Mac), SeikkailuKuopio Oy, Kuopio- Tahko Markkinointi Oy sekä Tahkon tapahtumien kehittämishanke. Kuopion kaupunkia suunnittelutyössä edustaa kaupungin yrityspalvelu. Ensimmäisessä kokouksessa oli paikalla myös kaupunginhallituksen edustus ja suunnitelman on tarkoitus valmistua jo syksyn 2016 aikana. Tahko Action Plan -selvityksessä tavoitteena on löytää Tahkolle soveltuvia uusia toimintoja eli sisältöjä, joilla saadaan erityisesti kausivaihtelua pienennettyä. Tahkon talvi on pääsääntöisesti hyvin hoidettu ja yritykset tekevät silloin tulosta. Lumettomana kautena mm. majoituskapasiteetti on vajaalla käytöllä, jonka seurauksena yritysten kyky tehdä tulosta ja investoida on pääsääntöisesti haastava. Kyse ei ole pienestä asiasta, sillä Tahkolla on yli

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 14 (59) 191 8 500 petipaikkaa, mikä on enemmän kuin koko muussa Pohjois-Savossa yhteensä. Itse asiassa Itä-Suomessa ei ole maakuntaa, jossa olisi isompi kapasiteetti. Ainoa kestävällä pohjalla oleva keino pysyvästi kasvattaa lumettoman ajan käyttöastetta ja käyttöä Tahkon valtavalle majoitus- ja ravintolakapasiteetille ovat sellaiset toiminnot, jotka houkuttelevat kävijöitä Tahkolle toistuvasti. Kaupungin toteuttamat matkailua tukevat hankkeet, kuten Tahkon keskustaan valmistunut Event Park on selkeästi tuonut Tahkolle uutta asiakaskuntaa konserttien ja muiden tapahtumien myötä. Samoin kaupungin toteuttama lähiliikuntapuisto on saanut todella hyvän palautteen, koska se on lisännyt tuntuvasti Tahkon tarjontaa lapsiperheille. Kuopion kaupunki on saanut mm. näistä perusinvestoinneista erittäin hyvää palautetta. Useat liikuntaan painottuneet tapahtumat, kuten mm. Tahko MTB, Tahko Run ja Tahko Triathlon ovat vakiinnuttaneet asemansa. Lumeton kausi tarvitsee kuitenkin edelleen lisää aktiviteetteja ja erityisesti sellaisia, jotka vetoavat laajoihin ihmisjoukkoihin. Tavoitteena on, että Tahko Action Planin kautta saadaan liikkeelle useita Tahkon vetovoimaa lisääviä yksityisiä investointeja, joiden toteuttajina ovat erityisesti mukaan sitoutuneet avainyritykset. Tahkon portaat Tahkon rinnealue on ympärivuotisesti todella suosittu käyntikohde. Talvella rinteet ovat hyvin saavutettavissa kattavan hissi-, rinne- ja palveluverkoston avulla, mutta lumettomaan aikaan mahdollisuudet liikkua rinteiden alueella ovat yllättävän rajoittuneet. Rinteillä toki kulkee epämääräinen joukkio satunnaisesti syntyneitä polkuja, joiden käyttäminen on erittäin vaativaa. Jalan kulkevalla liikkujalle ainoa todellinen vaihtoehto poluille on kesällä maisemahissinä toimiva tuolihissi (hiihtohissi) sekä huoltotiet. Hissi on auki nykyisellään vain hyvin rajoitetusti, joten se luo mielikuvan kehittymättömistä mahdollisuuksista. Itse teiden ja polkujen ulkopuolinen alue on vaikeasti liikuttavaa louhikkoa ja siten liian vaarallista tavalliselle liikkujalle. Vallalla on liikkumisen megatrendi. Tämä näkyy jo nyt Tahkon kävijäkunnassa, mutta Tahkon portaat luovat aivan oman erityisen sydämen juoksijoille, kävelijöille, sauvakävelijöille ja muille luonnossa liikkujille. Myös aivan satunnaisille Tahkon kävijöille Tahkon portaat luovat houkuttelevan ja Tahkon yleiskuvassa erityisen hyvin erottuvan maamerkin.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 15 (59) 191 Tahko on viime vuosina voimakkaasti profiloitunut liikunta- ja kestävyystapahtumien järjestäjäksi ja kuluneena kesäkautena kyseisissä tapahtumissa Tahkolla vieraili yhteensä 11 000 kävijää (kaikki Tahkon kesätapahtumat yhteensä 27 000 kävijää). Portaisiin liittyen Tahkolle on mahdollisuus saada sekä uusia liikuntatapahtumia, että uudenlaista vuokraustoimintaa muun muassa yksittäisen kävijän ajanotto- ja sykemittauksen osalta. Huomionarvoista on myös se, että portaat ovat kilometrin pituisena Suomen pisimmät, jota voidaan käyttää markkinoinnissa hyväksi. Kilpaurheilutoiminnan lisäksi portaat ovat luonnollisesti myös kuntoilijoiden ja alueella muuten liikkuvien käytössä. Varsinaista tilastointia ei ole tehty Tahkon rinteillä jo nyt päivittäin liikkuvien määrästä, mutta portaiden käyttäjämääräksi arvioidaan lumettoman kauden ulkopuolella useita satoja käyttäjiä päivässä. Portaisiin on suunnitteluvaiheessa huomioitu huippu-urheilun harjoittelutarpeet. Yhteistyökumppanina suunnittelussa on Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU / Sport Lab Jyväskylä. KIHU johtaa Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön osaamisohjelmaa vastaten suomalaisen huippu-urheilun T&K-toiminnasta ja osallistuvan asiantuntijuuden kehittämisestä ja toteutuksesta urheilijan polulla. Tässä toiminnassa Tahko haluaa olla osa suunnannäyttäjistä jatkossa. Tahkolla toimii jo muun muassa Triathlonvalmennuskeskus. Portaiden rakentaminen toimii uutena perusinfrana osalle tulevan syksyn aikana julkistettavista muista Tahko Action Planin rinneaktiviteeteista. Rakennettavia portaita tullaan hyödyntämään mm. Suomen pisimmän vaijeriliukuradan toteuttamisessa. Radan yläaseman on tarkoitus sijaita portaiden yläpäässä. Lisäksi portaat muodostavat Tahkon rinteillä jo sijaitsevan tuolihissiyhteyden kanssa yhdessä ikään kuin patikoijan kiertoreitin, jossa retkeilijä voi mennä toisen suunnan rinteillä liikkuessaan portaita ja toisen tuolihissillä. Alueen yrittäjien arvion mukaan rinteillä oleva ravintolatoiminta hyötyy portaista ympärivuotisen saavutettavuuden näkökulmasta. Tällöin on oletettavissa, että taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy siltäkin osin portaiden tulon jälkeen luoden positiivisen kehityksen kierrettä.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 16 (59) 191 Työnjako hankkeissa Tahko Action Planin suunnittelun yhteydessä on yritysten kesken neuvoteltu vastuunjaosta tulevien investointien toteutuksessa. Neuvotteluissa päädyttiin alun perin ratkaisuun, jossa kaupunki vastaisi portaiden rakentamisesta. Vuoden 2016 talousarvion investointiosiossa on varauduttu Tahkon matkailuinvestointien toteuttamiseen 100 000 eurolla. Ottaen huomioon, että portaiden rakentaminen olisi tarkoitus tehdä jo kuluvan syksyn aikana, päädyttiin ratkaisuun, jossa rakennuttajana olisi rinteiden hallinnasta/omistuksesta vastaava Huippupaikat Oy. Järjestelyssä kaupunki varautuisi myöntämään kaupungin osuuden 100 000 euroa avustuksena. Investoinnin kustannusarvio on noin 180 000 euroa (ALV 0 %). Huippupaikat Oy ja muut avainyritykset vastaavat itse niistä kustannuksista, jotka ylittävät em. summan. Portaiden ylläpitovastuu jää laadittavan sopimuksen perusteella yrityksille. Vastineena rahoitukselle kaupunki saa erikseen sovittavan määrän mainospaikkoja portaista hyödynnettäväksi kaupungin yritysmarkkinoinnissa. Vaikutusten arviointi Portaat toimivat alkusysäyksenä ja osana suunnitteilla olevaa Tahko Action Plania sekä mahdollistavat useita muita hankkeita, joissa niitä hyödynnetään. Siten portailla on merkittävä yritystaloudellinen vipuvaikutus. Sitä kautta Tahkon alueen matkailullinen arvo nousee. Tahkon matkailutulokertymä on nykyisellään noin 100 miljoonaa euroa ja tämä kertyy pääosin talvikaudelta. Ympärivuotinen majoituksen käyttöaste Tahkolla on noin 35 %, joten tyhjää kapasiteettia on paljon täytettäväksi. Nyt kehitteillä oleva Tahkon portaikko on nimenomaan lumettomaan aikaan kohdistuva toimenpide ja omaa siten merkittävän mahdollisuuden kasvattaa Tahkon matkailutuloa jo prosentin nousu matkailijamäärissä tuo miljoona euroa lisää matkailutuloa vuodessa. Saman voi myös tehdä jo yksikin uusi onnistunut portaisiin pohjautuva massaliikuntatapahtuma. Tahkon portaat kohottavat Tahkon imagoa liikuntaystävällisenä lomakohteena. Portaiden potentiaalinen käyttäjäryhmä on laaja, mutta kuntoilijoiden lisäksi portaita tulee erityisesti käyttämään urheilijat ja massaliikuntatapahtumat, jotka ovat trendien luojia. Tapahtumien ja urheilijoiden kautta tuleva tunnettavuus inspiroivat ihmisiä liikkumaan ja siten luovat merkittävää terveysvaikutusta. Lisäksi Suomen pisimpien portaiden status on selkeä markkinoinnillinen erottumistekijä, jota voidaan käyttää Tahkon profiloinnissa. Portaiden toteuttamisen ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Portaat toteutetaan hissilinjan viereen ottaen huomioon alueen lajiston. Esitys Esitän, että kaupunki osallistuu Tahkon portaiden rakentamiseen esitetyllä tavalla ja myöntää 100.000 euron (ei sisällä arvonlisäveroa) rahoitusosuuden yhdyskuntatekniikan investointien määrärahasta. Avustus suoritetaan yhtenä eränä avustuksen hakijalle Huippupaikat Oy:lle portaiden valmistuttua. Liitteet 6221/2016 Avustushakemus Valmistelija Unto Juutinen puh. +358 044 718 2084 Ismo Heikkinen puh. 044 718 5656 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 17 (59) 191 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Varpu Puskala Jari Ruposen, Markku Söderströmin, Sirpa Kulinin, puheenjohtaja Iris Asikaisen ja Pekka Pollarin kannattamina esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Puheenjohtaja ehdotti asiassa äänestettäväksi siten, että ne jotka ovat esittelijän ehdotuksen kannalla, äänestävät jaa, ja ne jotka ovat Varpu Puskalan tekemän palautusesityksen kannalla, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Voutilainen, Svärd, Wetzell) ja 8 ei-ääntä (Asikainen, Ruponen, Kosunen, Kulin, Paulo- Tuovinen, Pollari, Puskala, Söderström), joten lautakunta oli hyväksynyt Varpu Puskalan tekemän palautusesityksen. Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Raninen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Yleistä palautti asian kokouksessaan 28.9. uudelleenvalmisteltavaksi. Lautakunnan evästyksen mukaisesti esitys sisältää nyt enemmän taustatietoja tekeillä olevasta Tahko Action Plan -hankkeesta. Lisäksi aikaisemmin esitettyä kaupungin rahoitusosuutta on tarkennettu alaspäin. Tahko Action Planin tavoitteet ja sen alustavaa sisältöä Tahkon keskeisimmät toimijat ovat käynnistäneet Tahkon Action Plan - suunnitelman tekemisen. Suunnittelutyöhön ovat sitoutuneet useat Tahkolla toimivat tahot, kuten Huippupaikat Oy, Osuuskauppa PeeÄssä, TAHKOcom Oy, PNT Active Oy (Tahko Chalet), Tahko Spa Hotel, Patrol Oy (Ski Mac), SeikkailuKuopio Oy sekä Tahkon tapahtumien kehittämishanke. Kuopion kaupunkia suunnittelutyössä on edustanut kaupungin yrityspalvelu. Lisäksi hankkeeseen on osallistunut Kuopio-Tahko Markkinointi Oy, jonka hallituksessa on edustaja omistajaohjausjaoksesta sekä markkinoinnista ja viestinnästä. Tarvittaessa muu kaupungin henkilökunta on tukenut yrityspalveluja asiassa. Tahko Action Plan -selvityksessä tavoitteena on löytää Tahkolle soveltuvia uusia toimintoja eli sisältöjä, joilla saadaan erityisesti kausivaihtelua pienennettyä. Tahkon talvi on pääsääntöisesti hyvin hoidettu ja yritykset tekevät silloin tulosta. Lumettomana kautena mm. majoituskapasiteetti on vajaalla käytöllä, jonka seurauksena yritysten kyky tehdä tulosta ja investoida on pääsääntöi-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 18 (59) 191 sesti haastava. Kyse ei ole pienestä asiasta, sillä Tahkolla on yli 8 500 petipaikkaa, mikä on enemmän kuin koko muussa Pohjois-Savossa yhteensä. Ainoa kestävällä pohjalla oleva keino pysyvästi kasvattaa lumettoman ajan käyttöastetta ja käyttöä Tahkon valtavalle majoitus- ja ravintolakapasiteetille ovat sellaiset toiminnot, jotka houkuttelevat kävijöitä Tahkolle toistuvasti. Tahko Action Planilla pyritään löytämään Tahkon lumettomalle ajalle sisältöjä, jotka toteutuessaan liikuttelisivat entistä suurempia matkailijamääriä. Työssä hyödynnetään alueen luonnon suomia mahdollisuuksia sekä vallalla olevaa liikkumisen trendiä. Tahko Action Plan sisältää useita eri aktiviteetteja, joista aikaisemmin on tuotu esille portaiden yläpäästä Tahkon majoitusalueelle johtava vaijeriliukurata. Tämän lisäksi Tahkon kyläyhdistys on osana kokonaisuutta käynnistänyt kaksi vuotta kestävän EU:n Leader -ohjelman rahoittaman hankkeen, jossa parannetaan Tahkon lähialueilla olevia patikointi-, pyöräily- ja hiihtoreittejä sekä niiden opastusta. Tämän hankkeen kustannusarvio on noin 200 000 euroa (kaupungin rahoitusosuus 15 000 euroa). Rinnealueille on muutaman vuoden aikana toteutettu maastopyöräilyseura Savo MTB:n toimesta useita alamäkipyöräilyyn soveltuvia ratoja yhteistyössä Huippupaikat Oy:n kanssa. Tänä kesänä jo toteutettujen reittien arvo on ollut noin 100 000 euroa. Kuluvan syksyn aikana pyöräilyseura suunnittelee myös lapsille soveltuvia helppoja rinnereittejä, jotka omalta osaltaan lisäävät Tahkon vetovoimaa lajin harrastajien parissa. Alustava kustannusarvio tälle näillä näkymillä yksityisrahoitteiselle hankkeelle on suuruusluokkaa 50-80 000 euroa. Tavoitteena on, että osaa tästä radasta olisi mahdollisuus hyödyntää myös alamäkiluistelukilpailujen järjestämiseen. Rahoitusneuvottelut ratojen rakentamiseksi ovat käynnissä. Seura suunnittelee myös Break Sokos Hotel Tahkon läheisyyteen ns. Pump track -rataa. Rata sijoittuisi PeeÄssän omistamalle maalle. Seuran aktiivijäsenten mukaan Tahkosta on reitistöjä täydentämällä mahdollisuus luoda selkeästi monipuolisin pyöräilykeskus Suomessa. Nämä kaikki muodostaisivat merkittävän lisän Tahkon lumettoman kauden palvelutarjontaan. Talveen kohdistuvista toiminnallisista infrahankkeista suurimmat kohdistuvat uusien perheystävällisten rinteiden rakentamiseen Välimäen alueelle. Kaupunki on laatinut alueelle osayleiskaavan, joka mahdollistaa rinneyhtiölle useamman rinteen avaamisen. Kaupungin toteuttamat matkailua tukevat hankkeet, kuten Tahkon keskustaan valmistunut Event Park on selkeästi tuonut Tahkolle uutta asiakaskuntaa konserttien ja muiden tapahtumien myötä. Samoin kaupungin toteuttama lähiliikuntapuisto on saanut todella hyvän palautteen, koska se on lisännyt tuntuvasti Tahkon tarjontaa lapsiperheille. Kuopion kaupunki on saanut mm. näistä perusinvestoinneista erittäin hyvää palautetta. Action Planin laatiminen on edelleen käynnissä ja suunnitelman lisäsisällöillä pyritään edelleen monipuolistamaan aktiviteetteja Tahkon alueella.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 19 (59) 191 Tahkon portaat Tahkon rinnealue on ympärivuotisesti todella suosittu käyntikohde. Talvella rinteet ovat hyvin saavutettavissa kattavan hissi-, rinne- ja palveluverkoston avulla, mutta lumettomaan aikaan mahdollisuudet liikkua rinteiden alueella ovat vielä rajoittuneet. Liikkuminen tapahtuu pitkälti rinnealueen, alueen teiden ja polkujen verkostossa. Ulkopuolinen alue on vaikeasti liikuttavaa louhikkoa, mutta tätäkin pyritään Tahko Action Planissa avaamaan eri käyttäjäryhmille. Tahkon portaat on yksi konkreettinen Kuopion kaupungin ja Tahkon yritysten yhteishanke, jolla tuotetaan yksi merkittävä sisältötekijä sekä liikunnan ja urheilun mahdollistaja Tahkolle. Portaiden rakentaminen toimii uutena perusinfrastruktuurina muille Tahko Action Planin lumettoman ajan rinneaktiviteeteista. Rakennettavia portaita tullaan hyödyntämään mm. jo mainitussa Suomen pisimmän vaijeriliukuradan toteuttamisessa. Radan yläaseman on tarkoitus sijaita portaiden yläpäässä. Lisäksi portaat muodostavat Tahkon rinteillä jo sijaitsevan tuolihissiyhteyden kanssa yhdessä ikään kuin patikoijan kiertoreitin, jossa retkeilijä voi mennä toisen suunnan rinteillä liikkuessaan portaita ja toisen tuolihissillä. Portaisiin liittyen Tahkolle on mahdollisuus saada sekä uusia liikuntatapahtumia, että uudenlaista yritystoimintaa. Huomionarvoista on myös se, että portaat ovat kilometrin pituisena Suomen pisimmät, jota voidaan käyttää markkinoinnissa hyväksi. Kilpaurheilutoiminnan lisäksi portaat ovat luonnollisesti myös jatkuvasti kuntoilijoiden ja alueella muuten liikkuvien käytössä. Portaisiin liittyvien tapahtumien aikana portaissa liikkumista kuitenkin voidaan rajoittaa. Varsinaista tilastointia ei ole tehty Tahkon rinteillä jo nyt päivittäin liikkuvien määrästä, mutta portaiden käyttäjämääräksi arvioidaan lumettoman kauden ulkopuolella useita satoja käyttäjiä päivässä. Työnjako hankkeessa Vaikutusten arviointi Tahkon portaiden kustannusarvio on tämän hetken tietojen mukaan noin 180 000 euroa (Alv 0 %). Kaupungin ja yritysten jatkoneuvotteluissa on päädytty esitykseen, jossa kustannukset jaettaisiin puoliksi, kaupungin osuuden ollessa enintään 90 000 euroa. Portaiden toteutus- ja ylläpitovastuu jää laadittavan sopimuksen perusteella yrityksille. Yritykset vastaavat itse niistä kustannuksista, jotka ylittävät em. summan. Vastineena rahoitukselle kaupunki saa erikseen sovittavan määrän mainospaikkoja portaista hyödynnettäväksi kaupungin yritysmarkkinoinnissa. Tahko on viime vuosina voimakkaasti profiloitunut liikunta- ja kestävyystapahtumien järjestäjäksi ja kuluneena kesäkautena kyseisissä tapahtumissa Tahkolla vieraili yhteensä 11 000 kävijää (kaikki Tahkon kesätapahtumat yhteensä 27 000 kävijää). Kilpailutoiminnan mahdollistavien portaiden toteutus tuo Tahkolle mukanaan edelleen lisää huippu-urheilun harjoittelijoita kuntoilijoiden ohella. Portaat toimivat alkusysäyksenä ja osana suunnitteilla olevaa Tahko Action Plania sekä mahdollistavat useita muita hankkeita, joissa niitä hyödynnetään. Siten portailla on merkittävä yritystaloudellinen vipuvaikutus. Sitä kautta Tahkon alueen matkailullinen arvo nousee. Tahkon matkailutulokertymä on nykyisellään noin 100 miljoonaa euroa ja tämä kertyy pääosin talvikaudelta. Ympärivuotinen majoituksen käyttöaste Tahkolla on noin 35 %, joten tyhjää kapasiteettia on paljon täytettäväksi. Nyt kehitteillä oleva Tahkon portaikko on nimenomaan lumettomaan aikaan kohdistuva toimenpide ja omaa siten

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 20 (59) 191 merkittävän mahdollisuuden kasvattaa Tahkon matkailutuloa jo prosentin nousu matkailijamäärissä tuo miljoona euroa lisää matkailutuloa vuodessa. Saman voi myös tehdä jo yksikin uusi onnistunut portaisiin pohjautuva massaliikuntatapahtuma. Tahkon alueen kehittäminen houkuttelee myös paikallisia ja valtakunnallisia toimijoita järjestämään liikunnallisia työhyvinvointitapahtumia. Alueen käytön lisääntyminen lisää alueen investointeja, rakentamista ja sitä kautta myös kaupungin kiinteistöverotuloja. Alueen yrittäjien arvion mukaan myös rinteillä oleva ravintolatoiminta hyötyy portaista ympärivuotisen saavutettavuuden näkökulmasta. Tällöin on oletettavissa, että taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy siltäkin osin portaiden tulon jälkeen luoden positiivisen kehityksen kierrettä. Tahkosta on muodostumassa muiden rinne- ja hiihtokohteiden ohella merkittävä ulkoilu- ja liikkumiskohde myös lumettoman kauden aikaan. Kilpailutilanne Tahkon osalta muihin keskuksiin nähden voidaan säilyttää hyvänä vain kaupungin ja yrittäjien yhteisellä kehittämishalulla ja panostamisella. Portaiden toteuttamisen ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Portaat toteutetaan hissilinjan viereen ottaen huomioon alueen lajiston. Esitys Esitän, että kaupunki osallistuu Tahkon portaiden rakentamiseen esitetyllä tavalla ja myöntää 90.000 euron (ei sisällä arvonlisäveroa) rahoitusosuuden yhdyskuntatekniikan investointien määrärahasta. Osuus suoritetaan yhtenä eränä avustuksen hakijalle Huippupaikat Oy:lle portaiden valmistuttua. Liitteet 3 6221/2016 Avustushakemus (ei jaeta uudestaan) Valmistelija Unto Juutinen puh. +358 044 718 2084 Ismo Heikkinen puh. 044 718 5656 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Merkitään, että Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ville Puustinen saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn alkuun. Varpu Puskala Jari Ruposen kannattamana esitti, että päätösesitys hylätään. Puheenjohtaja ehdotti asiassa äänestettäväksi siten, että ne jotka ovat esittelijän ehdotuksen kannalla, äänestävät jaa, ja ne jotka ovat Varpu Puskalan tekemän esityksen kannalla, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 21 (59) 191 Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 9 jaa-ääntä (Asikainen, Räty, Kosunen, Kulin, Paulo-Tuovinen, Pollari, Svärd, Söderström, Wetzell) ja 2 ei-ääntä (Puskala, Ruponen) joten lautakunta oli hyväksynyt esittelijän ehdotuksen. Merkitään, että Varpu Puskala jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Merkitään, että Simo Räty poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 22 (59) 192 192 Asianro 7416/10.00.02.01/2016 Alueen varaaminen hotellia varten kiinteistön 297-12-9904-0 (Puijonlaakson urheilualueet) varten / perustettavan yrityksen lukuun Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Kuopion kaupungille on saapunut hakemus, jossa pyydetään perustettavan yrityksen lukuun noin 500 m2:n suuruisen alueen varaamista kiinteistöstä 297-12-9904-0 (Puijonlaakson urheilualueet) hotellia varten.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 23 (59) 192 Hakemuksen mukaan alueelle on tarkoituksena rakentaa 750 k-m2:n suuruinen kaksikerroksinen hotelli. Huoneita olisi yhteensä 34 kpl. Hankkeen veroton kustannusarvio on noin 2,4 miljoonaa euroa. Hotelli on tarkoitus rahoittaa yrittäjän omarahoitusosuudenlisäksi ELY-keskuksen kehittämisavustuksella, Finveran rahoituksella sekä pankkirahoituksella. Hankkeen toteutuminen edellyttää monitoimiareenan rakentamista viereen. Hotellin on tarkoituksena tarjota perustasoista majoitusta edulliseen hintaan. Hotelli toteutettuna monitoimiareenan kanssa lisää Kuopion vetovoimaa niin tapahtumien sekä liikuntamatkailun kysynnän kasvaessa. Varattava alue sijaitsee Puijon urheilualueella. Alue on asemakaavassa osoitettu urheilualueeksi (U). Alueelle on laadittu Puijon urheilulaakson yleissuunnitelma 16.1.2015, jonka perusteella on käynnistetty I-osan suunnittelu. Yleissuunnitelmassa on varaus monitoimiareenan lisäksi hotellille. Rakennuslupaa varten on haettava poikkeamislupaa. Alueen vuokraamisesta päätetään erikseen I-vaiheen ja rakennuksen suunnittelujen edetessä. Vuokrattavan alueen tarkempi koko ja sijainti määritellään vuokrauksen yhteydessä. on päättänyt monitoimiareenan suunnitteluvarauksesta 9.11.2016 pitämässään kokouksessa.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 24 (59) 192 Vaikutusten arviointi Esitys Päätös on yritysvaikutuksiltaan positiivinen. Puijon urheilualueen kehittäminen monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi urheilukeskuksesi palvelee sekä kaupunkilaisia että matkailijoita. Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että perustettavan yrityksen lukuun varataan yleissuunnitelman mukainen, noin 500 m2:n suuruinen alue kiinteistöistä 297-12-9904-0 (Puijonlaakson urheilualueet) suunnittelua varten 31.5.2017 saakka. Varausmaksua ei peritä. Tällä päätöksellä valtuutetaan hakija allekirjoittamaan tarvittava poikkeamislupahakemus koskien hotellin rakentamista varten. Alueen vuokrauksesta päätetään erikseen. Valmistelija Pirkko Laaksonen puh. 044 718 5511 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 25 (59) 193 193 Asianro 6664/10.00.02.01/2015 Asuntotontin 297-20-20-4 (Keski-Kaari 33) vuokraaminen / TA-Asumisoikeus Oy Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tonttipäällikkö on päätöksellään 18.9.2015 188 varannut Päivärannan kaupunginosassa sijaitsevan asuntotontin 297-20-20-4 TA-Asumisoikeus Oy:lle. Maankäyttöinsinöörin päätöksellä 23.8.2016 30 on varausta jatkettu 30.6.2017 saakka. Varauspäätös on lainvoimainen ja varausmaksu maksettu. TA-Asumisoikeus Oy on hakenut tontin vuokraamista. Tontin sijainti on esitetty oheisissa kartoissa. kuva 1: Sijaintikartta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 26 (59) 193 kuva 2: Asuntotontti 20-20-4 kuva 3: Asemakaavakartta Tontti 20-20-4 on asemakaavassa osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-35). Tontin pinta-ala on 1 948 m² ja asuinrakennuksen rakennusoikeus 1 800 k-m². Lisäksi tontilla on pysäköinnin ja talousrakennusten rakennusoikeutta 250 k-m². Yhteensä tontin rakennusoikeus on 2 050 k-m². TA-Asumisoikeus Oy rakentaa tontille asumisoikeusasuntoja, joiden rahoittamiseen käytetään ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen) korkotukilainaa, joten tontin vuokrauksen tulee tapahtua ARA:n hyväksymiä tontinvuokrausehtoja noudattaen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on ilmoittanut, että se hyväksyy tontin 20-20-4 enimmäishinnaksi 90,24 /k-m 2 sidottuna elinkustannusindeksin pistelukuun 1 906 (joulukuu 2015). Tontin vuosivuokra on 5 % tontin hinnasta. Näillä perusteilla tontin hinnaksi saadaan 184 992 euroa ja vuosivuokraksi 9 250 euroa. Hinta on sidottu elinkustannusindeksin pistelukuun 1 906 (joulukuu 2015).

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 27 (59) 193 Vaikutusten arviointi Tontin vuokraus edistää asemakaavan toteuttamista ja tukee kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että TA-Asumisoikeus Oy:lle vuokrataan tontti 20-20-4 seuraavin ehdoin: 1. Vuokra-aika on 1.1.2017 31.12.2067. 2. Tontin vuosivuokra on 9 250 euroa. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksin pistelukuun 1 906 (joulukuu 2015). 3. Vuokralainen on velvollinen maksamaan tontin kiinteistönmuodostamiskustannukset kaupungin voimassa olevan taksan mukaisesti. 4. Vuokralainen sitoutuu rakentamaan vuokra-alueelle asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen siten, että vähintään 80 % asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta tulee käytettyä, kolmen vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen voi siinä suorittaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen (rakentamisvelvoite). 5. Tontille rakennettaessa on noudatettava kaupungin hyväksymiä korttelisuunnitelmia sekä alueen suunnittelu- ja rakentamisohjeita. 6. Luonnontilaiselta alueelta tontille tulevat vedet kuuluvat tontinhaltijan johdettavaksi sadevesiviemäriin tai muutoin rakennusluvassa määriteltyyn paikkaan. Vesiä ei kuitenkaan saa johtaa siten, että siitä on haittaa naapurille. 7. Tontille jäävä puusto siirtyy korvauksetta vuokralaisen omaisuudeksi. Vuokralainen saa kaataa tontilta puita ilman vuokranantajan lupaa. Mahdollisista maisematyöluvista tai muista puiden kaatamisen edellyttämistä luvista vastaa tällöin vuokralainen. 8. Vuokralainen vastaa vuokra-alueella olevien puiden aiheuttamista vahingoista. 9. Vuokra-alueelta tulevat ylijäämämassat on sijoitettava kaupungin osoituksen mukaisesti kaupungin läjitys- ja ympäristörakentamiskohteisiin. Lisätiedot Pekka Rautiainen, puh 044 718 5666. 10. Tontin hallintaoikeuden edellytyksenä on allekirjoitettu maanvuokrasopimus. 11. Vuokralaisella on oikeus hakea tällä päätöksellä rakentamista varten tarvittavat viranomaisluvat. Rakennuslupa voidaan kuitenkin myöntää vasta kun tontin maanvuokrasopimus on allekirjoitettu. 12. Kaupungilla ei ole oikeutta vuokrasopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen niin kauan kuin vuokraoikeutta ja sillä olevia rakennuksia rasittaa valtion asuntolaina tai korkotukilaina. 13. 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain mukaisesti vuokrasopimukseen tulee kirjata vuokrankorotusehto sen varalta, että tontti joskus vuokra-aikana muuttuisi muuhun käyttöön kuin valtion tukemaan asuntotuotantoon.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 28 (59) 193 14. Muutoin noudatetaan vuokrasopimuksessa tarkemmin sovittavia tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja. 15. Kuntalain 98 :n nojalla tämä päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valmistelija Jukka Tapani Räsänen puh. 044 718 5537 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Raninen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 29 (59) 194 194 Asianro 7543/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (LTK) / Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri ky, Puijon sairaala / Puijonlaakso297-12-2-7 (Puijonlaaksontie 2) Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä: Hakemus koskee sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueella (YS) sijaitsevan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Puijon sairaalan 1P-osan tilalle rakennettavan uudisrakennuksen rakentamista. Poikkeamista haetaan voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeuden ylittämiselle. Asemakaavoitus on valmistellut 1.11.2016 jätetystä hakemuksesta kaupunkirakennelautakunnan käsittelyä varten myönteisen päätösesityksen. Hakija Kaupunki Kaupunginosa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ky PL100 70029 KUOPIO 297 Kuopio 12 Puijonlaakso Rakennuspaikka Korttelin 2 tontti 7 Rakennushanke Sairaalarakennuksen P1-osan osan purkaminen ja sen tilalle tuleva KYS uudistuu uudisrakentamisohjelman mukainen uudisrakentaminen. Rakennuskielto tai -rajoitus, josta poiketaan Päätösesitys perustuu seuraaviin selvityksiin: Kaavoitustilanne Liitteenä 28.10.2016 päivätyt asemapiirrokset. Rakennuskielto tai -rajoitus, josta poiketaan maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n nojalla maankäyttö- ja rakennuslain 58 :stä. Hanke poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta seuraavasti: Voimassa olevassa asemakaavassa 161 802 m 2 :n suuruisen tontin tehokkuusluku on e=1.10, mikä merkitsee rakennusoikeutta 177 982 k-m 2. Poikkeamista haetaan noin 40 000 k-m 2 ylitykselle, joka on noin 21 % kaavassa määrätystä enimmäiskerrosalasta. Tontilla on voimassa Kuopion kaupunginvaltuuston 20.8.2001 hyväksymä asemakaava, jossa ko. tontti on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS).

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 30 (59) 194 Nykyinen tilanne Rakennusoikeudeksi on merkitty tehokkuusluku e=1.1 (177 982 k-m 2 ). Tontilla saa käyttää 5 % (8 900 k-m 2 ) sallitusta kerrosalasta asuinhuoneistoja varten. Autopaikkavaatimus on 1ap/150 m 2. Rakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi on määrätty +143,00 m MPY (Korkeusjärjestelmän muutos 1.11.2012 alkaen N2000-järjestelmäksi N2000 +143,38 m MPY). Rakennusalan laajuudelta on sallittua rakentaa maanalaisia tiloja 4 kerroksen verran (m-iv). Rakennusalan kaakkois- ja etelärajoilla on merkintä, joka osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 db (A). Tontti 12 2-7 on merkitty kiinteistörekisteriin 08.04.2002 ja sen pinta-ala on 161 802 m 2. Tontti on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistuksessa. Tontilla on useita rakennuksia seuraavissa käyttötarkoituksissa: Keskussairaalat, toimistorakennukset, asuntolarakennus, Muut terveydenhuoltorakennukset ja pysäköintirakennukset. Tonttia on rakennettu monessa vaiheessa, vanhin osa on vuodelta 1958, purettava osa vuodelta 1985. Käytetty rakennusoikeus on 183 892 k-m 2. Puijonlaaksontien varrella oleva pysäköintitalo on myönnetyssä rakennusluvassa laskettu kokonaisuudessaan kerrosalaan (n. 24 300 k-m 2 ), vaikka avoimia pysäköintipaikkoja sisältäviä osia ei yleensä lasketa kerrosalaan. Pyydetyt lausunnot ja selvitykset Naapurien kuuleminen Päätösesityksen perustelut Hakemuksesta on neuvoteltu rakennusvalvonnan (Ilkka Korhonen 21.11.2016) kanssa, eikä heillä ollut hakemuksesta huomautettavaa. Hakemuksesta on neuvoteltu maaomaisuuden hallintapalvelujen (Jari Kyllönen ja Jarkko Meriläinen 21.11.2016) kanssa. Maaomaisuuden hallintapalvelujen lausunnon mukaan alueelle tulee laatia lähivuosina asemakaava, jonka yhteydessä neuvoteltavassa maankäyttösopimuksessa otetaan huomioon myös tästä poikkeamisen kohteena olevasta rakennusoikeuden ylityksestä aiheutuva yhdyskuntarakentamisen kustannusten korvaus. Hakija on suorittanut naapurien kuulemisen (12-73-9, 12-2-13, 12-2-6, 12-2- 1). Naapureilla ei ollut hakemuksesta huomautettavaa. Rakennushankkeen tarkoitus on turvata alueen erikoissairaanhoidon palveluiden kehittäminen ja olosuhteet. Sairaanhoitopiiri on esittänyt asemakaavamuutosta jo vuonna 2014. Puijon sairaala on osa Savilahti-aluekokonaisuutta, aluetta kehittämään perustettiin Savilahti-projekti vuonna 2014. Projektissa on todettu, että koko kaupunginosaa tulee tarkastella ja suunnitella kokonaisuutena, ennen kuin on tarkoituksenmukaista aloittaa asemakaavojen laatiminen ja muuttaminen yksittäisille

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 31 (59) 194 tonteille. Savilahden alueen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa, siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Savilahden alueelle on teetetty kolme vaihtoehtoista maankäytön yleissuunnitelmaa vuonna 2015 ja vuoden vaihteessa 2016-17 on valmistumassa synteesisuunnitelma näiden kolmen pohjalta. Synteesisuunnitelman tarkoitus on tarkentaa osayleiskaavaa ja toimia pohjana asemakaavoitukselle. Puijon sairaalan tontilla on tunnistettu pidemmällä aikajänteellä tarve laajemmalle tarkastelulle ja kaavamuutokselle mm. voimalinjojen siirtämisen, liikennejärjestelyjen ja lisärakentamisen suhteen. Nämä ovat vaikutukseltaan suurempia ja ovat vahvasti sidoksissa viereisten tonttien, katualueiden ja aluekokonaisuuden laajempaan suunnitteluun. Alueelle on tarkoitus laatia asemakaava lähivuosina. Tarpeet Puijon sairaalan kehittymiselle ja yhteiskunnan toiminnallisille tarpeille ovat aikataulullisesti kiireiset. Nykyinen purettava rakennus ei palvele nykyaikaisia sairaalan tarpeita. Uudisrakennuksen myötä sairaalan toiminnot pystyään järjestämään asiakaslähtöisemmin ja energiatehokkaasti sekä henkilökunnan resurssien käytön kannalta tehokkaammin. Tarve rakennustöiden aloittamiselle on syksyllä 2017, rakennuksen arvioitu valmistumisaika on vuonna 2025. Poikkeaminen koskee rakennusoikeuden ylittämistä. Muilta osin hakemus on asemakaavan mukainen. Asemakaavassa rakennusalan raja on osoitettu väljästi ja uuden rakennuksen korkeus on asemakaavan mukainen (koordinaattijärjestelmän N2000 mukaisesti+143,38 MPY). Kaavassa osoitettu autopaikkanormi 1ap/150 k-m 2 toteutuu rakennettavan kerrosalan mukaisesti. Haettavan rakennusoikeuden mukaisesti autopaikkamäärä on 1 433, tällä hetkellä autopaikkoja on haettuun rakennusoikeuteen nähden riittävästi, n. 1 780 kappaletta. Uusi rakennus sijoittuu vuonna 1985 käyttöön otetun, purettavaksi suunnitellun rakennuksen paikalle (asemapiirrokset liitteenä). Purettava rakennus ja uusi, tilalle rakennettava rakennus toimivat samassa käyttötarkoituksessa vuodeosastona. Vuodepaikkojen määrä vähenee, mutta tilan tarve kasvaa, kun uudisrakennuksessa myötä nykyiset useamman potilaan huoneet korvataan pääosin yhden hengen huoneilla. Vuodehoidon tehostumisen myötä henkilökunnan määrä ei kasva. Näin ollen rakennusta käyttävien henkilöiden määrä laskee. Tilajärjestelyjen tehostamisen sekä nykyaikaisen tekniikan myötä rakennuksessa pystytään tehokkaampaan toimintaan mm. tilojen käytön, energian kulutuksen, henkilökunnan resurssien tehostumisen sekä asiakasmukavuuden näkökulmista. KYS Uudistuu hanke sijoittuu tontilla olevan rakennusmassan keskelle, purettavan rakennuksen paikalle, ja ei näin vaikuta oleellisesti kaupunkikuvaan. Valtatie 5:n ja Savilahdentien suunnalta uusi rakennusmassa jää vanhimman, kaupunkikuvallisesti merkittävimmän vuonna 1958 rakennetun päämassan taakse. Alueen pohjoispuolella sijaitsevien asuinrakennusten ja sairaalaalueen väliin jäävä puusto estää näkymien muuttumisen Taivaanpankontiellä sijaitseviin asuinrakennuksiin. Poikkeamisen myöntäminen rakennusoikeuden ylityksestä hakijan aikataulutavoitteet ja toiminnalliset tarpeet sekä muutoksen vähäiset vaikutukset huomioiden on perusteltua.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 32 (59) 194 Ratkaisuvalta (MRL 171.1, kaupunginvaltuusto 28.1.2013, MRL:n muutos 196/2016). Päätösesitys Lupa myönnetään. Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun ja rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoinkaan aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia (MRL 172 ). Poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta, jona aikana vastaavaa rakennuslupaa on haettava. Hakemuksen valmistelusta peritään kaupunginhallituksen 11.1.2016 tekemän päätöksen mukaisesti 520. Vaikutusten arviointi Hakemuksen mukainen poikkeaminen on ilmastopoliittisesti positiivinen, koska uudessa rakennuksessa käytetään tiukempia energiavaatimuksia ja vähähiilisiä ratkaisuja. Hankkeella ei ole erityisiä ympäristövaikutuksia. Olevaa sairaala-aluetta täydentämällä ei ole tarvetta ottaa uusia luonnontilaisia alueita rakentamisen käyttöön. Hankkeella on positiivisia vaikutuksia yhteiskunnan toimivuuteen ja talouteen. Uudisrakennuksen tuomien mahdollisuuksien myötä sairaanhoito pystytään järjestämään tehokkaammin ja nykyaikaista tekniikkaa hyödyntäen ja henkilökunnan resurssit paremmin huomioiden. Uuden rakennuksen käyttökulut pienenevät korvattavan rakennuksen kuluihin verrattuna. Hankkeella on positiivisia yritysvaikutuksia, rakentamisaikana se lisää työpaikkoja. Kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat vähäiset. Nykyiset liikenne- ja pysäköintijärjestelyt ovat jo nyt riittävät ja toimivat huomioiden rakennusoikeuden lisäys. Koska hankkeessa henkilömäärä ei nouse, poikkeamisella ei täten ole merkittävää vaikutusta liikenteeseen. Rakentamisaikana raskaan liikenteen määrä lisääntyy, mutta se on vaikutukseltaan kokonaisuuden kannalta vähäistä ja väliaikaista. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy päätösesityksen. Liitteet 4 7543/2016 Asemapiirros nykyisestä tilanteesta ja hankkeesta 5 7543/2016 Ote ajantasa-asemakaavasta Viiteaineisto 1 7543/2016 Kartta ja kaavaote (ei jaeta) Asiakirjoissa hakemus liitteineen sisältää mm. havainnekuvat ja pysäköintilaskelmat. Valmistelija Mari Piipponen puh. 044 718 5413

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 33 (59) 194 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Pekka Pollari Eero Wetzellin ja Markku Söderströmin kannattamina esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Puheenjohtaja ehdotti asiassa äänestettäväksi siten, että ne jotka ovat esittelijän ehdotuksen kannalla, äänestävät jaa, ja ne jotka ovat Pekka Pollarin tekemän esityksen kannalla, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 1 jaa-ääni (Puskala) ja 9 eiääntä (Asikainen, Kosunen, Kulin, Paulo-Tuovinen, Pollari, Ruponen, Svärd, Söderström, Wetzell) joten lautakunta oli hyväksynyt Pekka Pollarin tekemän ehdotuksen. Asia tuodaan ylimääräisenä asiana 7.12.2016 lautakunnan kokoukseen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 34 (59) 195 195 Asianro 4536/10.02.03/2014 Asemakaavan muutosehdotus / Maljalahti 3-1-6 (Mäkikadun tukikohta) Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä: Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa entiselle kaupungin varikkotontille 3-1-6 asuin-, liike-, toimisto- ja palveluasumiskäyttöön tarkoitettujen tilojen toteutus. Kaava-alueeseen sisältyi kaavatyön aiemmissa vaiheissa myös viereinen tontti 3-1-7, mutta tontin omistajan vetäydyttyä kaavasta kaavatyö on jatkettu ehdotusvaiheeseen pelkästään varikkotonttia koskevana. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy ehdotuksen nähtäville asetettavaksi. Kaava-alue Suunnittelualue sijaitsee Hatsalankadun, rautatien ja Mäkikadun välisellä alueella, aivan ruutukaavakeskustan pohjoisreunalla. Aluerajaus on supistunut valmisteluvaiheen rajauksesta. Laadintaperusteet, päätökset ja suunnitelmat Kaavatyö on aloitettu alun perin koko korttelia 3-1 koskevana Kuopion kaupungin, Kiinteistö Oy Kuopion Asemakatu 7:n ja NCC Rakennus Oy:n neuvottelujen pohjalta. Kaavatyö on sisältynyt vuoden 2014 kaavoituskatsaukseen ja asemakaavoituksen työohjelmaan. Kiinteistö Oy Kuopion Asemakatu 7 (tontti 3-1-7) on kaavan valmisteluvaiheen jälkeen vetäytynyt kaavatyöstä, ja kaavaa on jatkettu pelkästään kaupungin omistamaa tonttia 3-1-6 koskevana. Kaavoitustilanne Nykyinen tilanne Maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa alue on osoitettu asumisen ja palvelujen alueeksi (A, P). Asemakaavassa tontti 3-1-6 on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y³). Kaava-alueen ympäristöön sijoittuu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeitä kohteita sekä kaavoissa suojeltuja kohteita ja rakennuksia. Tontti 3-1-6 on toiminut kaupungin puistotoimiston varikkotonttia. Tällä hetkellä tontin rakennukset ovat pääosin tyhjillään varikko- ja muiden toimintojen siirryttyä toisaalle. Suunnittelualue kuuluu ruutukaavakeskustan korttelialueeseen ja nivoutuu kiinteästi toiminnoiltaan keskustan palvelualueeseen ja liikenneverkostoihin. Maanomistus Tontin 3-1-6 omistaa kaupunki. Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavan muutoksessa tontti 3-1-6 on kaavoitettu asuin-, liike-, toimistoja palvelurakennusten korttelialueeksi (ALP-2). Joustava käyttötarkoitusmerkintä mahdollistaa tontin käytön useampaan tarkoitukseen ilman kaavamuutosta tai kaavasta poikkeamista. Asemakaavanmuutoksella ei osoiteta rakennusoikeutta kerrosalaneliömetreinä, vaan rakennusoikeus määritellään ra-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 35 (59) 195 kennusten tarkan massoittelun (rakennusalat ja rakennusten korkeus) avulla. Tontin laskennalliseksi rakennusoikeudeksi muodostuu noin 3 000 k-m², mikä merkitsee tonttitehokkuutta e=1.52. Autopaikkanormeja, ääneneristävyysvaatimuksia, ilmanvaihtoa, leikki- ja oleskelualueita sekä hulevesien käsittelyä koskevat määräykset ovat keskustan asemakaavan muutoksissa käytettyjen periaatteiden mukaisia, ja niitä on selostettu tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 5.3.1 Korttelialueet. Käsittelyvaiheet Koko korttelia 3-1 koskeva asemakaavan vireilletuloaineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 25.6.2014. Aineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävänäolon yhteydessä 30.6. 10.8.2014. Aineistosta on jätetty nähtävänäoloaikana 2 mielipidettä. Kaavoituksen aloituskokous on pidetty 10.9.2014. Valmisteluvaiheen aineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 11.2.2015. Valmisteluaineisto on ollut nähtävänä 16.2. 17.3.2015 ja aineistosta on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus sidosryhmille 10.3.2015 sekä yleisötilaisuus 25.2.2015. Valmisteluaineistosta on saatu 2 lausuntoa ja 3 mielipidettä, jotka ovat vastineineen liitteenä. Valmisteluvaiheen jälkeen tontti 3-1-7 vetäytyi kaavatyöstä ja kaavatyö jatkettiin ehdotusvaiheeseen vain tontin 3-1-6 osalta. Jatkotoimenpiteet Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Hyväksyvä viranomainen Kaupunginvaltuusto Vaikutusten arviointi Uudisrakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa, mutta naapuruston asukkaat saattavat kokea asemakaavan muutoksen mukaisen rakentamisen heikennyksenä olevaan tilanteeseen. Muutoksella on kuitenkin positiivisia vaikutuksia asuntotuotantoon ja yritysvaikutukset ovat myönteisiä, koska rakentamisen aikaisen toiminnan lisäksi uudisrakentaminen lisää keskustan palvelujen kysyntää ja edesauttaa näin niiden säilymistä. Täydennysrakentaminen on ilmastopoliittisen ohjelman mukaista, koska se tiivistää kaupunkirakennetta ja tontin tehokkaampi käyttö vähentää osaltaan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle suuntautuvan asuntorakentamisen paineita. Keskustan täydennysrakentaminen hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja on siten myös kaavataloudellisesti perusteltua. Liikennemäärät eivät olennaisesti muutu; tosin varikkotoiminnan lopettamisen myötä raskaan liikenteen määrä alueella vähenee, joten tältä osin liikenteelliset vaikutukset ovat positiivisia. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Mikäli ehdotukseen ei muistutuksissa tai lausunnoissa esitetä muutoksia, kaavanmuutosehdotus esitetään edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotusaineisto toimitetaan tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristöja rakennuslautakunnalle sekä Pohjois-Savon pelastuslautakunnalle. Lisäksi

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 36 (59) 195 aineisto lähetetään tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle ja Liikennevirastolle. Liitteet 6 4536/2014 pienennös kaavakartasta merkintöineen ja määräyksineen 7 4536/2014 valmisteluvaiheen mielipiteet ja lausunnot vastineineen 8 4536/2014 havaintoaineisto = rakentamistapaohje (ei jaeta, julkaistaan internetissä) 9 4536/2014 kaavaselostus ilman liitteitä (ei jaeta, julkaistaan internetissä) 10 4536/2014 kaavaselostuksen liitteet 1...3 (ei jaeta, julkaistaan internetissä) 11 4536/2014 kaavaselostuksen liitteet 4...9 (ei jaeta, julkaistaan internetissä) Asiakirjoissa: selostus liitteineen, asemakaavakartta 1:500, havaintoaineisto, ote ajantasakaavasta ja poistokartta, lausunnot ja mielipiteet, valmistelu- ja vireilletuloaineisto Valmistelija Anne Turkia puh. +358 44 718 5415 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 37 (59) 196 196 Asianro 7604/10.03.01.00/2016 Tiedonanto vireilletulosta / suunnittelutyö / Lippumäen skeittiparkin yleissuunnitelman laadinta Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Suunnittelutyön tarkoitus on laatia Lippumäen skeittiparkin täydennyksen yleissuunnitelma. Suunnitelma-alue sijoittuu nykyisin käytössä olevalle skeittialueelle ja rajautuu reuna-alueilla oleviin nykyisiin kulkuväyliin sekä viheralueisiin. Yleissuunnittelutyö on kaksiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan suunnitelma-alueesta vaihtoehtoisia yleissuunnitelman luonnoksia 2-3 kpl. Luonnoksissa betonisen skeittiparkin laajuus voi vaihdella nykyisin käytössä olevan murskepintaisen ja asfalttipintaisen alueen sisällä. Toisessa vaiheessa tilaajan ohjausryhmän valitsemasta vaihtoehdosta laaditaan viimeistelty yleissuunnitelma. Vaikutusten arviointi Yleissuunnitelman laadinnan tarkoituksena on mahdollistaa betonisen skeittiparkin toteutussuunnitelmien laadinta sekä suunnitelmaratkaisujen yhteensovitus nykyiseen ympäristöön. Laadittavassa yleissuunnitelmassa esitetään suunnitelma-alueelle rakennettavat toiminnot, sijainnit, laajuudet sekä hankkeen kustannustaso. Yleissuunnittelussa otetaan huomioon mm. uusien rakenteiden sijoittamisen ja ratkaisujen vaikutukset alueeseen rajautuviin nykyisiin toimintoihin sekä asuin- ja liikerakennuksiin. Suunnitelma-alueen pohjoisosaan tarkistetaan mm. täydennysistutusten mahdollisuus. Yleissuun-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 38 (59) 196 nitelmassa esitettävien ratkaisujen pohjalta laaditaan skeittiparkin toteutussuunnitelma. Lippumäelle betonisen skeittiparkin toteutus mahdollistaa nykyisen skeittialueen harjoitteluolosuhteiden parantamisen. Lisäksi skeittiparkin toteuttamisella parannetaan laadukkaiden betonirakenteisten skeittipaikkojen tarjontaa käyttäjille. Ilmastopoliittisilta vaikutuksilta hanke on neutraali. Yritystoimintaan vaikutukset ovat positiiviset koska se työllistää rakennusalaa. Jatkotoimenpiteet Yleissuunnitelman laatimisen tarve on tullut ajankohtaiseksi vuonna 2016. Yleissuunnittelutyö tehdään vuosien 2016-2017 aikana. Hyväksyttyyn yleissuunnitelmaan perustuva skeittiparkin toteutussuunnitelma tehdään vuoden 2017 aikana. Vaikutusten arviointi - Skeittiparkin rakentamisen tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa, tämän hetkinen arvio toteutuksen ajankohdasta on vuoden 2018 aikana. Suunnittelutyön vireilletulosta kuulutetaan Kuopion kaupunkilehdessä ja internetissä www.kuopio.fi. Lisäksi vireilletulosta lähetetään erillinen tiedote lähialueen asukkaille ja yrittäjille. Yleissuunnitelman luonnos esitetään keväällä 2017 kaupunkirakennelautakunnalle hyväksyttäväksi nähtäville asettamista varten. Nähtävillä olo aika on 14 vrk, jona aikana yleissuunnitelman luonnokseen voi esittää mielipiteitä (muistutuksia). Esitys Esitän, että merkitsee suunnittelutyön vireille tulon tiedoksi. Valmistelija Ville-Veikko Pääkkönen puh. +358 044 718 5312 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 39 (59) 197 197 Asianro 3452/10.02.03/2015 Tiedonanto / lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus / Sorsasalon itäosa Va. suunnittelujohtajan sijainen Tanja Leppänen Asemakaavoitus Kuopion kaupunginvaltuusto on 5.9.2016 (59 ) hyväksynyt Sorsasalon itäosaa koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Hyväksymispäätöksestä on Itä-Suomen hallinto-oikeuteen tehty 6 valitusta. Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt valituksista kaupunginhallituksen lausunnon 2.12.2016 mennessä. Vaikutusten arviointi - Esitys Asemakaavoituksen kaupunginhallitukselle valmistelema lausuntoesitys annetaan kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi. Liitteet 12 3452/2015 Asemakaavoituksen lausuntoesitys Valmistelija Anne Turkia puh. +358 44 718 5415 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan sijaisen esityksen. Päätös Merkitään, että va. suunnittelujohtaja Martti Lätti poistui kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 40 (59) 198 198 Asianro 7449/10.03.02.06/2016 Lausuntopyyntö Savon Voima Verkko Oy:n 110 kv voimajohtohankkeesta välillä Alapitkä- Toivala-Sorsasalo (Finnpulp) / kaupunkirakennelautakunnan lausunto Va. suunnittelujohtajan sijainen Terhi Leppänen Asemakaavoitus Savon Voima Verkko Oy on pyytänyt 9.12.2016 mennessä lausuntoa otsikkoasiasta. Savon Voima Verkko Oy:n 110 kv voimajohto kulkee Siilinjärven, Toivalan ja Vehmersalmen sähköasemien kautta kohti Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:n Kontiolahden sähköasemaa. Olemassa olevan sähköverkon kautta ei ole mahdollista siirtää muun muassa suunnitellun biotuotetehtaan (Finnpulp) tuottamaa sähköä. Siirtoverkko Alapitkä Toivala välillä saneerataan pääsääntöisesti olemassa olevalle jo lunastetulle johtoalueelle, mutta Toivala Sorsasalo välille ja biotuotetehtaan verkkoon liittämistä varten on rakennettava uusi 110 kv:n voimajohto. Uuden voimajohdon reittisuunnittelu on ollut haasteellista sijoituspaikan ahtauden ja alueella esiintyvien luontoarvojen vuoksi. Suunnittelun aikana käytyjen alustavien neuvottelujen perusteella alueen kuntien kaavoitusviranomaiset ovat kannattaneet yhteisesti nyt lausuntopyynnöllä olevaa linjausta, jossa voimajohto sijoitetaan samaan infrakäytävään moottori- ja rautatien sekä katualueen (Sorsasalontie) yhteyteen. Toivalan ja Finnpulpin biotuotetehtaan välinen, noin 5 kilometrin pituinen osuus, toteutetaan ns. vapaasti seisovilla yhden virtapiirin pylvästyypeillä, joissa pylväskorkeudet ovat 20 32 metriä. Pohjois-Savon ELY-keskus ja Liikennevirasto ovat hyväksyneet kyseisen linjauksen. Kaupunkiympäristön palvelualueella on valmisteltu kaupunkirakennelautakunnan käsittelyä varten seuraava lausuntoesitys: Lausuntopyyntö koskee erityisesti Kuopion Sorsasaloon suunnitellun Finnpulp biotuotetehtaan vaatiman voimajohdon rakentamista ja saneeraamista. Tehtaan mahdollisen rakentamisen vuoksi tulee rakentaa uusi 110 kv:n johtoosuus Toivalan sähköasemalta Sorsasaloon. Biotuotetehtaalle tulevan voimajohdon linjausvaihtoehtoja on Sorsasalon itäosan asemakaavatyön yhteydessä käsitelty erittäin hyvässä yhteistyössä ja sujuvasti edeten useassa asiantuntijakokouksessa. Nyt lausuntopyyntöön liittyvä linjausvaihtoehto on katsottu näissä neuvotteluissa ehdottomasti parhaaksi vaihtoehdoksi niin mahdollisen biotuotetehtaan kuin etenkin alueen ympäristön asukkaiden kannalta. toteaa, että liikennekäytävien osuudella voimajohdon linja tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle rautatietä ja jos linjaa tai sen pylväitä joudutaan siirtämään ja/tai sijoittamaan maihin katujärjestelyjen takia (mahdolliset lisäkaistat tai muut liikennejärjestelyt, esim. risteysjärjestelyt), tulisi linjan siirto suorittaa linjan omistajan kustannuksella. Biotuotetehtaalle erkaneva johtolinjaus on ympäristöselvityksessä esitetty sijoitettavaksi maisemallisia arvoja omaavaa mäkialuetta halkovaksi. Kyseinen linjaus tulee sijoittaa kaupunginvaltuuston 5.9.2016 hyväksymän Sorsasalon itäosan asemakaavan osoittamalle, voimansiirtojohtoja varten varatulle alueelle (zvaraus). Koska em. kaava ei ole vielä lainvoimainen ja koska osa tästä voiman-

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 41 (59) 198 Vaikutusten arviointi - siirtojohtoalueesta sijoittuu osittain nykyisten kaupungin vuokratonttien alueelle (liitetty kaavassa suojaviheralueeseen EV), tulee näiltä vuokralaisilta pyytää kirjallinen suostumus. Kuopion kaupunki on myöntänyt kiinteistöjohtajan viranhaltijapäätöksenä sähkömarkkinalain (558/2013) tarkoittaman kunnan suostumuksen johtoreitin ennakkohaltuunottoon kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan mukaisesti. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy tämän lausunnon toimitettavaksi Savon Voima Verkko Oy:lle. Asiakirjoissa: Savon Voima Verkko Oy:n lausuntopyyntö, ympäristöselvitys, suunnitelmakartta Toivala Sorsasalo, johtoalueen poikkileikkauskuvat. Valmistelija Anne Turkia puh. +358 44 718 5415 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan sijaisen esityksen. Päätös Merkitään, että va. suunnittelujohtaja Martti Lätti poistui kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ajaksi. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 42 (59) 199 199 Asianro 6197/10.02.06.03/2016 Juankosken ja Kuopion asemakaava-alueilla olevien samannimisten katujen nimimuutokset Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Nimen muutosten perusteet Tiivistelmä: Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se päättää muuttaa kadun nimet esityksen mukaisesti: Juankosken ja Kuopion asemakaava-alueilla on 42 samannimistä tai lähes samannimistä katua. Juankosken kanssa pidetyssä palaverissa on sovittu, että Kuopion muutettavaksi tulee 17 katunimeä ja Juankosken muutettavaksi tulee 25 katunimeä. Ennen vuoden 2017 alusta tapahtuvaa kuntaliitosta pyritään nimiä muuttamaan niin, ettei ongelmia syntyisi esimerkiksi hälytysajoneuvojen tilaustilanteissa. Tien nimen muuttaminen helpottaa myös taksien ja postin löytämistä oikeaan osoitteeseen. Maankäyttö ja rakennuslain 55 :n 4 mom:n mukaan Asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi samoin kuin kunnanosan ja korttelin numero. Kadun ja muun yleisen alueen nimi ja edellä mainitut numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta. Tämä menettely nopeuttaa katunimien muuttamista asemakaavan muutoksiin verrattuna. Kunta päättää osoiteasioista, mutta nimimuutokset pyritään tekemään yhteistyössä asukkaiden kanssa. Siihen, kumman kunnan puolella nimi muutetaan, vaikuttaa kadun varrelle annettujen osoitteiden ja ympärivuotisten asuntojen sekä yritysten lukumäärä. Lisäksi ratkaisuun vaikuttaa mm. kadun nimen ikä ja nimihistoria. Muutettava kadun nimi aiheuttaa jossain määrin hankaluuksia ja kustannuksia kadun varrella olevien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, etenkin kun on kysymys yritystoiminnasta (mm. osoitemuutoksen ilmoittaminen ja painettujen esitteiden, kirjekuorien yms. uusiminen). Joillekin asukkaille nykyiset nimet saattavat sisältää myös tunnearvoja. Nimen muutoksen jälkeen uudet nimet muutetaan mahdollisimman nopeasti opaskarttoihin. Siirtymävaiheessa saattaa kuitenkin syntyä sekaannuksia ennen kuin uudet nimet vakiintuvat käytössä. Esim. navigaattorien osoitetietojen päivittymiseen kaupunki ei pysty vaikuttamaan. Osoitteessa kadun nimi vaihtuu, mutta numero pysyy pääsääntöisesti ennallaan. Uusi osoite voidaan ottaa käyttöön, kun kadun nimikyltti on vaihdettu

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 43 (59) 199 Käsittelyvaiheet ja tiedottaminen kunnan toimesta. Kunta ilmoittaa kadun nimen muutoksesta pelastustoimelle, maistraattiin ja postiin. Juankosken kaupungin ja Kuopion kaupungin välisessä palaverissa 6.4.2016 käytiin läpi Juankosken ja Kuopion alueilla olevat samat kadun- ja tienimet sekä valittiin mitkä muutetaan. Asemakaava-alueella Kuopion muutettavaksi tulivat 60. kaupunginosan (Maaninka) Puropolku, 51. kaupunginosan (Tahko) Kalliolantie, 50.kaupunginosan (Nilsiä) Juankoskentie (osa), Peipontie, Pohjolantie ja Vuotjärventie (osa), 43.kaupunginosan (Karttula) Opintie ja Sepäntie (ei käytössä), 42. kaupunginosan (Vehmersalmi) Laivarannantie, Marjaahontie, Puistotie, Rantatie (osa) ja Suntiontie, 40. kaupunginosan (Melalahti) Koulukuja ja Museotie, 33. kaupunginosan (Lehtoniemi) Kanavakuja sekä 14. kaupunginosan (Peipposenrinne) Tikantie. Kuopion kaupungin nimistötoimikunta on käsitellyt nimiehdotuksia kokouksessaan 8.6.2016. Nimistötoimikunnan hyväksymät nimiehdotukset postitettiin 31.8.2016 tiedoksi kadun varrella asuville ja asukasyhdistyksille. Asukkaita pyydettiin ilmoittamaan kantansa nimiehdotuksiin 30.9.2016 mennessä. Asukkaille esitettiin Puropolun nimen muuttamista Ollinpoluksi, Kalliolantien nimen muuttamista Keitaankadun jatkeeksi, Juankoskentien nimen muutamista Nilsiäntien jatkeeksi, Peipontien nimen muuttamista Järripeipontieksi, Pohjolantien nimen muuttamista Haapaharjuntieksi, Vuotjärventien nimen muuttamista Soidinsuontieksi, Opintien muuttamista Koulukastieksi, Laivarannantien nimen muuttamista Satamarannantieksi, Marja-ahontien nimen muuttamista Veräjäahontieksi, Puistotien nimen muuttamista Vehmerinrannaksi, Rantatien (osa) nimen muuttaminen Kirkkoveneentieksi, Suntiontien nimen muuttamista Kolehtikujaksi, Koulukujan nimen muuttamista Salikujaksi, Museotien nimen muuttamista Lokinpoluksi, Kanavakujan nimen muuttamista Vahtikujaksi sekä Tikantien nimen muuttamista Käpytikantieksi. Käytössä olematon Karttulan Sepäntie poistetaan Karttulan kaavapäivityksen yhteydessä. Rantatientien muutoksesta saatiin kolme kannanotto (yhdessä 22 allekirjoittajaa), Opintiestä yksi kannanotto (kolme allekirjoittajaa), Tikantiestä kaksi kannanottoa, Pohjolantiestä yksi kannanotto (Pohjolantien asukkaat), Vuotjärventiestä kaksi kannanottoa (Vuotjärventien asukkaat), Museotiestä yksi kannanotto, Suntiontiestä yksi kannanotto sekä Peipontiestä yksi kannanottoa. Nimistötoimikunta käsitteli saatuja kannanottoja ja asukkaiden nimiehdotuksia kokouksessaan 31.10.2016 ja päätti esittää kaupunkirakennelautakunnalle, että saatujen kannanottojen johdosta Peipontien nimi muutetaan Viherpeipontieksi, Pohjolantien nimi muutetaan Seponkujaksi, Vuotjärventien nimi muutetaan Haukilammentieksi, Opintien nimi muutetaan Opinkujaksi, Rantatien (osa) nimi muutetaan Rantarinteeksi, Suntiontien nimi muutetaan Suntionrinteeksi, Museotien nimi muutetaan Museopirtintieksi ja Tikantien nimi muutetaan Pohjantikantieksi. Muiden katujen osalta kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että ne nimetään nimistötoimikunnan 31.8.2016 hyväksymässä muodossa.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 44 (59) 199 Esitys katunimimuutoksiksi: 60. kaupunginosan (Maaninka) Puropolun nimi esitetään muutettavaksi muotoon Ollinpolku. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Puropolulla on osoitenumero yhdelle asunnolle. Maaningan Puropolulta ei ole osoitenumeroita. Ollinpolku nimi sopii hyvin Ollinniemen palvelukeskuksen vieritse kulkevalle kevyenliikenteen väylälle. Ei kannanottoja! 51. kaupunginosan (Tahko) Kalliolantien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Keitaankatu, olemassa olevan Keitaankadun jatkeeksi. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Kalliolantiellä on osoitenumerot kolmelle asunnolle ja yhdelle yritykselle. Nilsiän Kalliolantiellä on osoitenumero yhdelle loma-asunnolle. Ei kannanottoja! 50. kaupunginosan (Nilsiä) Juankoskentien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Nilsiäntie. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Juankoskentiellä on osoitenumerot 27 asunnolle ja 40 yritykselle. Nilsiän Juankoskentiellä on asemakaava-alueella osoitenumero yhdelle yritykselle. Nilsiän Juankoskentiellä on vähemmän muutettavia osoitteita. Nilsiäntie nimi sopii hyvin olemassa olevan Nilsiäntien jatkeena olevalle tielle. Ei kannanottoja! 50. kaupunginosan (Nilsiä) Peipontien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Viherpeipontie. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Peipontiellä on osoitenumerot 7 asunnolle ja yhdelle yritykselle. Nilsiän Peipontiellä on osoitenumerot 8 asunnolle. Viherpeipontie nimessä säilyy peippoaihe. Ei oikein miellytä ehdotettu Järripeipontie nimi. 50. kaupunginosan (Nilsiä) Pohjolantien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Seponkuja. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Pohjolantiellä on osoitenumerot 22 asunnolle ja yhdelle yritykselle. Nilsiän Pohjolantiellä on osoitenumerot 6 asunnolle. Seponkuja on luonteva nimi Sepontien jatkona olevalle lyhyelle kadulle. Pohjolantien asukkaat esittivät, että katu nimetään Sepontieksi, olevan Sepontien jatkoksi. Oltu yhteydessä asukkaiden edustajaan ja ehdotettu Seponkujaa, sillä Sepontieksi nimeäminen olisi aiheuttanut koko Sepontien osoitenumeroinnin muuttamisen. Asukkaat hyväksyivät Seponkujaksi nimeämisen. 50. kaupunginosan (Nilsiä) Vuotjärventien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Haukilammentie.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 45 (59) 199 Perustelut: Juankosken Vuotjärventie johtaa Vuotjärvelle ja sillä on osoitenumerot 14 asunnolle, 13 loma-asunnolle ja kolmelle yritykselle. Nilsiän Vuotjärventiellä on asemakaava-alueella osoitenumerot 10 asunnolle ja yhdelle yritykselle. Haukilammentie nimi on johdettu alueen nimistöstä, sillä lähellä oleva Haukimäki on ollut iso karjatila, jonka mailla sijaitsee kaksi lampea. Puhekielessä ne tunnetaan Haukilampina, vaikka peruskartalla ovat nimet Haukijärvi ja Pieni Haukijärvi. (Haukimäentie- ja Haukijärventie-nimet ovat jo osoitekäytössä Kuopiossa tai lähialueella.) Asukkaiden kannanotot: 1) Oleva nimi Vuotjärventie on säilytettävä! Asukkaat pitäneet palaveria ja lopputulos oli ehdoton EI nimen muuttamiselle. 2) Hei Asiani koskee Vuotjärventien uudelleen nimeämistä. PS oli soittanut teille tästä asiasta. Olemme keskustelleet kyseisestä asiasta tiellä asuvien kanssa. Tulimme siihen tulokseen nimen muuttamisen suhteen, että emme hyväksy Soidinsuontie nimeä. Kyseiset asukkaat eivät edes tiedä missä kyseinen suo/lampi sijaitsee. Nimen muuttamiseen liittyy paljolti tunteita ja perinnearvoja. Ensisijainen toiveemme on että Vuotjärventie nimi pysyy ennallaan. Mietimme myös muutamia vaihtoehtoja: 1. Vanha Vuotjärventie 2. Haukimäentie (Lähellä oleva Haukimäki on ollut iso karjatila, jossa ovat työskennelleet tämän tien varrella moni asunut/asuva henkilö). Tästä tilasta (Haakmäestä) nuorempi sukupolvi on kuullut monia tarinoita siellä töitä tehneiltä ihmisiltä. Kyseisen tilan mailla sijaitsee myös iso ja pieni Haukilampi. Tämä nimiehdotus olisi varteenotettava vaihtoehto. Mukana tullut kartta ei mielestämme ole kyllin selvä kertomaan mihin asti tien nimi muuttuu, joten tämä tarvitsisi lisäselvityksiä. Näin yrittäjän näkökulmasta nimenmuutos tuo lisää harmia kun pitää muuttaa esitteisiin ja muihin yritykseen liittyviin asiakirjoihin osoitetiedot yms. Toivomme että otatte ehdotuksemme huomioon päättäessänne uudesta kadun nimestä. 43. kaupunginosan (Karttula) Opintien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Opinkuja. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Opintiellä on osoitenumerot 16 asunnolle ja 2 yritykselle. Karttulan Opintiellä on osoitenumerot 2 asunnolle. Asukkaiden ehdottamassa nimessä Opinkuja säilyy viittaus kouluaiheeseen. Tervehdys Karttulan Opintieltä!

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 46 (59) 199 Olemme "makustelleet" ehdottamaanne Koulukastietä emmekä maista sitä omaksemme. Tien nimimuutoksesta olemme jutelleet läheisten kyläläistenkin kanssa ja erikoiselta se heistäkin kuulostaa, vaikka olisimmekin ainoita Suomenmaassa. Haluamme tiemme nimessä säilyvän "opin", joten OPIN- KUJA on mielestämme paikallaan, hyväksymme sen. 42. kaupunginosan (Vehmersalmi) Laivarannantien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Satamarannantie. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Laivarannantiellä on osoitenumerot 27 asunnolle ja 2 yritykselle. Vehmersalmen Laivarannantiellä on osoitenumerot 10 asunnolle ja 2 yritykselle. Satamarannantie nimessä säilyy veneilyyn liittyvä aihepiiri. Ei kannanottoja! 42. kaupunginosan (Vehmersalmi) Marja-ahontien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Veräjäahontie. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Marja-ahontiellä on osoitenumerot 9 asunnolle, yhdelle lomaasunnolle ja 3 yritykselle. Vehmersalmen Marja-ahontiellä on osoitenumerot 3 asunnolle. Veräjäahontie nimessä säilyy olevan nimen loppuosa ja uusi nimi liittyy lähialueen katunimien aihepiiriin (Hakakuja ja Ahokuja). Ei kannanottoja! 42. kaupunginosan (Vehmersalmi) Puistotien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Vehmerinranta. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Puistotiellä on osoitenumerot 14 asunnolle. Vehmersalmen Puistotiellä on osoitenumerot 3 asunnolle. Vehmerinranta nimi sopii hyvin rantaalueelle vievälle kadulle. Ei kannanottoja! 42. kaupunginosan (Vehmersalmi) Rantatien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Rantarinne. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Rantatiellä on osoitenumero 64 asunnolle ja kolmelle yritykselle. Vehmersalmen Rantatiellä on asemakaava-alueella osoitenumero 12 asunnolle ja neljälle yritykselle. Asukkaiden esittämä Rantarinne nimi sopii hyvin rinteen ja rannan suuntaisesti kulkevalle kadulle, josta erkanee Kirkkoranta niminen katu. 1) Kylläpä taas alkoi raivostuttamaan tämä kaupungin pelleily kun kadun nimiä meinataan muuttaa. Eipä näistä kuntaliitoksista ole mitään hyötyä, kyse on vain veroeurojen lypsämisestä sekä maaseuden ja työpaikkojen alasajosta. Muuttakaa samalla koko suomi yhdeksi kunnaksi ja miettikää satatuhatta uutta kadunnimeä. Vastustan jyrkästi rantatien muuttamista kirkkoveneentieksi. Miksi se ei voi olla vaikka rantakatu. Sitä en ainakaan googlesta löytänyt Kuopioon kuuluvana. Tämä kirkkoveneentie kuulustaa ihan vitsiltä, sillähän kuvataan naisen alapäätä. Ja jos rantatie muutetaan kirkkoveneentieksi, laitan lipputankoon ison lakanan johon tulee tosi iso kirkkoveneen kuva.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 47 (59) 199 Mikähän tämäkin nimilautakunta oikein on joka näitä nimiä keksii, nekin varmaan lypsää liiviinsä sen teoreettisen säästön mikä tästä kuntaliitoksesta olisi tullut. Mutta sitäkään säästöä ei tule koska kuopion kaupunkin sekavoitunut byrokratia aiheuttaa lisäkustannuksia Juankoskelle. Tästäkin on kokemusta kun olen asioinut puhelimessa vehmersalmeen liittyvissä aisoissa niin virkamiehet vaan pompotti vastuuta toinen toiselleen ja lopulta usean puhelun jälkeen asian joutui hoitamaan se henkilö jolle ensimmäisenä soitin. 2) Vehmersalmen Rantatieläisten (22 henkilöä) kannanotto: Olen ollut yhdyshenkilö Vehmersalmen Rantatien uudelleen nimeämisen vuoksi. Olen lähettänyt tänään 23.9. alkuperäisen allekirjoittamamme nimiehdotuksen Helmi Salmiselta saamani ohjeistuksen mukaan. Lähetämme myös sähköpostilla allekirjoituksin varustetun asiakirjan mm Jussi Partaselle tiedoksi sekä asian edelleen hoitamista varten. Tarkistimme, että tuota Rantarinne katua on lähimpänä Mikkelissä ja Oulussa, joten ei meidän Pelastusalueella. Olemme todella pettyneitä, että meidän Vehmersalmen Rantatieläisten on muutettava osoite vaikka mielestämme asia olisi Juankoskelle ajankohtainen. Mikäli tuo ehdotuksemme ei ole hyväksyttävä pyydämme ottamaan yhteyttä minuun, niin esitämme jotain uutta nimeä. Vehmersalmen Rantatieläisten nimiehdotus Saimme Kuopion kaupungilta kuulemiskirjeen Rantatien uudelleen nimeämisestã, jossa kaupungin ehdotus on Kirkkoveneentie. Meitä Rantatien asukkaita on pyydetty yhdessä miettimään ja kommentoimaan ehdotettua Kirkkoveneentieksi nimeämistä. Kävimme keskustelua naapuriemme kanssa ja esitämme Rantatien uudelleen nimeämisessä huomioon otettavaksi seuraavia näkökantojamme. Perusteluja: Tien etuosa Ranta tulisi säilyttää nimessä, sillä tie kulkee rannan läheisyydessä ja rantaviivan suuntaisesti ja on ollut ja olisi kuvaava nimi tiellemme. Maastollisesti rinnettä on Rantatien alapuolella rantaa kohti sekä Rantatien yläpuolella. Tie on ollut Rantatienä jo yli 4O-vuotta ja samalla monien Rantatiellä asuvien kotiosoite. Näemme, että Vehmersalmi on liitetty Kuopioon n. 10 vuotta ennen Juankoskea ja meillä Vehmersalmen Rantatieläisillä olisi mielestämme oikeus säilyttää osoitteemme Rantatienä. Vehmersalmella keskustassa on jo kadun nimi Metsärinne. Tarkistimme, että Kuopiossa ja Juankoskella ei ole voimassa olevaa katua nimeltä Rantarinne, jota olemme esittämässä.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 48 (59) 199 Edellä mainitut asiat huomioon ottaen, meidän Vehmersalmen Rantatieläisten allekirjoittaneiden nimiehdotus Rantatielle on Rantarinne, mikäli se ei voi jatkaa Rantatienä. 3) Rantatien päässä olevan vapaa-ajan kiinteistön omistavan perikunnan kahdelta osakkaalta tuli kannatusta Kirkkoveneentie nimelle. Heillä oli myös toinen ehdotus Venerannantie, mutta se ei käy, koska Kuopiossa jo on Veneranta-niminen tie. 42. kaupunginosan (Vehmersalmi) Suntiontien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Suntionrinne. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Suntiontiellä on osoitenumero 13 asunnolle, yhdelle lomaasunnolle ja yhdelle yritykselle. Vehmersalmen Suntiontiellä on osoitenumero 4 asunnolle. Asukkaiden ehdottamassa Suntionrinne nimessä säilyy Suntioalkuliite ja kirkollinen aihepiiri. Uudeksi nimeksi on sopivampi Suntionrinne, Suntiontaival, Kirkkorinne, Kirkkomäki, Toivo-suntion tie tai Kellorinne. 40. kaupunginosan (Melalahti) Koulukujan nimi esitetään muutettavaksi muotoon Salikuja. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Koulukujalta ei ole osoitenumerointia. Kujan varrella on seurakuntasali, joten Salikuja kuvaa olevaa toimintaa. Ei kannanottoja! 40. kaupunginosan (Melalahti) Museotien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Museopirtintie Perustelut: Juankosken Museotiellä on osoitenumerot 2 asunnolle ja 2 yritykselle. Melalahden Museotiellä on osoitenumero Riistaveden palvelukeskukselle. Kyläyhdistysten esittämäsää nimessä Museopirtintie nimessä säilyy museo-sana ja kadun päästä löytyy kotiseutumuseo, joka tunnetaan nimellä Museopirtti. Asukkaiden kannanotot: Riistaveden Kyläyhdistys ja Riistavesi-Seura 6.9.2016: Vastustamme ehdotettua nimeä ja ehdotamme sen sijaan Museotien uudeksi nimeksi Museopirtintietä. Perustelemme on, että "Museo" -sanan säilyminen Riistaveden tienimistössä kertoisi vierailijoille tulevaisuudessakin, että kylältä ja mainitun tien päästä löytyy kotiseutumuseomme, joka on kyläläisille tärkeä kokoontumis- ja juhlapaikka. Museomme päärakennus tunnetaan nimellä Museopirtti. 33. kaupunginosan (Lehtoniemi) Kanavakujan nimi esitetään muutettavaksi muotoon Vahtikuja. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Kanavakujalla on osoitenumero 7 asunnolle ja yhdelle yritykselle. Lehtoniemen kanavakujalla yksi rinnakkaisosoite As Oy Kuopion Siltavahdille (Kanavakuja 2). As Oy Kuopion Siltavahdin tontin ja asukkaiden käytössä oleva osoite on Lehtoniementie 97. Ei kannanottoja!

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 49 (59) 199 14. kaupunginosan (Peipposenrinne) Tikantien nimi esitetään muutettavaksi muotoon Pohjantikantie. Perustelut: Asukkaiden kannanotot: Juankosken Tikantiellä on osoitenumero 15 asunnolle ja yhdelle yritykselle. Peipposenrinteen Tikantiellä on osoitenumero 8 asunnolle kahdelle yritykselle. Asukkaiden ehdottamassa Pohjantikantie nimessä säilyy tikka-aihepiiri. 1) Hei! Posti toi tullessaan tiedon tarpeesta nimetä kotikatumme uudelleen tulevan kuntaliitoksen myötä. Ehdotatte Tikantien muuttamista Käpytikantieksi. Toivoisimme, että tuota nimeä Käpytikantie ei kuitenkaan otettaisi käyttöön. Perustelumme on varsin henkilökohtainen. Meidän perheemme lapsista keskimmäinen on menehtynyt pian seitsemän vuotta sitten. Hänen kuolemansa johdosta kuulumme koko perhe Käpy ry:hyn. Käpy ry on lapsikuolemaperheiden valtakunnallinen yhdistys, joka välittää vertaistukea lapsensa menettäneille perheille sekä tuottaa ammattilaisille tietoa, kuinka kohdata lapsensa menettänyt ihminen työssään. Toimimme mieheni kanssa Käpy ry:n vapaaehtoisina molemmat ja vaikka olemmekin oikein iloisia Käpy ry:n olemassaolosta, meille tuo sana Käpy tuo välittömästi mieleen perheemme kipeimmän asian. Näin ollen on mielestäni ihan ymmärrettävä perustelu, ettemme haluaisi tuota mielleyhtymää jokapäiväiseen elämäämme kotiosoitteemme muodossa. Keskustelimme nimi asiasta mieheni mummin kanssa, joka on Tikantien alkuperäisasukas ja edelleen asuu talossaan osoitteessa Tikantie. Hän koki, että on erittäin tärkeää säilyttää kadun nimessä tuo tikka. Hänelle se edustaa muistoja jo edesmenneen miehensä heidän kotonaan sijainneesta suunnitteluyrityksestä, jonka toimialaa oli rakennussuunnittelu. Yrityksen logossa oli Tikantien mukaisesti edustettuna tikka. Käpytikantien tilalle olisimme kaikista mielukkaimmin tarjonneet Pikkutikantietä, mutta valitettavasti sellainen jo löytyy Nilsiän alueelta. Selasimme luontokirjasta erilaisia tikkoja ja joukosta löytyi pieni ja kaunis Pohjantikka. Ehdottaisimmekin, että kotikatumme uudeksi nimeksi tulisi POHJANTI- KANTIE. Nimi on siinäkin mielessä perusteltu, että moottoritien toisella puolella sijaitsee lähin koulu, Kalevalan koulun Pohjantien yksikkö, jossa suurin osa katumme lapsista käy kouluaan. Pohjantikantie nimestä olemme keskustelleet yhdessä Tikantie 6:en sekä Tikantie 8:n kanssa. Heille nimiehdotus on mieleinen. 2) Hei Ehdotus uudeksi katunimeksi: Tikkasentie Perustelut: Tikkasentien perustana on lintulajin perusmuoto Tikka (Tikka -> Tikkasentie). Identtistä nimeämislogiikkaa on Peipposenrinteellä aikaisemmin käytetty esimerkiksi Peipposentien kohdalla (Peippo -> Peipposentie). Tikkasentie on soinnillisesti laajemminkin yhtenevä viereisten katunimien kanssa, vrt. esim. Peipposentie, Leivosentie Tikkasentien pohjana on sama lintulajin perusmuoto (Tikka) kuin Tikantiessä, sen omaksuminen uudeksi nimeksi on

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 50 (59) 199 loogisempaa kuin kokonaan eri lajinimi (Käpytikka) Tikkasentie on selkeästi erotettavissa nykyisestä Tikantiestä, esimerkiksi hälytysajoneuvojen tilaustilanteissa Jatkotoimenpiteet Kadun nimen muutos aiheuttaa muutoksia osoite- ja opaskarttoihin, osoiteyms. rekistereihin sekä ajantasa-asemakaavaan. Lisäksi muutos aiheuttaa uusien kadun nimikylttien asentamisen. Osoitteessa kadun nimi vaihtuu, mutta numero pysyy pääsääntöisesti ennallaan. Uuden osoitteen voitte ottaa käyttöön, kun kadun nimikyltti on vaihdettu kunnan toimesta. Kunta ilmoittaa kadun nimen muutoksesta pelastustoimelle, maistraattiin ja postiin. Hyväksyvä viranomainen Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se päättää muuttaa katunimet edellä olevan esityksen mukaisesti. Päätösesitys Vaikutusten arviointi Päätös tulee toimittaa tiedoksi kannanoton jättäneille (yhteystiedot asiakirjoissa). Päätös toimitetaan tiedoksi ensimmäiselle allekirjoittajalle jonka tulee hallintolain 56 :n mukaisesti ilmoittaa tiedoksisaannista muille asianosaisille Nimenmuutos aiheuttaa muutoksia joidenkin yritysten osoitetietoihin, mistä saattaa aiheutua yrityksille kustannuksia. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy päätösesityksen. Liitteet 13 6197/2016 Sijaintikartat (jaetaan, julkaistaan internetissä) Asiakirjoissa: sijaintikartat, nimistötoimikunnan kokousmuistiot 8.8.2016 ja 31.10.2016, asukkaiden kannanotot ja yhteystiedot / päätöstiedoksi. Valmistelija Jussi Partanen puh. +358 44 718 5416 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että Sirpa Kulin ja Maija Svärd poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2016 51 (59) 200 200 Asianro 4643/08.00.00/2016 Kansalaisaloite Järvisimpukankujan pysäköinnistä Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Nykytilanne Järvisimpukankuja on kevyen liikenteen väylä Lehtoniemen kaupunginosassa. Väylä sijoittuu Järvihelmenkadun ja Messuportinkadun väliin Järvisimpukankujan katusuunnitelman mukaan katualueelle toteutetaan 3.5 metriä leveä kevyen liikenteen väylä. Järvisimpukankujan katualue on tällä hetkellä jäsentymätön ja liikennemerkit ovat väliaikaisia. Alueella on mm. asuntomessujen ja kunnallisteknisen rakentamisen aikaisia asfalttialueita, joille pysäköinti on ollut mahdollista. Tonttien 27-1, 2 ja 3 sekä Järvihelmenkadun eriaikaisen rakentamisen takia sallittiin väliaikaisesti ajoneuvoliikenne Messuportinkadun kautta. Alueen katuverkko ja tonttinumerot käyvät selville alla olevasta kuvasta. Järvisimpukankuja, Helminauha välillä Järvisimpukankuja Helmipuisto ja Messukuja voidaan nyt viimeistellä katu- ja katuvihersuunnitelman mukaiseksi, koska alueen tontit ovat rakentuneet. Liitteessä on luonnos alueen katuvihersuunnitelmasta. Lopullinen suunnitelma voi hieman poiketa luonnoksesta. Messukujasta ei ole vielä suunnitelmaa. Messukujan pään aukio suunnitellaan torimaisena istutuksin ja eri pintamateriaalein. Kunnossapitokalustolle mahdollistetaan läpiajo.