Euroalueella joitakin merkkejä käänteestä rahapolitiikalla tuetaan talouskasvua pidemmän aikaa kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa Pääjohtaja 1
Esityksen teemat I. Kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu II. Suomen Pankin tase ja riskit III. Pankkiunionin kehitys IV. Suomen talouden ongelmista 2
I. Kasvua tukeva rahapolitiikka jatkuu Viimeksi kuluneen vuoden aikana Euroalueella valtionlainojen korkoerot pienentyneet Euroalueen bkt:n kehitys heikkoa, nyt lieviä merkkejä paremmasta Nousevissa talouksissa kasvu hidastunut kuluvana vuonna Keskuspankit kehittäneet ennakoivaa viestintäänsä 3
9 8 Korkoerot pienentyneet huomattavasti Japani Saksa Suomi Yhdysvallat Italia Espanja 10 vuoden valtionlainan korko, % EKP päättää OMT-ohjelmasta 7 6 5 4 3 2 1 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Reuters. Viimeinen havainto: to 19.9. aamu (FOMC:n jälkeen). 25874 4
Vaihtotaseet tasapainoon GIIPS-maissa Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 6 Neljän neljänneksen liukuva keskiarvo, % BKT:sta 4 2 0-2 -4-6 -8 2005 2007 2009 2011 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: EKP, Eurostat, kansalliset keskuspankit/tilastoviranomaiset ja Suomen Pankin laskelmat. 26295 5
GIIPS-maiden julkisen talouden vajeet supistuneet Julkisen talouden vaje Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 0 % BKT:sta -2-4 -6-8 -10-12 -14-16 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähde: Euroopan komissio, EKP ja Suomen Pankin laskelmat. 26037@Julkisen talouden vaje 6
Finanssikriisin jälki on pitkä Euroalue Yhdysvallat Japani Indeksi, 2008/I = 100 104 Bruttokansantuote 100 96 92 88 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 26658 7
Nousevien talouksien kasvu on hidastunut 20 %, vuosimuutos Brasilia Intia Kiina Venäjä 15 10 5 0-5 -10-15 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Macrobond. 8
EKP:n ennakoiva viestintä tehostaa kasvua tukevaa rahapolitiikkaa 9
Historiallisen matalien korkojen aika jatkuu viidettä vuotta Yhdysvallat Japani Eurojärjestelmä Iso-Britannia Ruotsi 6 % 5 4 3 2 1 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Bloomberg. 10
Keskuspankkiluottojen takaisinmaksu supistanut eurojärjestelmän tasetta Yhdysvallat Japani Eurojärjestelmä Iso-Britannia 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % BKT:sta 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset, Eurostat ja Bloomberg. 11
EKP:n neuvoston ennakoiva viestintä EKP:n rahapolitiikan mitoitus tulee pysymään kasvua tukevana niin kauan kuin on tarpeen Neuvosto odottaa EKP:n rahapoliittisten korkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa Euroalueen hintapaineiden odotetaan pysyvän vaimeina keskipitkällä aikavälillä Lyhyen ja keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat pysyneet maltillisina, kun reaalitalous on laaja-alaisesti heikentynyt ja rahatalouden kehitys on vaimeaa 12
Yhdysvaltain ja Saksan valtionlainojen korkoero kasvanut 4,5 Saksa (vasen asteikko) Yhdysvallat (vasen asteikko) Yhdysvallat miinus Saksa (oikea asteikko) 10 v. valtionlainan korko, % Ero, prosenttiyksikköä 1,2 4 1 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0,5-0,2 0 2010 2011 2012 2013 Lähde: Reuters. Viimeinen havainto: to 19.9. aamu (FOMC:n jälkeen). 25874-0,4 13
II. Suomen Pankin tase ja riskit Viimeksi kuluneen vuoden aikana Euroalueen tilanteen rauhoittuminen pienentänyt taseriskejä Riskipuskureita vahvistettu edelleen 14
Taseen pääerät 30.8.2013, milj. 150 000 100 000 50 000 0-50 000-100 000 2009 2010 2011 2012 2013 Taseen loppusumma Target-saamiset Pankkien talletukset Suomen Pankissa Vastaavaa Rahoitusvarallisuus 14 402 Kulta 1 450 Valuuttavarallisuus 5 029 Eurosalkku 7 923 Rahapolitiikan erät 7 122 Muu omaisuus/velat 53 Eurojärjestelmän sis. saamiset Vastattavaa 30 813 Setelit 15 147 Talletukset Suomen Pankissa 29 095 Oma pääoma / arvonjärjestely 8 042 Taseen loppusumma 55 577 15
Kokonaisriskit (pl. kulta) suhteessa taseen riskipuskureihin 30.6.2013 Milj. euroa 6 500 6 000 5 500 5 000 Markkina- ja luottoriski 4 500 4 000 Oma pääoma 3 500 3 000 2 500 2 000 Arvopaperien ja valuuttakurssien arvonmuutostilit 1 500 1 000 Käytettävissä olevat varaukset 500 0 Keskimääräinen tappio, jos huonoin prosentti mallin antamista tulemista tapahtuu Laaja oma pääoma 16
Taseen riskin ja puskurien kehitys (Q2 2013) Milj. euroa 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Varaukset ja käytettävissä olevat arvonmuutostilit Keskimääräinen tappio, jos huonoin prosentti mallin antamista tulemista toteutuu 17
III. Pankkiunionin kehitys Viimeksi kuluneen vuoden aikana Yhteisestä pankkivalvonnasta sovittu Yhteinen kriisinratkaisu hahmottumassa 18
Pankkien valvonnan ja kriisinratkaisun instituutioita tulee vahvistaa Yhteinen rahapolitiikka, yhdentyneet rahoitusmarkkinat sekä kansallinen valvonta ja kriisinratkaisu loivat hauraan kokonaisuuden ( financial trilemma ) Pankin ja sen kotivaltion välillä kaksisuuntainen riippuvuus, kohtalonyhteys Pankkien valvonnalle ja kriisinratkaisulle tarvitaan nykyistä paremmat instituutiot 19
Mistä osista pankkiunionin tulisi koostua? Pankkivalvonta Tehokas, ylikansallinen ja yhdenmukainen valvonta Kriisinratkaisu Harmonisoidut välineet Sijoittajan vastuu (bail-in) Toimialan vastuu (rahastot) Ei pankkitukea Talletussuoja Harmonisointi Toimialan vastuu (rahastot Kun tämä toteutetaan huolella Pankkituki (bail-out) Kallis, poliittisesti latautunut Tapauskohtainen poliittinen harkinta (EVM) tämän tarve pienenee merkittävästi! 20
Mistä on jo sovittu? Miten pankkiunionin rakentaminen etenee? Yhteinen valvontamekanismi (SSM) EKP:n yhteydessä Aloittaa 2014 aikana Yhteinen kriisinratkaisumekanismi (SRM) Komission esitys Toimialan vastuu (rahastot) Tavoitteena aloittaa 2015 Talletussuojadirektiivi (DGS) Kansallisten sääntöjen harmonisointi Jäävät kansallisiksi Tasearviointi (BSA) EKP:n kattava arvio Yhteiseen valvontaan vain kunnossa olevia pankkeja Kevät 2014 Kriisinhallintadirektiivi (BRRD) Pankin hallittu alasajo Velkojanvastuu (Bail in) 2018 Euroopan vakausmekanismi EVM Uusi tukiväline Max. 60 mrd. euroa 21
Viranomaisten tulee edistää koko rahoitusjärjestelmän vakautta Ennen kriisiä Makrotalouspolitiikka ( raha -, finanssi - ja valuuttakurssipolitiikka ) Rahoitussääntely ja - valvonta hintavakaus taloudellinen aktiviteetti Instituutiokohtaiset riskit ja kriisin jälkeen Makrotalouspolitiikka ( raha -, finanssi - ja valuuttakurssipolitiikka ) Makrovakauspolitiikka Rahoitussääntely ja - valvonta hintavakaus taloudellinen aktiviteetti rahoitusvakaus järjestelmäriskit Instituutiokohtaiset riskit Lähde : IMF. 22
IV. Suomen talouden ongelmista Viimeksi kuluneen vuoden aikana Rakenne- ja kilpailukykyongelmat eivät ole helpottaneet Elokuun palkkaratkaisu ja hallituksen rakennepoliittinen ohjelma askelia ongelmien ratkaisemisen suuntaan 23
Suomen viimeaikainen talouskasvu heikkoa 104 102 100 98 BKT Indeksi, 2007 = 100 Euroalueen korkean luottoluokituksen maat pl. Suomi* Suomi 96 94 92 90 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia ja Itävalta. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. GIIPS-maat** 27221 24
Suomi menettänyt markkinaosuuksia viennissä 30 Osuus maailmankaupasta, kumulatiivinen muutos 2007-2011 % 20 10 0-10 -20-30 Lähde: Eurostat. 25
Tavaraviennin rakenne muuttunut 70 Mrd. euroa Suomen tavaraviennin arvo 60 50 Muut tuotteet 40 30 20 Puhelin-,radio-,TV- yms. laitteet Paperi ja pahvi sekä näistä tehdyt tuotteet ja paperimassa 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tullihallitus 26
Kustannuskilpailukyky heikentynyt 140 Indeksi, 1999 = 100 Yksikkötyökustannukset, koko talous 130 Suomi Euroalue 120 Ruotsi 110 100 Saksa 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähteet: Eurostat ja OECD. 25852 27
Lisäksi ulkomaankaupan vaihtosuhde laskenut 115 Ulkomaankaupan vaihtosuhde, indeksi, 2007 = 100 110 105 Ruotsi Suomi Euroalue 100 95 Iso-Britannia 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio (kansantalouden tilinpito). 26308 28
Politiikkavaihtoehdoista 29
Rakenteellisille ongelmille rakenteelliset ratkaisut Suomen talouden ongelmat pääosin rakenteellisia Elektroniikka- ja osin paperiteollisuuden supistuminen Väestön ikääntyminen Rakenneongelmat eivät korjaannu kansainvälisen suhdanteen elpymisen myötä Korjaavien toimien tulee myös olla rakenteellisia Julkisen kysynnän yleisellä lisäämisellä ei voi rakentaa siltaa rakenneongelmien yli Harkinnalle on tilaa lähinnä investointien ajoituksessa 30
Millä toimilla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle? Turvataan Suomen perusvahvuudet Hyvä peruskoulutus, osaava väestö, toimiva infrastruktuuri, tehokas hallinto, luotettava oikeuslaitos, vahva innovaatiojärjestelmä ym. Perusvahvuuksista huolehtiminen on lähtökohta talouden uudistumiselle Vahvistetaan kilpailukykyä Palkkaratkaisut avoimen sektorin tilan mukaan; kustannusten nousun täytyy olla kilpailijamaita hitaampaa usean vuoden ajan Toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset Rakenneuudistus = pitkävaikutteinen, ei suhdanteeseen liittyvä Alueita: työn tarjonta, kilpailun edistäminen, maan ja asuntojen tarjonta, julkisten palvelujen tuottavuus 31
Kasvua tukevien rakenneuudistusten alueita 32
Työllisyys Työn tarjonnan kasvattaminen olennaista Eläkejärjestelmä, kannusteet, työviihtyvyys Määrittää pitkällä aikavälillä työllisyyden tason Työvoiman tarjonnan kasvattaminen ei ajan mittaan lisää työttömyyttä ( mm. kv. kokemukset naisten tulosta työmarkkinoille) Suhdannetyöttömyyden juurtuminen rakenteelliseksi syrjäytymiseksi tulee ehkäistä Työvoimapolitiikka, koulutus, työlainsäädäntö 33
Kilpailun lisääminen palveluissa ja rakentamisessa Tukee työllisyyttä ja tuottavuutta, laskee hintoja Kuluttajan etu: hinnat alenevat, tuotteet paranevat Kansantalouden etu: tuottavuus kasvaa, innovaatiot lisääntyvät Sääntelyuudistukset keskeisiä Kilpailun esteiden purkamista vastustavat usein erityiseduista nauttineet ryhmät Siksi muutokset edellyttävät määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä päättäjiltä 34
Asuntojen tarjonnan kasvu Vaimentaa asuntojen hintojen ja vuokrien nousua, parantaa työvoiman liikkuvuutta, tukee rakentamista Keskeistä tonttien tarjonta Kuntien rooli; sääntely ja kilpailu rakentamisessa 35
Julkisen palvelutuotannon laatu ja tehokkuus Väestön ikääntyessä yhä tärkeämpää Tuottavuutta voidaan parantaa, kun haetaan jatkuvasti hakea uusia ja parempia tapoja organisoida työ Henkilökunnan hyvä koulutus ja kehittynyt tietoteknologia antavat siihen suuria mahdollisuuksia Ovatko kannustimet kunnossa? Lisäksi tarvitaan tehokkaita rakenteita julkisten hyvinvointipalvelujen tuotannossa 36
Rakenneuudistusten merkitys 37
Rakenteellisten ongelmien korjaaminen vie aikaa Tärkeät ratkaisut eivät ole helppoja Uuden tuotannollisen pohjan rakentuminen vie aikaa Kannattava yksityinen yritystoiminta on kestävän talouskasvun peruspilari Julkisen vallan tehtävänä on luoda edellytyksiä, mutta se ei voi valita voittajia Mutta uskottavat päätökset voivat kohentaa luottamusta lyhyelläkin aikavälillä 38
Miksi rakenne- ja kilpailukykyongelmat tärkeitä keskuspankille? Hintavakaus edellyttää tasapainoista ja kestävää talouskehitystä Hintavakauden edellytyksiä Julkisen talouden kestävyys Kokonaistaloudellisen kehityksen vakaus Rahoitusjärjestelmän vakaus Yksikkötyökustannusten vakaus EKP:n neuvostolta toistuvia suosituksia Julkisen talouden alijäämien ja velkojen hillitseminen Julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantaminen Työmarkkinoiden rakenneuudistukset Kilpailun lisääminen 39
Uudistusten valmistelu 1. Tutkimusnäytön hyödyntäminen 2. Kansainvälisten kokemusten hyödyntäminen 3. Virkamiesvalmistelu 4. Poliittinen päätöksenteko 40
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 29.8. Ohjelmassa linjataan uudistuksia, jotka voivat Parantaa työllisyyttä ja muuten tukea talouskasvua kestävällä tavalla Kohentaa merkittävästi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä Ohjelman vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin, kun toimenpiteiden yksityiskohdat ovat tiedossa 41
Palkkaratkaisu: mallilaskelma vaikutuksista 2014 2015 Ansiotaso Muutos, % 1,5 1,6 Ero kesäkuun ennusteeseen -0,4-1,0 Bruttokansantuote Muutos, % 0,9 1,8 Ero kesäkuun ennusteeseen 0,2 0,4 Inflaatio Muutos, % 1,8 1,5 Ero kesäkuun ennusteeseen -0,1-0,2 Yksikkötyökustannukset Muutos, % 0,8 0,4 Ero kesäkuun ennusteeseen -0,3-0,9 Työlliset Määrä, 1000 henkeä 2453 2469 Ero kesäkuun ennusteeseen 3 15 42
Kiitos! 43