Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto
Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjiä koko toiminnan laadun arvioinnissa ja parantamisessa haetaan parhaita käytäntöjä muiden organisaatioiden oppimisen perustaksi edistetään ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaa ja tunnettuutta Laatupalkinto myönnetään tunnustuksena koko toiminnan, sen jatkuvan kehittämisen ja tulosten laadusta sekä esimerkillisestä työstä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä Kilpailussa on vuosittain teema, joka nostaa esille keskeisiä koulutuspoliittisia tavoitteita Laatupalkintoa voivat hakea kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät koko toimintansa ja sen tulosten perusteella Laatupalkinto myönnetään kirjallisen hakemuksen, ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella tehtävän hakemuksen arvioinnin ja ulkoisen arvioinnin pohjalta. 2
Laatupalkintoehdotuksen OKM:lle tekee kirjallisten hakemusten, niiden arvioinnin ja ulkoisten arviointikäyntien perusteella ministeriön asettama riippumaton laatupalkintotoimikunta, jossa ovat edustettuina ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja asiantuntijat, työelämä ja opiskelijat. Laatupalkintokilpailussa kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaiseen laadunhallintaan ja sen kehittämiseen sekä koko henkilöstön osallistumiseen laatutyöhön. Laatupalkinnon lisäksi voidaan jakaa kunniamainintoja niille kilpailijoille, joiden toiminta vuosittaisen teeman osalta on ollut erinomaisella tasolla, vaikka laadunhallintajärjestelmä vielä edellyttäisi kehittämistä. Laatupalkintokilpailun hakemukset julkistetaan palkittujen osalta. Lisäksi kilpailussa palkitut velvoitetaan esittelemään laadunhallintajärjestelmäänsä tutumiskäynneillä sekä OPH:n laatupalkintoseminaarissa. 3
Laatupalkintokilpailun teemat vuosille 2016 2018 2016: Osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus. Teemassa korostuu osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden toteutuminen koulutuksen järjestäjän koko toiminnassa kaikilla organisaation tasoilla ja osana laadunhallintajärjestelmää. 2017: Tiedolla johtaminen Tiedolla johtaminen on koulutuksen järjestäjän toiminnan ytimessä. Se sisältää toimintaa koskevan tiedon hankinnan, käsittelyn ja erityisesti tiedon hyödyntämisen kaikessa toiminnassa ja kaikilla organisaation tasoilla. Teemassa korostuu toiminnan kehittäminen ja parantaminen arviointi-, seuranta-, palaute- ja ennakointitiedon pohjalta. Teemassa korostuu johtamisen merkitys koulutuksen järjestäjän toiminnassa, sen laadun varmistamisessa ja toiminnan kehittämisessä. 2018: Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi Teema kattaa laajasti hyvinvoinnin koulutuksen järjestäjän toiminnassa ja osana laadunhallintaa. Koulutuksen läpäisyn, tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta on tärkeätä, että opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Teemassa korostuu hyvinvoinnin ja työkyvyn merkitys osana ammattiosaamista ja työssäjaksamista. 4
Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi Laadunhallintajärjestelmien kriteeriperustaista itsearviointia jatketaan kolmen vuoden välein kuitenkin siten, että seuraava itsearviointi tehdään vuonna 2019. Itsearvioinnin kriteeristöä uudistetaan vastaamaan ammatillisen koulutuksen reformin mukaista ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta. Itsearvioinnin tavoitteena on varmistaa, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on koko toiminnan kattava ja toimiva toiminta/laadunhallintajärjestelmä, jota parannetaan arviointi-, seuranta-, palautetiedon sekä ennakointitiedon pohjalta. Itsearvioinnin yhteydessä järjestetään sen tuloksiin perustuva laatupalkintokilpailu, jossa järjestäjä voi hakea laatupalkintoa toimivan, erinomaisella tasolla olevan laadunhallintajärjestelmän tai laadunhallintajärjestelmän tuloksellisen kehittämisen perusteella palkitseminen perustuu koulutuksen järjestäjän osoittamiin tuloksiin palkitsemisehdotuksen tekee laatupalkintotoimikunta 5
Ammatillisen koulutuksen reformista täsmennetyt suuntaviivat Yksi toimintalaki, jossa lähtökohtana osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys Työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastataan tutkintojärjestelmän puitteissa (tutkinnot ja tutkinnon osat) sekä eitutkintotavoitteisilla osaamiskokonaisuuksilla Valmentavilla koulutuksilla tuetaan nopeaa siirtymistä tutkintotavoitteiseen koulutukseen Yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto Kaikille opiskelijoille yhteinen henkilökohtaistamisprosessi Opiskelijavalinta tukee osaamisperusteisuutta ja asiakasläheisyyttä Jatkuvan hakeutumisen mahdollistavat hakuväylät ja -menettelyt Uusi säätely- ja ohjausjärjestelmä, joka jatkossa rakentuisi koulutuksen järjestämisluvasta, rahoituspäätöksestä ja tulosohjausmekanismista 6
Rahoitusjärjestelmä, joka on selkeä, johdonmukainen, ennakoitava ja yhtenäinen sekä tukee osaamisperusteista toimintaa Neljä peruselementtiä: perus-, suoritus, vaikuttavuus ja strategiarahoitus Rahoitus ottaisi porrastuksilla huomioon keskeiset koulutuksen kustannustekijät (esim. alat, erityinen tuki, majoitus, koulutuksen järjestämismuoto). Lisäksi rahoitusta voitaisiin tarvittaessa kohdentaa myös kohderyhmien perusteella (esim. vailla perusasteen jälkeistä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa olevat) Tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan kannustaisi suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus Lisäksi kannustettaisiin työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen (oppisopimus, koulutussopimus) Rahoituksen tulee olla ennakoitavaa Laskennallinen ja yleiskatteellinen rahoitus suoraan koulutuksen järjestäjille Tietoarkkitehtuuri, joka tukee tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa Kaikilla koulutuksen järjestäjillä tulee olla toimivat laadunhallinnan menettelyt Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi ammatillisen koulutuksen järjestelmää 7