Vuosi 2009 alkoi Päijänne-tunnelin

2 V u o s i k e r t o m u s 1

Toimitusjohtajan katsaus 2 Vuosi 2 alkoi Päijänne-tunnelin korjaustyön jälkimainingeissa, kun varsinainen korjausoperaatio oli saatu menestyksellä päätökseen juuri ennen joulua 28. Paluu normaaliin päiväjärjestykseen ei tuonut mitään erikoista, ja vuoden 2 toiminnan kokonaisarviota voidaankin ilmaista sanalla tavanomainen. Toki edellisvuoden syksyllä alkanut talouden lamakausi jätti jälkensä myös vesilaitokselle ja eteläisten naapurivesilaitosten yhdistymishanke kiinnosti suuresti myös kuntayhtymäämme. Kokonaisuudessaan laitoksen rutiinitoimissa ei paljoa poikettu tavanomaisesta. Häiriötilanteisiin kertomusvuonna ei ajauduttu. Sen sijaan häiriötilannevalmiutta kohotettiin laatimalla varautumissuunnitelma näihin tilanteisiin. Suunnitelman työstäminen toteutettiin omana työnä, jonka taustalla toimi jäsen- ja naapurikuntien vesilaitosten sekä pelastuslaitoksen ohjausryhmä. Veden laadun suhteen täytettiin kaikki talousvesinormin mukaiset laatuvaatimukset ja useimpien laatukriteereiden kohdalla analyysitulokset osoittavat vetemme olevan kaikkien laatusuositustenkin paremmalla puolella. Vedenkäyttö alueella osoitti vähenemisen merkkejä jo edellisvuonna. Sama tahti jatkui aina vuoden viimeisille kuukausille asti. Edellisvuoden tapaan suuria kesäkuluhuippuja ei esiintynyt, mikä lienee johtunut sopivan sateisesta kesäkaudesta. Nurmikoiden kasteluun ei vettä käytetty, ainakaan merkittävän suuria määriä. Toimintavuoden aikana myyty kokonaisvesimäärä oli 8,52 milj.m 3, mikä on 1,6 % edellisvuotta vähemmän. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta pyrittiin voitolliseen tulokseen tasaamaan edellisvuodelle ennakoitua tappiota. Talousarvioennusteesta jäätiin kauaksi huomattavasti pienemmän vedenmyyntimäärän takia. Toisaalta edellisvuodelle ennakoitu, tunneliremontista aiheutunut kustannuslisäkään ei toteutunut, joten nämä ilmiöt tasaavat toistensa vaikutuksen, eikä kuntayhtymän taloustilanne tämän johdosta heikkene. Tilikauden alijäämä on 12 311 euroa, kun edellisenä vuonna kirjattiin 4841 euron ylijäämä. Toimintatuotot olivat yhteensä 2,713 milj.euroa (muutos + 2, % edellisvuodesta) ja vuosikate,752 milj.euroa ( 27,7 % tuotoista, muutos + 1, % edellisvuodesta). Investointien määrän suhteen kertomusvuosi jäi selvästi alle talousarvion. Investointeihin käytettiin yhteensä,65 milj.euroa, kun varaus oli 1,145 milj. euroa. Syitä tähän olivat mm. Jäniksenlinnasta Järvenpäähän suunnitellun johto-osuuden aloituksen viivästyminen ja Jäniksenlinnan laitoksen kapasiteettihankkeen toteutuksen supistaminen. Molemmilla näillä on perusteensa vähentyneessä veden käytössä. Samalla tämä merkitsi myös yhtymän lainakannan pienentymistä ja omavaraisuusasteen kasvua. Kuntayhtymälle määritelty strateginen tavoite on toimittaa jäsenkuntiensa tarpeisiin riittävä määrä yleisten talousvesinormien mukaista talousvettä häiriöttömästi ja mahdollisimman edulliseen hintaan. Tehtäväkenttä tämän tavoitteen saavuttamiseksi on laaja. Pohjavesiemme puhtaana säilyttäminen ja niiden määrällinen pysyvyys on yksi tärkeimmistä tehtävistämme, jotta myös tulevaisuus on turvattu. Tähän tehtävään toivon voimia niin kuntayhtymän omalta organisaatiolta kuin kaikilta niiltä yhteistyökumppaneiltamme, joita asia koskee. Samalla kiitokset tähän asti suoritetusta tuloksellisesta työstä yhteisten tavoitteidemme puolesta. UNTO TANTTU 2 3

2 Lisää tekopohjavettä ja automaatiota 42. toimintavuosi Tuusulan seudun vesilaitoksen historiassa alkoi Päijännetunnelin korjausurakan jälkimainingeilla. Edellisvuoden 28 tunnelikorjaukset saatiin toteutetuiksi niin, että Päijänne-vesi alkoi virrata Jäniksenlinnan ja Rusutjärven tekopohjavesilaitoksille jo ennen joulua. Veden laatumuutoksia tekopohjavesiharjuissa seurattiin tietenkin useita kuukausia tämän jälkeen. Kaiken kaikkiaan verkoston tarkkailupisteissä ei todettu analyysien valossa sellaisia laatumuutoksia, joilla olisi ollut merkitystä veden käyttäjien saamaan veden laatuun. Sen enempää asiakasreklamaatioissa ei havaittu poikkeavuutta normaalitilanteeseen verrattuna. Laatujärjestelmässä määriteltyjä käyttöhäiriöitä laitoksella ei esiintynyt. Kuntayhtymän päättäviin elimiin valittiin uudet edustajat kunnallisvaalien 28 seurauksena. limmässä päättävässä elimessä, yhtymävaltuustossa, aloitti kymmenen uutta valtuutettua kuudestatoista. htymähallituksen kahdeksasta jäsenestä kaksi ja tarkastuslautakunnan neljästä jäsenestä yksi jatkavat edelliseltä kaudelta. Pääkaupunkiseudun neljä vesihuoltolaitosta, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, perustivat yhteisen vesihuolto-organisaation, joka aloitti 1.1.21. Toiminta liitettiin osaksi HS mpäristöpalvelut nimistä kuntayhtymää ja sen liikenimenä käytetään HS Vesi. Kuntayhtymän toimintaan liitos ei varsinaisesti vaikuttanut. Tunneliyhtiössä, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ssä, valmisteltiin kuitenkin osakejärjestelyjä siten, että em. neljä kaupunkia siirsivät osakekantansa uudelle organisaatiolle. Tuusulan seudun vesilaitos antoi suostumuksen etuosto-, ja lunastusoikeuksiensa käyttämättä jättämisestä asiassa. Koeimeytystoiminta Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksella jatkui aina kesäkuun loppuun saakka. Raportti koetoiminnasta saatiin vuoden loppuun mennessä. Koeimeytysten perusteella ei löydetty aivan toivottua määrälisäystä imeytyskapasiteettiin, joskin uuden imeytyskentän avulla saadaan huomattava määrä lisää tekopohjavettä ja erityisesti lisää toimintavarmuutta sekä laadun että määrän suhteen. Seuraavaksi asia etenee ympäristölupakäsittelyn muodossa. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen raakavesipumppauksen hallintaa parannettiin toteuttamalla automaatiojärjestelmän uusinta tältä osin. Uudella järjestelmällä voidaan hallita kaivokohtaisia pumppauksia, mikä aiemmin ei ollut lainkaan mahdollista. Edellisvuonna hankittu paikkatietojärjestelmä saatiin käytännön työkaluksi, kun siihen saatiin syötettyä kaikki käytettävissä olevat perustiedot. Oleellista asiassa on, että johtojen, havaintoputkien ja niihin liittyvien osien tiedot säilyvät seuraavien sukupolvien käyttöön yhdessä tietojärjestelmässä. Toinen saman tyylinen tietojen tallennusja hyötykäyttöhanke kehitettiin kertomusvuonna laitteiston kunnossapitoon ja määräaikaishuoltoon. Mm. laitoksen kaikki koneet ja instrumentit on rekisteröitynä ensimmäistä kertaa samaan tietokantaan. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja naapurikuntien yhteistyöryhmän ohjaamina kuntayhtymään valmistui vuoden loppuun mennessä häiriötilanteisiin 4 5

2 tarkoitettu varautumissuunnitelma. Suunnitelma on tarkoitus antaa koko henkilökunnalle työkaluksi, johon häiriötilanteissa voi turvautua. Mainittu suunnitelma poikkeaa luonteeltaan varsinaisten poikkeusolojen nk. valmiussuunnitelmasta, jollainen kuntayhtymässä jo on. Viimeksi mainitun ajan tasalle saattaminen on seuraava työkohde tällä saralla. hyötykäytössä olevat pohjavesialueet suojelusuunnitelmien piiriin. Suunnitelma laadittiin yhteistyössä Sipoon kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimuspuolella jatkui yhdessä Uudenmaan ympäristökeskuksen, Porvoon, Pornaisten ja Mäntsälän kanssa selvitykset tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista Hausjärven Kurussa. GTK:n toteuttaman perustutkimusvaiheen jälkeen valmistui konsulttitoimeksiantona alustava selvitys siitä, mistä löytyy parhaat paikat tekopohjaveden muodostamiselle alueella ja minkälaisia jatkotutkimuksia tarvitaan. Päätöksiä hankkeen jatkamiseksi ei vielä ole, asiaa pidetään kuitenkin yhteisesti vireillä, niin että pitkän ajan tavoitteena on useita kuntia palveleva, Päijänne-vettä hyödyntävä tekopohjavesilaitos. Kuntayhtymä on mukana myös laajemmissa valtakunnallisissa tutkimushankkeissa. Päätökseen saatiin Tampereen teknillisen yliopiston toteuttama K-yhteistyöselvitys sekä DI-työnä FCG Oy:ssä valmistunut kuparikorroosio- tutkimus. Edelleen käynnissä olevia tutkimushankkeita ovat Tampereen teknillisen yliopiston tekopohjavesitutkimus sekä Aalto yliopiston (entinen TKK) ja THL:n (entinen Kansanterveyslaitos) organisoima johtoverkon reaaliaikaista hallintaa kehittävä tutkimus, joissa molemmissa Tuusulan seudun vesilaitos on mukana. Vakituinen henkilöstö kuntayhtymässä oli sama kuin edellisvuosina. Tulevaisuuden varmennukseksi kuntayhtymässä tehtiin määräaikainen sopimus oppisopimuskoulutuksesta Keski-Uudenmaan ammattiopisto Keudan kanssa. Vesilaitoksen hoitajan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus kestää vuoden 211 maaliskuun loppuun saakka. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKMIÄ Vuosina 26-28 työstetty vesihuollon yhteisorganisointi jäsenkunnissa päättyi tuloksettomana. Jäsenkunnista vain Tuusula käsitteli asian myönteisessä valossa, kun muissa kunnissa valmistelu ei johtanut koskaan lopulliseen päätöksentekovaiheeseen saakka. Tämänkertaisen yhdistymishankkeen voitaneen katsoa päättyneeksi, mikä tarkoittaa, että kuntayhtymän toiminta jatkaa lähivuodet entisenlaisena. Sipoon kasvuennusteet ovat vuonna 28 hyväksytyn yleiskaavan mukaisesti poikkeukselliset muihin jäsenkuntiin verrattuna. Riittävän talousveden toimittaminen vaatii uusia tarkasteluja sekä tuotantolaitosten että vedenjakeluverkon näkökulmasta. Tähän haasteeseen kuntayhtymässä tulee panostaa ja varmentaa tällä tavoin koko jakelujärjestelmän toimivuus myös muiden jäsenkuntien osalta. Samaan ongelmakenttään nivoutuu myös yhteistoiminta naapurikuntien Mäntsälän ja Pornaisten kanssa. Aiemmin viritelty yhteistyö on elänyt kertomusvuoden hiljaiseloa. Ehkä yhtenä selittävänä tekijänä tähän on ollut talouslama ja tämän myötä ennustettua paljon vähäisempi veden käyttö. Tekniikkapuolella tärkein hanke on Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisääminen niitten kokeitten perusteella, jotka saatiin valmiiksi vuoden 2 aikana. Ensimmäinen vaihe asiassa on tarpeellisten lupien hankinta. Myös laitoksen pääprosessi on uudistamisen tarpeessa, ja todennäköiseltä näyttää, että uusi käsittelyprosessi olisi mielekästä toteuttaa yhdessä kapasiteettilisäyksen kanssa. Sipoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma valmistui aivan kertomusvuoden alussa. Suunnitelman myötä saatiin kaikki Tuusulan seudun vesilaitoksen 6 7

Organisaatio HTMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon ovat kertomusvuonna kuuluneet seuraavat henkilöt: Varsinainen jäsen Varajäsen Järvenpään kaupungista Martti Karulinna Jyrki Sitolahti Anneli Manninen Pirjo Latva-aho Antti Räty Hannele Olli Marjatta Tehi Juhani Huovinen Keravan kaupungista Juhani Aho Juhani Tsokkinen Riitta Ahola Säde Evilä Heikki Haatainen Riitta Törmänen Satu Salmela-Vierisalo Juhani Koivusaari Sipoon kunnasta Rolf Björkell Christel Lindblad Harry Hänninen Sami Alasara Tarmo Ojala Keijo Koistinen Inger Sjöholm Rainer Karlsson Tuusulan kunnasta Kim Kiuru Teuvo Virtala Reetta Niemi Marika Mäkelä Jouko Riola Matti Oksanen Liisa Sorri Tia Laine-lijoki-Laakso htymävaltuuston toimikausi on 2-212. Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Antti Räty, 1. varapuheenjohtajana Anneli Manninen ja 2. varapuheenjohtajana Liisa Sorri. HTMÄHALLITUS Valtuuston kaksivuotiskaudelle 27-28 valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 28 oli seuraava: Varsinainen jäsen Varajäsen Järvenpään kaupungista Leo Lauramaa Mika Gilan Maija-Liisa Pyykkönen Kaisa Putaansuu Keravan kaupungista Leena Harjula-Jalonen Arja Rantanen Satu Salmela-Vierisalo Juhani Koivusaari Sipoon kunnasta Harry Hänninen Johanna Hallikainen Tanja Partanen Henrik Möller Tuusulan kunnasta Jukka Lehtonen Ismo Lappalainen Pasi Rokosa Heli Siltaloppi htymähallituksen puheenjohtajana toimi Pasi Rokosa, varapuheenjohtajana Jukka Lehtonen. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu, kokoussihteerinä toimistosihteeri Terttu Helenius. htymähallitus kokoontui vuoden 2 aikana kertaa. htymähallitus vas. Pasi Rokosa, Terttu Helenius, Unto Tanttu, Antti Räty, Maija-Liisa Pyykkönen, Anneli Manninen, Leena Harjula-Jalonen, Satu Salmela-Vierisalo, Johanna Hallikainen, Liisa Sorri, Tanja Partanen ja Jukka Lehtonen. HENKILÖKUNTA Vuoden aikana ei vakituisessa henkilökunnassa tapahtunut muutoksia. Pysyvän henkilöstön vahvuus on edelleen henkilöä. Henkilövahvuutta lisättiin 1.6.2 alkaen yhdellä määräaikaisella oppisopimustyösuhteella, jossa koulutuslaitoksena toimii Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2 on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Vesilaitoksen teknikko Toimistosihteeri Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Matti Lappalainen Terttu Helenius Vesilaitoksen hoitajat Eero Kittelä Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen Kaino Kaukinen, sähkövastaava Ossi Laaksonen, oppisopimuksella TARKASTUSLAUTAKUNTA htymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Varsinainen jäsen Anneli Manninen Järvenpäästä Juhani Aho Keravalta Hannu Nuutinen Keravalta Merja Siltala Sipoosta Varajäsen Marit Laurila Järvenpäästä Tanja Pekkola Tuusulasta Merja Juutilainen Keravalta Antti Räty Järvenpäästä Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Anneli Manninen, varalla Juhani Aho. htymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila Oy Audiator Ab:stä. 8

leistä VÄESTÖMÄÄRÄ Väestömäärän kasvu alueella oli viime vuosien keskitasoa, yhteensä 1,3 %. Tällöin laskutapa on siten, että 1.1.2 tilantees- sa Sipoosta on karsittu jo alueliitoksen myötä Helsinkiin muuttaneet ( 246 as.). Sipoo on kuitenkin voimakkaimmin kasvanut jäsenkunta 1,15 %:n vauhdilla, vähiten kasvua tällä kertaa tapahtui Keravalla,,86 %. HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA 25-2 31.12.24 31.12.25 31.12.26 31.12.27 31.12.28 31.12.2 28 % Järvenpää 37328 3755 3762 378 38288 3877 1. Kerava 31361 31544 3235 33181 33546 33834.86 Sipoo 18444 18718 16 147 17842 1847 1.15 Tuusula 34513 348 35434 3568 36386 36767 1.5 yhteensä 121646 122657 124428 12668 12662 127355 1.3 muutos henkilöä 1 13 1 11 1 771 2 18-546 1 23 muutos %.84.83 1.35 1.75 -.43 1.3 KOKONAISVESIMÄÄRÄN KEHITS KUNNITTAIN 1-2 Vesimäärä m 3 /vuosi 1 8 VEDENKÄTTÖ (Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus) 6 Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,4 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä 26 11 m 3, Mäntsälän Vedelle 81 53 m 3 ja Pornaisten kunnalle 4245 m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 8,52 milj.m 3 eli keskimäärin 23 33 m 3 / vrk. Edellisvuonna 28 vastaava luku oli 8,65 milj. m 3, joten vähennystä edellisvuoteen oli noin 1,6 %. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti edelleen talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. 4 2 HUOM! Vuorokausitasolla lasketun vesimäärän muutosprosentti poikkeaa kokonaismyynnin vastaavasta vuoden 28 karkausvuoden johdosta. Sipoon vesilaitos on toimittanut veden myös Helsinkiin siirretylle alueelle. Taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon ja Sipoosta Helsinkiin siirtyneitten asukkaitten summaa. VEDENKÄTÖN KEHITTMINEN KESKIM. VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos /8 25 26 27 28 2 m 3 /vrk % Järvenpää 642 6437 6148 626 5 771-435 -7. Kerava 8783 277 338 8815 8 3 88 1. Sipoo 2335 2638 2628 2772 2 734-38 -1.4 Tuusula 5816 5557 5428 5555 5 613 58 1. Sairaala 85 82 8 74 74. Mäntsälä 225 251 18 27 223 16 7.7 Pornainen 13 14 12-2 -14.3 yhteensä 23 286 24 242 23 815 23 643 23 33-313 -1.3 LIITTNEET ASUKKAAT JA LIITTMISPROSENTIT Liittyneitä Liittymisprosentti 31.12.28 31.12.2 31.12.28 31.12.2 Järvenpää 3741 3721 8 8 Kerava 33542 33635 1 Sipoo 1227 13435 65 67 Tuusula 3223 3257 8 hteensä 116253 11748 1 1 VEDENKÄTÖN JAKAUTUMA JA OMINAISKÄTTÖ 2 Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 7/pl teoll 8/pl teoll 8/kok Järvenpää 5771 25.1 166 152 152 Kerava 83 38.7 173 17 265 Sipoo 2734 11. 17 153 23 Tuusula 5613 24.4 172 17 17 yhteensä 23 21 1. 17 165 15 Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän 1 2 21 22 Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta 23 24 25 26 on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, 1 47 2 m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Ingman Oy Ab:n vesimäärä, 247 5 m3. Edellinen on 27 28 2 Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula Sairaala Mäntsälä Pornainen hteensä selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla Ingman vastaavasti toiseksi suurin. 1 11

leistä Ominaiskäytön osalta saavutettiin kaikkien aikojen alhaisin luku, 165 l/as,vrk, kun laskennasta karsitaan kaksi edellä mainittua suurta teollisuusvedenkäyttäjää. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 17 l/as,vrk. Mittaamattoman veden osuus koko alueella säilyi edellisvuosien tasolla, ollen nyt %, kun edellisvuonna laskettu oli 11%. Edellisvuotta parempia lukuja saivat aikaan Järvenpää ja Tuusula. Tosin selvä pesäero luvuissa harvaan asuttujen kuntien, (Sipoo, Tuusula) ja kaupunkikuntien (Järvenpää, Kerava) välillä. Ero selittynee pääasiassa johtoverkon pituudella myytyä vesimäärä kohden. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna lokakuulle, keskimäärin 24 182 m 3 /vrk, kun edellisvuoden huippu koettiin toukokuussa. Vuorokausikäyttöjen äärit sen sijaan kirjattiin edellisvuoden tapaan kesäkuulle. Suurin vuorokausikäyttö oli 11.6., suuruudeltaan 27 888 m 3 / vrk, mikä oli huomattavasti edellisvuoden kaikkien aikojen pumppausennätystä, 31 785 m 3 /vrk, alhaisempi. Pienimmillään vuorokausikäyttö oli jälleen perinteiseen tapaan juhannuspäivänä 2.6., jolloin vettä kului vain 15 5 m 3 /vrk, hieman edellisvuoden vastaavaa määrää enemmän. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli,31 euroa/ m 3 + alv 22% (,3782 euroa/m 3 sis alv 22% ). Jäsenkuntien asiakkailtaan perimän veden hinta sekä jäteveden hinta vuosien 2 ja 21 alussa ovat olleet seuraavat: OMINAISKÄTÖN JAKAUTUMINEN Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus 122 8 124 47 1 4 18 64 116 6 teollisuus 5 3 15 4 63 31 13 8 42 22 kauppa ja palvelut 21 14 2 7 14 7 1 11 1 1 mittaamaton vesi 5 3 16 6 26 13 3 17 17 yhteensä 152 1 265 1 23 1 17 1 15 1 OMINAISKÄTTÖ l/as/vrk 2 1 18 17 16 15 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 4 5 6 7 8 (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU 1.1.2 1.1.21 1.1.2 1.1.21 e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,858 1,1468 1,76 1,8788 Kerava 1,18 1,22 1,88 1,88 Sipoo, 1,22 1,68 1,77 Tuusula 1,24 1,61 1,8 1,8 Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 22%. VEDEN HANKINTA JA VALMISTUS LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELPROSESSIT, TUOTOT JA KÄTTÖ 28-2 laitos prosessi tuotto käyttö 8 käyttö m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna hidassuodatus, kalkkikivi-alkalointi, UV-desinfiointi 13 2 13 7 1 62 Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 27 1265 4 Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1 276 5853 Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 8 846 15 Marjamäki ilmastus, hiekkapika-suodatus, UV-desinfiointi 431 32 Paippinen ilmastus, hiekkapika-suodatus, UV-desinfiointi 12 74 143 Fira kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 6 488 445 Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 12 1166 1135 Vähänummi hidassuodatus, kalkkikivi-alkalointi, UV-desinfiointi 17 1225 174 Korkeamäki ilmastus, hiekkapika-suodatus, UV-desinfiointi 24 1248 176 Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1 146 312 Söderkulla lipeän syöttö (ei käytössä) 2 Takoja lipeän syöttö (ei käytössä) 2 hteensä 36 1 23 657 23 373 LEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijännetunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luon- nollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 4,21 milj.m 3 (11 534 m 3 /vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,14 milj.m 3 (5852 m 3 /vrk), eli yhteensä 6,35 milj.m 3 (17 385 m 3 / vrk). Vesi 12 13

Vesi VESIJOHTOTILASTO KUSTANNUKSET Käyttö ja Kust. Sähkö Tarvikk. Kemik. Palvelut kpito yht. Poistot yht. Jäniksenlinna euroa 125 56 24 366 16 618 3 883 16 22 63 673 26 55 senttiä/m³ 3.13.61.42.77 4.2 1.6 6.52 Rusutjärvi euroa 74 37 1 238 6 75 2 34 3 283 13 72 223 356 senttiä/m³ 3.47.48.31.11 4.37 6. 1.45 muut yht euroa 122 41 65 333 1 236 18 784 216 753 253 48 47 71 senttiä/m³ 5.11 2.73.43.78.6 1.61 1.67 yhteensä euroa 321 43 36 33 55 51 7 56 58 448 21 54 7 senttiä/m³ 3.78 1.17.3.61 5.5 5.26 11.21 tekopohjavesi euroa 8 355 46 23 476 14 3 13 432 117 732 senttiä/m³ 1.27.1..37 1.64.21 1.86 Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. SÄHKÖN KULUTUS Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,7 GWh. Sähköenergian kulutus ja vesimääriä kohden lasketut ominaiskulutukset vuonna 2 jakautuivat seuraavasti: Sähköenergian kulutus 2 KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna 1 31 462 4 1 32.35 Rusutjärvi 834 855 2 136 422.3 muut vesilaitokset 1 461 364 2 33 528.61 vesiasemat 283 665 6 66 716.4 yhteensä 3 71 346 8 515 253.47 tekopohjavesi 1 44 6 345 646.17 Jos tekopohjaveden aiheuttamiin omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä 184 8 euroa, ja käyttömaksut, yhteensä 47 22 euroa (yhteensä 232 2 euroa), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä 34 824 euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 5,51 senttiä/m 3. VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 23 kartalla. Kertomusvuonna ei muutoksia johtoverkossa tapahtunut. hteensä linjapituus vuoden 2 lopussa oli 15,45 km. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus- säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna 2 yhteensä 6,67 milj. m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä 283 665 kwh eli noin,4 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 26 alusta otettiin käyttöön uusittu tutkimusohjelma, jonka jäsenkuntien terveysviranomaiset ovat käsitelleet ja hyväksyneet. Oleellisin muutos aiempaan oli valvontapisteiden lisääminen. Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty FCG Finnish Consulting Group Oy:n laboratoriossa. Näytteenottoohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi viidestätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 622 näyteerää (v. 28 622 kpl), joista tehtiin yhteensä 631 analyysiä (v. 28 684). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 461/2 mukaiset laatuvaatimukset. Laatusuosituksien osalta yhden näyte-erän rautapitoisuuden ylittyi, mikä on laskettavissa paikallisen verkkohäiriön syyksi. Osakkuudet muissa yhtiöissä Määrä 31.12.2 m de 63 PVC 13 274 de 5 PEH 2 7 de 5 PVC 1 56 de 4 PVC 5 313 dn 4 V 5 323 dn 4 A 623 de 315 PVC 13 554 de 315 PEH 1 368 dn 3V 1 47 dn 3 A 3 122 de 28 PVC 38 681 de 28 PEH 24 dn 25 V 3 614 dn 25 A 3 683 de 25 PEH 214 de 225 PVC 27 3 de 225 PEH 2 471 dn 2 V 5 844 dn 2 A 1 44 de 16 PVC 17 168 de 16 PEH 186 dn 15 V 46 de 11 PVC 27 de PVC 73 hteensä 15 446 PVC-muovi 117 562 PEH-muovi 7 26 valurauta 16 738 asbestisementti 17 877 de putken ulkohalkaisija dn putken nimellis- (sisä-)halkaisija PVC PVC-muovi PEH PEH-muovi V valurauta A asbestisementti PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN VESI O Kuntayhtymä omistaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 13 osakkeesta 56 kpl eli 4,3%. htiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen erikseen nimeämä kokousedustaja. htiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien, Hyvinkään kaupungin ja Altia Oy:n kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna 2 yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut vesihuoltojohtaja Kari Viitanen Hyvinkäältä. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua 184 8 euroa. Vuosimaksun suuruus säilyi edellisvuoden suuruisena. Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä 47 21,68 euroa, edellisvuoden summan oltua 25 256 euroa. Maksun lisäys johtuu edellisvuoden 28 aikana tehdyn tunnelikorjauksen tilapäisjärjestelyistä, kun tunnelin normaalikäyttö oli suuren osan vuodesta estynyt. KIINTEISTÖ O TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 116 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. htiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen erikseen valitsemat edustajat. htiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä 1 71,12 euroa (v. 28 1 71,12 euroa). 14 15

Rakentaminen VÄHÄNUMMEN VESILAITOKSEN SANEERAUS VÄHÄNUMMEN VESILAITOS, TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET 2 pyydetyt urakkatarjoukset saatiin syyskuun loppuun mennessä. Rakennustyöt käynnistyivät marraskuussa ja urakkasopimusten mukaan saneerattu laitos on valmis vastaanotettavaksi elokuun 21 loppuun mennessä. Suunnittelu, FCG Oy 6 46 Pääurakka, IT Rakennus Oy 12 3 Koneistourakka, Fast Weld Oy 4 715 Sähköurakka, Saku-Tek Oy 262 Automaatiourakka, Syspoint Oy 77 Muut kustannukset 23 38 hteensä 272 51 JÄNIKSENLINNA-KAIKULA KAPASITEETIN LISÄS Vuosille 2 21 investointiohjelmassa ajoitettu Vähänummen vesilaitoksen kokonaissaneeraus käynnistyi suunnittelukilpailutuksella tammikuussa 2. Kokonaissuunnitelma urakka-asiakirjoineen valmistui aikataulussaan kesällä, ja rakennustyöstä Kertomusvuoden aikana jatkui jo vuonna 27 aloitettu koetoiminta tekopohjaveden kapasiteetin lisäämiseksi Jäniksenlinnan pohjavesialueella. Kaikulan puolelle koetta ei vieläkään ulotettu ja toistaiseksi on keskitytty vain kapasiteetin lisäämiseen Jäniksenlinnassa. Eräänä syynä hienoiseen jarrutteluun asiassa on ollut veden käytön väheneminen ennustetun nousukehityksen sijaan. Myös lupakysymykset Kaikulan osalta tarkoittavat lisäpanostuksia. Koetoiminta lopetettiin kesäkuussa 2 ja loppuvuoden ajan konsultti laati yhteenvetoraporttia. Konkreettista rakennustoimintaa kertomusvuoden aikana ei tapahtunut. Kertomusvuonna kustannuksia hankkeelle kertyi kaikkiaan 147 27 euroa ja kokonaisuudessaan vuoden 27 alusta alkanut hanke on maksanut 686 817 euroa. Vähänummen vesilaitoksen saneeraustyömaa. 16 17

Rakentaminen JÄNIKSENLINNAN KAIVOAUTOMAATIO Investointiohjelman mukaisesti toteutettiin Jäniksenlinnan laitoksella raakavesikaivojen ohjauksen automaatiohanke. Kaikki laitoksen raakavesikaivoa varustettiin magneettisilla määrämittareilla ja taajuusmuuttajaohjauksella. Kaivoalueiden sähkökeskukset uusittiin, samoin sähkö- ja tiedonsiirtokaapeloinnit. Tiedot käsitellään päälaitoksen keskusvalvomoohjelmassa. Urakkatöinä tehdyt sähkö- ja automaatiotyöt valmistuivat alkuperäisessä aikataulussaan lokakuun loppuun mennessä. JÄNIKSENLINNAN KAIVOAUTOMAATIO KOKONAISKUSTANNUKSET 28-, e Suunnittelu, FCG Oy 35 8 Omat hankinnat 1 4 Sähköurakka, Sähkötalo-Asennus Oy 31 467 Automaatiourakka, Syspoint Oy 82 821 Muut kustannukset 54 22 hteensä 223 6 MUU RAKENTAMIS- JA KUNNOSSAPITOTOIMINTA Vesilaitoksella on käytössään yli neljäkymmentä raakavesikaivoa, joiden kaikkien päällä on laitteita ja putkituksia varten suojakoppi. Parin vuosikymmenen ajan koppina on käytetty lasikuituvalmisteista kypärää, joka on lämpöeristetty versio Tiehallinnon käyttämästä hiekkasäiliöstä. Näiden suojakoppien käytössä on ajan mittaan kuitenkin ilmennyt epävarmuutta materiaalin vanhetessa ja saumojen tiiviydessä. hdessä metallisia sähkömuuntamokoppeja valmistavan Elkamo Oy:n kanssa kehiteltiin malli, jollaisia laitokselle on hankittu 2 kpl, ja tavoitteena on vähitellen vaihtaa kaikki suojakopit samanlaisiksi. Osa hankituista kopeista on kirjattu tehtyihin investointihankkeisiin, (mm. Vähänummen vesilaitoksen saneeraus). 18 1

Talous TULOSLASKELMA 27-2 INVESTOINTIEN TOTEUMA 27-2 27 28 2 TA2 %TA TUOTOT myynti 2 575 12 2 654 67 2 7 21 2 27 2 tuet ja avustukset 341 muut tuotot 24 51 67 776 TUOTOT HTEENSÄ 2 5 18 2 661 37 2 713 288 2 27 3 KULUT 1 52 666 1 766 318 1 4 653 1 84 18 TOIMINTAKATE 1 6 514 84 8 763 635 1 123 68 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -128 113-15 71-11 55-24 6 VUOSIKATE 41 41 744 27 752 85 1 82 POISTOT 1 8 463 86 718 831 677 842 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS -157 61-62 43-7 52 77 POISTOERON LISÄS/VÄHENNS 67 28 67 28 67 28 67 28 RAHASTOJEN LISÄS/VÄHENNS TILIKAUDEN LI-/ALIJÄÄMÄ -8 781 4841-12 312 144 8 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17 151 13 162 Vuosikate/Poistot, % 86 2 1 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 8,23 6,4 6,38 Liittynyt asukasmäärä 114 376 116 253 117 48 Kohde 27 28 2 TA2 Muut pitkävaikutteiset menot Sora-alueiden kunnostukset 7 Rakennukset ja rakennelmat Pohjavesipintojen seuranta-asemat 35 Marjamäen vesilaitoksen uusiminen 2 513 Korpimäen saneeraus 7 47 2 47 Lahelan laitossaneeraus 1 16 46 53 233 Keravan vesitorni 3 612 81 435 Kalliopohjan johtosaneeraus 47 52 Jäniksenlinnan/Kaikulan kalkkisuodatusten katot 41 212 Ruoholan säätöasema 7221 Jäniksenlinnan/Kaikulan kapasiteetin lisäys 237 11 32 672 147 27 3 Jäniksenlinna-Järvenpää johtosaneeraus 15 Paikkatieto-ohjelmisto 22 35 Koskenmäki-kunnantalo johtosaneeraus 26 575 Jäniksenlinnan raakavesikaivojen ohjaus 15 321 28 28 15 Vähänummen vesilaitoksen saneeraus 272 51 3 Rakennukset ja rakennelmat yhteensä 1 36 63 57 21 627 826 35 Maanhankinnat 12 Irtaimistohankinnat 557 27 4 12 622 2 INVESTOINNIT HTEENSÄ 1 42 56 67 825 64 448 1 145 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden alijäämä on 12 311,81 euroa. htymähallitus esittää alijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA 27-2 27 28 2 TA 2 Tulorahoitus 41 41 744 27 752 85 1 Investoinnit 1 42 56 67 825 64 448 1 145 NETTOKASSAVIRTA -1 1 15 136 454 111 637-226 Lainakannan muutokset 8-16 -16 226 Muut maksuvalmiuden muutokset 2875 18 276-24 438 KASSAVAROJEN MUUTOS -18 284 174 73-72 81 TASEEN KEHITTMINEN 27-2 27 28 2 VASTAAVAA pysyvät vastaavat 16 42 77 16 23 886 16 3 657 vaihtuvat vastaavat 1 3 454 1 12 751 1 33 157 yhteensä 17 46 233 17 333 637 17 72 814 VASTATTAVAA oma pääoma 16 34 436 16 3 277 16 26 65 varaukset 33 75 263 47 16 1 pitkäaik. vieras pääoma 64 48 32 lyhytaik. vieras pääoma 455 47 55 88 52 658 yhteensä 17 46 233 17 333 637 17 72 814 TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 48 122 117 8 Lainanhoitokate 6,7 4, 4,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 48 7 4 7 Kassan riittävyys, pv 47 85 7 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 4 4 5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 41,1 38,7 31,3 Lainakanta 31.12. 8 64 48 Lainakanta 31.12.,e/liittynyt asukas 6, 5,51 4,7 2 21

Pohjavesialueet Verkosto Nuppulinna Puolukkakallio 22 23

Laitosanalyysit Firan vesilaitos V E T O V U O D E L T A 2 Lahelan vesilaitos V E T O V U O D E L T A 2 Lämpötila C 12 7,2 8,2 12 8 ph-luku 12 6,3 6,5 12 7,6 7, Alkaliteetti mmol/l 12,45,51 12 1,1 1,3 Happi mg/l 12 5,2 7,4 12 7,6 8 Hiilidioksidi mg/l 12 23,3 27 12 3,7 14 Rauta Fe mg/l 12 <,45 <,5 12 <,5 <,5 Mangaani Mn mg/l 12 <,2 <,4 12 <,25 <,4 Kloridi mg/l 12 <21, 51 Kok, kovuus dh 12 2,5 4,1 12 4,4 5,6 Kalsium Ca mg/l 12 24,2 2 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <,15 <,15 Nitriittityppi mgn/l 3 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 3,74,3 Sulfaatti SO4 mg/l 3,1,6 Alumiini Al mg/l 3 <,16,18 Arseeni As mg/l 3,21,25 Boori Bo mg/l 3,57,623 Elohopea Hg µg/l 3 <,2 <,2 Fluoridi F mg/l 3 <,2 <,2 Kadmium Cd mg/l 3 <,2 <,2 Koboltti Co mg/l 3,47,7 Kromi Cr mg/l 3,58,68 Kupari Cu mg/l 3,58,127 Lyijy Pb mg/l 3,21,42 Nikkeli Ni mg/l 3,72,16 Sinkki Zn mg/l 3,5,125 Liuottimet µg/l 3 4 Kolibakt, kpl/1ml 14,14 2 12 E,Coli alustava tunn, kpl/1ml 14 12 Kok,bakteerit kpl/ml 14 4,36 32 12,17 1 Sameus FTU 12 <,2,25 12 <,2 <,2 TOC mg/l 3 <1,5 <1,5 Lämpötila C 8 5,7 6,7 12 7,4 1,5 ph-luku 8 6,3 6,3 12 7, 8 Alkaliteetti mmol/l 8 1,1 1,2 12 1,3 1,8 Happi mg/l 8 8,3 8,7 12 12 12,2 Hiilidioksidi mg/l 8 6,5 67 12 1,7 2,8 Rauta Fe mg/l 8 <,46,6 12 <,5 <,5 Mangaani Mn mg/l 8 <,2 <,4 12 <,25 <,4 Kloridi mg/l 8 3, 36 Kok, kovuus dh 8 4,7 5 12 5,6 6 Kalsium Ca mg/l 12 27 28 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <,15 <,15 Nitriittityppi mgn/l 2 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 2 1,1 1,1 Sulfaatti SO4 mg/l 2 16 16 Alumiini Al mg/l 2 <,11,111 Arseeni As mg/l 2,46,4 Boori Bo mg/l 2,14,138 Elohopea Hg µg/l 2 <,2 <,2 Fluoridi F mg/l 2 <,2 <,2 Kadmium Cd mg/l 2,3,3 Koboltti Co mg/l 2,6,8 Kromi Cr mg/l 2,12,12 Kupari Cu mg/l 2,17,21 Lyijy Pb mg/l 2,5,11 Nikkeli Ni mg/l 2,11,124 Sinkki Zn mg/l 2,3,377 Liuottimet µg/l 2 4 Kolibakt, kpl/1ml 8,38 2 12 E,Coli alustava tunn, kpl/1ml 8 12 Kok,bakteerit kpl/ml 8 1,4 31 12 52,8 14 Sameus FTU 8 <,2 <,2 12 <,2 <,2 TOC mg/l 2 <1,5 <1,5 24 25

Laitosanalyysit V E T O V U O D E L T A 2 Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos V E T O V U O D E L T A 2 Lämpötila C 38 5, 7,8 14 6,3 7,5 ph-luku 35 6,5 6,7 12 7,3 7,5 Alkaliteetti mmol/l 35,55,84 12 1,1 1,4 Happi mg/l 35 <3,6,1 12 8 8,5 Hiilidioksidi mg/l 35 1, 28 12 5 8,2 Rauta Fe mg/l 35 <,64 3,6 12 <,5 <,5 Mangaani Mn mg/l 35 <,12,51 12 <,26 <,4 Kloridi mg/l 35 11,4 24 Kok, kovuus dh 35 2,7 4,3 12 3, 5,3 Kalsium Ca mg/l 12 2,3 28 Ammoniumtyppi mgn/l 8 <,16,2 Nitriittityppi mgn/l 8 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 8 <,33,6 Sulfaatti SO4 mg/l 8 21,5 3 Alumiini Al mg/l 8,63,125 Arseeni As mg/l 8,17,28 Boori Bo mg/l 8,1,26 Elohopea Hg µg/l 8 <,2 <,2 Fluoridi F mg/l 8,47,82 Kadmium Cd mg/l 8 <,53,13 Koboltti Co mg/l 8 <,78,237 Kromi Cr mg/l 8 <,33,54 Kupari Cu mg/l 8,26,463 Lyijy Pb mg/l 8,38,83 Nikkeli Ni mg/l 8,2, Sinkki Zn mg/l 8,75,18 Liuottimet µg/l 8 4 Kolibakt, kpl/1ml 38,24 16 E,Coli alustava tunn, kpl/1ml 38 16 Kok,bakteerit kpl/ml 35 14 15 14,14 1 Sameus FTU 35 <5 28 12 <,2 <,2 TOC mg/l 17 <1, 3,1 Lämpötila C 4 7,6 8 11 1,1 13,5 ph-luku 4 6,3 6,3 11 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 4,87, 11 1,1 1,1 Happi mg/l 4 8 8,7 11 12,1 12,5 Hiilidioksidi mg/l 4 43,5 48 11,75 1,2 Rauta Fe mg/l 4 <,45 <,5 11 <,5 <,5 Mangaani Mn mg/l 4 <,2 <,4 11 <,25 <,4 Kloridi mg/l 7 25,7 28 Kok, kovuus dh 4 4,8 5 11 5,4 5,6 Kalsium Ca mg/l 11 25,2 26 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <,15 <,15 Nitriittityppi mgn/l 1 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 1 Sulfaatti SO4 mg/l 1 24 24 Alumiini Al mg/l 1,27,274 Arseeni As mg/l 1,28,28 Boori Bo mg/l 1,36,355 Elohopea Hg µg/l 1 <,2 <,2 Fluoridi F mg/l 1 <,2 <,2 Kadmium Cd mg/l 1,2,2 Koboltti Co mg/l 1,2,2 Kromi Cr mg/l 1,77,77 Kupari Cu mg/l 1,18,178 Lyijy Pb mg/l 1,8,8 Nikkeli Ni mg/l 1,12,118 Sinkki Zn mg/l 1,31,36 Liuottimet µg/l 1 4 Kolibakt, kpl/1ml 4,5 2 11 E,Coli alustava tunn, kpl/1ml 4 11 Kok,bakteerit kpl/ml 4 8,5 28 11 8,6 22 Sameus FTU 4 <,2 <,2 11 <,2 <,2 TOC mg/l 1 <1,5 <1,5 26 27

Laitosanalyysit Marjamäen vesilaitos V E T O V U O D E L T A 2 Paippisten vesilaitos V E T O V U O D E L T A 2 Lämpötila C 1 6,4 6,8 12 6,8 8,5 ph-luku 8 6,4 6,5 12 7,7 7,8 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 2,5 12 1,8 1, Happi mg/l 8 1,5 1,8 12 11, 12,4 Hiilidioksidi mg/l 8 7 5 12 3,3 5,3 Rauta Fe mg/l 8 <,2,61 12 <,5 <,5 Mangaani Mn mg/l 8 <,38,5 12 <,25 <,4 Kloridi mg/l 8 14,1 21 Kok, kovuus dh 8 6,6 8, 12 6,5 7,1 Kalsium Ca mg/l 12 26,7 28 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <,15 <,15 Nitriittityppi mgn/l 2 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 2,74 1 Sulfaatti SO4 mg/l 2 3 34 Alumiini Al mg/l 2,24,28 Arseeni As mg/l 2,43,51 Boori Bo mg/l 2,13,138 Elohopea Hg µg/l 2 <,2 <,2 Fluoridi F mg/l 2,27,34 Kadmium Cd mg/l 2,5,5 Koboltti Co mg/l 2,2,37 Kromi Cr mg/l 2,84,13 Kupari Cu mg/l 2,33,465 Lyijy Pb mg/l 2,43,52 Nikkeli Ni mg/l 2,2,24 Sinkki Zn mg/l 2,11,121 Liuottimet µg/l 2 4 Kolibakt, kpl/1ml 1,2 2 12 E,Coli alustava tunn, kpl/1ml 1 12 Kok,bakteerit kpl/ml 1,2 6 12 1,25 Sameus FTU 8 <1,2 3, 12 <,21,36 TOC mg/l 2 <1,5 <1,5 Lämpötila C 8 6, 11 6,7 7,5 ph-luku 8 6,7 6,8 12 7,2 7,3 Alkaliteetti mmol/l 8 1,7 1,8 12 1,7 1,8 Happi mg/l 8 2 3,7 12 12 12,4 Hiilidioksidi mg/l 8 35,4 41 12 12,3 2 Rauta Fe mg/l 8 <,2,65 12 <,5 <,5 Mangaani Mn mg/l 8 <,23 <,4 12 <,25 <,4 Kloridi mg/l 8 15,6 2 Kok, kovuus dh 8 5, 6,1 12 5, 6,2 Kalsium Ca mg/l 12 22,6 23 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <,15 <,15 Nitriittityppi mgn/l 2 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 2,32,58 Sulfaatti SO4 mg/l 2 23 27 Alumiini Al mg/l 2 <,12,144 Arseeni As mg/l 2,75,123 Boori Bo mg/l 2,14,164 Elohopea Hg µg/l 2 <,2 <,2 Fluoridi F mg/l 2,34,42 Kadmium Cd mg/l 2,2,2 Koboltti Co mg/l 2 <,21,4 Kromi Cr mg/l 2,76,84 Kupari Cu mg/l 2,21,24 Lyijy Pb mg/l 2,35,46 Nikkeli Ni mg/l 2,21,24 Sinkki Zn mg/l 2,3,441 Liuottimet µg/l 2 4 Kolibakt, kpl/1ml 8 12 E,Coli alustava tunn, kpl/1ml 8 12 Kok,bakteerit kpl/ml 8,38 2 12,2 2 Sameus FTU 8 <2,2 6 12 <,2 <,2 TOC mg/l 2 <1,5 <1,5 28 2

Laitosanalyysit Rusutjärven vesilaitos V E T O V U O D E L T A 2 Kaikulan vesilaitos V E T O V U O D E L T A 2 Lämpötila C 24 6 8 12 6,5 8 ph-luku 24 6,6 6,6 12 7,4 7,5 Alkaliteetti mmol/l 24,5,87 12 1 1,1 Happi mg/l 24 5,7 8, 12 8,4 8, Hiilidioksidi mg/l 24 14,1 27 12 3,7 5,2 Rauta Fe mg/l 24 <,62,14 12 <,5 <,5 Mangaani Mn mg/l 24 <,23,5 12 <,25 <,4 Kloridi mg/l 24 12,6 2 Kok, kovuus dh 24 2,4 4,1 12 4 4,4 Kalsium Ca mg/l 12 2,8 24 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <,15 <,15 Nitriittityppi mgn/l 6 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 6,48,78 Sulfaatti SO4 mg/l 6 17,2 24 Alumiini mg/l 6 <,57,188 Arseeni mg/l 6,18,22 Boori mg/l 6,15,178 Elohopea Hg µg/l 6 <,2 <,2 Fluoridi mg/l 6 <,21,27 Kadmium Cd mg/l 6 <,22,3 Koboltti Co mg/l 6 <,47,12 Kromi Cr mg/l 6,4,55 Kupari Cu mg/l 6,12,23 Lyijy Pb mg/l 6 <,12,2 Nikkeli Ni mg/l 6,6,87 Sinkki Zn mg/l 6,27,57 Liuottimet µg/l 6 2 Kolibakt, kpl/1ml 24,25 6 12 E,Coli alustava tunn, kpl/1ml 24 12 Kok,bakteerit kpl/ml 24 1,2 1 12,25 3 Sameus FTU 24 <,25,57 12 <,2 <,2 TOC mg/l 12 <1, 2, Lämpötila C 5 6,5 7 5 6 6,7 ph-luku 4 6,5 6,6 4 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4,58,5 4 1,5 1,5 Happi mg/l 4 8,6 8,8 4 1 1,6 Hiilidioksidi mg/l 4 17,2 2 4,3 1,1 Rauta Fe mg/l 4 <,45 <,5 4 <,5 <,5 Mangaani Mn mg/l 4 <,2,4 4 <,3 <,4 Kloridi mg/l 4 <5 5 Kok, kovuus dh 4 2,4 2,5 4 5 5,2 Kalsium Ca mg/l 4 28,2 3 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <,15 <,15 Nitriittityppi mgn/l 1 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 1,7,7 Sulfaatti SO4 mg/l 1 15 15 Alumiini mg/l 1 <,1 <,1 Arseeni mg/l 1,12,12 Boori mg/l 1,67,668 Elohopea Hg µg/l 1 <,2 <,2 Fluoridi mg/l 1 <,2 <,2 Kadmium Cd mg/l 1 <,2 <,2 Koboltti Co mg/l 1 <,2 <,2 Kromi Cr mg/l 1,34,34 Kupari Cu mg/l 1,21,28 Lyijy Pb mg/l 1,24,24 Nikkeli Ni mg/l 1,14,14 Sinkki Zn mg/l 1,11,112 Liuottimet µg/l 4 2 Trikloorieteeni µg/l 4 2 <3,6 6,2 Kolibakt, kpl/1ml 4 5 E,Coli alustava tunn, kpl/1ml 4 5 Kok,bakteerit kpl/ml 4 2,2 4 4 5,5 11 Sameus FTU 4 <,2 <,2 4 <,2 <,2 TOC mg/l 2 <1,5 <1,5 3 31

Laitosanalyysit V E T O V U O D E L T A 2 Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos V E T O V U O D E L T A 2 Lämpötila C 12 6,5 8 11 6,6 8 ph-luku 12 6,4 6,6 11 7,5 7,6 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,5 11 1,7 1,8 Happi mg/l 12 4,4 5,2 11 1,5 11,3 Hiilidioksidi mg/l 12 4,4 47 11 5,5 8,3 Rauta Fe mg/l 12 <,1,44 11 <,5 <,5 Mangaani Mn mg/l 12 <,4,7 11 <,24 <,4 Kloridi mg/l 12 1, 23 Kok, kovuus dh 12 5,4 6,2 11 7,2 7,4 Kalsium Ca mg/l 11 35, 38 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <,15 <,15 Nitriittityppi mgn/l 3 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 3,52,66 Sulfaatti SO4 mg/l 3 3,3 4 Alumiini Al mg/l 3,55,116 Arseeni As mg/l 3,4,77 Boori Bo mg/l 3,13,162 Elohopea Hg µg/l 3 <,2 <,2 Fluoridi F mg/l 3 <,28,45 Kadmium Cd mg/l 3,47,7 Koboltti Co mg/l 3,12,17 Kromi Cr mg/l 3,87,8 Kupari Cu mg/l 3,26,325 Lyijy Pb mg/l 3,24,33 Nikkeli Ni mg/l 3,15,14 Sinkki Zn mg/l 3,53,713 Liuottimet µg/l 3 4 Trikloorieteeni µg/l 3 <1,4 2,1 4 Kolibakt, kpl/1ml 12 11 E,Coli alustava tunn, kpl/1ml 12 11 Kok,bakteerit kpl/ml 12 1,4 14 11 1,1 3 Sameus FTU 12 <1,1 2,4 11 <,25,55 TOC mg/l 3 <1,5 <1,5 Lämpötila C 17 6,6 7,5 12 7,1 8 ph-luku 16 6,5 6, 12 7,7 8 Alkaliteetti mmol/l 16 2,4 3,8 12 2,3 2,5 Happi mg/l 16 <2,8 5,4 12 11, 12,5 Hiilidioksidi mg/l 16 6,4 4 12,1 3 Rauta Fe mg/l 16 <,3 1,3 12 <,5 <,5 Mangaani Mn mg/l 16 <,2,77 12 <,25 <,4 Kloridi mg/l 16 14,5 18 Kok, kovuus dh 16 8,2 11 12 7,8 8,3 Kalsium Ca mg/l 12 28, 32 Ammoniumtyppi mgn/l 4 <,16,2 Nitriittityppi mgn/l 4 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 4,78 1, Sulfaatti SO4 mg/l 4 32,8 48 Alumiini Al mg/l 4,43,84 Arseeni As mg/l 4,4,53 Boori Bo mg/l 4,24,2 Elohopea Hg µg/l 4 <,2 <,2 Fluoridi F mg/l 4,61 1,1 Kadmium Cd mg/l 4,68, Koboltti Co mg/l 4 <,26,63 Kromi Cr mg/l 4,1,112 Kupari Cu mg/l 4,53,821 Lyijy Pb mg/l 4,53,16 Nikkeli Ni mg/l 4,34,76 Sinkki Zn mg/l 4,14,223 Liuottimet µg/l 4 4 Trikloorieteeni µg/l 4 <1,7 2,8 4 Kolibakt, kpl/1ml 17,24 2 12 E,Coli alustava tunn, kpl/1ml 17 12 Kok,bakteerit kpl/ml 17 7, 75 12 2,3 7 Sameus FTU 16 <1, 8,6 12 <,2 <,2 TOC mg/l 4 <1,5 <1,5 32 33

Laitosanalyysit Santakosken vesilaitos V E T O V U O D E L T A 2 Lämpötila C 4 6,3 7 11 6,7 8 ph-luku 4 6,8 6,8 11 7,7 7,8 Alkaliteetti mmol/l 4 1,5 1,6 11 2,1 2,1 Happi mg/l 4 6,4 6,4 11 11,5 11, Hiilidioksidi mg/l 4 23,5 24 11 4,8 8,2 Rauta Fe mg/l 4,11,12 11 <,52,7 Mangaani Mn mg/l 4 <,27,6 11 <,24 <,4 Kloridi mg/l 4 17 17 Kok, kovuus dh 4 5,3 5,4 11 7 7,3 Kalsium Ca mg/l 11 31,2 33 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <,15 <,15 Nitriittityppi mgn/l 1 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 1 1,6 1,6 Sulfaatti SO4 mg/l 1 14 14 Alumiini Al mg/l 1,1,15 Arseeni As mg/l 1,71,71 Boori Bo mg/l 1,16,164 Elohopea Hg µg/l 1 <,2 <,2 Fluoridi F mg/l 1,6,6 Kadmium Cd mg/l 1 <,2 <,2 Koboltti Co mg/l 1 <,2 <,2 Kromi Cr mg/l 1,75,75 Kupari Cu mg/l 1,14,13 Lyijy Pb mg/l 1,1,1 Nikkeli Ni mg/l 1,38,38 Sinkki Zn mg/l 1,34,338 Liuottimet µg/l 1 1 Kolibakt, kpl/1ml 4 11 E,Coli alustava tunn, kpl/1ml 4 11 Kok,bakteerit kpl/ml 4,25 1 11 1,1 11 Sameus FTU 4 <,45,6 11 <,25,75 TOC mg/l 1 <1,5 <1,5 34 35

Verkostoanalyysit V E T O V U O D E L T A 2 JÄRVENPÄÄ KERAVA Järvenpään uimahalli Järvenpään terveyskeskus Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava Lkm keski- maksimi Lämpötila C 6 7,5 13 6 8 12 6 8,1,6 6 1,4 14,3 6 1,5 13,5 6 12,2 6 7,2 8 Maku 6 EI HI 6 EI HI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI Sameus FTU 6 <,2,22 6 <,25,47 6 <,2 <,2 6 <,23,31 6 <,32,86 6 <,24,43 6 <,23,3 Väri mgpt/l 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,5 7,6 6 7,6 7,7 6 7,5 7,6 6 7,6 7,6 6 7,5 7,6 6 7,5 7,6 6 7,5 7,6 Kok, kovuus dh 6 4,4 5, 6 4,1 5,1 6 4,1 4,7 6 4,1 4,7 6 4,2 5,2 6 4,1 5,1 6 3,8 4,7 Johtokyky ms/m 6 1,3 25 6 18,3 22 6 1 22 6 18,3 21 6 18 21 6 18,2 22 6 17,7 2 Rauta Fe mg/l 6 <,47 <,5 6 <,5,7 6 <,47 <,5 6 <,53,7 6 <,8,23 6 <,47 <,5 6 <,47 <,5 Mangaani Mn mg/l 6 <,24 <,4 6 <,24 <,4 6 <,23 <,4 6 <,24 <,4 6 <,24 <,4 6 <,24 <,4 6 <,24 <,4 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 Kolibakt, kpl/1ml 6 6 6 6 6 6 6 Clostrium perfringens kpl/1ml 6 6 6 6 6 6 6 Alumiini mg/l 1,43,43 1,3,3 1,52,52 1,4,4 1,44,44 1,4,4 1,62,62 Arseeni mg/l 1,2,2 1,2,2 1,1,1 1,1,1 1,1,1 1,1,1 1,2,2 Elohopea Hg µg/l 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 Fluoridi mg/l 1,36,36 1,37,37 1,22,22 1,32,32 1,32,32 1,33,33 1,37,37 Kadmium Cd mg/l 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 Kromi Cr mg/l 1,41,41 1,44,44 1,34,34 1,4,4 1,3,3 1,41,41 1,4,4 Kupari Cu mg/l 1,1,1 1,17,17 1,22,22 1,24,24 1,2,2 1,37,37 1,7,7 Lyijy Pb mg/l 1,21,21 1,12,12 1,1,1 1,5,5 1,23,23 1,8,8 1,51,51 Natrium Na mg/l 1 8,5 8,5 1 8,2 8,2 1 8 8, 1 8,4 8,4 1 8,2 8,2 1 8,2 8,2 1 8,6 8,6 Nikkeli Ni mg/l 1,52,52 1,5,5 1,48,48 1,61,61 1,6,6 1,57,57 1,12,123 Nitriittityppi mgn/l 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 1,4,4 1,35,35 1,48,48 1,5,5 1,4,4 1,41,41 1,4,4 Pestisidit µg/l 1 1 1 1 1 1 1 Sulfaatti SO4 mg/l 1 1 1 1 18 18 1 17 17 1 17 17 1 17 17 1 17 17 1 16 16 Kloridi mg/l 1 12 12 1 11 11 1 11 11 1 12 12 1 12 12 1 11 11 1 11 11 Kok,bakteerit kpl/ml 1 1 3 3 1 1 1 1 1 1 1 1 12 12 1 1 1 Fek,streptok, kpl/1ml 1 1 1 1 1 1 1 TOC mg/l 1 1,7 1,7 1 1,8 1,8 1 1,7 1,7 1 1, 1, 1 1,8 1,8 1 1, 1, 1 2,1 2,1 36 37

Verkostoanalyysit V E T O V U O D E L T A 2 SIPOO TUUSULA Nikkilän terveyskeskus Söderkulla palvelutalo Östersundom Siwa Box Shell Hyrylän terveyskeskus Kellokoski Kustaa Adolf-koti Jokela Ester Matilda-koti Lemminkäinen Lämpötila C 6,5 12,5 6,8 13,4 6 11,7 17,6 6 7,4 1,5 6,4 1,5 6 8,8 1,3 8,4 12,2 6,2 12,5 Maku 6 EI L HI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI EI 6 EI HI Sameus FTU 6 <,74 1,3 6 <,2 <,2 6 <,2 <,2 6 <,2 <,2 6 <,3,6 6 <,24,41 6 <,2 <,2 6 <,2 <,2 Väri mgpt/l 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 6 <5 <5 ph-luku 6 7,4 7,6 6 7,6 7,7 6 7,8 8, 6 7,6 7,7 6 7,8 8, 6 7,8 8, 6 7,7 7,8 6 7,7 7, Kok, kovuus dh 6 4,8 5,4 6 4,5 5,6 6 3, 4,3 6 4,3 4,8 6 4,8 5,8 6 7,7 8 6 6,2 7, 6 4,6 5, Johtokyky ms/m 6 21,7 24 6 18,8 22 6 17,5 1 6 18,8 22 6 22,3 27 6 32 34 6 26,5 2 6 22,5 3 Rauta Fe mg/l 6,3,14 6 <,47 <,5 6 <,52,8 6 <,47 <,5 6 <,58,1 6 <,5,7 6 <,47 <,5 6 <,47 <,5 Mangaani Mn mg/l 6 <,24 <,4 6 <,23 <,4 6 <,23 <,4 6 <,23 <,4 6 <,24 <,4 6 <,24 <,4 6 <,23 <,4 6 <,23 <,4 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 6 <,16 <,22 Kolibakt, kpl/1ml 6 6 6 6 6 6 8 6 Clostrium perfringens kpl/1ml 6 6 6 6 6 6 7 6 Alumiini mg/l 1,23,24 1,41,41 1,41,41 1,3,3 1,3,3 1,17,17 1,33,33 1,15,15 Arseeni mg/l 1,2,2 1,2,2 1,2,2 1,2,2 1,2,2 1,2,2 1,3,3 1,3,3 Elohopea Hg µg/l 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 Fluoridi mg/l 1,35,35 1,32,32 1,3,3 1,31,31 1 <,2 <,2 1,41,41 1,57,57 1 <,2 <,2 Kadmium Cd mg/l 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1 <,2 <,2 1,2,2 1 <,2 <,2 Kromi Cr mg/l 1,55,55 1,48,48 1,44,44 1,44,44 1,57,57 1,65,65 1,58,58 1,5,5 Kupari Cu mg/l 1,123,123 1,, 1,165,165 1,76,76 1,3,3 1,, 1,18,18 1,3,3 Lyijy Pb mg/l 1,8,8 1,5,5 1,27,27 1,1,1 1,7,7 1,15,15 1,25,25 1,7,7 Natrium Na mg/l 1 11,2 11,2 1 8,4 8,4 1 8,6 8,6 1 8,4 8,4 1 1,8 1,8 1 12, 12, 1 11,2 11,2 1 11,4 11,4 Nikkeli Ni mg/l 1,8,8 1,43,43 1,66,66 1,51,51 1,8,8 1,17,17 1,11,11 1,25,25 Nitriittityppi mgn/l 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 1 <,3 <,3 Nitraattityppi mgn/l 1,37,37 1,47,47 1,45,45 1,46,46 1 2,3 2,3 1,87,87 1 1,3 1,3 1 <,1 <,1 Pestisidit µg/l 1 1 1 1 1 1 1 1 Sulfaatti SO4 mg/l 1 21 21 1 18 18 1 18 18 1 18 18 1 22 22 1 32 32 1 15 15 1 8,7 8,7 Kloridi mg/l 1 14 14 1 12 12 1 12 12 1 12 12 1 22 22 1 13 13 1 15 15 1 23 23 Kok,bakteerit kpl/ml 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 1 1 1 Fek,streptok, kpl/1ml 1 1 1 1 1 1 3 1 TOC mg/l 1 <1,5 <1,5 1 1,8 1,8 1 1, 1, 1 1,8 1,8 1 <1,5 <1,5 1 <1,5 <1,5 1 <1,5 <1,5 1 <1,5 <1,5 V E T O V U O D E L T A 2 V E S I T O R N I T Hyrylä Jokela Järvenpää Kellokoski Ali-Kerava Kerava Nikkilä Söderkulla Kolibakt. kpl/1ml 6 6 6,5 37 6 6,17 1 6 6 6 6 E.Coli alustava tunn. kpl/1ml 6 6 6 6 6 6 6 6 Lämpötila C 6 3,1 6,5 6 7,2 1,7 6 7,8 12 6 7,3 1 6 6,6 7,7 6 2,2 7,8 6 7,2,4 6 7,6,6 38 3

Kirkkotie 4, 431 Tuusula etunimi.sukunimi@tsvesi.fi 4 54 444 fax () 274 175 Häiriötilannetiedote 8 24 www.tsvesi.fi 4