Pelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen

Samankaltaiset tiedostot
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Kohti yhtenäisempää säädöstulkintaa rakenteellisen paloturvallisuuden ohjauksessa

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015

HALLITUSOHJELMA-HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA. Grand Marina Congress Center, Helsinki Kim Nikula Järjestön johtaja

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Pelastustoimi ja kulttuurihistorialliset kohteet

Onko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella? Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus?

3 Etelä-Savon Pelastuslaitoksen käyttötaloussuunnitelma Pelastuslaitoksen ja Puumalan kunnan välinen yhteistyösopimus ÖTaluksesta

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT

Aluevalvonta osana pelastuslaitoksen valvontatoimintaa

Valvonta ja yhteistyö. Vesa-Pekka Tervo

Valvontakäyntiin (palotarkastus) osallistuminen

Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät Valvonnan tila (2015 ja 2016)

Pelastustoimen indikaattorittutkimushanke

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

PELASTUSLAKI JA SÄHKÖINEN PELASTUSSUUNNITELMA

Palonehkäisyn uudet tuulet

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

PALVELUTASOPÄÄTÖ S JA RISKIANALYYSI Kati Tillander

Pelastustoimen kehittäminen, työryhmät 3-10

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Uusi pelastuslaki (379/2011) ja omatoiminen varautuminen. Ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Kulttuurihistoriallisten kohteiden turvallisuus 21.9.

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri

Työryhmä: Asiantuntijat: Ismo Kärkkäinen (Jani Jämsä varalla), Pelastusopisto Jari Laine, AVI

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

Uuden pelastuslain muutoksia. Valvontasuunnitelma tulee palotarkastuskäytännöt muuttuvat

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Uusi uljas pelastustoimi 2019 pelastustoimen uudistushanke Jussi Rahikainen

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki,

Pelastuslaitoksen johtokunnan itsearviointi

Turvallisuus ja varautuminen

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT

Pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen työryhmäraportti. Pelastusalan tutkintokoulutusjärjestelmän kehittäminen

Pelastuslaitosten strateginen pohja

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Asuinkiinteistöjen palotarkastusmalli

Pelastustoimi Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia

Onnettomuuksien ehkäisy 2012

Valvontatehtävien viranomaisyhteistyö

PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Varautumisen paikallisia ja alueellisia toimintamalleja, kommentteja

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

Sote-, maakunta- ja pelastustoimen. uudistus

KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN

PRONTO pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmä

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Toiminta Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen

Lausuntopyyntö STM 2015

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

VALVONTASUUNNITELMA 2019

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita

Valmiustoiminta nyt ja tulevaisuudessa:

Pelastustoimen indikaattorittutkimushanke

Toimialan onnettomuudet 2013

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

Rakennuspalojen omaisuusvahinkoriskin ennakointi

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Pelastuslaitosten suorittaman valvonnan kehittämistarpeita. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Vantaa

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo

Pelastustoiminta tilapäisissä tapahtumissa

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Transkriptio:

Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.-16.12.2016, Silja Symphony Pelastuslaitosten rooli riskienhallinnassa Jussi Rahikainen

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi pelastustoimen strategia vuoteen 2025 1. Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä. 2. Pelastustoimella on valmius vastata riskeihin omalla toimialallaan 3. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani. 4. Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti. 5. Jokainen on tietoinen ja kantaa vastuunsa omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta sekä ympäröivästä turvallisuudesta. 6. Pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintatapoja. 7. Henkilöstö voi hyvin. 16.1.2017 2

1. Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä Pelastustoimi seuraa aktiivisesti yhteiskunnan turvallisuuskehitystä, sekä ennakoi ja tuottaa tietoa omiin ja muiden toimijoiden tarpeisiin. Onnettomuusriskit tunnistetaan ja otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Pelastustoimi vaikuttaa aktiivisesti toimintaympäristössä havaittujen turvallisuuspuutteiden parantamiseksi. 16.1.2017 3

2. Pelastustoimella on riskejä vastaava valmius Pelastustoimella on riskejä vastaavat resurssit ja riittävä palvelukyky koko maassa. Pelastustoimi sisäisen turvallisuuden toimijana palvelee yhteiskunnan häiriötilanneja katastrofivalmiutta kaikissa oloissa, myös poikkeusoloissa. Pelastustoimella on kyky antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua luonnon tai ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuus- tai katastrofitilanteissa. 16.1.2017 4

5. Jokainen on tietoinen ja kantaa vastuunsa omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta sekä ympäröivästä turvallisuudesta Vahvistetaan ihmisten ja yhteisöjen kykyä vähentää onnettomuuksia sekä kannustetaan yksilöitä ja yhteisöjä omatoimisuuteen ja vastuunottoon. Kehitetään yhdessä eri toimijoiden kanssa omatoimista varautumista. Edistetään yksilön ja yhteisöjen kykyä toimia onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa sekä selviytyä seurauksista. Kehitetään pelastustoimeen liittyvää vapaaehtoistoimintaa. 16.1.2017 5

Ehdotus pelastuslaitoksen prosessikartaksi Strateginen johtaminen ja ohjaus Asiakkaiden tarpeet Lainsäädäntö Palvelutasopäätös A Onnettomuuksien ennaltaehkäisy B Pelastustoiminta ja väestön suojaaminen C Pelastuslaitos ensihoidon palveluntoteuttajana D Varautumisen ja häiriötilanteiden hallinnan tuki Toiminnan seuranta ja arviointi Laadunhallinta Tyytyväiset asiakkaat Tukiprosessit 16.1.2017 Taso 1 - Prosessikartta 6

Riskianalyysi alueen palvelutason pohjaksi 16.1.2017 7

Riskianalyysi alueen palvelutason pohjaksi 16.1.2017 8

Riskianalyysi alueen palvelutason pohjaksi 16.1.2017 9

Taustatietoa tilastokatsauksesta 16.1.2017 http://pelastuslaitokset.fi/js/upload/1476363117_20162pelastustoiminnan-tilastokatsaus.pdf 10

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1. pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2. pelastustoimen valvontatehtävistä; 16.1.2017 11

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy - turvallisuusviestintä Pelastuslaitos neuvoo ja kouluttaa ihmisiä turvallisuustiedoissa ja taidoissa. Turvallisuuskoulutuksen tarkoituksena on ohjata ihmisiä arvioimaan riskejä ja toimimaan oikein onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Vuosi Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä 2013 11 705 894 765 2014 11 219 857 785 2015 11 092 884 982 16.1.2017 12

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy - ohjaus Pelastuslaitos ohjaa muita viranomaisia, yhteisöjä ja toimijoita huomioimaan turvallisuusnäkökulmat toiminnassaan. Esimerkiksi rakentamisen ohjauksessa tehdään yhteistyötä rakennusvalvontojen kanssa kaavoituksessa paloteknisessä suunnittelussa suunnittelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa 16.1.2017 13

Onnettomuuksien ennaltaehkäisy - valvonta Valvonnan tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Pelastuslaitos suorittaa valvontaa: asiakirjavalvontana omavalvontana palotarkastuksina yms. valvontakäynneillä Valvontatehtävät 2013 2014 2015 Palotarkastukset 64507 67720 59867 Asiakirjavalvonta 67244 80881 88627 Kemikaalilainsäädännön nojalla 5378 5812 5226 tehtävät tarkastukset ja päätökset Asiantuntijapalvelut 23499 19659 20367 Käsitellyt poistumisturvallisuusselvitykset 742 1111 977 Yhteensä 161370 175183 175064 Pelastuslaitos kohdistaa valvontaa alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti. Pelastuslaitoksen palotarkastukset ja muu valvontatoiminta määritellään pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa. 16.1.2017 14

Valvontasuunnitelma Pelastuslaitokset laativat valvontasuunnitelman valvontatehtävänsä toteuttamisesta. Valvontasuunnitelmassa on selvitettävä, miten valvontatarpeet ja valvonnan kohdentaminen on määritelty. Valvontasuunnitelmassa pelastuslaitos määrittää suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet vuodeksi kerrallaan. Valvontasuunnitelmaohjeessa käsitellään myös muita valvontatoimenpiteitä, yhteistoimintaa muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavia resursseja valvonnan vaikuttavuuden arviointia. Valvonnan tulee perustua alueen riskeihin ja olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. 16.1.2017 15

Tarkastusvälin määrittäminen Määräaikaisesti tarkastettavissa kohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin lähtökohtana voidaan käyttää tulipalon aiheuttamien omaisuusvahinkojen riskiä. Keskimääräinen syttymistaajuustiheys [1/rakennus*a] 1,4E-02 1,2E-02 1,0E-02 8,0E-03 6,0E-03 4,0E-03 2,0E-03 0,0E+00 Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Rakennus- ja irtaimistovahingon keskiarvo [ ] 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Tulipalon todennäköisyys rakennuksessa yhden vuoden aikana Omaisuusvahingon keskiarvo 16.1.2017 16

Tarkastusvälin määrittäminen Keskimääräinen omaisuusvahingon riski eri rakennustyyppiluokissa. Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot

Tarkastusvälin määrittäminen Myymälärakennusten keskimääräinen omaisuusvahingon riski pintaalaluokittain. alle 400 m2 400 2499 m2 2500 9999 m2 yli 10 000 m2

Valvontakäynnit Palotarkastuksia voidaan tehdä monella tavalla, riippuen kohteen laajuudesta. Nykyaikaisen tarkastuksen tavoitteena on luoda kuva tarkastettavan kohteen turvallisuustasosta, varmistaa turvallisuustason lainmukaisuus ja ja tukea asiakasta turvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Asiakas tulisi nähdä vastuullisena toimijana, jonka tehtävä on huolehtia oman toimintansa turvallisuudesta. 16.1.2017 19

Sovelletun EFQM kehyksen hyödyntäminen Joillakin pelastusalueilla turvallisuustoiminnan riskienarviointimalli perustuu Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM), jota on sovellettu pelastusviranomaisen tarpeisiin

Arvioinnin rakentuminen

Arviointimallin hyödyt asiakkaalle auttaa tunnistamaan kohteen turvallisuuskulttuurin keskeisiä piirteitä, puutteita ja vahvuuksia osoittaa asiakkaalle turvallisuuskulttuurin kehittämisen suunnan Korostaa omavalvontaa Lisää asiakkaan omaa kykyä arvioida turvallisuuskulttuuriaan ja tunnistaa sen vahvuuksia ja kehittämiskohtia resurssien kohdentaminen, toimintojen tehostaminen, riskianalyysin hyödyntäminen

Hyödyt pelastuslaitokselle valvontasuunnitelman työväline tukee pelastuslaitoksen ydinprosesseja parantaa sekä varmentaa pelastuslaitoksen suorittaman palvelun laatua tarkastusvälin säätäminen tarkastusten kohdentaminen riskikohteisiin ja suuntaaminen keskeisimpiin puutteisiin asiakkaan turvallisuustyön tukeminen yhteisen kielen ja käsitteistön avulla parannetaan vuoropuhelua

Asuinkiinteistöjen omavalvonta Omavalvonta on yksi valvontatoiminnan muodoista, jota toteutetaan asuinkäytössä oleviin kiinteistöihin perinteisen palotarkastuksen rinnalla. Omavalvonnan perusideana on, että kiinteistön edustaja tarkastaa itse tarkastuslomakkeen ja paloturvallisuusoppaan avulla pelastuslain velvoitteiden noudattamista sekä omien toimintatapojensa turvallisuutta. Pelastusviranomainen arvioi annetut vastaukset ja on tarvittaessa vastaajaan yhteydessä. Mikäli omatarkastuslomaketta ei palauteta, pelastusviranomainen suorittaa tarvittaessa yleisen palotarkastuksen. Valvontaa voidaan suorittaa kaikkiin kiinteistöihin pistokoeluonteisilla palotarkastuksilla.

KUP omavalvonta 2015 - vastausmäärät Kiinteistöjä yhteensä 3900 kpl. Virheellisiä osoitteita 40 kpl (1%). Ei vastanneita kiinteistöjä 347kpl (9%). Vastanneita kiinteistöjä 3513 (90%). Edellinen omavalvontavuosi: Vuonna 2014 noin 56% kiinteistöistä vastasi omavalvontaan. Virheellisten osoitteiden määrää ei seurattu.

KUP omavalvonta 2015 kiinteistöissä havaittujen puutteiden määrä Yksi tai useampi omavalvonnassa havaittu puute löytyi 791 kiinteistöstä (23%). Turvallisuusasiat olivat omavalvonnan perusteella kunnossa 2722 kiinteistössä (77%). Edellinen omavalvontavuosi: Vuonna 2014 noin 39% kiinteistöistä vastasi havainneensa omavalvonnassa yhden tai useamman puutteen.

KUP omavalvonta 2015 kiinteistöissä havaittujen puutteiden korjaus 694 kiinteistöä (88%) ilmoitti omavalvonnassa havaitut puutteet korjatuiksi joko omavalvonnan yhteydessä tai ilmoittamansa määräajan kuluessa. 97 kiinteistöä (12%) ei ilmoittanut puutteita korjatuiksi tai ilmoittanut korjaukselle määräaikaa. Edellinen omavalvontavuosi: Vuonna 2014 omavalvonnassa havaittujen puutteiden korjausta ei ollut mahdollista ilmoittaa omatarkastuslomakkeessa.

KUP omavalvonta 2015 kiinteistöissä havaittujen puutteiden määrä Puutteita havaittiin yhteensä 1182 kappaletta (791 kiinteistöä). Yleisimpiä havaittuja puutteita Osoitenumerointi ei ole riittävän suuri ja näy ajotielle ja/tai ole pimeällä nähtävissä. Talo- ja kattotikkaat eivät ole kestävät ja/tai kiinteästi asennetut. Varatieikkunaa tai ovea ei ole varustettu kiintoavausmahdollisuudella. Öljylämmityslaitteiston läheisyyteen ei ole sijoitettu asianmukaista käsisammutinta. Lisäksi havaittiin: Palovaroittimien asianmukaiseen asennukseen ja toimintakuntoon sekä vuosittaisen nuohouksen suorittamiseen liittyviä puutteita ilmoitettiin aiempia vuosia enemmän.

Kiitos!