Mitä ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa? Muutoksen tuomat vai viemät mahdollisuudet työpajayhteistyössä? Elise Virnes 27.4.

Transkriptio

1 Mitä ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa? Muutoksen tuomat vai viemät mahdollisuudet työpajayhteistyössä? Elise Virnes

2 Osaaminen ja koulutus hallitusohjelmassa Kymmenen vuoden tavoitteet (10 20 vuotta) Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskauden tavoitteet (3 4 vuotta) Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Kärkihankkeet 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä 6. Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

3 Miksi reformi tarvitaan? Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja laajamittaisesti. Osaamistarpeet muuttuvat, kasvavat ja moninaistuvat. Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti. Muuttoliike ja ikääntyminen muuttavat koulutustarpeita. Vähemmällä tehtävä enemmän Vaikuttavuus- ja tehokkuusloikka (= uudet ajattelu- ja toimintatavat)

4 Mitä tavoitellaan? Vaikuttavampaa, nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin työuran eri vaiheissa ja rakennemuutostilanteissa Siirtymistä tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen - osaamistarpeet osaamisen kehittämisen lähtökohtana Uusia, joustavia ja asiakaslähtöisiä osaamisen kehittämispolkuja Tehokkaampia ja laadukkaampia osaamisen kehittämisprosesseja Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempaa työelämäyhteistyötä Vahvaa roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa

5 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, laatu

6 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen rajaaidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.

7 Täsmennetyt suuntaviivat Yksi toimintalaki, jossa lähtökohtana osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys Työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastataan tutkintojärjestelmän puitteissa (tutkinnot ja tutkinnon osat) sekä ei-tutkintotavoitteisilla osaamiskokonaisuuksilla Valmentavilla koulutuskokonaisuuksilla tuetaan nopeaa siirtymistä tutkintotavoitteiseen koulutukseen Yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto Henkilökohtaistamisprosessi, joka koskee kaikkia ja joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille ja asiakasryhmille. Osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa tukeva opiskelijavalinta. Ympärivuotisen ja jatkuvan hakeutumisen mahdollistavat hakuväylät ja - menettelyt Uusi säätely- ja ohjausjärjestelmä, joka rakentuisi jatkossa koulutuksen järjestämisluvasta, rahoituspäätöksestä ja tulosohjausmekanismista

8 Täsmennetyt suuntaviivat Osaamisperusteista toimintaa tukeva, tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan ohjaava rahoitusjärjestelmä, joka on selkeä, johdonmukainen, ennakoitava ja yhtenäinen Tietoarkkitehtuuri, joka tukee tietojärjestelmien yhteentoimivuutta sekä osaamisperusteista ja asiakaslähtöistä toimintaa Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa säätämällä, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä on toimivat laadunhallinnan menettelyt sekä vahvistamalla osaamisen arviointia. Siirretään tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää

9 Tutkinnot, osaamisen hankkiminen ja osoittaminen Tutkintojärjestelmä: perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot Tutkintojen määrää vähennetään tekemällä niistä laaja-alaisempia (erityisesti at ja eat) Yksi tutkinnon suorittamistapa, joka on näyttöperusteinen ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton. Luovutaan ammatilliseen peruskoulutukseen perustuvasta ammatillisen perustutkinnon suorittamistavasta. Henkilökohtaistamisprosessi, joka koskee kaikkia opiskelijoita Säädetään osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi. Keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaaminen osoitetaan yhdenmukaisella tavalla pääsääntöisesti aidoissa työelämän tilanteissa.

10 Tutkinnot, osaamisen hankkiminen ja osoittaminen Osaamisen arviointi tapahtuu kolmikantaisesti. Arvioinnista vastaavat työnantajan, työntekijän ja opetusalan edustajat yhdessä. Tutkinnon osa on suoritettu, kun sen tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen on osoitettu näyttämällä tai osaamisen tunnustamisella. Tutkinto on suoritettu, kun kaikki siihen tutkinnon perusteiden mukaan kuuluvat osat on hyväksytysti suoritettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisen koulutuksen järjestämislupa oikeuttaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämiseen siinä mainituissa tutkinnoissa. Järjestämislupa oikeuttaa sekä tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen hankkimisen järjestämiseen että osaamisen osoittamisen (näyttöjen/näyttötilaisuuksien) järjestämiseen. Koulutusviennin esteet puretaan tutkintoihin liittyen.

11 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnat ja hakupalvelut Mahdollistetaan ympärivuotinen ja jatkuva koulutukseen hakeutuminen hyödyntämällä mahdollisimman laajasti sähköisiä hakupalveluita, erityisesti erillishakuja ja jatkuvia hakuja. Kehitetään ja jalkautetaan koulutuksen järjestäjien käyttöön ympärivuotista ja jatkuvaa hakeutumista edistäviä yhteisiä menettelytapoja, jotka mahdollistavat sujuvan siirtymisen koulutukseen tai koulutusalan vaihtamisen. Suunnataan yhteishaku ja valmentavien koulutusten yhteiset haut ensisijaisesti perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille ja vahvistetaan erillishakujen ja jatkuvien hakujen roolia hakuväylänä. Koulutuksen järjestäjä päättäisi opiskelijaksi ottamisesta, poislukien TE-hallinnon asiakkaat, joiden osalta TE-hallinto päättäisi koulutukseen pääsystä

12 Ammatillisen koulutuksen rahoitus Rahoitusmalli muodostuisi neljästä peruselementistä: perusrahoituksesta, suoritusrahoituksesta, vaikuttavuusrahoituksesta ja strategiarahoituksesta. Rahoitusmallissa otettaisiin porrastamalla huomioon keskeiset koulutuksen kustannuksiin vaikuttavat tekijät (esim. alat, erityinen tuki, majoitus, koulutuksen järjestämismuoto). Lisäksi rahoitusta voidaan tarvittaessa kohdentaa myös kohderyhmien perusteella (esim. perusasteen jälkeistä ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa suorittamattomat). Tulokselliseen ja tehokkaaseen toimintaan kannustettaisiin suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen avulla. lisäksi kannustettaisiin oppisopimuskoulutuksen ja muun työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämiseen Riittävä ennakoitavuus ottaen huomioon suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuus Rahoitus myönnettäisiin ja maksettaisiin koulutuksen järjestäjille Rahoitus olisi laskennallista ja yleiskatteellista

13 Reformin valmistelun alustava aikataulu 9/2015 Valmistelutyö käynnistetty 11/2015 Reformin seurantaryhmä asetettu 4/2016 Rake-toimenpideohjelma käynnistyy 4/2016 Toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi) käynnistyvät 4-5/2016 Tulosohjauspilotit käynnistyvät 3 + 9/2016 Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset Eduskunnalle (vuoden 2017 säästöt) 4-8/2016 Valmistelu eri foorumeilla (työpajat, netti ym.) 11/2016 Lakiesitykset lausuntokierrokselle 1/2017 Toimintalaki- ja rahoituslaki HE:t eduskunnalle 2-6/2017 Uusien järjestämislupien valmistelu 2-6/2017 Asetusten valmistelu 6-8/2017 Päätökset uusista järjestämisluvista 1/2018 Uudistettu lainsäädäntö voimaan

14 Työpajat ja reformin tavoitteet joustavuus, yksilöllinen opintopolku vaihtoehtoisia ja erilaisia oppimisympäristöjä tuettu ja turvallinen matalan kynnyksen työpaikka / työssäoppimisen paikka työvaltainen oppimisympäristö osalle opiskelijoista työpajalta ammatillisiin opintoihin siirtyminen

15 Lähtökohtia yhteistyölle osaamista voi hankkia joka paikassa osaamisen tunnustaa ja todentaa koulutuksen järjestäjä ja näyttötutkinnon järjestäjä kertynyt osaaminen oltava dokumentoitu huolellisesti (oman osaamisen dokumentointi oppimisprosessi myös asiakkaalle) monipuolisia ja erilaisille opiskelijoille sopivia oppimisympäristöjä tarvitaan vältettävä päällekkäistä toimintaa ja kehitettävä omia vahvuuksia sekä toiminnan laatua

16 Käynnissä kaksi yhteistyöhanketta Sakky ja Varia hankkeissa kehitetään: malleja ja käytäntöjä työpajoille työssäoppimispaikkana ja työvaltaisempana oppimisympäristönä toimimiseen monipuolistetaan työpajoja oppimisympäristöinä ja koulutuksen järjestäjien oppimisympäristöjen valikoimaa kehitetään kertyneen osaamisen dokumentointia ja käytäntöjä sen hyödyntämiseen kehitetään malleja siirtymiseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen yhteistä laadunvarmistusta lisäarvoa, jota työpaja tuottaa ja josta koulutuksen järjestäjä on valmis maksamaan xx euroa

17 KIITOS!