HIRVENSALMEN LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

FCG Finnish Consulting Group Oy HIRVENSALMEN KUNTA HIRVENSALMEN LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA Kunnanvaltuusto 10.4.2012 10 Kaavaselostus 346-C8281 20.3.2012 27.3.2012 02.4.2012 RANTAOSAYLEISKAAVA ON TULLUT VOIMAAN KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖK- SELLÄ 25.6.2012 111 LUKUUNOTTAMATTA TILOJA: SUVIRANTA 419-7-1, HON- KALA 423-1-94, SÄRKKÄ 423-1-132, VAHVA-MATTI 423-2-12, KÄMPINMÄKI 404-4-28, KOREANKIVENRANTA 404-4-29, SALMELA 419-5-57, KOURANTA 407-3-30, RIIHINIEMI 403-1-11, METÄSLAHTI 413-2-9 JA KALASTUSVALKAMA 419-878-4

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 PERUSTIEDOT... 1 2.1 Suunnittelualue... 1 2.2 Suunnittelutilanne... 2 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 2 2.2.2 Maakuntakaava... 4 2.2.3 Yleiskaava... 6 2.2.4 Asemakaava... 6 2.2.5 Rakennusjärjestys... 6 2.2.6 Rakennuskiellot... 8 2.2.7 Inventointitiedot... 8 2.2.8 Aikaisemmat suunnitelmat ja lähteet... 8 3 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 9 3.1 Asutus... 9 3.1.1 Vakituinen asutus... 9 3.1.2 Vapaa-ajan asutus... 9 3.2 Elinkeinot ja palvelut... 9 3.3 Matkailu, virkistys ja kulttuuri... 10 3.4 Liikenne... 10 3.5 Kunnallistekniikka... 10 3.6 Maanomistus... 11 4 LUONTO JA MAISEMA... 11 4.1 Luontoselvitys... 11 4.1.1 Johdanto... 11 4.1.2 Menetelmät... 11 4.1.3 Alueen yleispiirteet... 11 4.1.4 Alueen arvokkaat lajit... 13 5 ALUSTAVAT TAVOITTEET... 14 5.1 Perusselvitykset tavoitteiden pohjana... 14 5.2 Yleiset tavoitteet... 18 5.3 Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet... 18 5.3.1 Rantarakentaminen... 18 5.3.2 Taajamien lähialueet, kyläalueet ja ympärivuotinen asutus... 19 5.3.3 Loma-asutus... 20 5.3.4 Matkailu, palvelut ja elinkeinot... 21 5.3.5 Virkistys, veneily ja maantieliikenne... 22 5.3.6 Vesistöt ja kunnallistekninen huolto... 23 5.4 Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet kulttuuriympäristön erityispiirteet... 23 5.4.1 Muinaisjäännökset (SM)... 23 5.4.2 Kulttuurimaisema-alueet ja miljööt... 24 5.5 Sektorikohtaiset tavoitteet luonnonympäristö ja luonnonsuojelu... 25 5.5.1 Arvokkaat kohteet ja maankäyttösuositukset... 25 5.5.2 Maisemanhoito ja suojelu... 27 5.6 Mitoitusperiaatteet... 28 5.7 Rakennusoikeuden määrittäminen... 29 5.7.1 Kantatilatarkastelu... 29 5.8 Yleiskaavan tavoitteelliset alueet ja mitoitusnormit... 30

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus II 6 RANTAYLEISKAAVA... 33 6.1 Yleisperustelut... 33 6.2 Kokonaisrakenne... 34 6.3 Aluevaraukset... 35 6.3.1 Maatilantalouskeskusten alue (AM)... 35 6.3.2 Asuinalue (A)... 35 6.3.3 Rantarakennusalue (ARA)... 36 6.3.4 Loma-asutus (RA, RM)... 36 6.3.5 Virkistysalueet (VR)... 38 6.3.6 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M, MY)... 38 6.3.7 Liikenne ja yhdyskuntatekniikka... 39 6.4 Kulttuuri- ja luonnonympäristö... 39 6.4.1 Luonnonympäristö... 39 6.4.2 Kulttuuriympäristö... 41 6.4.3 Maisemanhoito ja -suojelu... 42 6.5 Yleiset määräykset... 43 6.5.1 Rakentaminen... 43 6.5.2 Jätevesien käsittely ja jätehuolto... 44 6.5.3 Metsänkäsittely... 45 6.5.4 Tiestö... 45 7 TOTEUTTAMINEN... 45 7.1 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset... 45 7.2 Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella... 46 8 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 47 8.1 Yleistä... 47 8.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 47 8.3 Vaikutukset liikenteeseen ja yhdyskuntahuoltoon... 48 8.4 Vaikutukset luontoon... 48 8.4.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 48 8.4.2 Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen... 48 8.4.3 Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon... 48 8.4.4 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön... 48 8.5 Vaikutukset maisemaan, kyläkuvaan ja kulttuuriperintöön... 49 8.6 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön... 50 8.6.1 Vaikutukset viihtyvyyteen... 50 8.6.2 Taloudelliset vaikutukset... 50 8.7 Vaikutukset suunnitteluun ja päätöksentekoon... 50 8.8 Ohjeet rantarakennuspaikkojen jätevesien käsittelylle ja jätehuollon järjestämiselle 51 8.9 Arvio yleiskaavan aluevarausten vaikutuksesta ympäristöön ja alueisiin Naturaverkoston sisällä... 51 9 SUUNNITTELUVAIHEET... 52

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 1 ( 55 ) HIRVENSALMEN KUNTA HIRVENSALMEN LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO 2 PERUSTIEDOT 2.1 Suunnittelualue on päättänyt käynnistää otsikon mukaisen rantaosayleiskaavan laadinnan. Rantayleiskaavaan laadinnasta on ensimmäisen kerran päätetty kunnanvaltuuston kokouksessa 24.6.2002 ( 35), jolloin päätettiin, että länsiosan rantayleiskaavan laatiminen aloitetaan Liekune-Ryökäsvesi rantayleiskaavan valmistuttua. Liekune-Ryökäsvesi rantayleiskaava on hyväksytty 25.6.2006. Länsiosan rantayleiskaavan laadinnasta on maininta myös Hirvensalmen kunnan kaavoituskatsauksessa, joka on julkaistu 27.3.2008. Rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin rakennusluvat rantavyöhykkeelle voidaan myöntää suoraan kaavan perusteella. Perustieto- ja tavoitevaiheen sekä kaavaluonnosvaiheen suunnittelutyöstä ovat vastanneet FCG Finnish Consulting Group Oy:n Kuopion aluetoimistossa DI Timo Leskinen ja DI Simo Kaksonen. Kaavaehdotusvaiheesta ovat vastanneet FCG Finnish Consulting Group Oy:n DI Timo Leskinen ja DI Emmi Sihvonen. Luontoselvityksen suunnittelualueesta ovat laatineet FCG Planeko Oy:n Kuopion toimipisteestä Biologi FK Jari Kärkkäinen ja Biologi FM Minna Eskelinen. Suunnittelualue sijaitsee Hirvensalmen kunnassa Etelä-Savossa Hirvensalmen taajaman etelä- ja länsipuolella. Alueen seudullinen sijainti. Suunnittelualue käsittää seuraavat Hirvensalmen kunnan vesistöalueet: Suontee, Vahvajärvi, Iso-Sämpiä, Sämpiä, Saarva, Tervajärvi, Patajärvi, Iso Salas-

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 2 ( 55 ) järvi, Metsonlampi, Pirttilampi, Lahnalampi, Syylampi, Soppiolampi, Sotkulampi, Haukilampi, Tehrilampi, Kartiskalampi, Särkilampi sekä Särkilammen luoteispuolella sijaitseva pieni nimetön lampi, Iso Metsälampi ja Pieni Metsälampi. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 84,5 km 2, josta vesialuetta noin 50 km 2. Rantaviivan pituus on noin 231 km (ranta-asemakaavat mukaan lukien n. 243 km). 2.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueen rajaus. 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 24 :ssä. Lain 24 :n 1 momentin mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 3 ( 55 ) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus eri kaava-asteisiin. Yleiskaavoitustakin ohjaavat yleis- ja erityistavoitteet on tarkemmin esitelty esimerkiksi ympäristöministeriön julkaisussa Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, opas 5, Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden päivittämisestä. Päivitetyt tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2008. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan.. (www.ymparisto.fi) Nyt laadittavaa rantayleiskaavaa koskevat mm. seuraavat VAT:n yleistavoitteet: TOIMIVA ALUERAKENNE Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 4 ( 55 ) 2.2.2 Maakuntakaava KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelu-aluekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). LUONTO- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖINÄ ERITYISET ALUEKOKO- NAISUUDET Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Tavoitteiden käytön soveltamista kaavoituksessa on käsitelty tarkemmin ympäristöministeriön julkaisussa Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, opas 9, Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa. Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 15.12.2008 23.1.2009. Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 29.5.2009. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010 antamallaan päätöksellä. Maakuntakaava vahvistettiin lukuun ottamatta neljää vähittäiskaupan suuryksikkömerkintää. Maakuntakaava korvaa Etelä-Savon seutukaavan lukuun ottamatta ohjeellinen päärata merkinnällä vahvistetussa seutukaavassa osoitettua Mikkeli Lahti rataa, joka on jätetty seutukaavasta voimaan. Ympäristöministeriö määräsi maakuntakaavan tulemaan voimaan päätöksensä mukaisesti ennen lainvoimaisuutta.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 5 ( 55 ) Etelä-Savon maakuntakaava OTE. Etelä-Savon maakuntakaava OTE.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 6 ( 55 ) Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ja sen läheisyyteen on osoitettu seuraavat merkinnät: ma 3.602 Kuitula ja Lepola ma 3.605 Heintaipale ma 3.621 Tuulimylly Manninen mav 3.551 Hämeenmäen ja Hurrilan kylämaisemat mav 3.553 Kissakoski SL 3.422 Sahinsuo SL 3.423 Vahvaselän-Vahvajärven metsät SL 3.424 Suonteen eteläosa SL 3.425 Hyyrlammit MY 3.950 Ripatinkoski MYp 3.951 Heikkilän niitty SM 3.751 Töllinmäki SM 3.755 Kappelin paikka ge 3.493 Hurrila nat 3.402 Sahinsuo nat 3.403 Suonteen eteläosa nat 3.404 Vahvaselän-Vahvajärven metsät nat 3.406 Mäntyharjun reitin kosket vv 3.201 Suonteen venereitit st 3.151 Otava-Hirvensalmi-Leivonmäki 431 yt 3.152 Hämeenmäen pt mlr 3.74 Savonselän melontarengas 2.2.3 Yleiskaava 2.2.4 Asemakaava 2.2.5 Rakennusjärjestys Alueelle ei ole laadittu rantayleiskaavoja. Alueella on laadittu useita ranta-asemakaavoja, joista osassa on kaavaprosessi vielä kesken. Alueen ranta-asemakaavat: Harjula Sätkynsaari Niemelä Vapunmäki Tuhankosken ja Ilokallioniemen ranta-asemakaava Panni (kesken) Hirvensalmen kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan 15.2010. Rakennusjärjestyksessä on ranta-alueen rakennusten sijoittumisesta ja ympäristön huomioon ottamisesta, sekä muusta rakentamisesta on sanottu seuraavaa: RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTA- MINEN 3.1 SIJOITTUMINEN

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 7 ( 55 ) Uudisrakentaminen pyritään ohjaamaan olemassa olevan rakennetun ympäristön, tieyhteyksien ja vesihuollon vaikutuspiiriin ja samalla pyritään säästämään elollista luontoa. Etäisyydet Ellei muuta ole määrätty, tulee rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin asemakaavoitetulla alueella vähintään neljä metriä ja muualla vähintään viisi metriä. Luvan myöntävä viranomainen voi poiketa etäisyysvaatimuksesta, mikäli poikkeamiseen on naapureiden kirjallinen suostumus. Rakennuksen etäisyyden tien keskilinjasta tulee olla Kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen makaiset. Palovaarallista rakennusta kuten savusaunaa ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. Samalla rakennuspaikalla olevan savusaunan etäisyys muihin rakennuksiin tulee olla vähintään 20 metriä. Palopäällikön antamalla luvalla savusauna voidaan rakentaa lähemmäksikin samalla rakennuspaikalla sijaitsevaa rakennusta. Tällöin savusaunan rakenteelliseen paloturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa ja kasvillisuutta säästää sekä istuttaa siten, että maisemakuvan luonnonmukaisuus säilyy. Mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, tulee uuden, kerrosalaltaan enintään 25 m²:n ja pohjanpinta-alaltaan enintään 35 m²:n suuruisen, saunan, savusaunan ja grillikatoksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla vähintään 10 m mitattuna rakennuksen ulkokehästä ja muun 80 m² pienemmän rakennuksen tai näkyvämmän rakennelman etäisyyden vähintään 20 m. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun asuinrakennuksen tai muun vähintään 80 m²:n suuruisen rakennuksen etäisyyden rannasta tulee kuitenkin olla vähintään 40 metriä. Venevaja ei saa ulottua veden päälle ja sen on sopeuduttava ympäröivään rakentamiseen ja maastoon. Asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään yhden (1) metrin pitkäaikaisen ylävesipinnan (HW) yläpuolella. Mikäli ylävedenpinta ei ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1.5 metriä pitkäaikaisen keskivedenpinnan (MW) yläpuolella. Saareen rakennettaessa on rakennuslupaa haettaessa annettava selvitys käytettävästä auto- ja venepaikasta mantereella.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 8 ( 55 ) 5.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ RANTA-ALUEELLA Rakennuspaikalle, joka sijaitsee ranta-alueella saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen tai lomarakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennusten enimmäismäärä viisi (5) kpl. Lomarakennuksen rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla 5% rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 250 m². Asuinrakennuksen rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla 5% rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 350 m². <>Yli 3 ha:n suuruiselle, maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa rakentaa elinkeinon harjoittamisen kannalta tarpeellisia asuinrakennuksia (esim. Ns. syytinkirakennus) ja talousrakennuksia. 2.2.6 Rakennuskiellot 2.2.7 Inventointitiedot 6. RAKENNUSPAIKAN KOKO ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA Rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä. (Rakennuspaikan vähimmäiskoko vähintään 2.000 m²) Ranta-alueella sijaitsevan uuden lomarakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 3.000 m². Ranta-alueella sijaitsevan uuden asuinrakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 5.000 m². Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Kuitenkin olemassa olevalla alle 2000 m²:n suuruisella rakennuspaikalla on olemassa oleva rakennusoikeus. Ranta-alueella rakennusten etäisyydet rannasta huomioitava kohdan 4 mukaan. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Rakennetun ympäristön eli olemassa olevan rakennuskannan, palvelujen, liikenneyhteyksien jne. inventointi antaa suuntaviitan, mille alueille uutta pysyvää asutusta ja loma-asutusta tulee pyrkiä pääasiassa lisäämään. Se antaa myös suuntaviitan, mihin virkistysalueet ja reitit tulee ohjata. Luonnonympäristön ja luontoselvitysten perusteella tavoitteiksi asetetaan alueiden uuden rakennusoikeuden määrä eli mitoitusvyöhykkeet sekä suositukset mille alueille uutta rakennusoikeutta tai muita toimintoja ei tule lainkaan osoittaa. 2.2.8 Aikaisemmat suunnitelmat ja lähteet Seuraavia suunnitelmia on käytetty tämän yleiskaavatyön lähteinä ja niistä on koottu tavoitevaiheen perustietoja ja lähtökohtia jatkosuunnittelua varten. Etelä-Savon seutukaava Etelä-Savon maakuntakaava Maakuntakaavaa varten valmistuneet selvitykset: Kulttuuriympäristöselvitys Etelä-Savon ulkoilureittisuunnitelma Etelä-Savon maakuntakaavan esiselvitys Hirvensalmen kunnan rakennusjärjestys

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 9 ( 55 ) Hirvensalmen länsiosan rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 29.8.2008 (FCG Planeko Oy/Kuopio) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY (Museovirasto 2009) Etelä-Savon rakennusperintö. Länsi-Savo Oy:n offsetpaino. Mikkeli 1984. ISBN 951-9124-10-1. 3 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ 3.1 Asutus 3.1.1 Vakituinen asutus 3.1.2 Vapaa-ajan asutus 3.2 Elinkeinot ja palvelut Hirvensalmen kunnan asutus keskittyy pääosin keskusta-alueelle, mutta myös kyliin ympäri kuntaa. Nyt kaavoitettavan alueen läheisyydessä on kyliä, joihin vakituista asumista on keskittynyt jonkin verran. Ripatin ja Vahvaselän kylät ympäristöineen Vahvajärven ja Suonteen välikannaksella on elinvoimainen ja alueella onkin toimiva kyläkauppa. Myös Kissakosken seudulla Parkkolassa on vakituista asumista melko tiheässä. Hämeenmäen ja Pyörnilän kylät ovat myös melko tiheään asuttuja pieniä kyliä. Pyörnilän kylässä ja Noukkalanmäellä on myös pieni kyläkauppa. Vapaa-ajan asutus on sijoittunut pääasiassa Suonteen ja Vahvajärven rannoille. Loma-asutuskeskittymistä yksi suurimpia on Vahvajärvellä sijaitseva Lampuunlahdenniemi. Vahvajärven ja Suonteen rannoille on lisäksi laadittu useita ranta-asemakaavoja ohjaamaan rantarakentamista. Koko kunnan alueella on paljon pienyritystoimintaa ja paljon toiminnasta sijoittuu länsiosien kylätaajamien läheisyyteen, joskin osa myös erilleen vallitsevasta rakenteesta. Pienyritystoiminta on vireää erityisesti kesäisin, koska alueen kesäasukkaat tuovat alueelle lisää elämää. Esimerkkinä pienyritystoiminnasta on esim. Kouranta Oy, joka sijaitsee 1938 rakennetussa kansakoulussa Kuitulan kylässä. Kouranta Oy tarjoaa peruskorjatun koulun tiloja mm. kokousten, juhlien, yms. tilaisuuksien pitopaikaksi. Ripatin Seuratalo Ripatin kylässä on ympärivuotinen kokoontumis- ja harrastetila. Muita Hirvensalmen läntisen kaava- ja sen lähialueen yrityksiä: Ravintola kissakoski Kyläpuoti Ritosalo, Ritosalo Lähikauppa Tuukkala Hirvensalmen energia Oy, Hirvensalmen vesi Oy Mirriwirta Ky, kyllästämö ja myynti Puula-Särvin Oy, Kissakoski Tilipuu Ky, Isännöinti Tmi Tanttu Reijo, Isännöinti Harjulan kievari, Siltanen, Tuukkala, kesä- ja tilausruokailu Kaivinkoneurakointi (useita) Kalastajia Mökkivuokrausta (useita) Maatiloja

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 10 ( 55 ) 3.3 Matkailu, virkistys ja kulttuuri 3.4 Liikenne Ahti Karjalaisen synnyinkotimuseo Alueella sijaitsee Ahti Karjalaisen synnyinkodista Lepolasta kunnostettu museo. Museo sijaitsee Kuitulan kylässä, noin 22 kilometriä Hirvensalmen keskustasta, Joutsan tien varressa. Lepola oli merkittävän poliitikon Ahti Karjalaisen lapsuudenkoti. Ahti Karjalaisen urasta puolestaan kerrotaan hänen elämäntyönsä museossa Tuvassa. Museot omistavat ja niitä ylläpitää. Kissakoski 3.5 Kunnallistekniikka Kissakosken voimalaitos ja sähkönäyttely sijaitsevat kuuden kilometrin päässä Hirvensalmen keskustasta Mäntyharjun suuntaan. Voimalaitoksen ja sähkönäyttelyn omistaa ja niistä vastaa Suur-Savon Sähkö Oy. Kissakoskelle perustettiin paperitehdas ja puuhiomo vuonna 1909. Paperitehtaan toiminta loppui jo vuonna 1920, mutta puuhiomo jatkoi vuoteen 1939 asti. Näiden teollisuuslaitosten voimanlähteeksi rakennettiin vuonna 1932 sähköä tuottava vesivoimalaitos. Se tuotti voimaa enemmän kuin tehtaille oli tarpeen, ja Kissakoski toimitti sähköä mm. Mikkelin kaupungille. Parhaimmillaan Kissakosken voimalaitos tuotti sähkön lähes koko Etelä-Savoon. Nykyisin Kissakosken tehdasalueella on pienyrityskeskittymä. Tehtaan tiloissa toimii mm. elintarvikejalosteita tuottavia pienyrityksiä, ravintola, lahjapuoti ja isännöintitoimisto. Kissakosken tehdas ja sen pihapiiri ei kuulu kaavoitettavaan alueeseen, mutta sijaitsee kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Alueen merkittävimmät tieyhteydet ovat Hirvensalmen pohjoisosassa kulkeva seututie Otava-Hirvensalmi-Leivonmäki 431 Joutsan suuntaan ja seututie 429 Hirvensalmi-Uutela. Muut tiet ovat lähinnä pienempiä paikallisteitä ja yksityisteitä. Tieverkosto on melko hyvin koko alueen kattava, joskaan kaikille rannan osille ei ole valmista tieyhteyttä. Alueen kunnallistekniikan osalta ainoastaan Kissakosken lähialueella on johdettu viemäri. Puhdistettava aines kulkee Kissakosken puhdistamolle, joka sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella Kissakosken pohjoispuolella Liekune-järven rannalla. Tällä hetkellä Suonteen vesiosuuskunta on rakentanut uusia vesijohtolinjoja Pyörnilän ja Kuitulan lähialueilla ja vesiosuuskunnalla on myös viemäri. Vesiosuuskunnat alueella Hintikan vesiosuuskunta Ripatin vesiosuuskunta Suonteen vesiosuuskunta, www.suonteenvesiok.net

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 11 ( 55 ) 3.6 Maanomistus Maata alueella omistavat pääosin yksityiset henkilöt, mutta myös joiltain osin eri yhtiöt (esim. UPM) ja. 4 LUONTO JA MAISEMA 4.1 Luontoselvitys 4.1.1 Johdanto 4.1.2 Menetelmät 4.1.3 Alueen yleispiirteet Tässä kappaleessa on referoitu FCG Planeko Oy:n Kuopion toimiston laatimaa luontoselvitysraporttia. Kokonaisuutena raportti on kaavatyössä omana erillisenä asiakirjanaan täydellisine liitekarttoineen, ja se on saatavilla Hirvensalmen kunnasta. Työ on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten mukaisella (39 ) ja rantayleiskaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella (73 ). Luonto- ja maisemaselvityksessä osoitetaan alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellään luonnonolosuhteiltaan ja maisemaltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esitetään suositukset maankäytöstä. Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Kaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnin, karttamateriaalin ja kirjallisuuden perusteella. Varsinaiseen luontoselvitykseen sisältyy linnustoselvitys vesilinnuston (kuikka-, uikku-, sorsa- ja lokkilinnut) osalta. Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 30. 31.6.2007 ja 8.6 12.6.2007. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen kasvillisuudesta ja eläimistöstä sekä tunnistaa arvokkaimmat kasvillisuus- ja eläimistökohteet. Maastossa liikuttiin veneellä rannan tuntumassa ja välillä rantautuen. Linnustoselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa kaava-alueen linnustollisesti tärkeimmät alueet, harvinaiset ja uhanalaiset pesimälinnut sekä muodostaa yleiskuva alueen pesimälinnustosta. Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotettiin luonto- ja maisema-arvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytettiin kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Maisema

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 12 ( 55 ) Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen Lounais-Savon järviseutuun. Alue on rakenteeltaan seudulle tyypillistä ruhjelaaksojen muovaamaa jyrkkäpiirteistä, suuntautunutta kalliomäkimaisemaa. Pinnanmuodot ovat pienipiirteissään vaihtelevia ja maaston suhteelliset korkeuserot suuret. Topografialtaan korkeinta seutua ovat Suonteenlahden ympäristö, Vahvajärven eteläosa sekä Hämeenmäen alue. Pohjoiseteläsuuntaiset moreeniselänteet kohoavat ympäristöään selvästi korkeammalle. Osin mäkimaastoa luonnehtivat loivarinteiset, matalahkot moreeniselänteet. Maisemat ovat vesien sekä kumpareisten metsien ja asuttujen peltoalojen muodostamaan mosaiikkia. Metsällä on suuri merkitys maisemakuvassa. Rantametsät ovat mäntyvaltaisia, alavat rannat koivuvaltaisia. Kaskeamisen merkit näkyvät edelleen metsäluonnossa lehtipuiden suhteellisen suurena osuutena. Soita on harvakseltaan. Yleensä ne ovat pienialaisia rämeitä ja korpia. Laajimmat peltoalueet sijaitsevat korkeammilla mäkimailla. Vesimaisemaan erottuvia peltomaisemia on selvitysalueella niukasti. Kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen. Asutus on perinteisesti sijoittunut laaksoihin vesistöjen tuntumaan tai mäkien harjanteille. Nykyinen asutus koostuu vanhoista kylistä ja asutusrykelmistä sekä yksittäisasutuksista. Kissakosken kanavan rakentaminen liittyi teollisuusyhteiskunnan kehitykseen. Loma-asutus on paikoin varsin tiheää eteenkin Suonteen Tuukkalanlahdella, Tehriselällä ja Seppälänlahdella, Iso- Sämpiällä ja Sämpiällä. Selvitysalueella on kaksi kulttuurimaisemaltaan arvokasta aluekokonaisuutta: Hämeenmäen-Hurrilan kylämaisema ja Kissakoski. Nämä maisemakokonaisuudet ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Lisäksi on paikallisesti arvokkaita, vesimaisemaan erottuvia peltomaisemia. Maa- ja kallioperä Alueen kallioperä on suurimmaksi osaksi svekofennialaista Saimaan liuskealuetta. Selvitysalueen kallioperässä vaihtelevat happamat syväkivet (mm. granodioriitti, graniitti), pintakivet (mm. kiilleliuske ja -gneissi) sekä emäksiset kivilajit (mm. amfiboliitti), joita esiintyy lähinnä juonteina. Valtaosin kallioperä on granodioriittia. Graniittia esiintyy paikallisesti mm. Vahvajärven Töllinmäessä ja lounaisosissa (mm. Lampuunlahdenniemi) sekä Suonteen Onkiniemen alueella. Selvitysalueen pohjois- ja eteläosissa vallitsevana on kiillegneissi. Sitä on etenkin Pyörnilän kylän alueella (mm. Särkilammen ympäristössä), Suonteen kaakkoisosassa sekä Vahvajärven ja Iso-Sämpiän välisellä alueella. Maaperä on lähes kauttaaltaan moreenia. Vesiluonto Selvitysalueen vedet kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen (14). Pääosin vedet kuuluvat Mäntyharjun reitin (14.9) yläosan, Puulan alueeseen (14.92). Puulan ja sen yläpuoliset vesistöt purkautuvat Kissakosken, Tuhankosken ja Ripatinkosken kautta Kymijokeen ja edelleen Suomenlahteen. Selvitysalueen länsiosan vedet kuuluvat Sysmän reitin Ylä-Suonteen vesistöalueeseen (14.85). Suontee on Sysmän reitin latvavesiä. Selvitysalueen vesistöt ovat karuja ja kirkasvetisiä. Järvet ovat lisäksi matalia, keskisyvyys on alle 7 m. Poikkeuksen muodostaa Suontee, joka syvimmillään on yli 40 metriä.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 13 ( 55 ) Selvitysalueen pääjärvi Suontee (124 km 2 ) on erittäin karu ja kirkasvetinen Sysmän reitin latvavesi. Suonteen järviala on poikkeuksellisen suuri verrattuna sen valuma-alueeseen. Tästä ja valuma-alueen ominaisuuksista johtuen se on keskeisiltä osiltaan hyvin niukkahumuksinen ja karu järvi. Osaa matalista lahdista vaivaa pääosin metsäojitukseen liittyvä lietteen kertyminen ja siihen liittyvä vesikasvien lisääntyminen. Kasvillisuus Selvitysalue kuuluu eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen ala-alueeseen, ja Etelä-Savon eliömaakuntaan. Selvitysalueen metsät ovat puustoltaan mäntyvaltaisia. Yleisimpiä ovat mustikkatyypin (MT) tuoreet ja käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaiset kankaat. Myös kuusi- ja havupuukankaita esiintyy säännöllisesti. Kallioisille alueille sijoittuvat kanervatyypin (CT) kuivat kankaat sekä jäkälätyypin (ClT) karukkokankaat. Hirvensalmi sijaitsee Järvi-Suomen ja Keski-Suomen viettokeitaiden ja rahkakeitaiden suokasvillisuusvyöhykkeellä, Etelä-Suomen keidassoiden suoyhdistelmätyyppi-alueella. Selvitysalueen suurimmat suot sijaitsevat Suonteen kaakkoisilla ranta-alueilla, kuten Sahinsuon luonnontilainen suokokonaisuus. Pääosin alueen suot ovat pienialaisia ja ojitettuja. Erittäin karu ja kirkasvetinen Suontee kuuluu vesikasvillisuuden perusteella nuottaruohotyypin järviin (Lobelia-tyyppi). Koska kirkkaan veden läpi siivilöityy runsaasti valoa, pohjaruohot menestyvät hyvin ja ovat tälle järvityypille luonteenomaisia. Selvitysalueen ruskeavetiset pienet järvet ja lammet kuuluvat vesikasvillisuuden perusteella valtaosin korte-ruokojärviin (Equisetum-Phragmites tyyppi), jossa on osia molemmista järvityypeistä. Eläimistö 4.1.4 Alueen arvokkaat lajit Nisäkäslajisto on Etelä-Savolle tyypillinen. Alueen eläimistöön kuuluvat mm. hirvi, metsäjänis, rusakko, orava, kettu ja majava. Saukkoa on tavattu mm. Vahvajärven ja Iso Metsälammen välisellä Tuhankoskella. Suurpetokanta on vahvin ilveksen osalta. Karhuja ja susia tavataan yksittäisinä vaeltavina yksilöinä. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, Liito-orava (Pteromys volans) ja Saukko (Lutra lutra). Lintudirektiivilajit, Kaakkuri (Gavia stellata), Kalasääski (Pandion haliaetus), Kalatiira (Sterna hirundo), Koskikara (Cinclus cinclus), Kuikka (Gavia arctica), Laulujoutsen (Cygnus cygnus), Pyy (Bonasa bonasia), Metso (Tetrao urogallus) ja Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos). Äärimmäisen uhanalaiset lajit (CR), Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) Vaarantuneet lajit (VU), Ampuhaukka (Falco columbarius),selkälokki (Larus fuscus), Liito-orava (Pteromys volans), Naurulokki (Larus ridibundus), Tiltaltti (Phylloscopus collybita), Hirvenkello (Campanula cervicaria)

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 14 ( 55 ) Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit, Saukko (Lutra lutra), Kaakkuri (Gavia stellata), Kalasääski (Pandion haliaetus), Koskikara (Cinclus cinclus), Käki (Cuculus canorus), Metso (Tetrao urogallus), Teeri (Tetrao tetrix), Ketonoidanlukko (Botrychium lunaria), Kelta-apila (Trifolium aureum) Alueellisesti uhanalaiset lajit, Norkkusammal (Antitrichia curtipendula), Keltaapila (Trifolium aureum), Koskikara (Cinclus cinclus), Isokuovi (Numenius arquata), Metso (Tetrao urogallus) 5 ALUSTAVAT TAVOITTEET 5.1 Perusselvitykset tavoitteiden pohjana Yleiskaavan tärkeimpiä työvaiheita ovat olemassa olevan tilanteen perusteellinen inventointi ja tavoitteiden asettaminen niiden pohjalta. Aluetta tarkastellessa otetaan huomioon useat eri maankäyttötarpeet, kuten asuminen, loma- asuminen, virkistys, maa- ja metsätalous, suojelu, liikenne jne. Rantayleiskaavan tavoitteissa määritellään yleiskaavan suunnitteluperiaatteet; kuinka maankäyttöä tullaan ohjaamaan suunnittelualueella ja kaavaalueeseen kuuluvien saarien rantavyöhykkeellä ja kuinka luonto-olosuhteet, ympäristöarvot, virkistyskäyttö, elinkeinot ja palvelut sekä yleiset muut tarpeet tullaan ottamaan huomioon aluetta suunniteltaessa. Suurin osa suunnittelualueesta on normaalisti rakennettavissa olevaa rantaa, tai kestää lievää rakentamista. Alueen rakennettavuus sekä luonnonolot otetaan huomioon mitoitusaluejaossa. Yleiskaava-aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, lainsäädännön säädökset, maakuntakaavan varaukset (seutukaavavaraukset), erilliset suojeluohjelmat ja päätökset sekä vahvistetut rantakaavat ja rantaasemakaavat tulee ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 26.11.2001. Kaikissa 1.1.2002 jälkeen hyväksyttävissä kaavoissa ja valtion viranomaisten tekemissä päätöksissä tavoitteet on otettava huomioon. Vuoden 2008 marraskuussa Valtioneuvosto päätti tarkistaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita siten, että uudet tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Tarkistuspäätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä 31.8.2009 mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaan tuloa. (Ympäristöministeriö)

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 15 ( 55 ) Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakkoohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. (Ympäristöministeriö, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1112&lan=fi) Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista voidaan poimia seuraavia rantaalueiden kaavoitusta koskevia kokonaisuuksia: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleiskaavoituksessa huomioitavia lakeja ja pykäliä: Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on alueiden käytössä ja rakentamisessa luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. 4 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti tasapainoisen ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8)

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 16 ( 55 ) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saavutettavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. 37 Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; 5) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; 6) elinympäristön turvallisuus ja terveellisyys; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 9) mahdollisuudet eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; sekä 10) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Yleiskaavassa ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Luonnonsuojelulaki Luonnonsuojelulain päätarkoitus on säilyttää luonnon monimuotoisuus, edistää luonnonkauneuden ja maiseman säilyttämistä sekä tukea kestävänkäytön periaatetta. Edistää luonnon tuntemusta ja tutkimusta. Rauhoitetut luonnontyypit Vuoden 1997 alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 29 :ssä luetellaan 9 luonnontyyppiä, joita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisillä alueilla vaarantuu: luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai puuryhmät Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit Uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista(*) säädetään luonnonsuojelulain 46 ja 47 ja -asetuksen 21 ja 22:ssä. Erityistä suojelua vaativat lajin

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 17 ( 55 ) säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luontodirektiivin lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettujen eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ja - asetuksen liite 5). Vesilaki Vesilain nojalla rauhoitetut ympäristötyypit Vesilain 15 a :n mukaan toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty. Lisäksi ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrin kulkea, ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on voimassa luonnontilaisesta lähteestä (Vesilaki 2, 17, 17 a ). Metsälaki Metsälain erityisbiotoopit Metsälain (12.12.1996/1093) 10 :ssä todetaan, että Metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että yleiset edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan. Sen jälkeen luetellaan 7 metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää elinympäristöä: Lähteiden, purojen ja pysyvän veden juoksu-uoman muodostavien norojen sekä Pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella olevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Elinympäristöjen tunnusmerkkejä on tarkemmin luonnehdittu metsäasetuksen 7 :ssä. Inventointitiedot Rakennetun ympäristön eli olemassa olevan rakennuskannan, palvelujen, liikenneyhteyksien jne. inventointi antaa suuntaviitan, mille alueille uutta pysy-

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 18 ( 55 ) 5.2 Yleiset tavoitteet vää asutusta ja loma-asutusta tulee pyrkiä pääasiassa lisäämään. Se antaa myös suuntaviitan, mihin virkistysalueet ja -reitit tulee ohjata. Luontoselvityksen perusteella tavoitteisiin asetetaan alueiden uuden rakennusoikeuden määrä eli mitoitus, ja mille alueille uutta rakennusoikeutta tai muita toimintoja ei tule lainkaan osoittaa. Tavoitteiden päätarkoituksena on ohjata ja määritellä pääasiassa ranta-alueelle sijoittuva rantarakentaminen loma-asutuksen ja ympärivuotisen asumisen sekä myös alueen matkailun ja elinkeinojen osalta ottaen huomioon luonnonarvot ja suojeltavat kohteet, yleiset tarpeet ja virkistyskäyttö sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Yleiskaavan tulee selkeyttää rakennushankkeiden käsittelyä ja yleiskaavan mukaisen rantarakentamisen rakennusluvat voidaan myöntää pääsääntöisesti yleiskaavan perusteella. Osayleiskaavassa esitettävien tiiviimpien matkailu-, kyläasutus- ja mökkikyläalueiden toteuttaminen edellyttää yleensä osayleiskaavaa tarkempia suunnitelmia. Alueella onkin useita ranta-asemakaavoja laadittu tiheämmille loma-asumiskeskittymille ja matkailupalveluihin keskittyneisiin kohteisiin. Matkailupalvelujen tukemiseen ja kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yleiskaavaratkaisuilla tulee tukea pysyvän asutuksen ja kyläkeskusten kehittämistä ja sen palvelujen parantamista, maa- ja metsätalouden sekä niiden liitännäiselinkeinojen sekä virkistyksen ja muiden yleisten tarpeiden ja liikenteen kehittämistä. Hirvensalmen kyläverkko tällä alueella on melko tiheää, tosin varsinaista asumista suoraan tukevia palveluja ei juuri ole päätaajaman ulkopuolella. Osalle varsinaisista kyläalueista ei kaavarajaus (200 metriä rannasta) lainkaan yllä, sillä kylät eivät aina ulotu rantaan saakka. Tällöin kyläalueen tukeminen kaavalla vaatii erityistä pohdintaa mm. asuinalueiden sijoittamisen kannalta. Yleiskaavaa laaditaan yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa siten, että kaava tyydyttää alueen maanomistajien enemmistön toivomuksia kuitenkaan ympäristö- ja virkistysarvoja vaarantamatta. Yleiskaavalla pyritään säilyttämään alueen luonnon monimuotoisuus ja erityiset luonnonarvot. Oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta voidaan poiketa, mikäli poikkeaminen ei vaikeuta kaavan toteuttamista, kaavan tarkoitusta ja naapurien oikeusturvaa. Kaavan mukaisen rakennusoikeuden ylittäminen tai rakentamiseen tarkoitetun alueen sijainnin oleellinen muuttaminen vaatii poikkeusluvan, yleiskaavan muutoksen tai ranta-asemakaavan. Vähäinen poikkeaminen alueiden rajoista on yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen usein mahdollista suoraan rakennuslupaviranomaisen päätöksellä. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. 5.3 Sektori- ja aluekohtaiset tavoitteet 5.3.1 Rantarakentaminen Suunnittelualue on haja-asutusaluetta. Rantayleiskaavan avulla annetaan ohjeet ilman detaljikaavaa tapahtuvalle rantarakentamiselle. Rakentaminen katsotaan rantarakentamiseksi, kun sen etäisyys rantaviivasta on enintään noin

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 19 ( 55 ) 200 metriä. Alle 200 metrin päässä rantaviivasta oleva rantaan rajoittumattoman alueen rakennusoikeuden vaikutus rakennusoikeuden määrään harkitaan tapauskohtaisesti. Rantarakentamiseen tulee liittää määräykset mm. rakennuspaikan koosta, rantaviivan pituudesta, rakennusten etäisyydestä rannasta ja soveltuvuudesta luonnonympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain määräykset rakennuspaikan soveltuvuudesta tulee ottaa huomioon. 5.3.2 Taajamien lähialueet, kyläalueet ja ympärivuotinen asutus Ympärivuotinen asutus keskittyy edellä mainituille alueille, jotka sijaitsevat ranta-alueen läheisyydessä. Ranta-alueen ulkopuolisen pysyvän asutuksen maankäyttötarpeet ulottuvat usein myös ranta-alueelle asti. Ympärivuotista asutusta sijoittuu paikoitellen myös ranta-alueelle. Lisäksi pysyvää asutusta sijoittuu hajanaisesti suunnittelualueelle maanteiden varteen. Pysyvän asumisen osalta otetaan huomioon aluevarauksina nykyisten ympärivuotisten asuinalueiden lisäksi niiden laajenemisalueet erityisesti Pyörnilä ja Kuitulan kyläalueiden läheisyydessä (AT) sekä myös mahdolliset uudet asuinalueet sekä rakennettuun ympäristöön liittyvät hankkeet ja suunnitelmat, kuten kylä- tai ideasuunnitelmat. Pysyvän asumisen osalta tavoitteena on ohjata sitä olemassa olevan asutuksen läheisyyteen palveluja (koulut yms.) tukeville alueille, joilla on valmiit liikenneyhteydet ja jotka sijaitsevat lähellä nykyistä kunnallistekniikan verkostoa. Ympärivuotisen asutuksen sijoittamisesta ranta-alueelle laaditaan määräykset, jotka ohjaavat mm. sijoittelua ja jätevesien käsittelyä. Pysyvän asumisen sijoittamista saariin joihin ei ole tieyhteyttä ei suositella, sillä sinne esim. mahdollisten erilaisten kuljetuspalveluiden ja muiden palvelujen ulottaminen on kunnalle kallista ja hankalaa. Saariasutukselle myös pelastuspalveluiden saamisen turvaaminen on erityisen hankalaa. Pysyvän asumisen painopistealueet rantavyöhykkeellä: o o o o o Pyörnilä Laukkula Kuitula Parkkola-Kissakoski Ripatti-Ryngänkylä Uusia asuinrakennuspaikkoja sekä palveluja tulisi suosia näillä alueilla jo olemassa olevien asuinrakennusten, yleisten ja yksityisten palvelujen ja teiden läheisyyteen nk. rakennusvalmiille alueelle ja toissijaisesti asuinrakennuspaikkoja tulisi suosia myöhemmin käytettävälle alueelle, jolle joudutaan rakentamaan myös tieyhteydet. Uuden asuinrakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m 2.

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 20 ( 55 ) 5.3.3 Loma-asutus Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalta tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Asuinrakennuksen etäisyyden tulee olla vähintään 40 metriä rantaviivasta. Asuinrakennuspaikan kokonaiskerrosalatavoite on 350 k-m 2. Osayleiskaavalla määritellään rantavyöhykkeellä tapahtuvan rakentamisen, pääasiassa lomarakentamisen, suurin sallittu kokonaismäärä ja sijainti. Loma-asutuksen osalta tavoitteina ovat maanomistajan rakennusoikeuden turvaaminen ja sen osoittaminen tasapuolisesti maanomistajien kesken ympäristöarvoja vaarantamatta sekä loma-asutuksen ohjaaminen siihen soveltuville alueille joilla on jo loma-asutusta. Uudisrakentamista pyritään keskittämään mannerrannoille ja rakennettuihin saariin. Uutta loma-asutusta pyritään ohjaamaan ryhmiin, jolloin rantaviivaa jää vapaaksi yleisiin tarpeisiin, jokamiehen -oikeudella tapahtuvaan ulkoiluun sekä virkistykseen. Vapaata rantaa jätetään alueella mahdollisimman paljon. Rakennuspaikat tullaan sijoittamaan suurempiin kokonaisuuksiin. Tällä tavalla varmistetaan vapaan rantaviivan mahdollisimman suuri määrä. Yhteisrantaisten loma-asuntoalueiden, matkailuelinkeinojen ja tiiviimmin rakennettavien alueiden osalta suositellaan ranta-asemakaavan laatimista. Avoimet ranta-alueet, kapeat niemet ja kannakset sekä salmet tulisi jättää maisemallisista syistä rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamista ei tulisi sallia alle hehtaarin saarille. Myös pienten lampien osalta tulee tarkoin harkita soveltuvuus rakentamiseen. Pienten lampien rannalle voidaan osoittaa rakennuspaikkoja, mikäli maanomistajalla ei ole muualla kaava-alueella rantaa tai ranta muualla soveltuu heikosti rakentamiseen. Vahvistetut rantakaavat ja sekä rakennetut loma-asunnot otetaan huomioon kaavassa sellaisenaan, ellei pakottavaa syytä muuhun ole. Rakennusoikeuden siirroilla saman maanomistusyksikön sisällä tulee sallia tiivistä loma-asuntorakentamista palvelujen ja hyvien yhteyksien läheisyyteen, mikäli se luontosuhteiltaan siihen soveltuu. Uudisrakentamisessa rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m 2 ja suoraan mitatun rantaviivan pituus tulee olla vähintään 50 metriä. Loma-asunnon rakennuspaikan suurin yhteen laskettu kerrosala, joka sisältää kaikki rakennukset, saa olla enintään 250 k-m 2. Lomarakennukset saa sijoittaa koon mukaan seuraavasti: Alle 80 k-m 2 20 metrin päähän ja yli 80 k-m 2 40 metrin päähän rantaviivasta. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 k-m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. Loma-asunnon rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennusten enimmäismäärä on viisi (5).

FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 21 ( 55 ) 5.3.4 Matkailu, palvelut ja elinkeinot Mikäli uusia loma-asuntoja sijoitetaan vanhojen lomarakennuspaikkojen läheisyyteen, tulisi ympäröivä rakennuskanta ottaa huomioon uutta rakennusta suunniteltaessa. Julkiset ja yksityiset palvelut Kyläalueiden palveluja ja elinkeinoja tulee tukea ja kehittää. Olemassa olevien palvelujen säilymistä tulee edistää maankäyttöratkaisuissa. Tavoitteena on myös uusien rinnakkaiselinkeinojen ja sitä kautta lisätulojen hankkimisen mahdollistaminen. Matkailu Matkailupalvelujen kehittäminen on yksi yleiskaavan merkittävistä tavoitteista. Alueen luonnonolosuhteet ja erityisesti Suonteen läheisyys mahdollistavat monipuolisten palvelujen tarjonnan. Alueen luonteeseen soveltuvat parhaiten pienimuotoiset palveluyksiköt, jotka täydentävät toisiaan ja luovat yhdessä toimivan kokonaisuuden. Toimintojen kehittämiskohteita ovat esim.: * Majoitus ja ravintolapalveluja voidaan joustavasti kehittää esim. maatilamatkailun ja mökinvuokraustoiminnan yhteydessä. * Veneilypalveluja voidaan edelleen kehittää olemassa olevien palvelujen yhteyteen. * Alueen luonnonolosuhteisiin hyvin soveltuvien ns. elämysmatkailuun liittyviä kehittämiskohteita voisi olla esim.: * Kalastusretket ja virkistyskalastus * Caravan-, leirintä- ja telttailu alueet * Melontareitit ja leiripaikat * Vaellus ja ulkoilureitit Maatilamatkailua ja loma-asuntojen vuokraamista elinkeinonaan harjoittaville yrittäjille tulee luoda mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja monipuolistamiseen merkitsemällä ne yleiskaavaan matkailualueina, joille laaditaan tarvittaessa tarkemmat toteuttamissuunnitelmat. Kalastus Perinteiset ja mahdollisesti käytössä olevat tärkeät apajapaikat sekä kutupaikat tulisi säilyttää jättämällä ne rakentamiselta ja muulta maankäytöltä vapaaksi. Virkistyskalastuksen mahdolliset kehittämistarpeet tulisi ottaa huomioon. Kalastuksen kannalta merkittävää on myös venevalkamien parantaminen. Venevalkamia pyritään merkitsemään kaavaan mahdollisuuksien mukaan. Maa- ja metsätalous