Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423
Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria Pohjois-Karjala 10:15 Nurmien täydennyskylvö- ja seoskokeet, Gratilin vaikutus puna-apilaan Valkuaiskasvikokemukset, vanhempi tutkija Päivi Kurki, MTT 11:45 Ruokailu (omakustanteinen) 12:30 Laidunkasvi- ja zeoliittikokeet Itä-Suomen yliopisto, lehtori Eeva Kuusela 13:30 Mädätelannoitteen levitysmäärä ja menetelmäkokeen tuloksia Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, lehtori Juha Kilpeläinen 14:30 Nurmien rikkakasvien hallinta, Gratil koe Business Support Manager Janne Laine, Bayer Oy 15:00 Rae hankkeen esittely, Helvi Leinonen, ProAgria Pohjois-Karjala 15:15 Kesän 2012 kokeet, keskustelu 15:30 Tilaisuuden päätös
Hankkeen tavoitteet Tiloilla tapahtuvien havaintokokeiden avulla tuoda esille käytännön viljelyyn sovellettavissa olevia tuotantokustannuksia säästäviä ratkaisuja ja menetelmiä Havaintokokeissa haetaan ratkaisuja mm. palkokasvilaitumien ja - säilörehunurmien ja valkuaiskasvien viljelyssä esiintyviin ongelmiin Erilaisia havaintokokeita on ollut vuosina 2010-2011 20 kappaletta ja tiloja on ollut mukana yhteensä 51. Yhteensä havaintokokeita on ollut 66 kpl Tavoitteena on myös hakea Itä-Suomen tilusrakenteeseen sopivaa lannan tehokasta hyödyntämistä ja logistiikkaa
Hankkeen kesto on 1.11.2009 31.10.2012. Hankkeessa toteuttajina ovat ProAgria Pohjois-Karjala MTT, kasvintuotannon tutkimus Itä-Suomen yliopisto Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Hankkeen toimenpiteet ISY:n kokeet ovat laidunkokeita, joissa tutkitaan monivuotisia palkokasveja (keltamaite ja valkoapila) tai yksivuotista ruisvirnaa laidunnuksessa. Lisäksi koeasetelmissa tutkitaan metsä- ja reunalaitumia. Uutena zeoliittikoe MTT:n kokeet ovat nurmi- ja valkuaiskasvikokeita (mm. lohkokohtainen nurmen satomäärä, Gratil koe, nurmen täydennyskylvö, sinilupiini, syysrypsi, lannanlevitys nurmen pintaan) Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun osiossa energia ja lantalogistiikka ovat keskeisessä roolissa Pienryhmät; rypsi, ruis, luomu Opintomatkat
Pellonpiennartilaisuudet Opintomatka Ruotsiin Kesä 2012 Mahdollisia uusia kokeita: Härkäpapu säilörehuksi Puitava sinilupiini Seuraavat kokeet jatkuvat: MTT: Lohkokohtainen nurmen satomäärä, apilanurmisäilörehu Itä-Suomen yliopisto: Laidunkasvina keltamaite, metsä- ja reunalaidunkokeet, zeoliitti koe
Hankkeen valkuaiskasvikokeet: Syysrypsi seoskasvustona Tavoitteet; talvehtimisen parantaminen, muokkauskertojen vähentäminen Syysrypsi (Largo) 4,5 kg/ha kylvettiin keväällä 2010 ohran kanssa (Vilde) Ei sopivaa kasvinsuojeluainetta käytettävissä Ohran puinti => syysrypsi jatkaa kasvuaan syksyllä Seuraavana keväänä rypsikasvusto harva ja se näkyi sadossa (n. 500 kg/ha)
Keväthavaintoja
Sinilupiini valkuaiskasvina Ruokinnallisesti sopii hyvin naudoille ja jopa ihmisravinnoksi Kokeessa mukana 3 luomutilaa Seoskasvusto sinilupiini Haags Blaue 94 kg/ha + 66 kg vehnä Kasvusto korjattiin säilörehuksi Kahdella tilalla kasvustot epäonnistuivat kuivuuden vuoksi
Sinilupiinivehnäkasvusto Kiteellä 1.9.2011
Sinilupiinin rehuanalyysi tuloksia
Herne-viljaseoskasvustot Säilörehuksi korjattavia kasvustoja, joissa vihantaa massaa tuottavia vihantaherneitä (esim. Arvika, Florida, Akoija) 2 koetilaa, joilla kummallakin vihantaherne + vihantavehnä + Westerwoldin- tai Italian raiheinä Esimerkkiseos; 100 kg Anniina vehnä + 50 kg Arvika vihantaherne + 15 kg Meroa italianraiheinä (lohkoa laidunnettu loppukesä)
Säilörehunäytteitä Näytteenottopäivä 20.12.2010 Muut tiedot Koostumus: Vehnä+ herne Tulos Kuiva-aine, g/kg 348 D-arvo, g /kg ka 642 Raakavalkuainen, g /kg ka 135 Kuitu, g /kg ka 484 Hehtolitrapaino, kg/hl Rehuarvot: Muuntokelpoinen energia, 9,90 MJ/kg ka OIV, g /kg ka 82 PVT, g /kg ka 14 Syönti-indeksi 120 Säilönnällinen laatu: ph 4,10 Ammoniakkityppi, g/kg N 20 Maito- ja muurahaishappo, 49 g /kg ka Haihtuvat rasvahapot, 8 g /kg ka Liukoinen typpi, g/kg N 310 Sokeri, g /kg ka 21 Laatuarvosana Näytetunniste Laakasäilö Näytteenottopäivä 08.02.2011 Muut tiedot herne-vehnä Koostumus: Tulos Kuiva-aine, g/kg 405 D-arvo, g /kg ka 610 Raakavalkuainen, g /kg ka 140 Kuitu, g /kg ka 436 Hehtolitrapaino, kg/hl Rehuarvot: Muuntokelpoinen energia, 9,50 MJ/kg ka OIV, g /kg ka 79 PVT, g /kg ka 23 Syönti-indeksi 116 Säilönnällinen laatu: ph 4,10 Ammoniakkityppi, g/kg N 30 Maito- ja muurahaishappo, 44 g /kg ka Haihtuvat rasvahapot, 9 g /kg ka Liukoinen typpi, g/kg N 430 Sokeri, g /kg ka 52 Laatuarvosana