ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010
ITSEMURHAKUOLLEISUUDEN KEHITYS SUOMESSA
NUORTEN MIESTEN IM-KUOLLEISUUS 1922-2002
Itsetuhoajatukset ja masentuneisuus Toivottomuus tulevaisuuden suhteen ( mitään merkitsevää ei ole enää odotettavissa ) Pyrkimys päästä eroon sietämättömästä tunnetilasta ( en kestä tätä enää ; olisi helpotus, jos olisin kuollut ) Taipumus mitätöidä mennyttä ( kaikki on ollut turhaa ; en ole saavuttanut enkä kokenut mitään merkityksellistä ) Mitä voimakkaampi masennuksen tunne on, sen todennäköisempää on myös itsetuhoajatusten ilmaantuminen ja voimistuminen
Itsetuhoisuus voi liittyä myös moniin muihin mielenterveyden häiriöihin kuten esimerkiksi Persoonallisuushäiriöihin Päihdeongelmiin Psykooseihin tai impulssiiviseen käyttäytymiseen ilman, että näissä esiintyisi merkittävää masentuneisuutta tällöin itsetuhoisuus heijastaa henkilölle ominaista tapaa käsitellä sietämättömiä tunteita tai sopeutua vaikeisiin tilanteisiin
Itsemurha-ajatusten yleisyys Haastattelututkimusten mukaan noin kuudesosa väestöstä on joskus elämänsä aikana ajatellut tekevänsä itsemurhan, mutta suurimmalla osalla nämä ajatukset ovat nopeasti ohimeneviä itsemurha-ajatuksia esiintyy aikuisväestössä vuosittain ainakin 2 3 %:lla joissakin tutkimuksissa on saatu esille jopa 10 %:n osuus
Itsemurha-ajatukset voivat vaihdella hetkellisistä ja jäsentymättömistä depressiivisistä mielikuvista pitkäaikaisiin ja huolellisiin epätoivon vallassa tehtyihin itsemurhasuunnitelmiin.
RISKITEKIJÄT 1 Ikä, sukupuoli, siviilisääty, sosiaalinen asema ja alue Itsetuhoajatukset ja yritykset: - 50% itsemurhan tehneistä yrittänyt aiemmin - enemmistö viestittänyt aikeistaan - naisilla enemmän yrityksiä - 15-20% yrittää uudelleen vuoden sisällä - viiden vuoden itsemurha-todennäköisyys 5-10%
RISKITEKIJÄT 2 MASENNUS: - 2/3:lla itsemurhan tehneistä masennus
RISKITEKIJÄT 3 Päihdeongelma: - alkoholismia sairastavien elämänaikainen imkuolleisuus on 5-15% - joka toisella itsemurhaan päätyneellä miehellä on alkoholiongelma ja joka kolmannella alkoholismin tasoinen riippuvuusongelma - päihtymystila lisää impulsiivisuutta ja rohkeutta panna suunnitelma käytäntöön
RISKITEKIJÄT 4 Psykoosit: - psykoottinen masennus, sch, 2-suunt. mielialahäiriö - psykoosipotilaiden osuus im:n tehneistä on 25% ja Sch-potilaiden osuus hieman alle 10% - riski suurimmillaan sairauden ja hoidon muutosvaiheissa - sairaalajakson jälkeiset viikot erityistä riskiaikaa
Itsetuhokriisissä olevan tilanne 1. Henkilö on voimakkaan psyykkisen kivun vallassa, johon...hakee välitöntä ratkaisua/helpotusta...kärsii tunnelinäöstä eikä toivottomuudessaan näe muuta ratkaisua, eikä usko kenenkään voivan auttaa
2. Todennäköisesti hänellä on: Masennus 2/3 Alkoholiongelma 1/2 Somaattinen sairaus 1/2 Psykoosi 1/4
3. Hän on kokenut elämässään suuria vastoinkäymisiä eikä ole kyennyt rakentavalla tavalla selviytymään niistä, vaan ongelmat ovat pikemminkin monimutkaistuneet ja vaikeutuneet
4. Hän on äskettäin kokenut jonkun kipeän menetyksen tai pettymyksen tai elämäntilanne tai hänen roolinsa siinä on muuttunut toiseksi
5. Hän on yrittänyt itsemurhaa ennenkin, todennäköisesti viimeisen vuoden aikana (20%)
6. Hänen lähipiirissään on joku tehnyt itsemurhan tai yrittänyt sitä tai julkisuudessa on näyttävästi käsitelty jonkun itsemurhaa
7. Sosiaalista tukiverkkoa ei ole tai henkilö kokee olevansa pelkäksi rasitukseksi, on vihainen läheisilleen, haluaa joko rankaista heitä tai uskoo kuolemansa olevan heille helpotus
Masentuneen henkilön itsemurhavaaran arviointi 1. Mielenterveyden tila ja mahdolliset häiriöt: Onko henkilöllä masentuneisuutta? Onko hänellä kliinisesti merkittävä masennustila, alkoholin tai muiden päihteiden väärinkäyttöä tai persoonallisuushäiriö? Onko hän psykoottinen? Onko hän hyvin ahdistunut? Käyttäytyykö hän impulsiivisesti? 2. Toivottomuuden ja itsetuhoisuuden vaikeusaste Onko henkilöllä toivottomuuden tunteita? Onko hänellä itsemurha-ajatuksia tai muita kuolemaan liittyviä ajatuksia? Onko hänellä itsemurhasuunnitelma tai onko hän tehnyt valmisteluja kuolemansa suhteen? 3. Aiemmat itsemurhayritykset: Onko henkilö yrittänyt itsemurhaa? Ovatko yritykset olleet somaattisilta seuraamuksiltaan vakavia tai sisältäneet selvän pyrkimyksen kuolla? 4. Mallikäyttäytyminen: Onko henkilöllä itsemurhamalleja omaisissaan tai lähipiirissään? 5. Menetelmien saatavuus: Onko henkilöllä käytettävissään itsemurhavälineitä (esimerkiksi ase tai lääkkeitä)? 6. Kriittiset ajankohtaiset elämäntapahtumat ja käytettävissä oleva sosiaalinen tuki: Onko henkilö kokenut hiljattain menetyksen tai nöyryytyksen? Onko hän vailla läheistensä tukea? Asuuko hän yksin?
Toimenpiteet Jos henkilö on vakavasti masentunut ja hän on välittömässä itsemurhavaarassa, häntä ei saa jättää yksin, itsemurhavälineiden saatavuutta on rajoitettava ja hänet on lähetettävä psykiatriseen sairaalahoitoon Jos potilas ei suostu sairaalahoitoon, on arvioitava, onko perusteita tahdosta riippumattomalle hoidolle Jos henkilö on syvästi toivoton ja masentunut, hän saattaa olla mielisairauden veroisessa tilassa toivottomuutensa suhteen, jolloin hänen käsityksensä omasta selviytymisestään on epärealistinen ja hän on psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa Jos päihtynyt ja yhteistyökyvytön henkilö käyttäytyy impulsiivisesti ja vaarallisella tavalla joko itseään tai muita kohtaan, eikä hän ole psykoottinen, kuuluu hän välittömästi poliisin valvontaan
IM-riskin tunnistaminen ja vakavuus 1. Paljonko on aikaa? 2. Kuinka vakava tarkoitus? 3. Kuinka pitkälle suunniteltu? 4. Kuinka vaarallinen metodi?
Aikaa voi olla vähän ja vaara suuri, jos... henkilö hiljattain yrittänyt itsemurhaa tarkka toteuttamiskelpoinen suunnitelma henkilö rauhoittunut oltuaan tuskaisempi taipumusta impulsiiviseen reagointiin toivottomuus keskeinen masennusoire ahdistusta, unettomuutta ja muistiongelmia päihdeongelma psykoottinen depressio ei positiivisia ihmissuhteita
tällaisessa tilanteessa on tärkeää toimia heti ja konkreettisesti itsemurhan ehkäisemiseksi oman vilpittömän huolestumisen ilmaisemisesta ja avun tarjoamisesta masentuneen kanssaihmisen auttamiseksi ei ole koskaan haittaa asianomaisille henkilöille liian varhaisesta avusta ei kukaan loukkaannu vakavasti
Itsemurhayritys aiempi itsetuhoisuus on aina paras ennakoiva ja varoittava merkki myöhemmästä vakavammasta itsetuhoisuudesta, myös itsemurhasta
Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on suurimmillaan nuoruudessa ja nuorena aikuisena Vuosittain itsemurhaa yrittää 0,3-0,5 % aikuisväestöstä niin, että yritys johtaa hoitoon terveydenhuollossa Kun huomioidaan yritykset, jotka eivät johda hoitoon > yritysten kokonaismäärä vuodessa on 1 % väestöstä
Itsemurhayritys Itsemurhaa yrittäneistä enemmistö on kärsinyt masentuneisuudesta, joka useimmiten kytkeytyy myös muihin ongelmiin kuten persoonallisuuden piirreominaisuutena olevaan impulsiivisuuteen tai päihteiden käyttöön Valtaosa itsemurhayrityksistä tapahtuu niillä psyykenlääkkeillä, joita asianomainen henkilö on saanut omien ongelmiensa hoitoon Puolessa tapauksista myrkytyksessä on mukana ainakin jossain määrin alkoholia
Itsemurhaprosessi Itsemurhalle ei voida yleensä osoittaa yhtä ainoaa syytä; Itsemurhaprosessissa on aina kyse kasautuvista ja pitkäaikaisista elämänongelmista sekä riskitekijöiden ajassa etenevästä yhteisvaikutuksesta Itsemurhaprosessi muodostuu altistavista tekijöistä (kuten masennus) suojaavien tekijöiden riittämättömyydestä (esimerkiksi sosiaalisen tuen puute) laukaisevista tekijöistä (esimerkiksi ajankohtainen menetystilanne) vaarallisten itsemurhamenetelmien (kuten eräät masennuslääkkeet) saatavuudesta itsetuhokäyttäytymistä seuranneista tekijöistä (erityisesti yrityksen havaitseminen ajoissa, itsemurhayrityksen asianmukainen hoito ja yrittäneen henkilön toipumisen aktiivinen seuranta).
Itsemurhayrityksen jälkeen Itsemurhayrityksen jälkeen jonkin itsemurhayrityksiin altistavan tai siltä suojaavan tekijän pitäisi muuttua henkilössä itsessään, hänen lähiympäristössään tai hoidossaan, jotta yritykset eivät uusiutuisi Jos potilaan tapa nähdä itsemurhayritys ongelmiensa ratkaisuna jää ennallaan, sosiaaliset ongelmat jatkuvat samanlaisina eikä mikään muutu hoidossa, on itsemurhayrityksellä suuri todennäköisyys toistua Itsemurhayritykset ilmaisevat yleensä neuvottomuutta, keinottomuutta ja toivottomuutta Yrityksiin liittyvä ambivalenssi elämästä luopumisen ja avun hakemisen välillä antaa hoidolliselle väliintulolle mahdollisuuden
Itsemurhaa yrittäneen tilan arviointi Mitkä ovat itsemurhayritystä selittävät todennäköiset syyt ja yrityksen tavoitteet? Miten vakava oli henkilön pyrkimys kuolla? Onko hän yrityksensä jälkeen edelleen itsemurhavaarassa ja aikooko hän uudistaa yrityksensä? Mitä välittömiä tai pitkäaikaisia ongelmia henkilöllä on, ja mikä niistä laukaisi itsemurhayrityksen? Minkälaisia mielenterveyden ongelmia henkilöllä on, ja mikä on niiden suhde itsemurhayritykseen? Minkälainen apu olisi nyt asianmukaista ja onko henkilö valmis vastaanottamaan apua?
Suomessa yli puolella itsemurhan tehneistä on ollut hoitosuhde terveydenhuollossa Noin kolmannes oli ollut hoitokontaktissa vielä kuolemaansa edeltävän viikon aikana Kaikista itsemurhan tehneistä naisista neljä viidesosaa ja miehistä noin puolet on ollut psykiatrisessa hoidossa Viimeisistä kontakteista noin kolmannes tapahtui perusterveydenhuollossa, runsas kolmannes psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja runsas kymmenesosa muussa erikoissairaanhoidossa
Suurin osa vakavassa itsemurhavaarassa olevista masentuneista ihmisistä kertoo itsemurha-ajatuksistaan omaisilleen Itsemurhavaaran tunnistamista terveydenhuollossa ei voi kuitenkaan jättää potilaan oma-aloitteisuuden varaan, sillä vain viidesosassa itsemurhan tehneistä on tuonut itsemurhaajatuksensa esiin viimeisessä hoitotapaamisessaan ennen itsemurhan toteutumista Itsemurha-ajatuksista onkin kysyttävä suoraan jokaisen masentuneen potilaan hoidossa Itsemurha-ajatuksia koskevat asialliset kysymykset eivät provosoi itsemurhaan - päinvastoin, potilaalle on useimmiten helpottavaa puhua itsemurha-ajatuksistaan
Sellaista tilastollista mallia tai kliinistä arviointiasteikkoa, jolla yksittäinen itsemurha voitaisiin luotettavasti ennustaa, ei ole olemassa Vain yksittäisen riskitekijään puuttumisella ei yleensä voida tehokkaasti tunnistaa eikä ehkäistä itsemurhavaaraa, ei edes vakavan masennuksen yhteydessä Hyvä riskin arviointi perustuu lukuisten taustatekijöiden yhteisvaikutuksen systemaattiseen tarkasteluun Tunnettujen riskitekijöiden tunteminen kuitenkin helpottaa arvion tekemistä