Talouden näkymät -- kasvun merkitys kansantaloudelle

Transkriptio

1 Talouden näkymät -- kasvun merkitys kansantaloudelle Suomen Pankki 1

2 Kansainvälisen talouden elpymisestä varovaisia merkkejä 2

3 Finanssikriisin pitkä jälki Euroalue Yhdysvallat Japani Suomi Indeksi, 2008/I = Bruttokansantuote Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat

4 Yritysten luottamuksessa alustavia, vielä epävarmoja merkkejä paremmasta myös euroalueella Ostopäällikköindeksejä: teollisuus Teollisuuden ostopäällikköindeksi 65 Yhdysvallat Euroalue Japani Saldoluku Lähde: Bloomberg

5 Epätasapainojen sopeutus edennyt euroalueella Vaihtotase Julkisen talouden vaje Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 6 Neljän neljänneksen liukuva keskiarvo, % BKT:sta 2 % BKT:sta * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: EKP, Eurostat, kansalliset keskuspankit/tilastoviranomaiset ja Suomen Pankin laskelmat * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: Euroopan komissio, EKP ja Suomen Pankin laskelmat. 5

6 Valtionlainojen tuottoerot kaventuneet merkittävästi sitten kesän Japani Saksa Suomi Yhdysvallat Italia Espanja 10 vuoden valtionlainan korko, % EKP päättää OMT-ohjelmasta Lähde: Reuters

7 Luottamuksen paraneminen euroalueella näkyy myös Suomen Pankin taseessa 80 Suomen Pankin TARGET-saldo* Miljardia euroa *) TARGET-järjestelmään ja kirjeenvaihtajapankkitileihin liittyvät nettosaamiset. Lähde: Suomen Pankki

8 Kansainvälinen finanssikriisi helpottamassa. Suomen rakenneongelmat merkittäviä. 8

9 BKT laskusuunnassa viimeiset 1½ vuotta 115 Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja Bruttokansantuotteen volyymi Indeksi, 2005 = Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus

10 Suomi menettänyt markkinaosuuksia viennissä 30 Osuus maailmankaupasta, kumulatiivinen muutos % Lähde: Eurostat. 10

11 Keskeisten vientialojen ongelmat näkyvät sekä viennissä että BKT:ssä 6 Paperiteollisuus Osuus bruttokansantuotteesta, % Elektroniikkateollisuus Lähde: Tilastokeskus

12 Suomen talouden tilaa vaikeuttanut myös kustannusten nopea nousu 12

13 Kustannuskilpailukyky heikentynyt Indeksi, 1999 = 100 Yksikkötyökustannukset, koko talous Suomi Euroalue 120 Ruotsi Saksa Lähteet: Eurostat ja OECD

14 Myös ulkomaankaupan vaihtosuhde heikentynyt tuntuvasti 115 Ulkomaankaupan vaihtosuhde, indeksi, 2007 = Ruotsi Suomi Euroalue Iso-Britannia Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio (kansantalouden tilinpito)

15 Kilpailukykyvertailuissa näkyvät Suomen vahvuudet ja heikkoudet Sijoitus v v. 2012/2013 WEF* IMD Perustuvat lähinnä yritysjohtajille tehtäviin kyselyihin sekä tilastoihin Suomen vahvuudet: koulutus, terveydenhuolto, oikeusjärjestelmä ym. Suomen heikkoudet: talouskasvu, vienti, suorat sijoitukset, verotus, työtunnit ym. WEF = World Economic Forum. IMD = Institute for Management Development. *) 2000 Current Competitiveness Index, 2013 Global Competitiveness Index. 15

16 Julkisen talouden tila heikentynyt 16

17 Julkiseen talouteen on muodostunut tuntuva rahoitusvaje 60 Julkiset tulot ja menot pl. työeläkerahastot Tulot Menot % BKT:stä Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki

18 Alijäämä ja hidas kasvu lisäävät julkista velkaantumista 80 Julkisyhteisöjen EDP-velka (vasen asteikko) Valtion budjettitalouden velka (vasen asteikko) % BKT:stä Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki

19 Talouden supistuminen paisuttanut julkisen talouden alijäämää Kesäkuussa 2012 Suomen Pankki oli talouden ennustajista varovaisimpia. Silti Suomen Pankin kesäkuun 2013 ennusteen arvio vuoden 2014 BKT:stä on noin 10 miljardia euroa vuoden takaista arviota pienempi. Kaavamaisesti arvioiden tämä johtaa noin 4,5 miljardin verotulojen ja veroluonteisten maksujen menetykseen vuodessa. 19

20 Työllisyyden heikkeneminen varjostaa tulevaisuutta 20

21 Talouskasvun heikkous lisännyt työttömyyttä 2550 Työlliset, trendi (vasen asteikko) Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko) henkeä % Lähde: Tilastokeskus

22 Nuorten miesten työttömyyden kasvu uhkaa jättää pitkän varjon Työmarkkinatilanne työuran alussa vaikuttaa pitkään kohorttien työvoimaosuuksiin luvun lama näyttää vähentäneen pysyvästi ja 1970-luvulla syntyneiden naisten osallistumista työmarkkinoille. Nyt uhkaa vaikeutua erityisesti 1980-luvulla syntyneiden miesten kiinnittyminen työmarkkinoille. Voi johtaa aiempia arviota heikompaan työvoiman kehitykseen. 22

23 Politiikkavaihtoehdoista 23

24 Rakenteellisille ongelmille rakenteelliset ratkaisut Suomen talouden ongelmat pääosin rakenteellisia Elektroniikka- ja osin paperiteollisuuden supistuminen Väestön ikääntyminen Rakenneongelmat eivät korjaannu kansainvälisen suhdanteen elpymisen myötä Korjaavien toimien tulee myös olla rakenteellisia Julkisen kysynnän yleisellä lisäämisellä ei voi rakentaa siltaa rakenneongelmien yli Harkinnalle on tilaa lähinnä investointien ajoituksessa 24

25 Millä toimilla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle? Turvataan Suomen perusvahvuudet Hyvä peruskoulutus, osaava väestö, toimiva infrastruktuuri, tehokas hallinto, luotettava oikeuslaitos, vahva innovaatiojärjestelmä ym. Perusvahvuuksista huolehtiminen on lähtökohta talouden uudistumiselle Vahvistetaan kilpailukykyä Palkkaratkaisut avoimen sektorin tilan mukaan; kustannusten nousun täytyy olla kilpailijamaita hitaampaa usean vuoden ajan Toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset Rakenneuudistus = pitkävaikutteinen, ei suhdanteeseen liittyvä Alueita: työn tarjonta, kilpailun edistäminen, maan ja asuntojen tarjonta, julkisten palvelujen tuottavuus, verojärjestelmä 25

26 Kasvua tukevien rakenneuudistusten alueita 26

27 Työllisyys Työn tarjonnan kasvattaminen olennaista Eläkejärjestelmä, kannusteet, työviihtyvyys Määrittää pitkällä aikavälillä työllisyyden tason Työvoiman tarjonnan kasvattaminen ei ajan mittaan lisää työttömyyttä ( mm. kv. kokemukset naisten tulosta työmarkkinoille) Suhdannetyöttömyyden juurtuminen rakenteelliseksi syrjäytymiseksi tulee ehkäistä Työvoimapolitiikka, koulutus, työlainsäädäntö 27

28 Kilpailun lisääminen palveluissa ja rakentamisessa Tukee työllisyyttä ja tuottavuutta, laskee hintoja Kuluttajan etu: hinnat alenevat, tuotteet paranevat Kansantalouden etu: tuottavuus kasvaa, innovaatiot lisääntyvät Sääntelyuudistukset keskeisiä Kilpailun esteiden purkamista vastustavat usein erityiseduista nauttineet ryhmät Siksi muutokset edellyttävät määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä päättäjiltä 28

29 Asuntojen tarjonnan kasvu Vaimentaa asuntojen hintojen ja vuokrien nousua, parantaa työvoiman liikkuvuutta, tukee rakentamista Keskeistä tonttien tarjonta Kuntien rooli; sääntely ja kilpailu rakentamisessa 29

30 Julkisen palvelutuotannon laatu ja tehokkuus Väestön ikääntyessä yhä tärkeämpää Tuottavuutta voidaan parantaa, kun haetaan jatkuvasti hakea uusia ja parempia tapoja organisoida työ Henkilökunnan hyvä koulutus ja kehittynyt tietoteknologia antavat siihen suuria mahdollisuuksia Ovatko kannustimet kunnossa? Lisäksi tarvitaan tehokkaita rakenteita julkisten hyvinvointipalvelujen tuotannossa 30

31 Verojärjestelmän kehittämisen yleissuunta: pienemmät haitat suhteessa tuloihin Laajat veropohjat ja matalat veroasteet ALV-kanta EU-maiden joukossa korkeimpia, mutta veropohja ei laajimpia Painopistettä voidaan siirtää työn verottamisesta esim. kiinteistöjen ja maapohjan verottamiseen Kiinteistöjen ja maapohjan verotuksen tuotto noin puolet EU:n keskiarvosta Alan tutkimuksen käsitys: Kiinteistöverotus voidaan toteuttaa niin, että haitat ovat vähäiset 31

32 Rakenteellisten ongelmien korjaaminen vie aikaa Tärkeät ratkaisut eivät ole helppoja Uuden tuotannollisen pohjan rakentuminen vie aikaa Kannattava yksityinen yritystoiminta on kestävän talouskasvun peruspilari Julkisen vallan tehtävänä on luoda edellytyksiä, mutta se ei voi valita voittajia Mutta uskottavat päätökset voivat kohentaa luottamusta lyhyelläkin aikavälillä 32

33 Kiitos! 33