MATKAILUTOIMIALAN YRITYSTEN KYSELYN TULOKSET LÄHIRUOKA & LUONNONTUOTTEET 2.6.212
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 1 Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke Raportti matkailutoimialan ja kaupan alan yritysten näkemyksistä lähiruuan käyttöä ja luonnontuotealan kehittämismahdollisuuksia kohtaan Kirsi Kuosku, Naturpolis Oy Sisältö 1. Taustaa kyselylle. 2 2. Kyselyn toteuttaminen.. 2 3. Vastaajien taustatiedot.... 4 4. Lähiruuan merkitys.. 4 5. Paikallisten luonnontuotteiden käytön esteet ja mahdollisuudet matkailuyrittäjien mielestä 7 6. Toimialoittaiset kysymykset.... 11 6.1 Ohjelmapalveluyritykset. 11 6.2 Vähittäiskauppa. 16 6.3 Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet... 19 7. Yhteenveto ja johtopäätökset.. 22 LIITE 1. Kutsuviesti sähköiseen kyselyyn.
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 2 Raportti matkailutoimialalle suunnatusta lähiruoka- ja luonnontuotekyselystä 1. Taustaa kyselylle Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshankkeessa pyrittiin selvittämään monipuolisesti alueen matkailu- ja luonnontuotealojen kysynnän ja tarjonnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Koillis- Suomen elinkeinostrategiassa esille nousi voimakkaasti tarve kehittää matkailua paikallisten luonnontuotteiden avulla ja toisaalta saada maaseudulle ja luonnontuotealalle kehittymismahdollisuuksia matkailusektorin luoman kysynnän avulla. Lähiruuan kysynnän kasvu näkyy tällä hetkellä voimakkaasti koko Suomessa ja tarve mm. lähiruuan saatavuuden parantamiselle on selkeästi olemassa. Myös Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitran) Maamerkit-ohjelman mukaan maaseutuun kohdistuu nyt uudenlaista kysyntää, joka pitäisi tunnistaa ja johon pitäisi olla valmiuksia vastata. Esiselvityshankkeessa toteutettiin kolme kyselyä: kyselyt matkailijoille, matkailutoimialan yrityksille (vähittäiskaupat, majoitus- ja ravitsemusliikkeet sekä ohjelmapalveluyritykset), sekä maaseutuyrityksille (mm. maataloustuottajat, porotilat ja kalastajat) ja elintarvikkeiden jalostajille. Näiden kolmen kyselyn tulosten perusteella ja alueen valmiuksien pohjalta voidaan suunnitella tulevia kehittämistoimenpiteitä ja löytää mahdollisuuksia uudenlaiselle yhteistyölle. Tässä matkailutoimialalle suunnatussa kyselyssä selvitettiin matkailuyritysten nykyistä paikallisten tuotteiden käyttöä sekä kiinnostusta ja näkemyksiä tulevasta kysynnästä maaseudun tuotteita ja palveluita kohtaan. 2. Kyselyn toteuttaminen Kyselyn tavoitteena oli selvittää matkailutoimialan yritysten kysyntää, nykykäyttöä ja odotuksia lähialueensa tuote- ja palvelutarjontaa kohtaan lähinnä luonnontuotteisiin ja lähiruokaan liittyen. Kysynnän ja kiinnostuksen selvittämisen nähtiin auttavan löytämään maaseutuelinkeinoille kehittämismahdollisuuksia tähän kysyntään vastaamiseksi. Kysynnän lisäksi tiedusteltiin ongelmakohtia ja kehittämistoiveita, jotta saataisiin selville, millä keinoin tarjonta saataisiin entistä paremmin vastaamaan yritysten tarpeisiin. Kyselyn sisältöä suunniteltiin yhteistyössä mm. ProAgrian ja Naturpoliksen asiantuntijoiden kanssa, sekä testattiin oululaisilla keittiömestareilla heidän ollessaan tutustumismatkalla Kuusamossa. Kommentteja sisältöön kysyttiin myös laajalti yhteistyöverkostolta. Kyselyn toteutti Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshankkeen projektipäällikkö, MMM Kirsi Kuosku Naturpolis Oy:stä. Tuottajakyselyn toteutti ProAgria Oulu ry, jonka yritysneuvoja Martti Määttä oli mukana myös muiden kyselyiden suunnittelussa ja toteutuksessa, jotta kaikki kolme kyselyä saatiin pidettyä yhtenä kokonaisuutena. Kysely toteutettiin maaliskuussa 212 sähköisesti ZEF-kyselykoneella. Kysely lähetettiin 29 sähköpostiosoitteeseen, jotka haettiin ensinnäkin Naturpoliksen yritysrekisteristä toimialaluokituksen perusteella, sekä lisäksi osittain tuotiin yksitellen internetin matkailusivustojen yrityslistoja läpikäymällä. Kaupan ala on tässä kyselyssä luettu sisään matkailutoimialaan, sillä kauppa hyötyy alueen matkailusta merkittävästi. Yritysrekisterin toimialoista mukaan valittiin ravintolat, vähittäiskaupat, muiden tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä, vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä, hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet, muu majoitus, lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus, muiden kotitaloustavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä,
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 3 vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä, baarit ja kahvilat, ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut, huvi ja virkistystoiminta, matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta, leirintäalueet, varauspalvelut ja muut matkaoppaiden palvelut. Itse kyselyssä yrityksiä pyydettiin merkitsemään toimialansa seuraavista vaihtoehdoista: Vähittäiskauppa, Ravintola tai muut ravitsemuspalvelut, Ohjelmapalvelut tai Muu, mikä, mihin vastaajat ilmoittivat toimialakseen lähinnä erityyppisen majoituksen. Ruka-Kuusamon matkailuyhdistys tiedotti jäsenistöään kyselystä myös erikseen, ja samoin asiasta kerrottiin paikallisessa lehdessä. Vastauksia kyselyyn saatiin kaikkiaan 62 kpl, eli vastausprosentiksi tuli 21,4%. Tässä raportissa kuvataan tulokset ensin kaikille toimialoille yhteisten kysymysten osalta sekä tämän jälkeen erikseen toimialakohtaisten kysymysten osalta. Toimialakohtaisia kysymyksiä oli vähittäiskaupalle, ravintoloille ja ohjelmapalveluyrityksille. Kyselyn aihepiirin ymmärtämistä varten kyselyssä käytettävät termit oli määritelty seuraavasti: Lähiruoka: Ruuantuotanto ja kulutus, joka käyttää raaka-aineita ja tuotantopanoksia omalta talousalueelta. Lähiruoka tukee paikallisia elinkeinoja ja paikallisten ihmisten hyvinvointia. Luonnontuotteet: Luonnontuotteilla tarkoitetaan luonnonvaraisia ja puoliviljeltyjä marjoja, sieniä ja yrttejä sekä erikoisluonnontuotteita. Luonnontuotteita voidaan hyödyntää mm. elintarvikkeina, koriste-esineinä tai hyvinvointi- ja matkailupalveluissa. Luomu-ruoka: Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka. Luomutuotannon muotoja ovat kasvi- ja eläintuotanto sekä luonnosta saatavat keruutuotteet. Tuotannossa otetaan huomioon ympäristö ja luonnonvarat. Luomutuotanto on viranomaisten valvoma tuotantomuoto, jota säädellään EU:n luomuasetuksessa. Green care: Luonto-, eläin-, ja maatila-avusteiset menetelmät hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tämä raportti sekä vastaavat raportit matkailijoille toteutetusta kyselystä ja tuottajille ja elintarvikkeiden jalostajille toteutetusta kyselystä muodostavat kokonaisuuden Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshankkeen tuloksista. Raportit ovat yrittäjien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden ladattavissa Naturpoliksen internet-sivuilta.
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 4 3. Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 62 yritystä, joista suurin osa oli majoitus- ja ohjelmapalveluyrityksiä (kuvio 1). Yrityksistä suurin osa sijoittui Kuusamoon. Toimiala Sijaintipaikkakunta Majoitus/ muu n=24 Vähittäiskauppa n=8 Ravintolat n=18 Taivalkoski 9 % Posio 12 % Ohjelmapal velu n=21 Kuusamo 79 % Kuvio 1. Matkailutoimialan yritysten taustatiedot Koska Taivalkosken ja Posion yrityksiä oli kyselyyn vastanneissa huomattavasti kuusamolaisia yrityksiä vähemmän, ei tuloksia tässä raportissa käsitellä erikseen eri kuntien osalta. 4. Lähiruuan merkitys Kyselyssä pyrittiin aluksi selvittämään yritysten käsityksiä siitä, mitä ne lähiruualla ymmärtävät (kuvio 2). Käsite on yleensä ottaen hyvin vaikeasti määriteltävä ja eri ihmiset ymmärtävät asian eri tavoin. Kehittäminen kuitenkin vaatisi jonkinlaisen yhteisen näkemyksen aiheesta, joten kysyimme, mitä mieltä yritykset ovat yleisesti käytetyistä lähiruuan määritteistä ja näkemyksistä.
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 5 "Lähiruoka on paikallisruokaa" 9 8 7 % 6 5 4 3 2 1 Kaikki vastaajat, n=56 Vähittäiskauppa, n=8 Ravintolat, n=16 Ohjelmapalvelu, n=2 Majoitus/ muu, n=22 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 2. Näkemykset lyhyestä, väljästi määritellystä lähiruoka-käsitteestä Käsite Lähiruoka on paikallisruokaa on MMM:n lähiruokaselvityksen (212) ehdotus lähiruuan lyhyeksi määritelmäksi. Varsinaisen pidemmän määritelmän saama vastaanotto näkyy kuviossa 3. Lähiruokaselvityksen mukaan alan toimijoiden sitoutuminen yhteiseen lähiruoka-käsitteeseen on lähiruokaohjelman onnistumisen edellytys. Tämän kyselyn mukaan käsitteiden määrittely tuntuu onnistuneen hyvin, sillä selkeästi suurin osa vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä molempien määritelmien kanssa. "Lähiruoka on ruuantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria" 8 7 % 6 5 4 3 2 1 Kaikki vastaajat, n=54 Vähittäiskauppa, n=7 Ravintolat, n= 16 Ohjelmapalvelu, n=2 Majoitus/ muu, n=22 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kuvio 3. Näkemykset pitkästä lähiruokamääritelmästä
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 6 Paitsi varsinaisia määritelmiä, kysyttiin yrityksiltä myös näkemyksiä käsitteen käyttöön ja sisältöön liittyen (kuvio 4). Mielipiteitä lähiruuasta 5 1 % "Matkailijoille on tärkeää, että matkakohteessa on tarjolla paikallisia elintarvikkeita ja lähiruokaa", n=55 "Lähiruuan tuotanto rajoittuu maakuntaan/ sitä vastaavaan alueeseen", n=55 27 73 55 26 18 2 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä "Lähiruoka on ekologista", n=56 2 75 5 "Kaikki suomalainen ruoka on lähiruokaa", n=55 7 27 55 11 Kuvio 4. Matkailutoimialan edustajien mielipiteet lähiruoka-käsitteen käytöstä ja sisällöstä Lähiruuan tärkeys matkailijoille nähdään lähes yksimielisesti, samoin lähes kaikki mieltävät lähiruuan ekologiseksi vaihtoehdoksi, joskin siinä useimmat vastaajat ovat asiasta vain jokseenkin samaa mieltä. Aiemmin vallalla ollut käsitys siitä, että lähes kaikkea suomalaista ruokaa voidaan kutsua lähiruuaksi, ei saanut enää suurta kannatusta, mikä on myös linjassa kansallisen lähiruokaselvityksen suositusten kanssa. Maakunnan kokoinen maantieteellinen alue määrittelyn tukena sen sijaan saa kannatusta. Maantieteellinen läheisyys liitetäänkin yleisesti lähiruokaan (Ruokatietoa 211). Lopuksi kysyttiin vielä näkemystä siitä, antaako lähiruoka-käsitteen käyttö lisäarvoa tuotteille (kuvio 5). Antaako käsite "lähiruoka" lisäarvoa tuotteille? 2 4 6 8 1 % Ravintolat, n= 16 Ohjelmapalvelu, n=2 47 45 27 4 27 15 Erittäin paljon Paljon Jonkin verran Kaikki vastaajat 38 42 2 Ei lainkaan Majoitus/ muu, n=22 27 55 18 Vähittäiskauppa, n=8 25 5 25 Kuvio 5. Lähiruoka käsitteen tuoma lisäarvo tuotteille matkailuyritysten mielestä. Vastauksista saatiin hyvin selkeä näkemys siitä, että lähiruoka -käsitteellä on lisäarvoa. Kukaan
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 7 vastaajista ei ilmoittanut, että käsitteellä ei olisi lainkaan lisäarvoa. Eri toimialojen välillä ei tässä kysymyksessä ollut juurikaan eroa. Ravintolat ja ohjelmapalveluyritykset kuitenkin olivat eniten sitä mieltä, että lähiruoka-käsite tuo erittäin paljon lisäarvoa tuotteille. 5. Paikallisten luonnontuotteiden käytön esteet ja mahdollisuudet matkailuyrittäjien mielestä Yksi tärkeimmistä selvityksen kohteista oli löytää tekijöitä, jotka estävät paikallisten tuotteiden käyttöä matkailuyrityksissä. Ensimmäisenä tiedusteltiin yleisesti, onko yrityksillä tarpeeksi tietoa oman alueensa tuottajista ja tuotteista (kuvio 6). Onko paikallisista tuotteista ja tuottajista tarpeeksi tietoa? 2 4 6 8 % Vähittäiskauppa, n=8 38 63 Ohjelmapalvelu, n=2 Kaikki vastaajat Majoitus/ muu, n=22 32 55 45 49 51 68 Kyllä Ei Ravintolat, n= 16 29 71 Kuvio 6. Matkailuyrittäjien tietoisuus paikallisista tuottajista ja tuotteista Kaikista vastaajista vain puolet koki tuntevansa tarpeeksi hyvin oman alueensa tuottajia ja tuotteita, mutta tämän kysymyksen kohdalla oli suuria eroja eri toimialojen välillä. Ravintoloista jopa 71 %:llä ja majoitusyrittäjistä 68%:lla ei ollut tarpeeksi tietoa oman alueen tarjoamista mahdollisuuksista. Parhaiten oman alueen tarjonta oli tiedossa vähittäiskaupoilla. Yrityksiltä tiedusteltiin myös suoraan, mitkä tekijät estävät tai vaikeuttavat paikallisten tuotteiden ottamista myyntiin ja osaksi omaa tuotevalikoimaa (kuvio 7).
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 8 Mitkä tekijät estävät / vaikeuttavat paikallisten tuotteiden ottamista myyntiin/ osaksi tuotevalikoimaa? Ei tunneta tuottajia/ valikoimaa 48 5 69 5 52 Heikko toimistusvarmuus 4 38 62 5 29 Logistiikkaongelmat 35 5 46 39 24 Yhteydenpidon hankaluus 35 63 46 22 19 Korkea hinta 29 38 23 33 33 Kaikki vastaajat Tuotevalikoiman suppeus 31 38 31 28 24 Vähittäiskauppa, n=8 Ravintolat, n= 16 Sähköisen tilausjärjestelmän puute Epätasainen laatu 1713 1713 31 31 17 19 171 Ohjelmapalvelu, n=2 Majoitus/ muu, n=22 Liian alhainen jalostusaste Ei kysyntää Tuotteet eivät vastaa tarpeeseen 13 138115 17 2 % vastaajista vastaajaryhmittäin Kuvio 7. Tekijät, jotka estävät matkailuyrityksiä ottamasta paikallisia tuotteita valikoimiinsa. Kuten jo aiemmasta kysymyksestä (kuvio 6) huomattiinkin, on kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen välillä suuri kuilu, joka muodostaa samalla suurimman esteen paikallisten tuotteiden pääsylle matkailuyrittäjien tuotevalikoimiin. Kaikki seuraavaksi suurimmat esteet johtuvat samasta perusongelmasta: tuottajat ovat pieniä toimijoita, joiden tuotantomäärät eivät riitä vastaamaan kysyntään, ei ole resursseja markkinointiin eikä tuotteita pystytä toimittamaan säännöllisesti. Monien yksittäisten toimijoiden kanssa asiointi puolestaan on matkailualan yrityksille ongelma, ja toisaalta yksittäisillä tuottajilla esimerkiksi logistiikkakustannukset nousevat suuriksi ja tuotteiden hinta samalla liian korkeaksi. Tuotteiden laadussa ei sinänsä koeta olevan suuria onglemia, enemmänkin siinä että erilaisia tuotteita on tarjolla liian vähän. Seuraavaksi matkailuyrityksiltä tiedusteltiin näkemyksiä, miten nämä ongelmat voitaisiin parhaiten ratkaista (kuvio 8), eli mitkä olisivat luonnontuotealan ja lähiruuan tuotannon tärkeimmät kehittämiskohteet.
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 9 Mitkä ovat tärkeimmät luonnontuotealan ja lähiruuan tuotannon kehittämiskohteet? Lähiruokatukku/ osuuskunta/ myyntirengas 55 63 73 67 57 Saatavuus/ toimitusvarmuus 59 63 8 5 48 Markkinointi 49 63 4 44 38 Yhteistyö toimialojen välillä 43 38 53 5 48 Tuotevalikoiman kasvattaminen 35 63 4 33 33 Kaikki vastaajat Tuotekehitys/ jalostusasteen nostaminen 41 25 33 44 29 Vähittäiskauppa, n=8 Ravintolat, n= 16 Luomutuotannon lisääminen 26 25 27 28 29 Ohjelmapalvelu, n=2 Majoitus/ muu, n=22 Laadun kehittäminen/ tasalaatuisuus 261333 28 24 Logistiikan kehittäminen 221327114 Sähköinen myyntikanava 113211 Yhteinen, esim. maakunnallinen tuotemerkki 1137 11 % vastaajista vastaajaryhmittäin Kuvio 8. Tärkeimmät luonnontuotealan ja lähiruuan tuotannon kehittämiskohteet matkailuyrittäjien mielestä. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousi aiempien kysymyksien ongelmakohtien ratkaisuiksi sopivia vaihtoehtoja. Eniten toivottiin jonkinlaisen yhteistyömuodon kehittämistä tuottajien välille (esimerkiksi osuuskuntaa tai lähiruokatukkua tai myyntirengasta). Samaa aihepiiriä jatkaa saatavuuden ja toimitusvarmuuden parantaminen, johon ensimmäinen kohta olisi yksi ratkaisuvaihtoehto. Näiden kahden jälkeen tärkeimpiä kehittämiskohteita olivat markkinoinnin parantaminen, yhteistyö eri toimialojen välillä ja tuotevalikoiman kasvattaminen. Eri matkailutoimialan yritykset olivat näkemyksissään melko yksimielisiä. Ravintolat toivoivat muita enemmän saatavuuden ja toimitusvarmuuden parantamista ja vähittäiskauppa puolestaan tuotevalikoiman kasvattamista ja markkinointiin panostamista. Ohjelmapalveluyritysten mielestä tärkeintä olisi lähiruokatukun tai tuottajien myyntirenkaan perustaminen. Seuraavaksi yrityksiltä tiedusteltiin, olivatko asiakkaat esittäneet toiveita paikallisia tuotteita tai lähiruokaa kohtaan (kuvio 9).
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 1 Onko asiakkailta tullut toiveita paikallisia tuotteita tai lähiruokaa kohtaan? 7 6 54 5 Kaikki vastaajat % 4 3 2 1 15 24 7 Vähittäiskauppa, n=8 Ravintolat, n= 16 Ohjelmapalvelu, n=2 Majoitus/ muu, n=22 Erittäin usein Usein Silloin tällöin Ei lainkaan Kuvio 9. Asiakkaiden kysyntä paikallisia tuotteita kohtaan. Eri toimialojen yritykset olivat saaneet samansuuntaisesti toiveita paikallisista tuotteista. Suurin osa yrityksistä silloin tällöin, mutta n. 15 % yrityksistä jopa erittäin usein. Yrityksiltä kysyttiin myös, millaisia tuotteita ne toivoisivat valikoimiinsa, mutta mitä ei tällä hetkellä ole saatavilla, tai mitä toiveita asiakkaat ovat esittäneet (taulukko 1). Taulukko 1. Tuotteet, joiden parempaa saatavuutta toivottiin. Tuoteryhmä Mainintojen Mahdolliset tarkennukset määrä Maitotuotteet 4 mainintaa maito, kotijuusto, jäätelö Lihatuotteet 7 mainintaa poro, riista, hirvi, jatkojalosteet, lapinukonkeitto, muu kuin riistaliha Leipomotuotteet 8 mainintaa paikallinen leipä, rieska, kampanisut, piirakat, monipuolinen itse tehty kahviovalikoima Kasvikset, 9 mainintaa peruna juurekset ja vihannekset Kala 8 mainintaa made, ahven, siika, muikku, kalatuotteet Marjat 5 mainintaa hillot, hyytelöt, siirapit Muut (mauste)yrtit, hunaja, kuohujuomat, sinapit, kauneudenhoitotuotteet Lisäksi kysymykseen saatiin seuraavia lisäkommentteja: - Ongelmana on lähinnä volyymimme suuruus ja toimittajien pienuus ja se, ettei meillä ole riittävästi tietoa paikallisista toimijoista - Lisää kalastajia, että saataisiin vähemmän hyödynnetyt kalat paremmin käyttöön. - Ravintoloihin ruokalistoihin tietoa siitä, mistä tarjottavat raaka-aineet ovat peräisin
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 11 Lopuksi yrityksiltä tiedusteltiin, kuinka tärkeänä ne näkevät matkailu- ja luonnontuotealojen yhteistyön paikallisten tuotteiden kehittämiseksi matkailijoiden tarpeisiin (kuvio 1). Kuinka tärkeää on matkailu- ja luonnontuotealan yhteistyö paikallisten tuotteiden kehittämiseksi matkailijoiden tarpeisiin? % 7 6 56 5 4 3 31 Kaikki vastaajat Vähittäiskauppa, n=5 Ravintolat, n= 14 2 1 11 2 Ohjelmapalvelu, n=17 Majoitus/ muu, n=19 Erittäin tärkeää Tärkeää Jonkin verran tärkeää Ei lainkaan tärkeää Kuvio 1. Matkailu- ja luonnontuotealan yhteistyön tarve matkailuyritysten mielestä. Yrittäjistä 87% mielestä yhteistyön lisääminen toimialojen välillä on erittäin tärkeää tai tärkeää. Ohjelmapalveluyrityksistä ja vähittäiskaupan yrityksistä jopa 4% oli sitä mieltä, että yhteistyö on erittäin tärkeää. Tähän kysymykseen on kuitenkin vastannut vain 5 vähittäiskaupan yritystä, joten vastaukset niiden osalta eivät ole kuin suuntaa antavia. Samoin vastaus ei lainkaan tärkeää on vain yhden yrityksen antama vastaus, vaikka se näkyy kuviossa korkeana 2% prosenttiosuutena. 6. Toimialoittaiset kysymykset Osa kysymyksistä suunnattiin erikseen tiettyjä toimialoja koskeviksi. Ne avautuivat sähköisessä kyselyssä vain niille yrityksille, jotka olivat ilmoittaneet yrityksensä kuuluvaksi kyseiseen toimialaan. 6.1 Ohjelmapalveluyritykset Ohjelmapalveluyrityksiltä tiedusteltiin aluksi, hyödyntävätkö ne tällä hetkellä toiminnassaan paikallisia luonnontuotteita ja / tai lähiruokaa (kuvio 11).
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 12 Hyödynnättekö tuotteissanne tai palveluissanne paikallisia luonnontuotteita ja/ tai lähiruokaa? 2 4 6 Kyllä, ja aiomme lisätä niitä jatkossa 52 Kyllä, riittävästi 43 Kyllä, mutta vähennetään jatkossa Ei vielä, jatkossa kyllä Emme käytä, eikä ole suunnitelmissakaan 1 % (n=21) Kuvio 11. Ohjelmapalveluyritysten tämän hetkinen luonnontuotteiden ja lähiruuan käyttö Lähes kaikki käyttivät paikallisia tuotteita jo tällä hetkellä ja yli puolet ilmoitti aikovansa myös lisätä niiden käyttöä jatkossa. Mikään niistä yrityksistä, jotka tuotteita käyttivät, eivät aio vähentää käyttöä jatkossa. Paikallisilla tuotteilla näyttää siten olevan vahvasti kysyntää ohjelmapalveluyrityksissä. Perusteluina sille, miksi paikallisia tuotteita ei 1% yrityksistä käytetty, mainittiin kustannussyyt. Seuraavaksi tiedusteltiin tarkemmin, mitä tuotteita yritykset tällä hetkellä käyttävät ja mitä tuotteita niillä olisi kiinnostusta hyödyntää jatkossa enemmänkin (kuvio 12).
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 13 Ohjelmapalveluyritysten tämän hetkinen paikallisten tuotteiden käyttö tuoteryhmittäin ja kiinnostavimmat lisäkäytön kohteet 2 4 6 8 1 Marjat ja marjajalosteet Liha ja lihajalosteet Leipomotuotteet Kala ja kalajalosteet Maitotuotteet Vihannekset, juurekset tai niistä valmistettu ruoka Sienet Yrtit ja yrttivalmisteet Hunaja Hyvinvointituotteet Marjaviinit Paikalliset käsityöt ja matkamuistot Luonnontuotteisiin liittyvät perinteet ja kulttuuri Käytössä tällä hetkellä 33 33 71 33 57 24 48 19 38 33 38 19 14 19 5 1 5 33 1 52 57 Kiinnostusta hyödyntää jatkossa enemmän 86 86 % (n=21) Kuvio 12. Käytössä olevat paikalliset tuotteet ja kiinnostavimmat lisäkäytön kohteet ohjelmapalveluyritysten mielestä. Ylivoimaisesti eniten tällä hetkellä käytössä on marja- ja lihatuotteita. Myös ohjelmapalveluyritysten käyttämät leipomo- ja kalatuotteet ovat suurimmaksi osin paikallisia. Tuotteita, joita ei tällä hetkellä juuri ole tai ei käytetä, mutta joiden käyttö kiinnostaisi, ovat hyvinvointituotteet, paikalliset käsityöt ja matkamuistot sekä erityisesti luonnontuotteisiin liittyvät perinteet ja kulttuuri. Näissä tuoteryhmissä on siten uutta potentiaalia luonnontuote- ja matkailusektorin yhteistyöhön. Kysymyksen kohdalla oli mahdollisuus kuvata tarpeita ja toiveita tarkemmin, ja siihen saatiin seuraavia vastauksia: Marjat ja marjajalosteet (hillot, kastikkeet, hyytelöt, mehut...) Lihatuotteet (poro, lammas, riista, lihajalosteet kuten savuliha, kuivaliha, säilykkeet,...) ja niistä valmistettu ruoka Haluaisimme käyttää enemmän Kala Ohjelmapalveluiden tuotevalikoimaan sopivatkin luontevasti erilaiset maaseudun tarjoamat mahdollisuudet niin palveluiden kuin tuotteidenkin osalta. Yrityksiltä tiedusteltiin seuraavaksi, millaiset tuotteet niitä eniten kiinnostaisivat (kuvio 13).
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 14 Kiinnostavimmat luonnontuotteita hyödyntävät matkailupalvelut ohjelmapalveluyritysten mielestä 2 4 6 8 Paikalliset luonnontuotteet ja käsityöt matkamuistoina Marjan- ja sienenpoimintaretket, luonnonkasvien hyödyntäminen Ravintoloiden Koillismaa-menu/ erilliset lähiruokavaihtoehdot Retket maatiloille, viinitiloille, keramiikkapajoille jne 5 5 55 75 Lähiruokaa sisältävä ohjelmapalvelu Maatilojen suoramyyntipisteet 4 4 Lähiruokatori/ markkinat 35 Hyvinvointiin liittyvät matkailupalvelut 3 Green care -palvelut 15 % (n=21) Kuvio 13. Kiinnostavimmat luonnontuotteita hyödyntävät matkailupalvelut ohjelmapalveluyritysten mielestä. Eniten ohjelmapalveluyrityksiä kiinnostavat paikalliset luonnontuotteet ja käsityöt matkamuistoina, ja sen jälkeen erilaiset luontoretket, esim. marjan- tai sienenpoimintaretket. Paikallisen ruuan tarjoaminen matkailijoille nähdään myös tärkeänä. Green care on vielä melko vähän tunnettua toimintaa. Siihen läheisesti liittyvä hyvinvointimatkailu on tutumpaa ja saa myös enemmän kannatusta. Ohjelmapalveluyrityksiltä tiedusteltiin myös, millaisista luonnontuotealan ja matkailualan mahdollisista kehittämisvaihtoehdoista ne itse olisivat kiinnostuneita (kuvio 14).
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 15 Ohjelmapalveluyritysten kiinnostus erilaisia luonnontuotteiden ja lähiruuan hyödyntämisen kehittämisvaihtoehtoja kohtaan 2 4 6 8 Yhteistyö luonnontuotealan yrittäjien kanssa 63 Kehittämishanke 53 Yhteistyö hyvinvointialan yrittäjien kanssa 47 Lisäkoulutus 42 Opinnäytetyöt 26 % (n=21) Kuvio 14. Ohjelmapalveluyritysten kiinnostus erilaisia kehittämistoimenpiteitä kohtaan. Reilusti yli puolella ohjelmapalveluyrityksistä kiinnostaisi yhteistyö luonnontuotealan yrittäjien kanssa. Myös kehittämishanke saa kannatusta, samoin kuin yhteistyö hyvinvointialan yrittäjien kanssa. Lisäkoulutuskin kiinnostaa 42 % ohjelmapalveluyrittäjistä. Opinnäytetyöt ovat yksi keino saada yrityksiin esimerkiksi tuotekehitysapua, mutta vaihtoehto on toistaiseksi huonosti tunnettu alueella, koska Koillismaalla ei ole omaa luonnontuotealan koulutusta. Siitä huolimatta 26 % yrittäjistä oli kiinnostunut myös opinnäytetöiden ym. tuomista hyödyntämismahdollisuuksista. Vapaapalautteena pyydettiin lisäksi kommentteja, millaisesta koulutuksesta yrittäjät mahdollisesti olisivat kiinnostuneita. Saadut palautteet olivat: "lähiruuan kaupallistaminen ja lähiruokaan perustuvien retkien markkinoinnin ja myyntikanavien toteutus ja alan mahdollisuudet" "tarinat ja perinnetieto" "perinnetietous alueen historiasta ja historiallisista paikoista" "Kalatuotteiden valmistus" "perinnetieto" Perinnetiedon merkitys näyttää korostuvan yritysten antamissa vastauksissa, mikä on varsin ymmärrettävää matkailualalla, jossa tarinoilla ja perinteillä on merkittävä rooli tuotteiden sisällölle. Kaiken kaikkiaan ohjelmapalveluyritysten osalta mielenkiinto luonnontuotealaa kohtaan näyttää olevan positiivisten odotusten vallassa.
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 16 6.2 Vähittäiskauppa Vähittäiskaupoilta tiedusteltiin aluksi, onko niillä tällä hetkellä valikoimissaan paikallisia elintarvikkeita tai luomuelintarvikkeita (kuvio 15). Onko valikoimissa tällä hetkellä lähellä/ paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita tai luomuelintarvikkeita? 2 4 6 Kyllä, ja aiomme lisätä niitä jatkossa 4 6 Kyllä, riittävästi 1 Lähellä tuotettuja elintarvikkeita Kyllä, mutta vähennetään jatkossa Luomu-elintarvikkeita Ei vielä, jatkossa kyllä 2 Ei ole, eikä ole suunnitelmissakaan 1 2 Vähittäiskaupan vastaukset, n=8 Kuvio 15. Vähittäiskaupan tämän hetkinen luomu- ja lähiruuan tarjonta. Suurimmalla osalla kaupoista oli valikoimissaan lähiruokaa. Ne, joilla ei ollut, perustelivat vastaustaan sillä, ettei sitä ole tarjolla. Luomuelintarvikkeita oli tällä hetkellä tarjolla hieman lähiruokaa vähemmän, mutta jatkossa niiden ottamista valikoimiin suunnitteli 2 yritystä. Seuraavaksi tiedusteltiin tarkemmin, mitä paikallisia tuotteita kaupoilla on tällä hetkellä valikoimissaan ja minkä tuoteryhmien osalta ne odottavat kysynnän olevan kasvussa (kuvio 16).
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 17 Vähittäiskaupan tämän hetken valikoima paikallisten tuotteiden osalta ja näkemys kysynnän kasvusta tuoteryhmittäin % (n=8) 2 4 6 8 Leipomotuotteet Liha ja lihajalosteet Paikalliset käsityöt ja matkamuistot Marjat ja marjajalosteet Kala ja kalajalosteet Vihannekset, juurekset tai niistä Maitotuotteet Yrtit ja yrttivalmisteet Hyvinvointituotteet Sienet Hunaja 14 13 14 13 14 25 25 29 38 38 43 43 43 43 5 57 57 63 75 Valikoimissa tällä hetkellä Kysyntä tulee kasvamaan Kuvio 16. Paikallisten tuotteiden valikoima vähittäiskaupoissa ja arvio kysynnän kasvusta tuoteryhmittäin. Eniten kauppojen valikoimista tällä hetkellä löytyy paikallisia leipomotuotteita, lihaa sekä paikallisia käsitöitä ja matkamuistoja, joiden jälkeen seuraavat marjat ja kalat. Kiinnostavimpia tuoteryhmiä kysynnän kasvun kannalta ovat vähittäiskaupan puolella, samoin kuin ohjelmapalveluyrityksissä, paikalliset käsityöt ja matkamuistot. Samoin marjoille ja marjajalosteille odotetaan merkittävää kysynnän kasvua. Paikallista hunajaa ei vähittäiskaupassa tällä hetkellä ole lainkaan tarjolla, mutta sille olisi selkeästi kysyntää. Sienet ovat vähittäiskaupassa muista toimialoista poiketen tuoteryhmä, jolla ei nähdä olevan kysyntää. Vähittäiskaupoille esitettiin kysymys siitä, miten niiden mielestä paikallisten tuotteiden myynti kaupoissa tulisi järjestää (kuvio 17). Sama kysymys esitettiin myös matkailijoille ja tuottajille. Näiden ryhmien antamat vastaukset ovat luettavissa omista raporteistaan. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että matkailijat toivoivat ensisijaisesti paikallisia tuotteita esille omiin hyllyihinsä, kun se vähittäiskaupan näkemyksen mukaan oli huonoin vaihtoehto myynnin järjestämiseksi.
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 18 Vähittäiskaupan näkemys: miten paikallisten tuotteiden myynti tulisi järjestää kaupoissa 5 1 % (n=8) Paikallisista tuotteista merkintä hyllyn reunassa 5 17 33 Erittäin tärkeää Paikallisissa tuotteissa oma paikallisuuden osoittava merkintä 43 43 14 Tärkeää Jonkin verran tärkeää Tuote-esittelypäivät ja -tilaisuudet kaupoissa 13 5 38 Ei lainkaan tärkeää Paikalliset tuotteet ovat kaupassa myynnissä omissa hyllyissään 13 25 38 25 Kuvio 17. Vähittäiskaupan näkemys siitä, miten paikallisten tuotteiden myynti kaupoissa tulisi järjestää. Matkailijoiden ja kaupan näkemykset menevät siis tämän kysymyksen kohdalla ristiin sen kohdalla, mikä on paras tapa laittaa esille paikallisia tuotteita. Molemmat ryhmät ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että merkintä paikallisuudesta hyllyn reunassa on myös hyvä tapa tuoda paikallisia tuotteita paremmin esiin. Vähittäiskaupan edustajilta saatiin myös lisäkommentteja, joissa käsiteltiin paikallisten tuotteiden myyntiä kaupoissa: Matkailijat haluavat ostaa paikallistuotteita mitä vaan on saatavilla kohtuu hintaan Sekalainen on seurakunta, huonosti tarjolla ja huonosti tarjotaan Yleensä paikalliset tuotteet ovat hinnaltaan kalliimpia ja ihmiset, jotka juoksevat tarjousten perässä, eivät niitä osta. Paikalliset ihmiset eivät osta oman alueen tuotteita, mutta turistit ja mökkiläiset niitä ostavat.
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 19 6.3 Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet Ravintoloilta kysyttiin heti aluksi niiden tämän hetkisestä lähiruuan käytöstä ja näkemyksistä, minkä tuoteryhmien osalta kysyntä tulee jatkossa kasvamaan (kuvio 18). Ravintoloiden tämän hetkinen lähiruuan käyttö ja näkemys tulevasta kysynnästä tuoteryhmittäin 2 4 6 8 1 Marjat ja marjajalosteet Liha ja lihajalosteet Kala ja kalajalosteet Sienet Leipomotuotteet Vihannekset ja juurekset Maitotuotteet Yrtit ja yrttivalmisteet Hunaja 8 7 23 46 36 39 43 43 43 54 64 85 86 85 86 77 86 % vastaajista, n=16 Käytössä tällä hetkellä Kysyntä tulee kasvamaan Kuvio 18. Ravintoloiden tämän hetkinen lähiruuan käyttö ja näkemys tulevasta kysynnästä tuoteryhmittäin. Tärkeimmällä sijalla ravintoloissa olivat marjat, liha sekä kala ja niistä valmistetut tuotteet. Muista vastaajaryhmistä poiketen sienet olivat tärkeysjärjestyksessä erittäin korkealla sijalla. Niiden kysynnän myös nähdään kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessakin, samoin kuin muidenkin lähiruokatuoteryhmien. Muista ryhmistä poikkeavaa oli myös arvio yrttien kysynnän kasvusta. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että ravintola-ala arvostaa selkeästi paikallisia tuotteita ja myös näkemykset lähiruuan kysynnän kehityksestä ovat positiivisia. Osa vastaajista oli lisäksi tarkentanut vastaukseensa tuotteita, joiden käyttömäärien kysynnän uskottiin ravintoloissa olevan kasvussa: "peruna" "hillat ja mustikat" "kampanisut" "käristys" "hirvi (2 mainintaa) "muikku Ravintoloilta tiedusteltiin lisäksi, miten lähi- ja luomuruuan osuus niiden käyttämistä raaka-aineista tulee todennäköisesti kehittymään jatkossa (kuvio 19).
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 2 Ravintoloiden näkemys lähi-ja luomuruuan käytön osuudesta jatkossa 2 4 6 8 Kasvaa jatkossa Pysyy samana 25 27 75 73 Lähiruuan osuus Luomuruuan osuus Vähenee jatkossa % vastaajista, n=16 Kuvio 19. Ravintoloiden näkemys siitä, miten lähi- ja luomuruuan osuus ravintoloissa tulee jatkossa kehittymään. Sekä lähi- että luomuruuan käytön odotetaan selkeästi lisääntyvän. Neljäsosa vastaajista arvioi niiden osuuden ravintoloiden raaka-aineista pysyvän jatkossa ennallaan. Kukaan ei arvioi käyttömäärien nykyisestä vähenevän. Ravintoloilta kysyttiin myös niiden tällä hetkellä käyttämien lähi- ja luomuraaka-aineiden osuutta kaikista niiden käyttämistä raaka-aineista (kuvio 2). % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Luomun ja lähiruuan osuudet ravintoloiden käyttämästä raaka-aineesta 5 1 15 Vastaukset, n= 12 Lähiruokaa % raaka-aineista Luomun osuus raaka-aineista Kuvio 2. Lähi- ja luomuruuan osuus ravintoloiden raaka-aineista tällä hetkellä. Kysymykseen vastasi 12 ravintolaa, joilla luomun osuus käytetyistä raaka-aineista vaihteli välillä - 5% ja lähiruuaksi luokiteltavien raaka-aineiden osuus -8%. Yleisesti lähiraaka-aineita oli käytössä luomua enemmän ja suurimmalla osalla lähiruokaa oli 1-3% raaka-aineista, kun taas luomua ei suurimmalla osalla yrityksistä ollut juuri lainkaan. Ravintoloiden voikin olettaa olevan tällä hetkellä
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 21 profiloituneita lähi- ja luomuruuan käytön osalta joko niihin, joilla se on tärkeä osa toimintakonseptia tai niihin, jotka tarjoavat aivan toisentyyppistä ruokaa. Ravintoloiden keskuudessa on myös eroja siinä, miten paikalliset raaka-aineet näkyvät niiden ruokalistalla ja miten raaka-aineiden alkuperästä kerrotaan asiakkaille (kuvio 21). Lähiruoka-termin käyttö ja näkyvyys ravintoloissa % vastaajista (n=16) 1 2 3 4 5 6 Paikallisista raaka-aineista kerrotaan vain kysyttäessä 57 Listalla "Koillismaa-menu" tai lähiruokavaihtoehtoja Käyttöä harkitaan 33 36 Paikalliset raaka-aineet näkyvät listalla Käytössä muu vastaava käsite 27 29 Lähiruoka -termi käytössä Ei ole käytössä 2 2 Paikallisia raaka-aineita ei juurikaan käytetä 7 Kuvio 21. Lähiruoka termin käyttö ja paikallisten raaka-aineiden näkyvyys ravintoloissa Suurin osa ravintoloista kertoo raaka-aineiden alkuperästä vain asiakkaan erikseen kysyessä asiasta. Monilla on kuitenkin tarjolla myös erillisiä lähiruokavaihtoehtoja ja paikalliset raaka-aineet näkyvät listalla (29% ravintoloista). Matkailijoille toteutetussa kyselyssä puolet matkailijoista toivoi löytävänsä lähiruokaa ravintoloiden ruokalistoilta. Niistä ravintoloista, jotka eivät käytä lähiruoka käsitettä, osa ilmoitti käyttävänsä jotain muuta vastaavaa käsitettä tai ilmaisua. Näitä olivat: paikallinen, hyvän ruuan käsite, paikallisesti tehty tai esimerkiksi Kitkan siikaa / Kitkan viisaat. Myös ravintoloilta tiedusteltiin kiinnostusta lisäkoulutusta kohtaan (kuvio 22).
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 22 Ravintoloiden kiinnostus lisäkoulutusta kohtaan aihepiireittäin 2 4 6 8 Tarinat ja perinnetieto luonnontuotteisiin liittyen 7 Reseptiikka luonnontuotteisiin liittyen 6 Hankintaosaaminen 4 Yrttien käyttö 3 Elintarvikelainsäädäntö 2 Kuvio 22. Ravintoloiden kiinnostus lisäkoulutusta kohtaan. % vastaajista (n=16) Selkeästi eniten kaivattiin lisäkoulutusta luonnontuotteisiin liittyvästä perinnetiedosta, eli tarve oli sama kuin ohjelmapalveluyrityksillä. Matkailussa tarinoilla on suuri merkitys tuotteen myyntiin, joten tämä on selkeästi osa-alue, johon tulevaisuudessa kannattaisi panostaa. Tärkeä lisäkoulutustarve ravintoloilla on myös reseptiikka luonnontuotteisiin liittyen. Reseptiikkaa kehittämällä voitaisiinkin alueen omille tuotteille saada merkittävää lisäarvoa ja toisaalta ravintoloille uusia erikoistumisen mahdollisuuksia. Byrokratian asettamat reunaehdot koettiin osin hankaloittavan toimintaa, mikä on sama vastaus, joka saatiin tuottajille ja jalostajille suunnatusta kyselystä. Yrttien käyttö on viime aikoina ollut ravintoloiden kasvavan kiinnostuksen kohteena, ja myös tässä kyselyssä 3 % ravintoloista olisi kiinnostunut asiaan liittyvästä lisäkoulutuksesta. 7. Yhteenveto ja johtopäätökset Tämän kyselyn sekä siihen liittyvien kahden muun kyselyn tulosten perusteella voidaan tehdä suuntaaantavia tulkintoja Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealojen yhteisistä kehittämiskohteista, kehittämisen esteistä ja toisaalta mahdollisuuksista sekä eri toimijoiden kiinnostuksesta aihetta kohtaan. Lähiruuasta ja luonnontuotteista on positiivinen mielikuva niin matkailijoiden kuin matkailutoimialan ja kaupan alan yrityksilläkin ja ne nähdään tärkeinä alueen matkailusektorin kehittämisessä. Matkailijat odottavat löytävänsä paikallisia tuotteita matkakohteestaan ja niitä pitäisi olla tarjolla ja löydettävissä mahdollisimman helposti. Myös ravintolat, ohjelmapalveluyritykset, majoitusliikkeet ja kaupat näkevät, että paikallisilla tuotteilla on mahdollista saada lisäarvoa tuotteille ja palveluille. Tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan kohtaa, sillä tuottajia on vähän ja yhteistyö sekä tuottajien välillä että tuottajien ja matkailusektorin toimijoiden kesken on ollut vähäistä. Varsinkaan ravintoloilla ja majoitusyrityksillä ei ole tietoa oman alueensa tuottajista. Toisaalta tuottajillakaan ei ole tietoa mahdollisista ostajista. Yhteistyön lisääminen eri toimialojen välillä onkin välttämätöntä, jotta
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 23 paikallisia tuotteita saataisiin alueella enemmän myyntiin, räätälöityä kysyntää vastaaviksi ja tuotevalikoimaa kehitettyä. Kyselyjen perusteella kysyntää olisi lähes kaikille tuoteryhmille. Matkailutoimialalla toivottiin paikallisten elintarvikkeiden lisäksi erityisesti matkamuistoiksi soveltuvia luonnontuotteita ja paikallisia käsitöitä, hyvinvointituotteita sekä maaseudun kulttuuriin liittyviä palveluita. Maatilojen suoramyyntipisteet kiinnostaisivat niin matkailijoita kuin matkailuyrityksiäkin. Ylipäätään lähiruokaa ja paikallisia tuotteita olisi selkeästi mahdollista hyödyntää matkailusektorilla entistä enemmän ja monipuolisemmin. Toimitusvarmuus ja logistiikkakysymykset sekä yhteydenpidon hankaluus tuottajien ja matkailuyritysten välillä ovat kehittämisen ongelmakohtia, jotka johtuvat mm. tuottajien keskinäisen yhteistyön puutteesta. Yksittäisillä toimijoilla ei ole resursseja hoitaa markkinointia, tuotantomäärät eivät riitä, toimitukset paikallisiin yrityksiin tulevat kalliiksi, ja toisaalta matkailuyrityksille on hankalaa hoitaa hankintojaan monilta erillisiltä toimijoilta. Tärkeimpiä alan kehityskohteita matkailuyritysten mielestä olivatkin lähiruuan ja luonnontuotteiden saatavuuden parantaminen esimerkiksi perustamalla alueelle lähiruokatukku, tuottajien osuuskunta, myyntirengas tai vastaava järjestely, jolla myyntiä voitaisiin helpottaa. Tuotevalikoiman suppeus ja tuotteiden heikko löydettävyys muodostuivat myös suurimmaksi selitykseksi sille, miksi matkailijat eivät ostaneet enemmän paikallisia tuotteita. Ylipäätään enemmän tietoa paikallisista tuotteista kaipaavat niin matkailuyritykset kuin matkailijatkin. Yhteiset markkinointitoimenpiteet olisivatkin erittäin tärkeitä paikallisten tuotteiden paremman löydettävyyden helpottamiseksi ja sitä kautta kysynnän kasvattamiseksi. Tuotteiden valikoiman kasvattamiseksi ja kysyntälähtöisyyden parantamiseksi sekä ylipäätään käytön lisäämiseksi kyselyihin annetuissa vastauksissa toivottiin mm. jatkojalostus- ja tuotekehityskoulutusta, tietoa luonnontuotteisiin liittyvästä reseptiikasta ja perinnetiedosta, sekä neuvontaa elintarvikelainsäädännöstä ja hankintaosaamisesta. Kysely herätti yrittäjissä runsaasti kiinnostusta. Alueella on virinnyt positiivinen kehittämisen ilmapiiri, johon tulee nyt tarttua erilaisilla kehittämistoimenpiteillä. Jatkossa, jotta luonnontuotealaa saadaan Koillismaalla vietyä eteenpäin, tarvitaan mm. erilaisia koulutus- ja tiedotustoimenpiteitä, yrityskohtaista kehittämistä, yhteistyön lisäämistä, markkinointitoimenpiteitä sekä myös kehittämishankkeita, joilla näitä toimenpiteitä voidaan osin toteuttaa. Lopuksi kommentteja ja ehdotuksia, joita yritykset antoivat vapaasti aiheeseen liittyen kyselyn loppuun: "Olisikohan paikallisilla tuottajilla innostusta pitää esim. tori päiviä, jolloin kaikki voisivat myydä omia tuotteitaan samassa paikassa. Tämän voisi toteuttaa esim. Rukalla, jolloin myös turistit pääsisivät osalliseksi herkuista." "Tämäkin ko. ala vaatisi huomattavasti tehokkaampaa markkinointia... Ennen kaikkea ulkomaiden suuntaan. Lähiruuan merkitystä ei vielä tunnusteta mm. sen vähäisen hiilijalanjäljen suhteen ja merkityksestä ilmaston muutokseen." "Kuusamossa on paljon nuoria ja aikuisia, jotka olisivat kiinnostuneita lähiruoasta ja luomusta, mutta niiden saatavuus on oman jaksamisen varassa. Kuusamolaisiinkin kannattaa panostaa eikä vain matkailijoihin. Eli myös kylälle saatavuus hyväksi vaikka turistit Rukalla pääosin ovatkin."
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 24 "Tärkeitä kysymyksiä, työsarkaa tulee riittämään tämän asian tiimoilta." "Paikallisten liikkeiden tulisi suosia oman paikkakunnan yrittäjiä." "Rukalle yhteinen myyntipiste kaikille paikallisille tuotteille ja avoimena joka päivä. Vierailut siellä tuotantoyksikössä, jossa pääsee seuraamaan valmistusta" "Hyvä alku saavutettu, mutta tuottajat tarvitsevat myös varmuutta markkinoista, että uskaltavat panostaa. Siirtyminen pelkästään tukuille myyvästä alkutuottajasta myös pienempiä yksiköitä palvelemaan vaatii usein isoja investointeja varastoihin, käsittelytiloihin, logistiikkaan jne. Jos markkinat epävarmat, niin harva uskaltaa lähteä kasvattamaan toimintaa." "Matkailulehti Rukan sivuilla olemme pyrkineet tuomaan tunnetuksi koillismaalaista lähiruokaa. Tällä hetkellä esittelemme koillismaalaisia keittiömestareita, jotka antavat myös vinkkejä paikallisten einesten käytöstä." "Hyvä aihe, mihin kannattaisi satsata. Meitä kiinnostaisi lähteä lähiruoka hankkeeseen mukaan. Mutta asetukset ja säädökset on tällä hetkelle meille liian monimutkaista. Kiinnostusta lihaa kohtaa on tullut Helsingistä saakka, mutta emme pysty näissä puitteissa itse toimimaan." "Mielenkiintoinen aihe ja varmaankin jossakin määrin tulevaisuuden juttu." "Paikallisuus, luonnon puhtaus, eksoottisuus, riista & kala, marjat, vihannekset, luomu = tuottajien kuvat esiin tuotantoketjun läpinäkymisen takeeksi (esim. Saarioisen broilertuottajat)" "Paikallistuotteet kunniaan ja yhteistyötä enemmän paikallisten toimijoiden välille." "Asiakkaat pyytävät paikallisia tuotteita, mutta joitain tuotteita ei saa ympäri vuoden ja kaikki asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan korkeampaa hintaa. Meidän kaikille asiakkaille lähiruoalla on suuri merkitys!" "Yhdistyksemme toimii pääsääntöisesti nuorten kanssa ja tiedottaa lapsille sekä nuorille luonnontuotealasta. Järjestämme esim. luonnontuotekeruutapahtuman/-mia tulevana kesänä. Luonnontuotteet voisivat olla myös täällä puhtaassa pohjoisessa tärkeä lisäansaintamuoto." "Paremmin esillä /näkyvillä" Lähdeaineisto MMM, Lähiruokaselvitys 212. Ehdotus lähiruokaohjelman pohjaksi 212-215. Ruokatietoa 211. Suomen Gallup Elintarviketieto 211.
Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanke 212 S i v u 25 LIITE 1. Kutsuviesti sähköiseen kyselyyn. Hei! Kutsumme Teidät antamaan mielipiteenne lähiruoka- ja luonnontuoteaiheiseen kyselyyn, joka on suunnattu Koillismaan matkailuyrityksille, ravintoloille ja vähittäiskaupoille. Kyselyllä selvitämme alueemme matkailutoimialan kiinnostusta maaseutuyritysten ja luonnontuotealan tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia kohtaan. Kyselyjä tehdään myös matkailijoille ja maaseutuyrityksille, joten tuloksena saadaan kattava kuva alueemme tämän hetken tilanteesta, kehittämistarpeista ja uusista mahdollisuuksista. Vastaamisen voitte aloittaa klikkaamalla seuraavaa linkkiä tai kopioimalla linkin Internet-selaimen osoiteriville http://editor.zef.fi/naturpolis/player/?d=51-esim123 Kyselyyn vastaaminen vie noin 1 minuuttia. Jokainen vastaus on tärkeä, joten toivottavasti löydätte hetken aikaa vastaamiseen! Tuloksista kertomisen ja jatkotoimenpiteiden suunnittelun vuoksi toivoisimme, että jätätte yhteystietonne kyselyn lopussa olevaan yhteystietokenttään. Tietoja ei käytetä markkinointitarkoituksiin eikä yhdistetä yksittäisiin vastauksiin. Vastauksia pyydetään 16.3.212 mennessä. Lämmin kiitos ajastanne! Keväisin terveisin Kirsi Kuosku kirsi.kuosku@naturpolis.fi PIKAOHJE: 1. Vastaaminen tapahtuu hiirellä työskennellen 2. Voit muuttaa vastauksiasi valitsemalla kysymyksen aktiiviseksi kysymyslistasta ja sijoittamalla sen uudelleen vastausalueelle 3. Voit keskeyttää jatkaaksesi myöhemmin painamalla Keskeytä-nappia Kyselyssä käytettäviä käsitteitä: Lähiruoka: Ruuantuotanto ja kulutus, joka käyttää raaka-aineita ja tuotantopanoksia omalta talousalueelta. Lähiruoka tukee paikallisia elinkeinoja ja paikallisten ihmisten hyvinvointia. Luonnontuotteet: Luonnontuotteilla tarkoitetaan luonnonvaraisia ja puoliviljeltyjä marjoja, sieniä ja yrttejä sekä erikoisluonnontuotteita. Luonnontuotteita voidaan hyödyntää mm. elintarvikkeina, koriste-esineinä tai hyvinvointi- ja matkailupalveluissa. Luomu-ruoka: Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka. Luomutuotannon muotoja ovat kasvi- ja eläintuotanto sekä luonnosta saatavat keruutuotteet. Tuotannossa otetaan huomioon ympäristö ja luonnonvarat. Luomutuotanto on viranomaisten valvoma tuotantomuoto, jota säädellään EU:n luomuasetuksessa. Green care: Luonto-, eläin-, ja maatila-avusteiset menetelmät hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Kysely toteutetaan osana Koillismaan matkailu- ja luonnontuotealan esiselvityshanketta (1.1.-31.8.212), joka on saanut rahoituksen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Rahoituksen on myöntänyt Myötäle ry / Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.