Ammatillisen koulutuksen reformi. Anna-Leena Kivipuro

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen reformi Anna-Leena Kivipuro

2

3 Miksi reformi tarvitaan? Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja laajamittaisesti. Osaamistarpeet muuttuvat, kasvavat ja moninaistuvat. Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti. Muuttoliike ja ikääntyminen muuttavat koulutustarpeita. Vähemmällä tehtävä enemmän Vaikuttavuus- ja tehokkuusloikka (= uudet ajattelu- ja toimintatavat)

4 Mitä tavoitellaan? Vaikuttavampaa, nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin työuran eri vaiheissa ja rakennemuutostilanteissa Siirtymistä tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen - osaamistarpeet osaamisen kehittämisen lähtökohtana Uusia, joustavia ja asiakaslähtöisiä osaamisen kehittämispolkuja Tehokkaampia ja laadukkaampia osaamisen kehittämisprosesseja Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempaa työelämäyhteistyötä Vahvaa roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa

5 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi (1) (Strateginen hallitusohjelma ) Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, laatu

6 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi (2) Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen rajaaidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista (koulutussopimus) Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä

7 Tutkinnot, osaamisen hankkiminen, osoittaminen ja todentaminen (1) Tutkintojärjestelmä: perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot Tutkintojen määrää vähennetään tekemällä niistä laaja-alaisempia (erityisesti at ja eat). Yksi tutkinnon suorittamistapa, joka on näyttöperusteinen ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton Luovutaan ammatilliseen peruskoulutukseen perustuvasta ammatillisen perustutkinnon suorittamistavasta. Osaaminen osoitetaan yhdenmukaisella tavalla pääsääntöisesti aidoissa työelämän tilanteissa. Henkilökohtaistamisprosessi, joka koskee kaikkia opiskelijoita Säädetään osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi. Keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen

8 Tutkinnot, osaamisen hankkiminen, osoittaminen ja todentaminen (2) Osaamisen arviointi tapahtuu kolmikantaisesti. Arvioinnista vastaavat työnantajan, työntekijän ja opetusalan edustajat yhdessä. Tutkinnon osa on suoritettu, kun sen tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen on osoitettu näyttämällä tai osaamisen tunnustamisella Tutkinto on suoritettu, kun kaikki siihen tutkinnon perusteiden mukaan kuuluvat osat on hyväksytysti suoritettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisen koulutuksen järjestämislupa oikeuttaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämiseen siinä mainituissa tutkinnoissa sekä tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen hankkimisen järjestämiseen että osaamisen osoittamisen (näyttöjen/näyttötilaisuuksien) järjestämiseen. Koulutusviennin esteet puretaan tutkintoihin liittyen

9 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnat ja hakupalvelut Mahdollistetaan ympärivuotinen ja jatkuva koulutukseen hakeutuminen hyödyntämällä mahdollisimman laajasti sähköisiä hakupalveluita, erityisesti erillishakuja ja jatkuvia hakuja. Kehitetään ja jalkautetaan koulutuksen järjestäjien käyttöön ympärivuotista ja jatkuvaa hakeutumista edistäviä yhteisiä menettelytapoja, jotka mahdollistavat sujuvan siirtymisen koulutukseen tai koulutusalan vaihtamisen. Suunnataan yhteishaku ja valmentavien koulutusten yhteiset haut ensisijaisesti perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille ja vahvistetaan erillishakujen ja jatkuvien hakujen roolia hakuväylänä. Koulutuksen järjestäjä päättäisi opiskelijaksi ottamisesta, pois lukien TEhallinnon asiakkaat, joiden osalta TE-hallinto päättäisi koulutukseen pääsystä

10 TE-hallinnon asiakkaiden osaamisen kehittämispalvelut (1) OKM:n vastuulla vuonna 2018 ovat tutkintoon johtava toisen asteen ammatillinen koulutus (koko tutkinnot ja tutkinnon osien suorittaminen) korkea-asteen tutkintoon johtava koulutus aikuisten perusopetus (kaikki kolme edellä mainittua yhteensä milj. euroa ALV-siirto-osuudesta, koska myös OKM maksaa ALVin osasta koulutusta) luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutus (5 milj. euroa) osa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta (35 milj. euroa) TEM:n vastuulla vuonna 2018 ovat pääosa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta (60 milj. euroa) maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus (52 milj. euroa)

11 TE-hallinnon asiakkaiden osaamisen kehittämispalvelut (2) Työryhmän ehdotus työnjaoksi tutkintoon johtamattoman koulutuksen osalta Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa koulutuksen järjestäjille vuosittaisen rahoituksen TE-hallinnon asiakkaiden tutkintoon johtamattomiin koulutuspalveluihin. TE-hallinnon edustajat keskustelevat resurssien käytöstä alueensa ja/ tai tarvittaessa myös valtakunnallisten koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. Keskusteluissa käydään läpi TE-hallinnon asiakkaiden alueellinen koulutustarve. Niiltä osin kuin koulutuksen järjestäjällä ei ole mahdollisuuksia tuottaa tarvittavia tutkintoon johtamattomia koulutuspalveluita, TE-hallinto hankkii koulutuksen kilpailluilta markkinoilta. TE-hallinto hankkii käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa asiakkailleen myös sellaisen tutkintoon johtamattoman koulutuksen, jonka rahoitus on toteutettava kilpailluilla markkinoilla. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi koulutusyritysten toteuttamat korkeakoulutettujen lisä- ja täydennyskoulutukset

12 Uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Arvioidaan kaikkien ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien ammatilliset ja taloudelliset edellytykset. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen. Fuusioita tuetaan harkinnanvaraisilla yksikköhinnan korotuksilla. Tasoa varaudutaan nostamaan tulevaisuudessa. Lisäksi selvitetään erilaiset mahdollisuudet edistää kiinteistöihin liittyviä järjestelyitä ja kiinteistöjen käytön tehokkuuden lisäämistä (esim. varainsiirtoverohuojennuksen jatkaminen, valtion luovuttamien kiinteistöjen käyvän arvon palautusvelvollisuudesta luopuminen)

13 Uusi rahoitusjärjestelmä Perusrahoituksen tarkoituksena luoda ennakoitavaa perustaa koulutuksen järjestämiselle ja puitteet tutkintojen ja niiden osien suorittamiselle sekä valmistavan koulutuksen järjestämiselle kaikille ammatillisen koulutuksen asiakasryhmille. Suoritusrahoituksen tehtävänä ohjata ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä vastaamaan asiakkaiden osaamistarpeisiin tehokkaasti (mm. koulutuspituuksien lyhentäminen). Vaikuttavuusrahoituksen tavoitteena kannustaa ja ohjata koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulutusta niille aloille, joilla on työvoimatarvetta, huolehtimaan koulutuksen työelämävastaavuudesta ja laadusta sekä tarjoamaan edellytyksiä jatko-opintoihin. Strategiarahoituksella huolehdittaisiin esim. strategisten koulutuksen kehittämishankkeiden toteuttamisesta, tuettaisiin järjestäjien strategiaansa perustuvaa kehittämistoimintaa, ammattitaitokilpailujen järjestämistä, rakenteellista kehittämistä sekä äkillisiin rakennemuutostilanteisiin vastaamisesta.

14 Luonnos uudeksi ohjausjärjestelmäksi

15 Reformin valmistelun alustava aikataulu 9/2015 Valmistelutyö käynnistetty 11/2015 Reformin seurantaryhmä asetettu (3) 4/2016 Koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma käynnistyy 4/2016 Toimintaprosessien kehittämisohjelma (ml. digitalisointi) käynnistyy 4-5/2016 Tulosohjauspilotit käynnistyvät 3 + 9/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt) 4-8/2016 Valmistelu eri foorumeilla (työpajat, netti ym.) 10 (11)/2016 Lakiesitykset lausuntokierrokselle 1/2017 Toimintalaki- ja rahoituslaki HE:t eduskunnalle 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Päätökset uusista järjestämisluvista 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan

16 Lisätietoa Strateginen hallitusohjelma: _ pdf/75d94d8d-15c9-405a-8a9b-eca4987b635e Hallituksen toimintasuunnitelma: Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon suuntaviivat: /03/amis/Ammatillisen_koulutuksen_reformin_suuntaviivatx_l uonnos_ x_tyxpajat.pdf

17