HAHMOTUSVAIKEUDET. Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT. LudusAkatemia Oy.

Samankaltaiset tiedostot
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

KUN HAHMOTTAMINEN JA KESKITTYMINEN ON VAIKEAA JA KÄYTÖS HÄIRIÖKSI, MIKÄ AVUKSI?

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Kuka on erilainen oppija

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Lasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/ syntynyttš lasta

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Hahmottamisen kuntoutus -hanke. Mika Minkkinen FM, Projektitutkija Hahmotuksen kuntoutus -hanke Niilo Mäki Instituutti

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Lähtökohta hahmottamisen oppimisvaikeuksissa

Nähdyn hahmotusvaikeudet

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

Mitä diagnoosin jälkeen?

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkisten rakenteiden kehitys

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa

Toiminnallisen näön profiili

Miten nuorten ja aikuisten kehitykselliset oppimisvaikeudet ilmenevät työssä ja opiskelussa Kuntoutuspäivät

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Avaimet aina hukassa? Kartan luku mahdoton tehtävä? Kyse voi olla hahmotushäiriöstä

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Toiminnallisen näön profiili

OPPIMINEN, VAIKEUDET JA OPPIMAAN OPPIMINEN

JA SEN HÄIRIÖT. Heli Isomäki.

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys

Miten opettaja voi tukea?

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Lähtökohdat puheenvuorolle

Ilmaisun monet muodot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Näköhavainnon osa-alueiden kehityksellisiä heikkouksia

MILLAINEN MINÄ OLEN?

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

KOULUTUSPALVELUT LUKUVUOSI ESIOPETUSPAIKKA

Kuka on erilainen oppija? Määrittelyä Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Työntekijän Valtone-vihko

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Pelin kautta opettaminen

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa. Elina Havukainen Suomen Autismiyhdistys ry.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri

ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET Nina Lehtinen

OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN. Neuropsykologinen näkökulma Heli Isomäki LudusAkatemia Oy

Transkriptio:

HAHMOTUSVAIKEUDET Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy LudusAkatemia Oy www.ludusakatemia.fi

LUDUS Vernissakatu 8A, VANTAA Mannerheiminkatu 13, LAHTI www.ludusoy.fi Henkilökunta: 13 psykologia ja neuropsykologia 1 puheterapeutti 1 toimistotyöntekijä Palvelut: Neuropsykologiset kl ja psykologiset kl tutkimukset k Neuropsykologinen kuntoutus Pienten lasten ryhmäkuntoutus Lasten ja aikuisten puheterapiapalvelut p p Konsultaatio Työnohjaus

PÄIVÄN OHJELMA Mitä ovat oppimisvaikeudet? Mitä on hahmottaminen? Hahmottaminen ja aivot Hahmottamisen vaikeudet Hahmottamisvaikeudet ja oppiminen Hahmotusvaikeuksien kuntoutus

Mitä ovat oppimisvaikeudet? (Frith, 2001) Biologinen taso Rakenteellinen poikkeama Ympäristö Kognitiivinen taso Kognitiiviset heikkoudet Toiminnan ja käyttäytymisen taso Poikkeava taitojen oppiminen

Oppimisvaikeudet neuropsykologinen näkökulma Kognitiivisten ongelmien taustalla on aivotoimintojen poikkeava järjestäytyneisyys eli rakenteellinen poikkeavuus Hermoston kehityksen poikkeavuus on usein monien eri tekijöiden seurausta Perimä! pre ja postnataalitekijät esim: sikiöaikainen altistus kaksosuus pieni syntymäpaino hapenpuute

HAHMOTTAMINEN

HAHMOTTAMISEN NEUROPSYKOLOGIAA HETKINEN! Mehän näemme vain valoa! Valtaisan aivovolyymin tiedostamatonta prosessointia, jolla on suuri merkitys elämässä selviytymiselle Heikosti tunnettu kognition kokonaisuus

VISUAALINEN TIEDONKÄSITTELY

VISUAALINEN TIEDONKÄSITTELY Valtava massa aivokuoren pinta alasta osallistuu visuaalisen tiedon käsittelyyn Keskeistä sisäinen kommunikaatio ja kahdensuuntaiset yhteydet Tarkkavaisuus ja toiminnanohjaus ohjaavat havaintoa ja säilömuistin sisällöt tulkintaa Intentionaalinen näkeminen Merkitysten hahmottaminen

HAHMOTTAMISEN KEHITYS Ensimmäisen ikävuoden aikana kehittyvät khitt voimakkaasti mm: Näön tarkkuus Syvyysnäkö Objektin tunnistus Varhaislapsuuden jälkeen hahmottamisen kehitys on yhteydessä yleiseen kognitiiviseen kehitykseen Lukemaan oppiminen lisää kielellistä prosessointia kaikissa tehtävissä Toiminnanohjauksen kehitys näkyymyös hahmotustaitojen kehityksessä

HAHMOTTAMISEN KEHITYS Hahmotustaitojen kehittymiseen vaikuttavat myös: Visuospatiaalisten muotojen tuntemus ja niihin perehtyminen Yleisten tiedonprosessointistrategioiden kehitys Prosessoinnin i nopeus Tarkkaavaisuuden kehitys

MITÄ JOS EMME YMMÄRRÄKÄÄN NÄKEMÄÄMME?

HAHMOTUSVAIKEUDET Yleisimmät i kehitykselliset k Yleisimmät i hankitut ongelmat: ongelmat: Visuaalisen tarkkavaisuuden häiriöt Visuospatiaalisen i ja visuokonstruktionaalisen hahmottamisen häiriöt Visuomotoriset häiriöt Non verbal learning disabilities (NLD) Visuaalisen attention ongelmat: neglect Visuaalisen tunnistamisen i häiriöt: agnosia Visuospatiaalisen ja visuokonstruktionaalisen hahmottamisen häiriöt

Kehitykselliset häiriöt HAHMOTUSHÄIRIÖIDEN ETIOLOGIA Epäedulliset geeniyhdistelmät Hankitut häiriötiö Raskauden, synnytyksen tai varhaiskehityksen vauriot: CP vamma FASD Aivoverenkiertohäiriöt Aivokasvaimet Keskushermoston tulehdukselliset tilat Dementoivat sairaudet Sekundaariset häiriöt Sädehoito

KEHITYKSELLISTEN HÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS Eii Esiintyvyys vähintään ää 20% kiki kaikista oppimisen i vaikeuksista k i Cornoldin ja muiden tutkimus Italiassa (2003) Opettajien täyttämä seulonta arviointilomakearviointilomake 3 6.luokkalaisia, 8 13 vuotiaita, n=4026 Selviä visuospatiaalisia ongelmia oli 3.8 %:lla Riitta Valtosen tutkimus (2004) neuvolassa Seulontatutkimus (Lene), 4 6 vuotiaita, n=434 4 vuotiaana motoriikka visuaalinen hahmottaminen ongelmaryhmään ongelmaryhmään määriteltyjä lapsia oli 3.5 %; kysymyksessä lievä viive Selkeään vaikeuteen liittyi ongelmia myös muilla kehityksen osa alueilla

HAHMOTTAMISEN VAIKEUKSIEN ILMENEMINEN Visuaalisen tarkkavaisuuden häiriöt iö Valikoiva tarkkavaisuus vs. oleellisen erottaminen Visuaalisen tunnistamisen häiriöt Kuvien, värien ja kasvojen tunnistaminen Visuospatiaalisen ja visuokonstruktionaalisen hahmottamisen häiriöt Suuntien, etäisyyksien ja ulotteisuuden arviointi Muotojen ja suuntien tuottaminen Kokonaisuuksien vs. osien hahmottaminen Visuomotoriset häiriöt Karkea ja hienomotoriset häiriöt Epäsepesifi: Non verbal bllearning disabilities (NLD) Laaja alaiset hahmotusvaikeudet ja sosiaaliset vaikeudet

HAHMOTTAMISEN VAIKEUKSIEN Visuomotoriikka Spatiaalis pragmaattiset taidot Kouluoppiminen Kellon hallinta ja ajan arviointi Suunnistaminen ja reittien oppiminen Liikenteessä liikkuminen Sosiaaliset suhteet Itsearviointi ILMENEMINEN

VISUAALINEN EROTTELU JA TUNNISTUS Vaikeus löytää tavaroita Vaikeus huomata visuaalisia merkkejä Vaikeus löytää tiettyihminen ihminen suuresta joukosta Vaikeus huomioida nopeasti liikkuvia tai häilyviä ärsykkeitä Vaikeus oppia muistamaan kasvoja

VISUO SPATIAALINEN JA VISUOKONSTRUKTIONAALINEN HAHMOTTAMINEN Eksymistaipumus Oikea vasen erottelun l vaikeudet Vaikeuksia kädentaidoissa Vaikeuksia lukukäsitteen hallinnassa Vaikeuksia liikunnassa

VISUAALISEN PROSESSOINNIN SUUNNITTELU JA ORGANISAATIO = Sentraalisen koherenssin kh vaikeus Vaikeuksia jäsentää monimutkaista visuaalista materiaalia Vaikeuksia lukukäsitteen hallinnassa Vaikeuksia monivaiheisessa visuaalisessa työskentelyssä, esim. piirtämisessä Vaikeuksia pukeutumisessa, laitteiden käytössä jne. Vaikeuksia sosiaalisten tilanteiden ymmärtämisessä

HAHMOTUSVAIKEUDET JA KOULU Hahmotusvaikeudet vaikeuttavat monien kouluaineiden oppimista Selvimmin vaikutukset ovat nähtävissä Tit Taitoaineissai i Matematiikassa Vaativissa reaaliaineissa Vaikutukset lisääntyvätopintojen edetessä

HAHMOTUSVAIKEUDET JA KOULU Vaikeuksia usein: osa kokonaisuussuhteiden hallinnassa: kokonaisuuden hahmottaminen vs. osien hahmottaminen kirjoittamisessa matematiikassa taitoaineissa (kuvaamataito, käsityö) liikunnassa (erityisesti pallopelit ym. ryhmäliikunnan muodot) ajan hallinnassa ja arvioinnissa vieraissa ympäristöissä liikkumisessa (suunnistamisessa) ikätoverisuhteissa itsearvioinnissa avun pyytämisessä

HAHMOTUSVAIKEUDET JA MATEMATIIKKA Suurella osalla lapsia, joilla on hahmottamisen vaikeuksia on matematiikan vaikeuksia Lukumäärän havainnointi Laskusuunnan hallinta Kellon hallinta

HAHMOTUSVAIKEUDET JA MATEMATIIKKA Hahmotusvaikeuksien k i ja matematiikan välinen voimakas yhteys perustuu: Matemaattisten taitojen taustalla oleviin visuaalisiin laskuprosesseihin Tiettyjen matemaattisten osa alueiden huomattavaan hahmottamisen vaatimukseen (esim. geometria) Matemaattisten prosessien vaatimaan tehokkaaseen toiminnan ohjaukseen Muista yhteys: missä ja miten

EI KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET (NLD)

DIAGNOSTIIKASTA Non verbal learning disabilities: i Rourke Tutkittu järjestelmällisesti 1985 lähtien Noin 10% kaikista oppimisvaikeuksista Ei kielellisellä oppimiskyvyn häiriöllä ei ole omaa diagnoosia F81.9 Määrittämätön oppimiskyvyn häiriö (ICD 10) Tunnistus ja diagnoosi perustuu lapsen (neuro)psykologisessa tutkimuksessa todettuun suoriutumisprofiiliin i Dysfasian vastakohta, KÄO>SÄO

EI KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET Kosketustunnon heikkous Motoriset koordinaatiovaikeudet Havainnoinnin ja avaruudellisen hahmottamisen ongelmat Ei kielellisen päättelyn vaikeudet Vahvat mekaanis kielelliset taidot Vaikeudet sopeutua uusiin ja monimutkaisiin tilanteisiin Vaikeudet mekaanisissa aritmeettisissa taidoissa Taipumus toistavaan, mekaanistyyppiseen puheliaisuuteen Vaikeudet sosiaalisessa havainnoinnissa, arvioinnissa ja vuorovaikutustaidoissa

NLD:N VARHAISPIIRTEET Puheen kehitys Usein hitaahko alku, mutta oppivat nopeasti mekaanista puhetta (lorut, toistaminen jne.) Hyvä kielellinen muisti Liikunnallinen kehitys ikätovereita hitaampaa Ongelma psykomotorisessa koordinaatiossa Puhemotoriikan vaikeuksia Tutkivaa leikkiä on vähän Omatoimisuus tavanomaista myöhemmin Uuden välttäminen Riippuvaisuus vanhemmista on voimakkaampaa Vuorovaikutussuhteet ikätovereihin heikot Erityisesti vapaissa leikkitilanteissa

NLD KOULUIÄSSÄ Vahvuudet: Yksinkertaiset hienomotoriset toiminnot Kuulohavainnointi Kuulomuisti ja ulkomuisti Vik Vaikeudet: dt Tiedon analysointi ja organisointi, ongelmien ratkaisu, käsitteen muodostus Kielen prosodian, sisällön ja pragmatiikan vaikeudet Luetun ymmärtäminen Huono käsiala Sosiaalinen havainnointi, arviointi ja vuorovaikutus

HERMOSTOLLINEN PERUSTA Vaurio tai khi kehityshäiriö häiiöoikeassa aivopuoliskossa Häiriö myelinisaatioprosessissa Myeliinin ympäröivät aksonit muodostavataivojenvalkeanaivojen valkean aineen Myeliinin puute tai sen vaurio vaikeuttaa: Aivopuoliskojen ja eri aivoalueiden välistä kommunikaatiota Oikean aivopuoliskon sisäistä kommunikaatiota NLD:n ryhmittelyyn liittyviä/linkittyviä neurologisia/psykiatrisia diagnooseja Asperger Williams Turner Tourette

HERMOSTOLLINEN PERUSTA NLD tyyppisiä iiäominaisuuksia i i on todettu monissa neurologisissa tiloissa, joissa ns. valkean aineen vaurioita MS tauti (tulehduksellinen) Traumaattiset aivovammat (aksonivauriot) Aivotulehdukset Syöpähoidot Miksi myeliinin puute näkyy nimenomaan oikean aivopuoliskon toiminnassa? Oikeassa aivopuoliskossa valkeaa ainetta on enemmän

HAHMOTTAMISEN KUNTOUTUS

TEOREETTISESSA VIIDAKOSSA KOHTI KUNTOUTUSTA 1. Visuaalisten taitojen hierarkia 2. Visuaalisen inputin ja outputin erottelu 3. Visuaalisen prosessoinnin neurologinen jaottelu 4. Aivokuoren toiminnallisten alueiden kehitys 5. Neuraalisen kypsymisen aikataulu 6. Toiminnanohjauksen merkitys 7. Ajattelun kehitys

VISUAALISTEN TAITOJEN HIERARKIA Warren 1993 on esittänyt teoreettisen mallin, jossa visuaaliset taidot on hierarkkisesti jaoteltu Mallissa edellinen taso luo pohjan seuraavalle Ylemmällä tasolla havaitut ongelmat voivat olla heijastusta alemmantasoisista ongelmista, mutta ei toisinpäin

VISUAALISTEN TAITOJEN HIERARKIA VISUAALINEN PÄÄTTEY VISUAALINEN MUISTI KUVION TUNNISTAMINEN ETSINTÄ, SKANNAUS ATTENTIO Kompleksisuus suus lisääntyy SILMÄNLIIKKEET, NÄKÖKENTAT, NÄÖNTARKKUUS

VISUAALISEN PROSESSOINNIN INPUT JA OUTPUT Holland, Hogg ja Farmer 1997 ovat esittäneet mallin jaottelusta visuaalisen input ja output prosessointiin Input edellytys outputille Visuaalinen input: ärsykkeen tarkka havainnointi Näöntarkkuus Näkökentät Syvyyden hahmottaminen Visuo spatiaalinen attentio Kuvio tausta erottelu Spatiaalinen hahmottaminen Näönvarainen täydentäminen, closure

VISUAALISEN PROSESSOINNIN INPUT JA OUTPUT Visuaalinen output, visuaalisen tiedon integrointi asiayhteyteen y ja toimintaan: Konstruktionaaliset kyvyt Spatiaalinen orientaatio Kehonkaava

VISUAALISEN PROSESSOINNIN NEUROLOGINEN JAOTTELU Aivoissa erilaiseen prosessointiin erikoistuneita i i alueita ja hermoverkkoja ja toiminnallisia rakenteita Näiden häiriintyminen ja kehitys ainakin osittain toisistaan riippumatonta Tunnetuin teoria Sohlberg ja Mateer Primaari aivokuori Sekundaariset aivokuoret Prosessoinnin organisaatio

AIVOKUOREN TOIMINNALLISTEN ALUEIDEN KEHITYS Aivokuoren kehitys etenee pääosin hierarkkisesti 1) primaarit motoriset ja sensoriset alueet 2) sekundaariset motoriset ja sensoriset alueet 3) assosiaatioalueet mukaan lukien etuotsalohko (Stuss, 1992)

NEURAALISEN KYPSYMISEN NÄKÖKULMA Harmaan aineen volyymi kasvaa 4-12 vuoteen saakka, samalla synapsien suhteellinen määrä vähenee Valkean aineen volyymi kasvaa koko lapsuuden ajan murrosikään ja varhaiseen aikuisikään saakka myelinisaatio etuotsalohkon alueita ja muita kortikaalisia alueita yhdistävissä aksoneissa tämä ä yhteydessä erityisesti i ti tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen kehitykseen (Fuster, 2002)

TOIMINNANOHJAUKSEN MERKITYS Mitä monimutkaisemmasta i t visuaalisesta prosessoinnista on kyse, sitä enemmän se edellyttää myös toiminnanohjauksen aktivoitumista Erityisesti valikoivan a tarkkaavaisuuden, aa asuude suunnittelun u ja organisoinnin taidot Visuaalisessa prosessoinnissa esim. valikoinnin merkitys on suurempi kuin kielellisessä Toiminnanohjauksen vaikeudet heijastuvat helpommin/voimakkaammin i i visuaaliseen prosessointiin

AJATTELUN KEHITYS (Piagetia mukaillen, Myers, 1998) Ikä Kehitysvaihe Ilmiasu 0-2 v Sensomotorinen vaihe esinepysyvyys, vierastaminen lapsi havainnoi aistien ja toiminnan kautta 2-6 v Esioperationaalinen vaihe lapsi havainnoi vain yhden asian kerrallaan 7-11 v Konkreettisten operaatioiden vaihe lapsen havainnot sidoksissa konkreettisiin esineisiin ja tilanteisiin kuvitteellinen leikki, ajattelun itsekeskeisyys, kielenkehitys ajattelu konkreettista loogisen päättelyn kehitys 12+ v Muodollisten operaatioiden id vaihe abstraktin ajattelun kehitys lapsen/nuoren ajattelu ei ole enää sidoksissa konkreettisiin havaintoihin, teorioiden muodostus ja yleistäminen ovat mahdollisia

KUNTOUTUKSEN TEOREETTISET PERUSTEET ULKOISET KEINOT Ei pyritä muuttamaan yksilön kognitiivisia taitoja Hyväksytään, että yksilöllä on toimintakykyrajoitteita Keinoina: 1. Ympäristön muokkaaminen 2. Odotusten muuttaminen 3. Erityisten opetusmetodien käyttö SISÄISET KEINOT Tavoitteena yksilön muutos Keinoina: 1. Taitojen kehittäminen Häiriintyneiden taitojen harjaannuttaminen 2. Strategioiden opetus Vaikeuksien kompensaatio Mukaellen Mateer, Kerns & Eso (1996)

KUNTOUTUKSEN TAVOITTEENA Todettu häiriö neurologisen ja neurokognitiivisen kehityksen häiriö Aiheutuva haitta häiriön vaikutukset kussakin ympäristössä Kuntoutuksen tavoitteena? Häiriön lievittäminen? Haitan vähentäminen?

KUNTOUTUKSEN TAUSTALLA HIERARKKINEN LUONNE Ilmiön ymmärtäminen ä Häiriintynyt prosessi Miten syvällä häiriö on Onko ongelma primaarinen vai sekundaarinen Mitkä ovat ilmiön laadulliset piirteet Voi hyödyntää visuaalisten taitojen hierarkkista jaottelua tai neurologista jaottelua tai jaottelua input ja output taitoihin ja funktionaalista jaottelua eri toimintoihin Primaareimmilla ongelmilla laajemmat vaikutukset ja kapeampi neuraalinen kasvuikkuna

KUNTOUTUKSEN TAUSTALLA NEUROLOGINEN KEHITYS Neuraalisen kehitysvaiheen huomioiminen Herkkyyskaudet primaareissa taidoissa Toiminnanohjauksen taidot korkeimmissa taidoissa Kuntoutuksen kohdistaminen kussakin ikävaiheessa

TOIMINNANOHJAUS KUNTOUTUKSEN TYÖKALUNA Ti Toiminnanohjausstrategioiden i t iid kehittämisen i on havaittu auttavan tarkkaavaisuuden suuntaamista, visuaalista hahmottamista, muistamista ja ongelmanratkaisutaitoja Toiminnanohjauksen mukaanottaminen visuaalisten häiriöiden kuntoutukseen on ERITTÄIN keskeistä Sisäisen puheen hypoteesi (Vygotski) soveltuu erittäin hyvin visuaalisten taitojen harjaannuttamiseen Ongelmanratkaisupuhe

KUNTOUTUKSEN TAUSTALLA AJATTELUN KEHITYS Ajattelun kehitysvaihe Käytettävät kuntoutusmetodit t t Siirtymävaikutuksen mahdollisuudet ja esteet Metodin ei tulisi olla ristiriidassa i iid ajattelun mahdollisuuksien ja kehityksen kanssa Yleensä visuaalisessa prosessoinnissa konkretia suureksi avuksi

KUNTOUTUS HIERARKISENA SEKUNDAARISET JA ASSOSIATIIVISET OUTPUT PROSESSINA VISUAALINEN PÄÄTTEY VISUAALINEN MUISTI TOIMINNANOHJAUK- SEN KEHITYS KUVANTUNISTUS AVARUUDELLINEN HAHMOTTAMINEN VISUAALINEN TARKKAVAISUUS VISUAALISET PERUSTAIDOT TOIMINNALLINEN NÄKÖ PRIMAARIT INPUT AJATTELUN KEHITYS

KUNTOTUKSEN AIKATAULU? Aivojen kehityksessä on erotettavissa selviä kehityspyrähdyksiä 3-10 kk 2-4 v 6-8 v 10-12 v 14-16 v Aivojen volyymi kasvaa 5-10 % jokaisen kehityskauden aikana MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA KUNTOUTUKSEN KANNALTA? (Epstein, 1974, 1986)

HAHMOTTAMISEN KUNTOUTUS Ti Toiminnanohjauksen i mukaanottaminen Tahattomasta tahdonalaista! Bilateraalinen työskentely tärkeää Kielellistäminen Harjaannutuksen kannalta keskeistä Ymmärtää ja hyväksikäyttää visuaalisten taitojen erilaiset hierarkiat Tunnistaa häiriön neurokognitiivinen luonne Huomioida ajattelun kehityksen mahdollisuudet ja rajat

HAHMOTUSVAIKEUKSIEN KUNTOUTUS Lapsia, joilla on hahmotusvaikeuksia kuntoutetaan useimmiten Fysioterapiassa Toimintaterapiassa Neuropsykologisessa kuntoutuksessa Kuntoutus perustuu yksilöllisen kykyprofiilin ja toiminnallisen haitan yhteisarviointiin

HAHMOTUSVAIKEUKSIEN KUNTOUTUS KUNTOUTUSSUUNNITELMA: Ongelma alueen harjaannuttaminen Kompensaatiokeinojen harjaannuttaminen Toiminnanohjauksen harjaannuttaminen KIELELLISTÄMINEN

VISUAALINEN TARKKAAVAISUUS Etsintätehtävät Vertailutehtävät Monia visuaalisia ärsykkeitä sisältävän informaation i haltuunotto hl Oleellista on strateginen eteneminen, kielellistäminen ja systemaattisuuden opettelu Toiminnan ohjaus on avain kuntoutumiseen

SUUNNAT, TILAT, KONSTRUKTIOT Ohjeiden mukaan piirtäminen i Visuaalinen malli Kielellinen lll ohjaus Ohjeiden antaminen piirtämistä tai liikkumista varten Rakentelutehtävät Kolmiulotteinen piirtäminen Laitteiden käytön harjoittelu

VISUAALISEN PROSESSOINNIN SUUNNITTELU JA ORGANISAATIO Nähdyn varassa tehty päättely ja sen kompensaation harjoittelu on hyvä sisällyttää hahmotustaitojen harjoitteluun Myös tässä strategisuus, kielellistäminen ja toiminnan ohjauksen kehittäminen ovat avainasemassa Monet pelit harjaannuttavat visuaalista prosessointia, suunnittelua ja strategisuutta Myös sosiaalisiatilanteita esittävät kuvat edellyttävät visuaalista päättelyä

KIITOS! Lisää: Ilmestymässä Ymmärrämmekö näkemäämme visuaalisen hahmottamisen salat ja vaikeudet NMI:n julkaisuja Kummisarja