Uuden pelastuslain muutoksia. Valvontasuunnitelma tulee palotarkastuskäytännöt muuttuvat

Transkriptio

1 Pelastusalan neuvottelupäivät SN 28 Uuden pelastuslain muutoksia Valvontasuunnitelma tulee palotarkastuskäytännöt muuttuvat riskienhallintapäällikkö Jussi Rahikainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Silja Symphony, Atlantic Palace, kansi 7

2 Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8 Väestö ~ Maa-alue 1990 km 2 Kerrosala m 2 Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus

3 Pelastuslain uudistamishanke Valmisteluaikataulu: Esiselvitykset syyskuu maaliskuu 2008 Valmistelutyöryhmä ja -jaostot heinäkuu lokakuu 2010 Lakiluonnos lausunnolla marras-joulukuu 2009 Hallituksen esitys eduskuntaan marraskuu 2010 (HE 257/2010) Valtioneuvoston asetus lausunnolle lokakuu 2010 Laki ja asetus tarkoitus tulla voimaan keväällä 2011 Valmisteluaineisto:

4 Lain rakenne selkeytyy 1 luku. Yleiset säännökset 2 luku. Yleiset velvollisuudet 3 luku. Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet 4 luku. Pelastustoimen organisaatio ja vastuu pelastustoimen tehtävistä 5 luku. Pelastustoiminta ja eräät siihen liittyvät tehtävät 6 luku. Yhteistoiminta pelastustoimen tehtävissä 7 luku. Pelastustoimen vapaaehtoistoiminta 8 luku. Pelastustoimen koulutus ja kelpoisuusvaatimukset 9 luku. Nuohouspalvelut 10 luku. Väestönsuojeluun varautuminen ja väestönsuojelukoulutus 11 luku. Väestönsuojat 12 luku. Pelastustoimen valvontatehtävät 13 luku. Salassapitovelvollisuus, tiedonsaantioikeus ja henkilörekisterit 14 luku. Pelastustoimen rahoitus, maksut, palkkiot ja korvaukset 15 luku. Muutoksenhaku, pakkokeinot ja rangaistukset 16 luku. Erinäiset säännökset

5 Pelastuslain keskeiset uudistukset Uudessa pelastuslaissa määritellään nykyistä selkeämmällä tavalla jokaisen ihmisen ja yhteisön velvoitteet turvallisuuden ylläpitämisessä ja eri tahojen vastuut pelastustoimen tehtävien hoitamisessa. Hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen turvallisuusvaatimukset täsmentyvät Erityisten riskikohteiden osalta sääntelyä täydennettäisiin velvoittamalla viranomaiset ja muut tahot nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön onnettomuusriskien vähentämiseksi. Riskikohteita ovat esimerkiksi päihdeongelmaisten tukiasunnot. Tiedonsaantioikeudet

6 Pelastuslain keskeiset uudistukset Väestönsuojien rakentamisen velvoitteita kevennetään. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja nousisi neliömetriin. Muiden rakennusten osalta raja olisi neliömetriä. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävästä uuden väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin ja sen tilalle asetettaisiin väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Myös yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin. Lainmuutokset pienentäisivät väestönsuojien rakentamiskustannuksia noin 21 miljoonaa euroa vuodessa. Asetusten uudistaminen alentaa kustannuksia lisäksi noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa. Onnettomuuksien ehkäisyä kohdistetaan riskien mukaan.

7 Valvonta vapautuu Uudistuva Pelastuslaki astunee voimaan keväällä Palotarkastusten tiukasta normiohjauksesta luovutaan ja pelastuslaitoksille annetaan mahdollisuus kohdentaa valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja esim. valistukseen ja ohjaukseen. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella sille Pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvontasuunnitelmassa määritellään valvottavat kohteet ja kuvataan ne toimenpiteet joiden avulla valvontaa suoritetaan. Toimenpiteet voivat olla muutakin kuin perinteisiä palotarkastuksia. Palotarkastuksia EI lopeteta, ne kohdennetaan aiempaa tarkemmin!

8 Työryhmä Valvontasuunnitelma -työryhmä asetettu Pelastusjohtajien hallituksen kokouksessa (Kumppanuushanke / Pelastuslaitosten verkosto) puheenjohtaja sihteeri jäsenet Olli Taskinen Helsinki PEL 2/2010 Jussi Rahikainen KUP Jussi Rahikainen SM 2/2010 Kati Tillander SM Jani Kanerva Etelä-Karjala PEL Jari Lepistö Jokilaaksot PEL Ilpo Tolonen KymPe Raimo Niemi KH-PEL 2/2010 Seppo Lucenius Helsinki PEL 11/2010 Elviira Saari Työryhmä työstää ensimmäisen, yksinkertaisen version valvontasuunnitelman rungosta pelastuslaitosten käyttöön. Lisäksi määritellään suositukset palotarkastusten maksullisuudesta.

9 Valvontasuunnitelman luonnos lausuntokierroksella Määritelmät ja tarkastusten kirjaus Prontoon 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu 2.1 Ns. erityiskohteiden määräaikaiset palotarkastukset 2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien kohteiden määräaikaiset palotarkastukset 2.3. Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset 2.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa 2.5 Muut valvontatoimenpiteet 2.6 Yhteenveto seuraavan kalenterivuoden aikana suoritettavasta valvonnasta 3. Muut tarkastukset ja katselmukset 3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset 3.2 Kemikaalikohteiden valvonta 4. Resurssit ja mittarit Liite A. Erityiskohteiden tarkastusvälin määrittäminen Liite B. Asuinrakennukset ja vapaa-ajan asuinrakennukset Liite C. Palotarkastusten maksullisuus

10 Palotarkastusten normiohjauksesta luopuminen Onnettomuuksien ehkäisyn perinteinen työmuoto on palotarkastaminen. Nykylainsäädännön mukaan kohteet jaetaan kahteen luokkaan: Kerran vuodessa tarkastettavat ja Kerran 10 vuodessa tarkastettavat Ns. kerran vuodessa tarkastettavia erityiskohteita Asuinrakennukset, ovat kesämökit mm. ja muut niihin rinnastettavissa olevat Hoito- ja huoltolaitokset, joissa on yli 5 hoitopaikkaa kohteet. Majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa Kokoontumis- ja liiketilat, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kuten yli 50 asiakaspaikan ravintolat, yli 25 hoitopaikan päiväkotihuoneistot ja yli 500 neliömetrin kokoiset myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat suurehkot teollisuus- ja varastorakennukset Palo- ja räjähdysvaaralliset kohteet Tilat, jotka on varustettu säädöksessä tai viranomaisen päätöksessä vaaditulla automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella;

11 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu Uuden lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset kohdennetaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida kvantitatiivisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Ns. erityiskohteen tarkastusväli määrittyy seuraavalla tavalla: 1. Tulipalon omaisuusriski ko. käyttötavassa ja kokoluokassa 2. Työryhmän näkemys suuronnettomuuden mahdollisuudesta tai henkilöriskeistä yms. Keskimääräinen tarkastusväli 3. Yksittäisen kohteen tarkastusväli voi muuttua pidentyä tai lyhentyä palotarkastajan havaintojen perusteella

12 Määräaikaiset palotarkastukset Ns. erityiskohteiden valvonta Suurin osa palokuolemista sattuu asuinrakennuksissa. 100 % Palokuolleiden lukumäärä % Asuinrakennukset % Hoitoalan rakennukset 2 % Myymälä-, majoitus- ja ravitsemisrakennukset 3 % Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Rakennustyyppien pääryhmä N = % Muut 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % %-osuus

13 Tarkastusvälin määrittäminen Ns. erityiskohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, palotarkastusten välisen ajan eli tarkastusvälin lähtökohtana voidaan käyttää tulipalon aiheuttamien omaisuusvahinkojen riskiä. Muut riskit arvioidaan tämän tarkastelun jälkeen. 1,4E-02 1,2E-02 1,0E-02 8,0E-03 6,0E-03 4,0E-03 2,0E-03 0,0E Keskimääräinen syttymistaajuustiheys [1/rakennus*a] Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Rakennus- ja irtaimistovahingon keskiarvo [ ] Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Tulipalon todennäköisyys rakennuksessa yhden vuoden aikana Omaisuusvahingon keskiarvo

14 Tarkastusvälin määrittäminen Keskimääräinen omaisuusvahingon riski eri rakennustyyppiluokissa Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot

15 Tarkastusvälin määrittäminen Keskimääräinen omaisuusvahingon riski tarkemmalla jaottelulla Myymälärakennukset 12 Majoitusliikerakennukset 13 Asuntolarakennukset 14 Ravintolat yms. C Toimisto 21 Terveydenhuoltorakennukset 22 Huoltolaitosrakennukset Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] 23 Sosiaalitoimen muut rakennukset 24 Vankilat G Kokoontumis 51 Yleissivistävien oppilaitosten rak. 61 Energiantuotanto yms.rakennukset 691 Teollisuushallit 692 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 699 Muut teollisuuden tuotantorakennukset 711&712 Teollisuus- ja kauppavarastot Liikerakennukset Hoitoalan Teollisuusrakennuks

16 Tarkastusvälin määrittäminen Myymälärakennusten keskimääräinen omaisuusvahingon riski pintaalaluokittain. alle 400 m m m2 yli m2

17 Tarkastusvälin määrittäminen Kohdetyyppien keskimääräisen tarkastusvälin lähtökohtana on siis tilastollinen tarkastelu, jonka lisäksi on arvioitu suuronnettomuuden yhteiskunnallista vaikutusta ja suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta lisäksi on huomioitu mm. kemikaalikohteiden erityispiirteet ja lainsäädäntö Tarkastuskohteet voivat painottua esim. vuosittain johonkin kohderyhmään, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia.

18 Ns. erityiskohteiden valvonta Valvontasuunnitelmassa esitetään lähtökohta ns. erityiskohteen keskimääräiseksi tarkastusväliksi. Kohdetyyppien pääluokiksi muodostettiin: A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maataloustuotantotilat A6 Muut kohteet

19 Ns. erityiskohteiden valvonta Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet

20 Ns. erityiskohteiden valvonta Opetusrakennukset ja päiväkodit

21 Ns. erityiskohteiden valvonta Kokoontumis- ja liiketilat

22 Ns. erityiskohteiden valvonta Teollisuus- ja varastorakennukset

23 Ns. erityiskohteiden valvonta Maataloustuotantotilat

24 Muut kohteet Ns. erityiskohteiden valvonta

25 Periaatteellisen tarkastusvälin muuttaminen Palotarkastaja voi muuttaa yksittäisen kohteen tarkastusväliä, muutosperuste tulee kirjata sähköiseen järjestelmään, jotta siitä saadaan tilastoja esim. AVIn suorittamaa valvontaa varten. Tarkastusvälin muuttamisen perusteena voivat olla mm. seuraavat neljään pääluokkaan ryhmitellyt seikat: Auditoivan/arvioivan palotarkastuksen riskiluku Turvallisuuskulttuuri Uhatut arvot Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat

26 Erilaisuus vauhdittaa kehitystä Auditoiva/arvioiva palotarkastus Helsingissä on aktiivisessa käytössä uusi tapa tehdä palotarkastuksia, ns. PATA-malli. PATAsta on saatu hyviä kokemuksia, tutkittu mm. TUKEVA-hankkeessa. KUP kehittää ns. TUTOR-mallia osapuilleen samoista lähtökohdista, haasteena on: luoda monitasoinen työkalu kohteiden yhteismitalliseen turvallisuustason mittaamiseen mahdollistaa valvontaresurssien kohdentaminen vaikuttavuuden lisäämiseksi (tunnusluku 0-5) luoda asiakkaalle lisäarvoa ohjaamalla turvallisuuskulttuurin kehittämiseen (itsearvio + johdon tahtotila + KUP arvio turvallisuustasosta)

27 Kohdetasot

28 Asiakokonaisuudet (työnäkymä ja tasot)+kriteeristökortti

29 Turvallisuuskulttuuri Turvallisuuskulttuuri Edellisessä kohdassa arvioitiin systemaattisesti kohteen turvallisuuskulttuuria. Samaa voidaan tehdä myös tapauskohtaisesti, näppituntumalla. Havaitut puutteet palotarkastuksilla Korjausmääräysten toteutuminen Pelastussuunnitelma ja sen päivitykset Henkilökunnan koulutus ja harjoitukset Yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmä ja sen jalkautuminen Omavalvonnan arviointi Asiakkaan sitoutuminen Omaehtoinen varautuminen yli lakisääteisen tason

30 Periaatteellisen tarkastusvälin muuttaminen Uhatut arvot Kohteen laajuus ja geometrinen monimutkaisuus (operatiivisesti haasteelliset kohteet, monimutkainen paloturvallisuustekniikka) YETTS-kohteet, kunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet, yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet Teollisuuden tuotannon toimiala ja palovaarallisuusluokka Poikkeuksellinen henkilömäärä Ympäristön toiminta, esim. Seveso-kohteen ympärillä sijaitsevat kohteet. Otettava huomioon myös ympäristön riskien muuttuminen. Poikkeuksellisessa ympäristössä sijaitsevat kohteet (esim. tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden kohteet). Poistumisturvallisuusselvitys ja sen havainnot, toimintaympäristön muutokset Poikkeuksellinen saavutettavuus, palokunnan vaste Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat Useita viranomaiskäyntejä, poikkeamia, onnettomuuksia, läheltä piti-tilanteita samassa kohteessa Toistuvat erheelliset paloilmoitukset

31 2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien kohteiden palotarkastukset Tarkasteluvälin määrittelyssä tärkein on riskiryhmien tunnistaminen, yksittäisen asunnon tarkkuudella. Edellyttää yhteistyötä sosiaaliviranomaisen kanssa.

32 Tarkastusvälin määrittäminen Riskiryhmään kuuluvien tunnistamisessa voidaan käyttää hyödyksi uusimpia tutkimustuloksia, esim. PeO julkaisu 2/2009, Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot Pientaloissa palokuolleita asuntoa kohden kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna. Vuokra-asunnoissa palokuolleita asuntoa kohden kaksinkertainen määrä keskiarvoon verrattuna. Palokuoleman riski kasvaa, kun asunnon koko pienenee. Harvaan asutulla alueella (riskialue IV) palokuoleman riski on kolminkertainen keskiarvoon verrattuna Pienituloisilla henkilöillä (13080 /a) 10-kertainen palokuoleman riski

33 Riskiryhmän tunnistaminen Eronneilla/leskillä/yksinasuvilla suurin riski N = 440 Asumuserossa tai eronnut 20 % Leski 15 % Avo- tai avioliitossa 25 % Naimaton 40 % Vuosittaiset palokuolemat miljoonaa henkeä kohden Mies Nainen Keskimäärin 76 N = Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Siviilisääty Vuosien tulipalojen uhrien siviilisäädyn prosentuaalinen jakauma.

34 Riskiryhmän tunnistaminen Ikäryhmällä on vaikutus palokuoleman todennäköisyyteen Todennäköisyys FI, m GB, m GB, n FI, n Ikä (v)

35 Riskiryhmän tunnistaminen Sosiaalisin perustein vuokratuissa asunnoissa on 10-kertainen tulipalon todennäköisyys ja 150-kertainen palokuoleman todennäköisyys [Tampereen aluepelastuslaitoksen palontutkintaselvitys 1/2005, Kolme uhria vaatinut tulipalo Luhtaankatu 15:ssä Tampereella ja Tampereen kaupungin omistamien vuokra-asuntojen paloturvallisuusselvitys]

36 Tarkastusvälin määrittäminen Geodemografinen asuinalueluokitus. Eri luokkaan kuuluvissa ruuduissa on erilaiset onnettomuusprofiilit. Tarkastuksia voidaan keskittää ruutuaineiston pohjalta.

37 2.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Lyhyt kuvaus siitä kuinka ao. viranomaiset hoitavat valvontaa pelastustoimialueella ja miten pelastuslaitos osallistuu: Tukes. Esimerkiksi tähän kohtaan viittaus TUKESin alueelle suunnittelemiin tarkastuksiin (voivat olla mukana liitteenä), ja lyhyt kuvaus siitä kuinka pelastuslaitos osallistuu niihin. kunnan ympäristöviranomaiset / ympäristökeskus / ympäristölupavirasto rakennusvalvontaviranomaiset terveystarkastajat / tuotevalvonta poliisi Inspecta-, Dekria- ja Alco -tarkastuslaitokset aluehallintoviranomainen (sosiaali- ja terveyspalvelut?) työsuojelupiirit Trafi jne.

38 Uusien toimintamallien kehittäminen 2.5 Muut valvontatoimenpiteet Pelastuslaitos voi tehdä palotarkastusten lisäksi muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Valvontasuunnitelmaan kirjataan suunnitellut muut valvontatoimenpiteet ja perustelut niiden käyttämiseen. Toimenpiteiden toteutuminen raportoidaan seuraavan vuoden valvontasuunnitelmassa. 80. Palotarkastuksen ja muun valvontatehtävän toimittaminen. Kiinteistön omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on pyynnöstä toimitettava alueen pelastusviranomaiselle maksutta edellä 15 :ssä tarkoitettu rakennuksen pelastussuunnitelma ja mahdolliset muut kohteen palo- ja poistumisturvallisuudesta laaditut asiakirjat, joita alueen pelastusviranomainen tarvitsee 78 :n mukaisessa valvontatehtävässään

39 Muut valvontatoimenpiteet Jo nykyisin pelastuslaitokset hyödyntävät esim. nuohoojien vikaraportteja valvontatehtävässään. Esim. KUPissa on hyödynnetty Vantaan Energian asentajien raportteja. Muita valvontatoimenpiteitä voivat olla mm. poistumisturvallisuusselvitysten tai pelastussuunnitelmien arviointi, omatarkastuslomakkeiden massapostitukset, nettiportaalien hyödyntäminen jne.

40 3. Muut tarkastukset ja katselmukset 3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset Tässä osiossa määritellään muut pelastuslaitoksen tekemät valvontakäynnit. Säännöllisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa tarvittaessa mm. 1. erityisiä palotarkastuksia 2. jälkitarkastuksia 3. ylimääräisiä palotarkastuksia/pyydetyt palotarkastukset 4. vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastuksia 5. nestekaasun käyttölaitosten tai varastojen tarkastuksia 6. öljylämmityslaitteistojen katsastuksia ja tarkastuksia

41 3. Muut tarkastukset ja katselmukset 3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset 7. maanalaisten öljysäiliöiden sijoitusten tarkastuksia ennen säiliön peittämistä 8. räjähdetarvikekauppaa harjoittavien yritysten tarkastuksia 9. suuronnettomuuksien ja väestönsuojelun varautumisjärjestelyiden tarkastuksia 10. muita katselmuksia, kuten esim. rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmuksia. Valvontasuunnitelmaan kirjataan työryhmän näkemys, mihin PRONTO-tilastoluokkiin muun muassa em. tarkastukset tai katselmukset kirjattaisiin.

42 4. Resurssit ja mittarit Mittarit ovat tarkoitettu seurannan apuvälineiksi. Onko valvonta toteutunut suunnitellulla tavalla Onko valvonta suunnattu tarkoituksenmukaisesti ja mikä on sen vaikuttavuus. Mikä on alueen turvallisuustason kehitys suhteessa onnettomuuksien ehkäisyyn käytettäviin resursseihin sekä vastaako pelastuslaitoksen onnettomuuksia ehkäisevä työ paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Lisäksi aluehallintoviranomaiset pystyvät arvioimaan näiltä osin pelastuslaitoksen palvelutasoa.

43 Tehtyjen palotarkastusten määrä verrattuna suunniteltuun

44 Ennaltaehkäisevään työhön käytettävät henkilöstöresurssit

45 xxx Onnettomuuksien seurausten kehittyminen

46 Mittarit Seurantaan tulisi jatkossa kehittää myös mittareita, joissa vaikuttavuus olisi nähtävissä jo lyhyemmällä tähtäimellä. Tulevaisuuden mittareiksi on ehdotettu mm. seuraavia: muutokset kohteen turvallisuuskulttuurissa turvallisuustietoisuuden mittaus gallup-kyselynä asiakaspalautekyselyt turvallisuuspoikkeamien määrän/korjausmääräysten noudattamisen kehittyminen turvallisuustekniikan lisääntyminen

47 Tarkastusten maksullisuus Pelastuslaitosten verkoston Tukipalvelut-ryhmä tekee kyselyn pelastuslaitosten taksoista, pois lukien palotarkastusten maksullisuus. Valvontasuunnitelma-työryhmälle annettiin tehtäväksi tehdä suositus valtakunnalliseksi taksaperiaatteeksi. 96. Eräiden suoritteiden maksullisuus Pelastuslaitos voi periä maksun tämän lain 79 :ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen suorittamisesta... Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta tai tehtävän hoitamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneita kustannuksia.

48 Tarkastusten maksullisuus Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus Yleinen palotarkastus maksuton - Jälkipalotarkastus 50 1) - Pyydetty palotarkastus 50 (sisältää 1h työtä) 39 /alkava tunti Käyttöönottotarkastus * Omakotitalot yms. maksuton - * Pelastussuunnitelmavelvoitteiset taloyhtiöt 100-1) Mikäli pelastuslaitos ei ole luonut asiakkaalla mahdollisuutta kuitata kirjallisesti korjausmääräyksiä toteutetuiksi, pelastuslaitos ei peri maksua jälkipalotarkastuksesta.

49 Tarkastusten maksullisuus Erityiskohteiden palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu (sisältää 3h työtä) Tuntiveloitus (3 h ylittävältä ajalta) Yleinen palotarkastus 150 1) 39 /alkava tunti Jälkipalotarkastus 150 1) 39 /alkava tunti Pyydetty palotarkastus 150 1) 39 /alkava tunti Rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmus /alkava tunti 1) voidaan nostaa tai laskea 50 % kohteen vaativuuden mukaan.

50 Tarkastusten maksullisuus Pelastuslaitoksen päättämät ylimääräiset palotarkastukset ovat maksuttomia. Tarkastusveloitusten lisäksi voidaan veloittaa matkakustannukset 100 km ylittäviltä matkoilta verohallinnon määrittämän kilometri-/matkakorvauksen mukaan.