KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN

Transkriptio

1 KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN VALVONTA 2014

2 2 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Hyväksyntä, muutokset ja päivitykset Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman valmistelee ja ylläpitää Turvallisuuspalvelun -tulosyksikkö. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja muutoinkin mikäli siihen on erityinen syy. Valvontasuunnitelman ja sen muutokset hyväksyy pelastusjohtaja. Valvontasuunnitelma annetaan tiedoksi pelastuslaitoksen johtokunnalle. Aluehallintovirasto valvoo valvonnan toteuttamista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Päiväys Hyväksyntä / muutos/ päivitys Tekijä Hyväksyntä Luonnos 1 Vesa-Pekka Tervo Viljankuivaamojen valvontataajuuden muuttaminen Yrjö Jalava Vesa-Pekka Tervo Hyväksyntä Vesa-Pekka Tervo Pekka Vänskä Johdanto Tämä valvontasuunnitelma on järjestyksessään Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kolmas. Valvontasuunnitelman päivittämisessä vuodelle 2014 on otettu huomioon Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen voimassa oleva riskianalyysi vuodelta 2012, tiedot valvonnan toteutumisesta ja vaikuttavuudesta vuosina 2012 ja 2013 sekä pelastuslaitosten yhteistyöverkoston puitteissa tuotettu valvontasuunnitelmien päivitysaineisto. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä on linjattu toimintaan käytettävät resurssit. Valvonnan maksut on määritelty pelastuslaitoksen taksaluettelossa. Pelastuslaitoksen maksut ja taksat hyväksyy pelastuslaitoksen johtokunta. Valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja. Valvontasuunnitelma julkaistaan pelastuslaitoksen internetsivuilla ja lisäksi tarkastuskohteita tiedotetaan valvontasuunnitelman tuomista muutoksista valvontakäyntien yhteydessä. Vantaalla pelastusjohtaja Pekka Vänskä

3 3 1. Valvonnan toteutuminen vuonna 2013 Vuoden 2013 asuinrakennusten valvonnan määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin valvontasuoritetta. Valvontakäynti suoritettiin asuinrakennukseen, mikä oli 98,3 % asetetusta tavoitteesta. Suoritteeksi on kirjattu myös ne asuinrakennusten valvontakäynnit, joissa käytiin samassa kohteessa kaksi kertaa tavoittamatta kiinteistön omistajaa tai haltijaa. Yhteydenottojen perusteella suoritettiin 341 asuinrakennuksiin kohdennettua valvontakäyntiä, jolloin yhteismääräksi tuli suoritetta, mikä oli 105,8 % asuinkiinteistöille asetetusta tavoitteesta. Omavalvonnalle asetettiin vuodelle 2013 tavoitteeksi valvontasuoritetta. Omavalvontaaineistoa lähetettiin kpl pienkiinteistöihin Hyvinkäällä, Pornaisissa (korjausjakelu), Mäntsälässä, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Vantaalla. Kerrostalohuoneistojen omavalvontaa ei toteutettu vuonna Sellaisille Vantaan alueille, joilla toteutettiin kerrostalohuoneistojen omavalvontaa vuonna 2012, kohdennettiin paloturvallisuuskoulutusta painottaen niitä turvallisuuteen liittyviä huomioita, joita omavalvontahankkeen tulokset esille nostivat. Kohdeluokkien A1-A6 (ks. s. 9) valvontakäyntien määrälliseksi tavoitteeksi vuodelle 2013 asetettiin kohdetietojen korjausten ja tarkennusten jälkeen valvontasuoritetta. Valvontakäynti tehtiin valvontakohteeseen, mikä oli 86,6 % tavoitteesta. Vuonna 2013 suoritettiin lisäksi suoritetta muuta valvontaa, jotka koostuivat seuraavista toimenpiteistä: 1. Muut tarkastukset (käyttöönottotarkastukset, erityiset ja pyydetyt palotarkastukset): kpl 2. Asiakirjavalvonta: kpl 3. Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävä valvonta: 802 kpl 4. Asiantuntijapalvelut (raportoitu tietopalvelu, suunnittelun ohjaus, yhteistyö rakennusvalvonnan kanssa): kpl Ennen valvontasuunnitelman käyttöönottoa palotarkastukset tehtiin vuosittain palotarkastettaviin ns. erityiskohteisiin ja asuinrakennuksiin. Muut valvontasuunnitelmassa määritellyistä kohteista eivät olleet ennestään pelastuslaitoksen käytössä olevissa tietorekistereissä. Valvontakohteiden määrittelyssä käytetään apuna väestötietojärjestelmää, mutta aineisto on epätäydellinen sisältäen päällekkäisiä tai vanhentuneita tietoja. Nämä epäkohdat korjataan pelastuslaitoksen työnä kohde kerrallaan. Tämä vaikuttaa siihen, että määrälliset vuositavoitteet tarkentuvat vuoden aikana aineistovirheiden tullessa esille. Kohteita, joihin ei ole voitu suorittaa valvontakäyntiä poistetaan valvontakohdeluettelosta. Tavallisia syitä tälle ovat esimerkiksi että kohdetta ei ollut rakennettu tai se oli purettu, tai kohde oli osa suurempaa kokonaisuutta jolloin valvonta toteutetaan suuremman kokonaisuuden yhteydessä (ns. kohteiden niputus). Tilanne toistuu vuosittain, kunnes alueen kaikki valvontakohteet on kierretty. Laskennallisesti tämä vie aikaa 10 vuotta vuoteen 2022 asti. Perinteisen palotarkastustoiminnan puutteena on, että usein tarkasteluissa tyydytään säädöksissä kuvattuihin turvallisuuden minimitasoihin, mikä ei ole tarkoituksenmukainen tavoitetaso. Tämän vuoksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos hyödyntää valvontatoiminnassa riskienarviointiin ja luokitteluun perustuvaa laadullista TUTOR-riskienarviointijärjestelmää, joka kannustaa ja ohjaa kohteena

4 4 olevaa organisaatiota saavuttamaan toiminnan tason, jossa riskitasoa seurataan ja turvallisuutta parannetaan omatoimisesti. TUTOR on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kehittämä valvonnan työväline, joka mahdollistaa laaja-alaisen, asiakaslähtöisen sekä vaikuttavuudeltaan hyvän valvontatyön toteuttamisen. Vuonna 2013 valvontaa toteutettiin TUTOR:ia hyödyntäen yli sadassa kohteessa. Kohdevalinnassa painottuvat merkittävät riskikohteet kuten erityisryhmien hoitolaitokset ja palveluasuminen. TUTOR sai miltei poikkeuksetta kiittävän palautteen asiakasryhmiltä. Käytännön työtä helpotti selainpohjaisen TUTOR-riskienarviointijärjestelmän käyttöönotto alkuvuoden aikana. Kuva 1. Selainpohjaisen TUTOR-riskienarviointijärjestelmän käyttö valvonnassa.

5 5 Taulukko 1. Valvonnan toteutuminen vuonna 2013 kunnittain. SUORITE VANTAA HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ KERAVA tavoite Valvontasuunnitelma A1-A6 saavutettu kohteet, tulos-% % Muut tarkastukset Asiakirjavalvonta Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset Asiantuntijapalvelut Omavalvonta SUORITE MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI PORNAINEN TUUSULA YHT. Valvontasuunnitelma A1-A6 kohteet, tulos-% tavoite saavutettu % ,6 Muut tarkastukset Asiakirjavalvonta Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset Asiantuntijapalvelut Omavalvonta Tarkastellessa rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määriä asukaslukuun suhteutettuna rakennustyypin pääluokan mukaan voidaan nähdä, että Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen luvut ovat luokkaa pienemmät kuin useilla muilla pelastustoimialueilla. Kaikkia rakennustyyppejä koskien asukaslukuun ( as. kohti) suhteutettu arvo on 6,7. Vastaava arvo Helsingin pelastuslaitoksen alueella on 8,4, Pirkanmaan pelastuslaitoksen alueella 10,5, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella 8,6 ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella 12,8. Rakennustyyppikohtaisesti tarkastellessa Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen luvut ovat edellä mainittuja pelastustoimialueita pienempiä erityisesti asuinkiinteistöjä (KUP 4,2 muiden em. laitosten arvo 5,2 5,8) ja liikerakennuksia (KUP 0,3 muiden em. laitosten arvo 0,5 0,9) koskien. Lisäksi hoitoalan rakennuksissa asukaslukuun suhteutettu arvo on Keski-Uudenmaan pelastustoimialueella hieman pienempi kuin muilla vertailun pelastustoimialueilla. Kolmen vuoden aikasarjaa tarkastellessa Keski-Uudenmaan pelastustoimialueella erityisesti toimistorakennusten palot ja palovaarat ovat laskussa. Sen sijaan asuinkiinteistöjen toistaiseksi kohtuullisen hyvä tilanne on hitaasti heikkenemässä (ks. s. 16 liiteaineisto).

6 6 2. Valvonnan toteutus 2014 Vuosille laaditun palvelutasopäätöksen mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnallisena tavoitteena 2020 on, että Keski-Uudellamaalla on hyvä turvallisuuskulttuuri sekä tehokas pelastustoimi ja ensihoitopalvelu. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on arvostettu. Perustehtävänä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on tuottaa ja ylläpitää turvallisuutta. Merkittävä osa perustehtävän hoitamista on onnettomuuksia ehkäisevä työ sekä varautumisen kehittäminen. Tehtävien hoitamiseen osallistuu koko pelastuslaitoksen henkilökunta. Vuonna 2014 toimintatapoja on muutettu ottamalla käyttöön päivystävän palotarkastajan (P7) palvelu, jolla pyritään asiakaspalvelun sekä palotarkastajien työn hallinnan edellytysten parantamiseen. Valvontatoimistossa on siirrytty kolmen sijasta kahteen tiimiin. Organisaatiorakenteen päivittämistä on jatkettu nimittämällä tiimien vastuuhenkilöt vanhemmiksi palotarkastajiksi, joilla on esimiesvastuu tiimistään. Valvontasuunnitelmalla pyritään kohdentamaan pelastuslaitoksen valvontaa alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden tai teemojen mukaisesti. Palveluja määritettäessä pyritään löytämään ne työmuodot, joiden kautta lisäarvo kohteen ja alueen turvallisuudelle on suurin. Valvonnan lisäksi pelastuslaitos hyödyntää turvallisuuden parantamisessa esimerkiksi varautumisen asiantuntijapalveluja, turvallisuusviestintää, rakentamisen ohjausta sekä muuta viranomaisten ja yhteistoimintatahojen yhteistyötä. Valvontasuunnitelman mukaiseen toimintaan siirtymisen ensisijaisena tavoitteena pelastuslain mukaan on toiminnan vaikuttavuuden parantaminen. Tavoitteena ei ole vähentää onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettäviä henkilötyövuosia, tai pienentää työn kustannuksia. Valvontasuunnitelmassa määritellään eri valvonnan kohdetyyppien keskimääräinen palotarkastusten tarkastusväli ja sen määrittelyyn vaikuttavat tekijät. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten noudattamiseen, toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi sekä toiminnan turvallisuustason seurantaan. Valvonnassa korostetaan riskintuottajan omaa vastuuta ja kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 :ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset. Vuonna 2014 pelastuslaitoksen johto osallistuu edellisen vuoden tapaan valvontatoimintaan. Pelastuslaitoksen johdon valvontavastuu koostuu niin sanottujen suurasiakkaiden palvelujen koordinoinnista (esimerkiksi VAV Asunnot Oy ja Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveystoimi) sekä yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisten kohteiden valvonnasta. Toisena uutena valvonnan teemana on kansallisesti arvokkaan kulttuurihistoriallisen rakennuskannan ja omaisuuden suojelu. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa kohteissa kyseeseen tulee valvontatoimenpiteiden lisäksi omatoimisen varautumisen tuki ko. kohteille, operatiivisten kohdekorttien valmistelu sekä aiemmin tunnistamattomia kohteita koskien tutustumiskäyntien ja harjoittelun suunnittelu ja toteuttaminen. Valvontakohteiden jakamisessa operatiiviselle henkilöstölle on erityisesti pyritty ottamaan huomioon valvontakäyntien tuoma lisäarvo operatiivisten tehtävien suorittamiselle. Rakennusvalvonnan kanssa tehtävä yhteistyö on edelleen merkittävässä roolissa turvallisuuspalvelujen työn kokonaisuudessa. Valvonnassa korostuvat merkittävinä tehtäväalueina erityissuunnitelmien hyväksyntä, vaarallisten kemikaalien ja ilotulitemyynnin varastoinnin valvonta, pelastuslain 42 :n mukaisten vaarailmoitusten käsittely sekä suurista rakennushankkeista esimerkiksi kehärata.

7 7 Omavalvonnan toteutusta sekä kehittämistä jatketaan edelleen. Vuoden 2014 aikana siirrytään selainpohjaiseen omavalvontalomakkeen käyttöön. Lisäksi valmistellaan ruotsinkielinen lomakeversio sekä selvitetään tarvetta erityiseen joko selkokieliseen tai muuten yksinkertaisen kieliasuun perustuvan aineiston tarvetta niille asuinalueille, joissa asuu merkittäviä määriä maahanmuuttajia. Omavalvonnan hyödyntämiseen pyritään myös muuten kuin suoraan yksittäiseen asukkaaseen vaikuttamalla. Esillä on ollut esimerkiksi omavalvontayhteistyön kehittäminen erityisryhmien asumispalveluja tuottavien yritysten kanssa siten, että yrityksen työntekijät voivat oman hoivatehtävänsä toteuttamisen puitteissa suorittaa omavalvontaa riittävän turvallisuustason varmistamiseksi. Valvonnan hallinnollisen käytänteiden kehittämisen painopisteenä on jälkivalvonnan ohjeistaminen, koulutus ja asianmukainen toteutus. Poistumisturvallisuusselvityskäytänteiden laadun varmistamiseksi poistumisturvallisuusselvitysvelvolliset jaetaan erikoistuneille palotarkastajille. Myös valvonnan suunnitelmallisen ja hallitun toteutuksen seurantaa tiivistetään erityisellä seurantamenettelyllä, jonka puitteissa poikkeamat tulevat aikaisessa vaiheessa johdon tietoon. Huolimatta siitä, että pelastuslaitoksen käyttämässä palotarkastussovelluksessa on toiminnallisia vajavuuksia erityisesti tiedon hyödyntämisen näkökulmasta, tehtiin joulukuussa vuonna 2013 päätös, että pelastuslaitos ei lähde hankimaan uuttaa palotarkastussovellusta. Perusteena päätökselle oli, että päätöksen aikaisen tiedon perusteella Pelastusopiston koordinoima Varanto-hanke tuottaa pelastuslaitosten käyttöön kansallinen valvontasovelluksen vuoden 2016 aikana. Pelastuslaitoskohtaisen hankinnan sijasta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstö pyrkii varmistamaan, että kansallisen hankkeen kehitystyössä huomioidaan riittävällä tarkkuudella pelastuslaitoksen tarpeet. Uusien tietojen perusteella Varanto-hankkeen tuottama valvontasovelluksen aikataulu on myöhästymässä arvioidusta kahdella vuodella, mikä hankaloittaa valvonnan keskipitkän aikavälin suunnittelua. Valvontatoiminnan suoraa vaikuttavuutta onnettomuuksien määrään tai vahinkojen laajuuteen ei edelleenkään ole voitu luotettavasti osoittaa. Haasteena valvontatoiminannan vaikuttavuuden suoralle todentamiselle on erityisesti, että palotarkastusohjelmien valvontatietoja ei ole suoraan yhdistettävissä pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:n onnettomuustietoihin. Vaikuttavuustiedon sijasta valvonnan mittaamisessa ovat korostuneet välilliset mittarit kuten suoritemäärät sekä asiakaspalaute. TUTOR-riskienarviointijärjestelmää käyttämällä on sen sijaan mahdollista saada numeraalinen arvo valvontakohteen turvallisuuden eri osa-alueista, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen kohteen turvallisuustason seurannan sekä valvontatoiminnan vaikuttavuuden laadullisen mittaamisen. Vuoden 2014 aikana pelastuslaitos valmistelee mallin, jolla kyetään ottamaan käyttöön entistä laadukkaampia valvonnan vaikuttavuuden määrällisiä ja laadullisia mittareita. Päivittyvää riskilukua sekä muita kohdetietoja tulee aiempaa vakioidummin hyödyntää pelastuslaitoksen valvonnan ja operatiivisen toiminnan suunnittelussa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueen nuohoustoimintaa valvotaan vuosittain asiakirjavalvonnalla, saatujen asiakaspalautteiden ja -kyselyiden perusteella sekä valvontakäyntien yhteydessä. Vuonna 2014 johtokunta on tehnyt päätöksen piirinuohousjärjestelmästä luopumisesta vuoden 2015 alusta lähtien. Päätös otetaan huomioon suunnitellessa vuoden 2015 nuohouksen neuvonta- ja seurantapalveluja.

8 8 3. Valvonnan suunnittelu 3.1 Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Valvonnan suunnittelussa lähtökohta on, että valvontakohteille määritellään tarkastusvälit riskitason perusteella. Arvioinnissa on hyödynnetty kansallista valmistelua, jonka puitteissa on määritelty vahinkotaajuuteen perustuen lähtökohtainen tarkastusväli. Tarkastusvälien määrittely tehtiin hyödyntäen tietoa erityyppisten kohteiden omaisuusvahinkoriskeistä. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Valvontakäynnin sijasta on mahdollista toteuttaa valvontaa myös asiakirjavalvontana. Kohteen valvontaväliä muutettaessa on palotarkastusohjelmaan kirjattava perustelut muuttamisesta, jotta perusteluita ja vaikuttavuutta voidaan arvioida jälkikäteen. Valvontasuunnitelman taulukoihin on merkitty kalenterivuoden 2014 aikana valvottavaksi suunniteltujen kohteiden lukumäärä. Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan määritelty kuukausitaajuus. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. 3.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien kohteiden valvonta sekä omavalvonta Asuinrakennuksien ja vastaavien kohteiden osalta riskiperusteista työtapaa voidaan toteuttaa kohdentamalla valvontaa alueellisesti sekä valvonnan teemoja ja sisältöjä alueen riskipiirteiden perusteella suunnitellessa. Asuinrakennusten yhtenä valvontamuotona valvontakäyntien rinnalla jatketaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvonnan toteuttamista. Sekä pienkiinteistöille että kerrostalon huoneistoille on laadittu omatarkastusaineistot. Omavalvonnan tuottamien tietojen pohjalta voidaan kohdentaa alueelle tarpeen mukaan esimerkiksi valvontaa, turvallisuusviestintää tai turvallisuuskoulutusta. Pienrakennusten omavalvonnan kohdentamisessa on hyödynnetty asuinalueiden paloriskiaineistoa ottaen huomioon alueen saavutettavuus. Tavoitteena on omavalvonta-aineiston lähettäminen. Pienrakennusten omavalvonnan kohdentaminen esitetään taulukossa 2. Vuonna 2014 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ei suorita vapaa-ajan asuinrakennusten valvontaa.

9 9 3.3 Yhteenveto kalenterivuoden 2014 aikana suoritettavasta valvonnasta Taulukko 2. Suunniteltu asuinrakennusten ja vapaa-ajanrakennusten valvonta vuonna 2014 Kunta Asuinrakennuksia Valvonta 2014 Omavalvonta Vantaa Nurmijärvi Tuusula Kerava Järvenpää Hyvinkää Pornainen * 881* Mäntsälä *Pornaisiin kohdennetaan valvontakäyntejä osoitteisiin, joista ei ole palautettu lomaketta vuonna 2012 tai joihin ei tuolloin ollut lähetetty lomaketta. Taulukko 3. Suunniteltu valvontakohteiden valvonta vuonna 2014 Kohde Kohteita yhteensä [lkm] Vuonna 2014 toteutettavaksi suunniteltu valvonta [lkm] Valvonta 2013 (toteutunut / suunniteltu lkm) Valvonta 2012 (toteutunut / suunniteltu lkm) A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset / / / / / / / /535 A5 Maatalousrakennukset / /158 A6 Muut rakennukset / /146 Asuinrakennukset * 4.551/ /5.511 Vapaa-ajan rakennukset /0 0/0 Yhteensä (ml. omavalvonta 3.796) 9.531/9.309 (ml. omavalvonta 3.218) */ (ml. omavalvonta 3.200) *Pornaisten kunnassa toteutettava asuinrakennusten valvonta puuttuu kokonaismäärästä.

10 Taulukko 4. Pelastuslaitoksen suunnittelemat valvontakäynnit vuosille Kohderyhmä A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet VanTi PohTi A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit VanTi PohTi A3 Kokoontumis- ja liiketilat VanTi PohTi A4 Teollisuus- ja varastorakennukset VanTi PohTI A5 Maatalousrakennukset VanTi PohTi A6 Muut kohteet VanTi PohTi Yhteensä Tiimialueet: Vanti= Vantaan talousalue Keskinen alue= Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan talousalue.

11 11 4. Muut tarkastukset ja katselmukset 4.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa 1. erityisiä palotarkastuksia, esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kohteisiin a. yli kolmekerroksiset rakennukset b. kohteet, joissa on väestönsuoja c. kohteet, joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin d. palo- ja räjähdysvaaralliset tilat e. kohteet, joiden sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilö- ja paloturvallisuuden f. kohteet, jotka ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta erityisen tärkeitä g. kohteet, joiden rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta 2. jälkitarkastuksia 3. ylimääräisiä palotarkastuksia 4. vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastuksia 5. öljylämmityslaitteiston tarkastuksia 6. ilotulitteiden kaupan yhteydessä tapahtuvan varastoinnin tarkastuksia 7. muita katselmuksia, kuten esim. rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmuksia ja yleisötilaisuuksien palotarkastuksia. Suoritettujen tarkastusten kirjaaminen PRONTOon on kuvattu luvussa 6. Määritelmät. 4.2 Kemikaalikohteiden valvonta Pelastusviranomaiselle on määritelty myös kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä; keskeisintä lainsäädäntöä ovat laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005, asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista 856/2012, asetus kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012 ja asetus nestekaasulaitosten turvallisuusvaatimuksista 858/2012. Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta suoritetaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2014 tehos-

12 12 tetaan ulkoista pelastussuunnitelmista tiedottamista. Suuronnettomuusvaarallisten laitosten turvallisuustiedotteen julkaistaan pelastuslaitoksen internet-sivuilla. 5. Seuranta 5.1 Valvonnan toteutumisen kirjaaminen Toteutunutta valvontaa verrataan vuosittain suunniteltuun. Sekä suunnitellut että toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan onnettomuuksien ehkäisyn lomakkeeseen. Lomakkeelle kerätään sekä valvontasuunnitelman mukaiset määräaikaiset että muut tarkastukset. 5.2 Resurssien kirjaaminen Onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettävät resurssit kirjataan henkilötyövuosina. Resursseiksi ei lasketa pelkästään valvontatyöhön käytettyjä henkilötyövuosia, koska muillakin työmenetelmillä on hyvin merkittävä vaikutus onnettomuuksien määrään. Resursseissa erotellaan päätoimiset, osaaikaisesti toimivat, työvuorot, sopimuspalokunnat sekä muun sopimuksen perusteella toimivat. Tiedot kerätään vuodenvaihteessa kuluneen vuoden toteumasta. Taulukko 5. KUP:ssa onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt henkilötyövuodet (htv). Onnettomuuksien ehkäisyn resurssit Päätoimiset (htv) Osa-aikaisesti toimivat (htv) 0,2 0,3 0,3 Työvuorot (htv) 4,4 3,6 1 Sopimuspalokunnat (htv) 0,5 1,2 1,3 Muut sopimuksen perusteella toimivat (htv) 0,3 0,3 0,2 Yhteensä (htv) 32,4 31,4 28,8 Väestömäärän muutos alueella Resurssit (htv) / väestömäärä ( asukasta kohden) 0,76 0,72 0,67

13 13 6. Määritelmät Nimike Määritelmä Asiakirjavalvonta Asuinrakennus Asuinrakennukseen verrattava kohde Erityinen palotarkastus Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Jälkitarkastus Asiakirjavalvontaa on dokumenttien perusteella tehdyt viranomaispäätökset, jotka kohdistuvat pelastuslaitoksen valvonnan kohteena oleviin rakennuksiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin tai yleisötapahtumiin. Jos asiakirjavalvonta tapahtuu valvontakäynnin yhteydessä, asiakirjavalvontaa ei kirjata erikseen. Jos asiakirja otetaan vastaan, kirjataan tulleeksi ja arkistoidaan ilman aktiivista arviointia, sitä ei lasketa asiakirjavalvontasuoritteeksi. Samassa suoritteessa voidaan käsitellä useita samaan asiaan liittyviä asiakirjoja. Ympärivuotisessa asuinkäytössä olevat rakennukset rakennustyypistä riippumatta. Asuntolat eivät kuulu tähän ryhmään. Laajuudeltaan ja riskeiltään asuinhuoneistoon verrattava kohde, joka on osa asuinrakennusta, esimerkiksi kerrostalossa oleva pieni toimisto. Valvonta toteutetaan asuinrakennuksen palotarkastuksen yhteydessä. Huom. ravintola tai liikehuoneisto on erillinen valvontakohde, jonka tarkastusväli on määritelty erikseen. Valvontakäynti, joka tehdään tarkastuskohteeseen ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Yleensä erityinen palotarkastus tehdään samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Tarkastus, joka liittyy rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävään valvontakäyntiin, luokitellaan erityiseksi palotarkastukseksi. Kemikaaliturvallisuuslain (laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee valvoakseen aiemmin annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa määräaikaista palotarkastusta.

14 14 Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Määräaikainen palotarkastus Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta /855. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen (25 2. mom. ja mom). Valvontasuunnitelman mukainen, määrätyin väliajoin tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti. Vaarallisten kemikaalien vähäisen varastoinnin ja käsittelyn tarkastus Pelastuslaitos tarkastaa vähäisen ilmoituksenvaraisen kohteen ennen toiminnan aloittamista (Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/ , 36 ). Sama koskee tilapäistä käyttöä (asetus 855/ , 37 ). Omavalvonta Pyydetty palotarkastus Rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmus Tarkastusväli Omavalvonnassa kiinteistön/huoneiston haltija tai omistaja tarkastaa itse pelastuslaitoksen toimittaman tarkastuslistan ja opasvihkon nojalla pelastuslain velvoitteiden noudattamista ja oman toimintatapojensa turvallisuutta. Omavalvonta toteutetaan tarkistuslistan mukaan ja täytetty tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Omavalvonnalla pyritään turvallisuustiedon ja -asenteiden parantamiseen. Asiakkaan pyytämä palotarkastus. Suoritteesta peritään KUP:in voimassa olevan taksaluettelon mukainen maksu. Pyydetty palotarkastus/konsultointikäynti, jonka jälkeen joudutaan vielä tekemään erikseen erityinen palotarkastus. Suoritteesta peritään KUP:in voimassa olevan taksaluettelon mukainen maksu. Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi. Vapaa-ajan rakennus Yleensä haja-asutusalueella sijaitseva sellainen asuinkäyttöön tarkoitettu rakennus, jota ei ole tarkoitettu ympärivuotiseen vakituiseen asumiseen. Valvontakohde Yleisötilaisuuden palotarkastus Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä rakennukseen. KUP:issa kohteet ryhmitellään (niputetaan) toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, esim. kauppakeskus on yksi kohde eikä 30 kohdetta. Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden muodostaman riskien perustella päättämä valvontakäynti. Yleisötilaisuuksien palotarkastukset ovat maksullisia.

15 15 Ylimääräinen palotarkastus Öljylämmityslaitteiston tarkastus Pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: a) nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai muun viranomaisen havaitsemista henkilö- tai paloturvallisuuteen liittyvistä puutteista tekemän ilmoituksen johdosta; b) huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä; c) rakennuksen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäisen muuttumisen johdosta, mikäli muutos oleellisesti vaikuttaa käyttäjien turvallisuuteen; d) kun on perustetta epäillä, että kohteen palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on vakavia puutteita; e) teematarkastuksina muiden viranomaisten kanssa (esim. anniskeluravintolat ja muut kokoontumistilat). Öljylämmityslaitteisto katsastetaan asetuksen 855/ :n mukaisesti kolmen kuukauden kuluttua käyttöönotosta.

16 16 7. Liiteaineisto Taulukko 6. Väestömäärän muutos Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot. Taulukko 7. Arvio tulipalon syttymissyystä alueella. Yleisimmät onnettomuustyypit (ensisijaiset), kun kyseessä rakennuspalo, rakennuspalovaara, maastopalo, liikennevälinepalo ja muu tulipalo. Yhteensä sarakkeessa huomioitu kaikki onnettomuustyypit. Lähde: Pronto. Valvomaton ruoanvalmistus Tahallaan sytytetty palo Lasten tulen käsittely Roskien poltto Nuotio, grilli Tulitikku, muu tulentekoväline Vuosi % % % Yhteensä % Savuke tai muu tupakka-aine Sähkölaitteen tai - asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti Koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka Yhteensä Vuosi % % % Yhteensä %

17 17 Taulukko 8. Loukkaantuneet ja omaisuusvahingot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa alueella. Määrät ja suhteutus väkilukuun ( as. kohti). Lähde: Pronto. Vuosi Tehtävien lukumäärä Loukkaantuneet (lkm) Omaisuusvahingot (muut kuin maasto- ja kasvustovahingot) (euroa) Uhatun omaisuuden arvo (euroa) 2011 ( as.) as. kohti 6,7 1, , ( as.) as. kohti 6,9 0, , , ( as.) as. kohti 6, , ,6 Yhteensä ( as.) as. kohti 6,7 0, , ,8 Taulukko 9. Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat rakennustyypin pääluokan mukaan alueella. Määrät ja suhteutus pinta-alaan ( km2 kohti). Lähde: Pronto. Vuosi Asuinrakennus Liikerakennus Toimistorakennus Liikenteen rakennus Hoitoalan rakennus 2011 (1 986 km2) km2 kohti 780,5 80,6 75,5 20,1 45, (1 986 km2) km2 kohti 911,4 80,6 15,1 35,2 55, (1 986 km2) km2 kohti 976,8 60,4 15,1 40,3 50,4 Yhteensä (7 944 km2) km2 kohti 667,2 55,4 26,4 23,9 37,8 Vuosi Kokoontumisrakennus Opetusrakennus Teollisuusrakennus Varastorakennus Maatalousrakennus Yhteensä 2011 (1 986 km2) km2 kohti 5 35,2 70,5 70,5 25, (1 986 km2) km2 kohti 15,1 65,5 85,6 30,2 30,2 1475, (1 986 km2) km2 kohti 15,1 35,2 85,6 35,2 20,1 1419,9 Yhteensä (7 944 km2) km2 kohti 8, , ,9 1080,1

18 18 Taulukko 10. Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat rakennustyypin pääluokan mukaan alueella. Määrät ja suhteutus asukaslukuun ( as. kohti). Lähde: Pronto. Vuosi Vapaa-ajan asuinrakennus Asuinrakennus Liikerakennus Toimistorakennus Liikenteen rakennus Hoitoalan rakennus 2011 ( as.) as. kohti 3,7 0 0,4 0,4 0,1 0, ( as.) as. kohti 4,3 0 0,4 0,1 0,2 0, ( as.) as. kohti 4,5 0 0,3 0,1 0,2 0,2 Yhteensä ( as.) as. kohti 4,2 0 0,3 0,2 0,1 0,2 Vuosi Kokoontumisrakennus Opetusrakennus Teollisuusrakennus Varastorakennus Maatalousrakennus Yhteensä 2011 ( as.) as. kohti 0 0,2 0,3 0,3 0,1 6, ( as.) as. kohti 0,1 0,3 0,4 0,1 0,1 6, ( as.) as. kohti 0,1 0,2 0,4 0,2 0,1 6,6 Yhteensä ( as.) as. kohti 0,1 0,2 0,4 0,2 0,1 6,7 Taulukko 11. Yritettiinkö alkusammutusta rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa alueella. Määrät ja prosenttiosuudet. Lähde: Pronto. Vuosi Kyllä Ei Ei tietoa Tietoa ei ole kirjattu Yhteensä % % % Yhteensä %