SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Transkriptio

1 Talouden näkymät Talous tutuksi seminaari Turku Ennustepäällikkö Anssi Rantala

2 2000-luvun kriisin anatomia 2

3 Kansainvälisen talouden elpymisestä varovaisia merkkejä 3

4 Osakekurssit nousseet kehittyneissä maissa kesän 2012 jälkeen 160 Morgan Stanley-osakeindeksi, maailman indeksi (Kehittyneet taloudet), hintaindeksi DJ EURO Stoxx laaja-osakeindeksi, closing noteeraus USA:n S&P 500 -osakeindeksi, closing noteeraus Japanin osakeindeksi (Nikkei 225), closing noteeraus, ind. Indeksi = Lähde: Bloomberg @Osakekursseja 4

5 Valtionlainojen tuottoerot kaventuneet Yhdysvallat Japani Saksa Italia Espanja Suomi 9 %, valtioiden 10 vuoden obligaatiokorkoja Lähde: Reuters @10v.obligaatiot 5

6 Päätalousalueiden toipuminen taantumasta eritahtista Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) /I = /I = Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat @BKT_taso_EA (2008)

7 mikä näkyy työttömyyden kehityksessä 14 % Euroalue USA Japani Suomi Lähteet: BLS, Eurostat, Bloomberg ja Tilastokeskus. 7

8 Teollisuuden ostopäällikköindeksit viestivät globaalin kasvun vähittäisestä vahvistumisesta Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina 65 Indeksi Lähde: Bloomberg

9 Euroalueella erot suuria: GIIPS-maissa BKT vuoden 2009 tason alapuolella Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue /I = * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Suomi ja Itävalta. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset, Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat @BKT_taso+BMPE_(GIIPS) 9

10 ja työttömyys ennätyskorkealla Työttömyysasteet Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue % * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Suomi ja Itävalta. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: 10

11 Mutta joissakin GIIPS-maissa alustavia merkkejä työttömyysasteen voimakkaan nousun taittumisesta Työttömyysaste Saksa Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Suomi 30 % Lähde: Eurostat

12 ja vaihtotaseet tasapainottuneet GIIPS-maissa merkittävästi Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 6 Neljän neljänneksen liukuva keskiarvo, % BKT:sta * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: EKP, Eurostat, kansalliset keskuspankit/tilastoviranomaiset ja Suomen Pankin laskelmat

13 Julkisen talouden vajeet myös pienentyneet Julkisen talouden vaje Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 0 % BKT:sta * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähde: Euroopan komissio, EKP ja Suomen Pankin laskelmat @Julkisen talouden vaje 13

14 Myös ostopäällikköindeksit ennakoivat kasvun euroalueella jatkuvan BKT (vas.ast.) Ostopäälliköiden indeksi (oik.ast.) 1,5 %-muutos ed. neljänneksestä Saldoluku , , , , Lähde: Eurostat ja Reuters 27089@k

15 Suomen talouden lähivuosien kasvu- ja työllisyysnäkymät vaisut 15

16 Suomen talous kohdannut rakennemuutoksen ja suhdannetaantuman samaan aikaan Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja Bruttokansantuotteen volyymi 115 Indeksi, 2005 = Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus @Kokonaistuotanto 16

17 Vienti polkenut viime vuodet paikoillaan ja kotitalouksien kulutuskysynnän kasvu hiipunut Teollisuustuotanto ja viennin määrä Tehdasteollisuus Koko tavaraviennin määrä Yksityinen kulutus ja vähittäiskaupan määräindeksi Vähittäiskaupan määrä Yksityisen kulutuksen volyymi 140 Volyymi-indeksi, 2005 = Indeksi, 2005 = Kausipuhdistettuja lukuja. Lähteet: Tilastokeskus, Tullihallitus ja Suomen Pankki (tavaraviennin määrän kausipuhdistus) Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus. 17

18 Ennuste: Talouden elpyminen jää vaimeaksi 180 BKT:n prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) BKT viitevuoden 2000 hinnoin (vasen asteikko) Mrd. euroa % Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki

19 Talouskasvun heikkous näkyy työllisyydessä 2600 Työttömyys ja työlliset Työlliset, trendi (vasen asteikko) Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko) henkeä % 12, , , , ,0 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet). 19

20 Huomattava rakennemuutos teollisuudessa 20

21 Suomi menettänyt markkinaosuuksia viennissä 30 Osuus maailmankaupasta, kumulatiivinen muutos % Lähde: Eurostat. 21

22 Tavaraviennin rakenne muuttunut 70 Mrd. euroa Suomen tavaraviennin arvo Muut tuotteet Puhelin-,radio-,TV- yms. laitteet Paperi ja pahvi sekä näistä tehdyt tuotteet ja paperimassa Lähde: Tullihallitus 22

23 Keskeisten vientialojen osuus kansantuotteesta supistunut tuntuvasti 6 Paperiteollisuus Osuus bruttokansantuotteesta, % Elektroniikkateollisuus Lähde: Tilastokeskus

24 Ylijäämäisen vaihtotaseen ajanjakso päättynyt? Vaihtotase Tavaroiden ja palveluiden tase* 12 % BKT:stä * Kansantalouden tilinpidon mukaan. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24

25 Rakennemuutoksen huolestuttava piirre näkyy myös nuorten miesten työttömyydessä Työmarkkinatilanne työuran alussa vaikuttaa pitkään kohorttien työvoimaosuuksiin luvun lama vähensi ja 1970-luvulla syntyneiden naisten osallistumista työmarkkinoille. Nyt uhkaa vaikeutua erityisesti 1980-luvulla syntyneiden miesten kiinnittyminen työmarkkinoille. Talouden rakennemuutos voi jättää pitkän jäljen miesten työmarkkinatilanteeseen. Aiemmat arviot työvoiman tulevasta kehityksestä voivat olla liian optimistisia. 25

26 Kustannuskilpailukyvyn kohentaminen tärkeää 26

27 Kansainvälisen kaupan elpyminen ei korjaa viennin pudotusta Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat 140 Indeksi, 2007/I = Lähteet: Tilastokeskus, eurojärjestelmä ja Suomen Pankki. 27

28 Kustannuskilpailukyky heikentynyt Indeksi, 1999 = 100 Yksikkötyökustannukset, koko talous Suomi Euroalue 120 Ruotsi Saksa Lähteet: Eurostat ja OECD

29 Myös ulkomaankaupan vaihtosuhde heikentynyt tuntuvasti 115 Ulkomaankaupan vaihtosuhde, indeksi, 2007 = Ruotsi Suomi Euroalue Iso-Britannia Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio (kansantalouden tilinpito)

30 Kilpailukykyvertailuissa näkyvät Suomen vahvuudet ja heikkoudet Sijoitus v v. 2012/2013 WEF* IMD Perustuvat lähinnä yritysjohtajille tehtäviin kyselyihin sekä tilastoihin Suomen vahvuudet: koulutus, terveydenhuolto, oikeusjärjestelmä ym. Suomen heikkoudet: talouskasvu, vienti, suorat sijoitukset, verotus, työtunnit ym. WEF = World Economic Forum. IMD = Institute for Management Development. *) 2000 Current Competitiveness Index, 2013 Global Competitiveness Index. 30

31 Talouskasvun hidastuminen heikentää julkista taloutta 31

32 Julkiseen talouteen on muodostunut tuntuva rahoitusvaje Julkiset tulot ja menot pl. työeläkerahastot 60 % BKT:stä Tulot Menot Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 32

33 Talouskasvun hidastuminen pitää julkisen talouden alijäämäisenä Perusjäämä Rahoitusjäämä Prosenttia BKT:stä Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 33

34 Alijäämä ja hidas kasvu lisäävät julkista velkaantumista 80 Julkisyhteisöjen EDP-velka (vasen asteikko) Valtion budjettitalouden velka (vasen asteikko) % BKT:stä Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 34

35 Politiikkavaihtoehdoista 35

36 Rakenteellisille ongelmille rakenteelliset ratkaisut Suomen talouden ongelmat pääosin rakenteellisia Elektroniikka- ja osin paperiteollisuuden supistuminen Väestön ikääntyminen Rakenneongelmat eivät korjaannu kansainvälisen suhdanteen elpymisen myötä Korjaavien toimien tulee myös olla rakenteellisia Julkisen kysynnän yleisellä lisäämisellä ei voi rakentaa siltaa rakenneongelmien yli Harkinnalle on tilaa lähinnä investointien ajoituksessa 36

37 Millä toimilla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle? Turvataan Suomen perusvahvuudet Hyvä peruskoulutus, osaava väestö, toimiva infrastruktuuri, tehokas hallinto, luotettava oikeuslaitos, vahva innovaatiojärjestelmä ym. Perusvahvuuksista huolehtiminen on lähtökohta talouden uudistumiselle Vahvistetaan kilpailukykyä Palkkaratkaisut avoimen sektorin tilan mukaan; kustannusten nousun täytyy olla kilpailijamaita hitaampaa usean vuoden ajan Toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset Rakenneuudistus = pitkävaikutteinen, ei suhdanteeseen liittyvä Alueita: työn tarjonta, kilpailun edistäminen, maan ja asuntojen tarjonta, julkisten palvelujen tuottavuus, verojärjestelmä 37

38 Kasvua tukevien rakenneuudistusten alueita 38

39 Työllisyys Työn tarjonnan kasvattaminen olennaista Eläkejärjestelmä, kannusteet, työviihtyvyys Määrittää pitkällä aikavälillä työllisyyden tason Työvoiman tarjonnan kasvattaminen ei ajan mittaan lisää työttömyyttä ( mm. kv. kokemukset naisten tulosta työmarkkinoille) Suhdannetyöttömyyden juurtuminen rakenteelliseksi syrjäytymiseksi tulee ehkäistä Työvoimapolitiikka, koulutus, työlainsäädäntö 39

40 Kilpailun lisääminen palveluissa ja rakentamisessa Tukee työllisyyttä ja tuottavuutta, laskee hintoja Kuluttajan etu: hinnat alenevat, tuotteet paranevat Kansantalouden etu: tuottavuus kasvaa, innovaatiot lisääntyvät Sääntelyuudistukset keskeisiä Kilpailun esteiden purkamista vastustavat usein erityiseduista nauttineet ryhmät Siksi muutokset edellyttävät määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä päättäjiltä 40

41 Asuntojen tarjonnan kasvu Vaimentaa asuntojen hintojen ja vuokrien nousua, parantaa työvoiman liikkuvuutta, tukee rakentamista Keskeistä tonttien tarjonta Kuntien rooli; sääntely ja kilpailu rakentamisessa 41

42 Julkisen palvelutuotannon laatu ja tehokkuus Väestön ikääntyessä yhä tärkeämpää Tuottavuutta voidaan parantaa, kun haetaan jatkuvasti hakea uusia ja parempia tapoja organisoida työ Henkilökunnan hyvä koulutus ja kehittynyt tietoteknologia antavat siihen suuria mahdollisuuksia Ovatko kannustimet kunnossa? Lisäksi tarvitaan tehokkaita rakenteita julkisten hyvinvointipalvelujen tuotannossa 42

43 Verojärjestelmän kehittämisen yleissuunta: pienemmät haitat suhteessa tuloihin Laajat veropohjat ja matalat veroasteet ALV-kanta EU-maiden joukossa korkeimpia, mutta veropohja ei laajimpia Painopistettä voidaan siirtää työn verottamisesta esim. kiinteistöjen ja maapohjan verottamiseen Kiinteistöjen ja maapohjan verotuksen tuotto noin puolet EU:n keskiarvosta Alan tutkimuksen käsitys: Kiinteistöverotus voidaan toteuttaa niin, että haitat ovat vähäiset 43

44 Rakenteellisten ongelmien korjaaminen vie aikaa Tärkeät ratkaisut eivät ole helppoja Uuden tuotannollisen pohjan rakentuminen vie aikaa Kannattava yksityinen yritystoiminta on kestävän talouskasvun peruspilari Julkisen vallan tehtävänä on luoda edellytyksiä, mutta se ei voi valita voittajia Mutta uskottavat päätökset voivat kohentaa luottamusta lyhyelläkin aikavälillä 44

45 Kiitos! 45