1 Opiskelijoiden hyvinvointihanke KEHRÄ - kehittämisprojektista vakiintuneiksi käytännöiksi Kunttu Kristina, Saikkonen Paula, Vadén Totte, Taustaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) vastaa tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollosta Suomessa. Sen toimipiirin koko on noin 145 00 opiskelijaa (1). YTHS tarjoaa terveydenhoitopalveluja, sekä terveyden- että sairaanhoitoa, hammashoitoa ja mielenterveyspalveluja, kaikilla yliopistopaikkakunnilla ja sillä on oma terveysasema 16 paikkakunnalla. Yliopistoja ja niiden ylioppilaskuntia on 20. YTHS voidaan nähdä eräänlaisena opiskelijoiden työterveyshuoltona. Suuri ongelma on ollut se, että paikallistasolla YTHS:n ja yliopistojen yhteydet ovat olleet vain satunnaisia eikä organisoitua yhteyttä ole ollut (2). Tämä on merkinnyt sitä, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset juurikaan ole tunteneet yliopiston organisaatioita, opiskeluolosuhteita eivätkä yliopiston tarjoamia opiskelun tukipalveluja. Vastaavasti yliopiston henkilökunta ei ole tiennyt YTHS:n tarjoamista palveluista osatakseen niistä opiskelijoille informoida. Sangen pitkään oli myös tilanne, että opiskelijoiden yhteys paikalliseen terveydenhoitoasemaan rajoittui hallinnossa mukanaoloon, mutta ei elävään yhteyteen esimerkiksi käytännön terveyden edistämistoiminnassa. Tämä asia korjaantui pääosin 90- luvun aikana, jolloin kaikilla terveysasemilla jo 70-luvulta alkaen olleisiin terveys(kasvatus)työryhmiin saatiin ylioppilaskuntien viralliset edustajat, tavallisimmin sosiaalipoliittisista asioista vastaavat henkilöt. Perusteellinen suunnitelma kiinteästä yhteistyöstä yliopistojen, opiskelijoiden ja YTHS:n kesken organisaatioehdotuksineen on esitetty jo 1970 (3), mutta toiminnan organisoituminen jäi puolitiehen. Asia on jäänyt sairaanhoidon kiireen alle. Yhteisöllinen terveyden edistäminen on ollut pitkälti paikallisten toimijoiden aktiivisuudesta riippuvaista eikä siitä huolehtiminen ole selkeästi kuulunut juuri kenenkään työtehtäviin. Haastetta oli sen vuoksi mm. sen osoittamisessa, että opiskeluterveydenhuollon toimikenttään kuuluu myös opiskeluympäristön tunteminen. YTHS:ssä ja yliopistoissa nähdään eri opiskelijoista eri puolet terveydenhuollossa oireilevat tai ongelmaiset ja opiskelun parissa reippaat, pärjäävät opiskelijat. Molemmat kuvat ovat tosia, mutta vastakohtaisuus edellyttää vuoropuhelua YTHS:n ja yliopiston välillä. Miksi hanke syntyi juuri nyt? Opiskelijoiden hyvinvointihankkeelle, joka nimettiin Kehräksi, oli yhteiskunnallista tilausta ja lisäksi kaikilla osallistuvilla tahoilla oli asiaan oma intressinsä. YTHS:n sisällä pitkään uinunut terveyskasvatuksen neuvottelukunta organisoitiin vuonna 1996 uudelleen valtakunnalliseksi terveystyöryhmäksi ja mukaan saatiin opiskelijaedustus SYL:stä, OLL:sta ja Otus rs:stä. Ryhmässä koettiin voimakkaana opiskelijoiden ja terveydenhuollon käytännöllisen yhteistyön tarve terveyden edistämistoiminnassa. Ajatus hyvinvointihankkeesta syntyikin loppuvuonna 1999 ensimmäisessä yhteisessä seminaarissa,
2 johon osallistui eri paikkakunnilta sekä opiskelijoiden että terveydenhuollon edustajia. Valtakunnallinen terveystyöryhmä rupesi jalostamaan ideaa hankkeeksi ja laajahko taustamuistio valmistui 2001 (4). Siinä opiskelijoiden hyvinvointi määriteltiin arkeen ja opintoihin liittyvänä elämänhallintana, eli kykynä hoitaa eteen tulevia asioita ja tilanteita. Keskeinen osa opiskelijan elämänhallintaa ovat taidot, jotka vaaditaan opinnoista selviämiseen. Samoihin aikoihin käynnistettiin ensimmäinen valtakunnallinen yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus (5), jonka tulokset osoittivat ongelmakohtia opiskelijoiden terveyteen liittyvissä tekijöissä. Tutkimuksessa todettiin, että hyvästä fyysisestä terveydestä huolimatta opiskelijat oireilivat runsaasti. Heillä oli myös paljon psyykkisiä ongelmia ja stressiä. Alkoholinkäyttö oli nuorten aikuisten tapaan melko runsasta. Otteen saaminen opiskelusta on myös pulmallista varsin suurelle osalle opiskelijoista. Monet ongelmista ovat sellaisia, joihin terveydenhuolto yksinään ei pysty vaikuttamaan. Korkeakoulupoliittiset ja opintososiaaliset kysymykset ovat keskeinen osa opiskelijajärjestöjen toimintaa. Keskustelua hyvinvoinnista oli viritetty 90-luvun hankkeilla ja tutkimuksilla, jotka liittyivät opiskelijoiden elinolosuhteisiin, jaksamiseen ja opiskelukykyyn (6, 7, 8, 9). Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) etsi itselleen uutta roolia perinteisen kilpailutoiminnan lisäksi. Yliopistot eivät aiemmin ole juuri opiskelijoiden hyvinvoinnista puhuneet, mutta kiinnostusta asiaan virittivät opintojen pitkittymisestä johtuvat ongelmat ja opiskelunsa kesken jättäneiden suuri osuus (10). Korkeakoulujen arviointineuvosto teki myös samoihin aikoihin selvitystä opintojen ohjauksesta (11) ja yliopistoissa oli käynnistetty monia opetuksen kehittämishankkeita. Hankkeet idea, tavoitteet ja organisoituminen Kehrän ajatus ilmaistiin tiivistetysti seuraavasti: Kehrän tarkoituksena on yhteisöllisin keinoin edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyisyyttä. Kehrässä pyritään saamaan eri toimijat toisistaan tietoisina ja toistensa kanssa vuorovaikutuksessa edistämään opiskelijan hyvinvointia yksilön, yliopistojen ja yhteiskunnan hyödyksi. (12). Kehrän ideaa tarkennettiin määrittämällä ongelmakohtien muutostavoitteita (Taulukko 1) Taulukko 1. Kehrän idea. Ongelma Muutoksen ARVO suunta Yksin jääminen, liiallinen yksilökeskeisyys Sosiaalinen pääoma yliopistoyhteisöissä Opiskeluyhteisön hauraus Opiskeluyhteisön lujuus Yliopistoyhteisön jäseneksi kasvaminen Sitoutuminen Menestyksen suorittaminen opinnoissa Sisäinen motivaatio opiskeluun Tiede ja omistautuminen Arvokonfliktit tavoitteiden ja toiminnan välillä yliopistoissa (piilo-opetussuunnitelmat) Oman tieteenalan asiantuntijaksi kasvaminen Pallo hukassa Yksilön voimavarojen vahvistuminen Tyhjennys nollaus Lepo ja elpyminen Kehrä-toiminnan tasoiksi määriteltiin organisaatiot, opiskeluympäristö ja yksilö. Tavoitteena oli 1) opiskelijoiden hyvinvointityötä tekevien tahojen verkostoituminen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla, 2) suomalaisen opiskelukulttuurin muuttaminen yksilön ja yhteisön hyvinvointia suosivaan suuntaan ja 3) opiskelijan elämänhallinnan lisääminen. Kehrässä pyrittiin tekemään näkyväksi eri tahojen vakiintunutta hyvinvointityötä
3 sekä kehittämään uusia toimintamuotoja. Verkostoitumistavoitteen keskeinen ajatus on, että opiskelijan hyvinvointi kuuluu kaikille: yliopistolle, opiskelijajärjestöille ja terveydenhuollolle. Valtakunnallisesti tavoiteltiin hyvien käytäntöjen levittymistä entistä tehokkaammin. Hanke käynnistyi yhtaikaa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Kehrän idea, strategia ja verkostoitumismalli vietiin kentälle luottaen siihen, että paikalliset toimijat kehittävät toiminnan omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Hankkeen johtoryhmään kutsuttiin edustus hankkeen käynnistäneiden organisaatioiden lisäksi opetusministeriöstä, Suomen rehtorien neuvostosta ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöstä (Otus rs). YTHS:n terveysasemien terveystyöryhmät opiskelijajäsenineen olivat avainasemassa paikallistason verkostojen luomisessa. Kehrän resursseja olivat kaikkien mukana olevien toimijoiden hyvinvointityöhön käyttämä aika, henkilöstö ja rahoitus, esimerkiksi YTHS:n terveyden edistämistyö, opiskelijajärjestöjen hyvinvointityö ja yliopistojen tekemä opiskelijoiden ohjaus. Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahoista saadulla avustuksella hankkeelle palkattiin hankkeen toisena toimintavuotena valtakunnallinen projektipäällikkö ja samana vuonna opetusministeriöstä saatu erityisavustus suunnattiin paikallishankkeiden toteuttamiseen. Mitä tehtiin käytännössä? Jokaisesta paikallisorganisaatiosta etsittiin edustaja Kehrä-yhdyshenkilöksi. Kaikkiaan verkostoon kuului 70-80 henkilöä. Hankkeen tiedotus kulki Kehrä-yhdyshenkilöiden kautta. Tavoitteena oli, että jokaisella paikkakunnalla olisi yhteistyöryhmä (Kehrä-ryhmä), jossa olisi edustaja terveydenhuollosta, ylioppilaskunnasta ja yliopistosta sekä myös muita paikallisia toimijoita. Tarkkaa ohjetta siitä, minkälaisia tai kenen johtamia ryhmien pitäisi olla, ei haluttu asettaa, sillä eri paikkakuntien tarpeet ja resurssit ovat kovin erilaisia. Näin on syntynyt sekä yliopiston edustajilla täydennettyjä asemien terveystyöryhmiä että 14 yliopistojen itse asettamaa moniammatillista hyvinvointiryhmää, joissa YTHS toimii asiantuntijan roolissa. Hyvinvointityöryhmä tarjoaa mahdollisuuden keskittyä juuri oman yliopiston sisäisiin asioihin, kuten fyysiseen ja sosiaaliseen opiskeluympäristöön, tuutorointiin tai opintojen ohjaukseen. Paikallistasojen toimintaa ohjattiin opetusministeriöltä saadulla hankerahoituksella, jota Kehrän johtoryhmä myönsi yliopistojen, YTHS:n ja opiskelijajärjestöjen yhteishankkeisiin. Hankkeita oli kolmen vuoden aikana noin 120 kappaletta ja niiden kirjo oli laaja (12, 13). Ne voi jakaa teemoiltaan kehon ja mielen hyvinvointiin, opiskelun tukemiseen ja yliopistoyhteisöllisyyteen (Taulukko 2) Taulukko 2. Kehrä-hankkeet Kehon ja mielen hyvinvointi - Stressi ja voimavarat (rentotus-, stressinhallinta-, esiintymisjännitysryhmät) - Liikunta ja ergonomia (liikuntatapahtumat, ergonomiaohjaus atk-kurssien yhteydessä, kuntosaliryhmä) - Hyvinvointipäivät ja viikot - Päihdehaittojen ehkäisy (ainejärjestötoiminta) Opiskelun tukeminen - Opintojen ohjaus ja tuutorointi (gradupiirit, tuutorointitoiminnan kehittäminen, opiskelutekniikkakurssit ja ohjauksen teemailtapäivät) - Opintopsykologitoiminta Helsingin taidekorkeakouluissa, Turun yliopistossa Yliopistoyhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet
4 - Ainejärjestöjen ja laitosten yhteiset tilaisuudet ja retket - Parisuhde-/ seksuaaliterveys-teemat (elämää ja erotiikkaa luennot, parisuhdekurssit) Vaikka pääasiallisesti Kehrä oli yhteisöllistä toimintaa, korostettiin siinä myös yksilön kohtaamista sekä terveydenhuollon vastaanotoilla että yliopistoilla esimerkiksi tuutoroinnissa ja opintoneuvonnassa. Yksilöllisen elämänhallinnan lisäämistä palvelivat kehon ja mielen hyvinvointiin liittyvät kurssit ja ryhmätoiminnat sekä opiskelijoille suunnatut oppaat. Kehrähanke tuotti myös ohje- ja opaskirjoja, kuten hyvin toimineita hankkeita esittelevän Kehrätyökirjan, Esiintymisjännittäjälle apua kirjan, Nisse niska-selkäoppaan. Kehrä-hankkeen aikana ja sen vauhdittamana valmistui viisi opiskelijoiden hyvinvointia käsittelevää gradua. Tietoa ja hyviä käytäntöjä levitettiin lisäksi muutaman valtakunnallisen ja useiden paikallisten seminaarien ja teemapäivien sekä internetissä YTHS:n Kehrä-sivujen avulla, joille koottiin hankeraportit ja toimintamallit yms. Miten onnistuttiin? Hankkeen välittöminä vaikutuksina voidaan pitää sitä, että terveyden edistäminen nousi keskustelun kohteeksi YTHS:ssä, opiskelijamaailmassa ja myös yliopistoilla. Hankkeen myötä eri organisaatioiden paikallistoimijat saivat tukea omalle työlleen mm. projektipäällikön yhteydenpidon ja vierailujen, koulutustilaisuuksien sekä aktiivisen tiedotuksen avulla. Erityisesti YTHSn terveyden edistämisen vastuuhenkilöt kokivat hankkeen tuoman tuen olennaisena. Heille välittyi kuva siitä, etteivät tee työtään yksin. Hankkeen aikana onnistuttiin suunnittelemaan toimiva rakenne yhteisöllisessä terveyden edistämisessä ja monella paikkakunnalla rakenne saatiin muodostettua. Kehrä-hanke lisäsi vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, joten verkostoitumistavoite paikallistasolla onnistui hyvin. (13) Paikallishankkeita olisi ehkä pitänyt tukea vieläkin enemmän esimerkiksi tapahtumanjärjestäjä- tai projektikoulutusta tarjoamalla. Tämä olisi saattanut auttaa toimintamallien muodostamisessa. Ongelmana oli se, ettei hankkeen aikana paikallistoimintaan voitu osoittaa lisää pysyviä henkilöresursseja missään organisaatiossa, vaan kaikkien toimijoiden muut tehtävät jatkuivat koko ajan samoina. Paikallistoiminnassa oli kyse oikeastaan vain olemassa olevien paikallisten voimavarojen suuntaamisesta ja uudelleen organisoimisesta. Vaikutukset YTHS:llä Kehrä-hanke toi selvästi esille sen, että terveyden edistäminen tarvitsee selkeän rakenteen ja organisaation aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu toiminto terveydenhuollossa. Käytännössä tämä johti YTHS:n laatukäsikirjatyön yhteydessä terveyden edistämisen strategian uusimiseen siten, että siihen sisällytettiin pääosa Kehrän ideoista, määriteltiin tarkemmin terveyden edistämistoiminnan organisaatio ja toimijoiden tehtävät. Vastuu yhteisöllisestä terveyden edistämistoiminnan kehittämisestä on valtakunnallisella terveystyöryhmällä, johon kuuluvat mm. kaikkien linjojen johtajat ja opiskelijajärjestöjen edustajia. Yhteisölliseen terveyden edistämiseen osoitettiin uusia resursseja nimeämällä valtakunnallisiin tehtäviin yhteisöterveyden ylilääkäri ja yhteisöterveyden vastaava psykologi. Yhteisölliselle terveyden edistämiselle tuli myös oma budjetti.
5 Kehrän aikana käynnistettiin ja kehitettiin elämänhallintataitoja tukevaa ryhmätoimintaa. Tätä toimintaa on hankevaiheen jälkeen edelleen laajennettu ja tehostettu mm. ryhmänohjaajien koulutuksella. Terveyden edistämistä pidetään yleisesti tärkeänä, mutta jatkuvassa kiireessä ja resurssien puutteessa on houkuttelevaa luopua sellaisesta toiminnasta, jonka tulokset eivät näy välittömästi. Osittain tämä liittyy siihen, ettei terveyden edistämistä ole mahdollista arvioida samoilla tehokkuuden mittareilla kuin sairaanhoitoa ja toisaalta myös toiminnan mittaaminen on puutteellista. Työajan kirjaamiskäytäntöä kehitettiin muodostamalla yhteisölliselle terveyden edistämistoiminnalle omat ajankäyttökoodit, jotka kertovat myös toiminnan laadusta. Toiminnan sisällöstä kertovat toimintaraportit on saatettu sähköiseen muotoon, jolloin niiden yhteenvetojen vertailu on helppoa. Vaikutukset ylioppilaskunnissa Ylioppilaskuntien pitkäjänteisen toiminnan ongelmana on toimijoiden nopea vaihtuminen, toisaalta tämä tuo myös tuoreita ajatuksia ja innostusta. Pysyvät yhteistyöryhmät auttavat uusien toimijoiden sisäänajoa. Ylioppilaskuntien vastuunkantoa hyvinvointityössä on osoittanut muutamien ylioppilaskuntien laatimat hyvinvointistrategiat, jotka myös tukevat pitkäjänteistä työtä. Kehrä laajensi ylioppilaskunnissa hyvinvoinnin käsitettä; myös liikuntaja kulttuurisektorin toimijat saattavat tehdä hyvinvointityötä. Vaikutukset yliopistoilla Yliopistoilla on jo pitkään tehty työtä opetuksen kehittämiseksi, mutta Kehrän aikana niiden puheeseen ilmestyi käsite opiskelijoiden hyvinvointi. Sana löytyy tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin yliopiston keskeisten kehittämiskohteiden joukosta ja Turun yliopiston strategiasta. Yliopistojen vastuunotto opiskelijoiden hyvinvoinnista näkyy rehtorien päätöksellä asetetuissa hyvinvointityöryhmissä, jotka pureutuvat oman yliopiston toimintaan. Yliopiston hyvinvointiryhmä on uusi yhteistoimintamuoto niin opiskelijan opiskelukykyä tukevan kuin yliopiston opetus- ja ohjaustoimintaa kehittävän ilmapiirin luomisessa. Käytännön toimintana on esimerkiksi Helsingin yliopistossa kehitetty ns. työilmapiiribarometri, Tampereen ryhmä julkaisee yliopiston lehdessä Kehräämässä-palstaa, monissa pohditaan ohjauksen tukipalveluja, kartoitetaan työasemien ergonomiaa jne. Ohjausja neuvontapalveluista on laadittu tiiviitä opaslehtisiä sekä opiskelijoiden että henkilökunnan avuksi. Monet yliopistot ovat myös ottaneet tehtäväkseen ujoille ja aroille suunnattujen puheviestinnän kurssien järjestämisen. Tänä päivänä jo 11 yliopistossa on opintopsykologitoimintaa, jota on myös kehitetty sisällöltään. Kaiken kaikkiaan Kehrän aikana saatiin uusia mahdollisuuksia vaikuttaa riskitekijöihin opiskelijoiden työympäristössä. Yhteenveto saavutuksista ja vaikuttavuudesta koottu taulukkoon 3. KEHRÄ-TOIMINNAN JATKUMINEN Hankevaiheen jälkeen hyvinvointiverkoston työtä tukemaan on nimetty vuosiksi 2005-2007 Kehrä-jaos, joka toimii YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän alaisuudessa. Mukana ovat samat tahot kuin Kehrän johtoryhmässäkin. Kehrä-toiminnaksi kutsutaan nyt yhteisöllistä toimintaa, yhteistyötä yliopistojen ja ylioppilaskuntien kanssa. Terveydenhuollon termein ilmaistuna se on terveyden edistämistä opiskeluympäristössä. Kehrä-jaoksen tehtävänä on yliopistovetoisten hyvinvointityöryhmien toiminnan seuraaminen ja tukeminen,
6 hyvien toimintatapojen levittäminen paikkakunnalta toiselle ja tuotetun materiaalin tehokas hyödyntäminen. Toisena tavoitteena on tukea ja edistää sellaisia kansallisia hankkeita, jotka kohdistuvat yhteisöterveyden edistämiseen opiskeluympäristössä. Toiminnan jatkumista pidetään erittäin tärkeänä ja näköpiirissä onkin vuoden 2007 jälkeen Kehrä-jaoksen toiminnan siirtyminen yliopistojen rehtorien neuvoston alaisuuteen. Hankevaihe oli melko lyhyt suhteessa hankkeen mittaviin tavoitteisiin. Jo Kehrän loppuvaiheen aikana käynnistyikin kaksi teemaltaan rajattua jatkohanketta. Opiskelukyvyn määrittelyyn ja arviointiin keskittynyt hanke on valmistumassa Työterveyslaitoksessa ja siinä on mukana ollut Otus rs ja YTHS. Kehrän alatavoitteena ollut pyrkimys toimintamalleihin alkoholinkäytön vähentämiseksi ei toteutunut, jonka vuoksi käynnistettiin Mäyräkoirasta sikspäkkiin projekti 2005-2006. Sen vetovastuu oli Elämäntapaliitolla ja mukana olivat sekä SYL että YTHS. Ajankohtaisena asiana Kehrä-jaos on edistänyt yliopistojen opintopsykologisen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Suomalaisissa korkeakouluissa toimivat opintopsykologit ovat vuonna 2005 järjestäytyneet valtakunnallisesti verkostoksi, jonka tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa toimenkuvaa sekä pohtia korkea-asteen opintojen ohjauksen osaamisen rakentumista. Opetusministeriö on myöntänyt valtakunnalliselle yliopistopedagogiikan yhteistyö- ja asiantuntijaverkosto Peda-forumille rahoitusta mm. opintopsykologitoiminnan kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen yliopistoissa. Kaikille mukana olleille Kehrä-hanke valoi uskoa ja luottamusta yhteistyön voimaan. Tänä päivänä se nähdään suorastaan yhteisöterveyden edistämisen toimintaedellytyksenä. Tämä on nähtävissä mm. uudessa opiskeluterveyden huollon oppaassa. LÄHTEET 1. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimintakertomus 2006. 2. Kunttu K. Opiskeluympäristön terveellisyyden edistämisen tilannearvio. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, muistio, 2000. 3. Opiskelijain terveyskasvatus, Terveyskasvatuksen työryhmän selonteko. Julkaisija Terveyskasvatuksen keskus ry. Helsinki 1970 4. Lempinen P. Kehrän taustamuistio, 2001. 5. Kunttu K, Huttunen T. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2000. Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 45. Helsinki 2001. 6. Tiihonen A. (toim.) OTE opiskelijaliikuntaan. Oteprojekti: opiskelijoiden terveyden edistämisen projekti. Helsinki: Opiskelijoiden Liikuntaliitto, sarja A 1, 1993. 7. Lempinen P. Opiskelijabarometri1997. Kyselytutkimus korkeakouluopiskelijoiden elinolosuhteista ja asenteista. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs., työpapereita 11, 1997. 8. Liuska H. Jaksaako opiskelija? Opiskelijan stressitekijät ja voimavarojen hankinta. Oulun yliopiston opintotoimiston julkaisuja Sarja A 13. Oulun yliopistopaino 1998. 9. Säntti J. Opiskelukyvyn jäljillä. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 14/1998 (http://www.otus.fi/opisky.html) 10. Pajala S, Lempinen P. Pitkä tie maisteriksi. Selvitys 1985, 1988 ja 1991 yliopistossa aloittaneiden opintojen kulusta. Helsinki: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. 22, 2001. 11. Moitus S, Huttu K, Isohanni I. ym. Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13, Helsinki 2001. 12. Kehrä http:// www.yths.fi/kehra 13. Pelto-Huikko A, Koskinen-Ollonqvist P. Yhteisöterveyttä yhteistyönä. Kehrä-hankkeen arvioinnin loppuraportti. Helsinki: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 39, 2005
7 Taulukko 3. Yhteenveto Kehrän saavutuksista ja vaikuttavuudesta Opiskelijoiden hyvinvointiteema esille Opiskelijoiden hyvinvointi nostettiin keskusteluun yliopistoilla, opiskelijajärjestöissä ja opiskelijoiden terveydenhuollossa lukuisin esitelmin ja seminaarein, tuottamalla artikkeleita ja oppaita sekä toteuttamalla opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä tutkimuksia. Verkostoituminen Rakennettiin Kehrä-toimijoiden verkosto yliopistojen, ylioppilaskuntien ja YTHS:n välille. Se käsittää n. 80 henkilöä, jotka toimivat eri yksikköjen Kehrä-yhdyshenkilöinä. Luonteva yhteistyö YTHS:n ja yliopistojen välillä lisääntyi (työryhmät, suorat kontaktit). YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän alaisuuteen perustettiin Kehrä-jaos 2005-2007, joka keskittyy yhteisölliseen toimintaan opiskeluyhteisöissä ja opiskeluympäristössä. Edustajat rehtorien neuvostosta, yliopistolta, SYL:stä, OLL:sta, YTHS:stä, Otus rs:stä ja yhteyshenkilö OPM:stä. Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle luotiin toimeentuloturvaverkosto (Kela+kaupungin sosiaalitoimi+yo+ yo-kunta+yths) Valtakunnalliset seminaarit Käynnistettiin valtakunnallisten yhteistyöseminaarien käytäntö, seminaareja ollut yhteensä kahdeksan. Osanottajina hyvinvointitoimijoita yliopistoilta, opiskelijajärjestöistä, YTHS:stä ym. Yhteisöterveyden rakenteet YTHS:ään YTHS:ssä oivallettiin, että terveyden edistäminen tarvitsee selkeän rakenteen ja organisaation aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu toiminto terveydenhuollossa. YTHS:lle luotiin uusia yhteisöterveyden rakenteita ja kehitettiin yhteisöllisen työn raportointia YTHS:ään nimettiin valtakunnallisiin tehtäviin yhteisöterveyden ylilääkäri, yhteisöterveyden vastaava psykologi ja yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri Terveysasemien terveyden edistämisen vastuuhenkilöiden asema määriteltiin uudelleen ja nimettiin linjakohtaiset (terveyden- ja sairaanhoito, suun terveydenhuolto, mielenterveys) yhteisöterveyden vastuuhenkilöt ja heille minimityöaika. Yhteisölliselle terveyden edistämiselle oma budjetti. YTHS:n terveyden edistämisen strategia uudistettiin v. 2004 sisältämään organisaation ja yhteistyömallien muutokset (uusi päivitys tekeillä) Terveydenhuoltohenkilöstön ajankäytön seurantajärjestelmään lisättiin ns. YTE-koodit (yhteisöllisen työn ajankäyttö), joka kertoo myös tehdyn työn laadusta. Perinteiset toimintaraportit saatettiin sähköiseen muotoon ja raportti muokattiin yhteensopivaksi YTE-koodien kanssa. Ryhmätoiminnan kehittäminen YTHS:n www-sivuille luotiin Kehrän ja terveyden edistämisen verkkosivut. Yliopistojen hyvinvointityöryhmät Luotiin malli yliopistojen hyvinvointityöryhmien toiminnalle. Eri yliopistoihin on perustettu 11 yliopistovetoista hyvinvointityöryhmää, joiden tehtävänä on edistää terveyttä ja hyvinvointia yliopistoyhteisössä. Hankekäytäntö Käynnistettiin yhteisöllisen terveyden edistämishankkeiden käytäntö kehittämään eri toimijoiden yhteistyötä ja ideoimaan yhteisöterveyden toimintamalleja sekä levittämään hyviä käytäntöjä paikkakunnalta toiselle. Esim. Kehitettiin moniammatillisesti ohjattu ryhmätoiminnan muoto esiintymistä jännittäville, joka on levinnyt nyt jo lähes kaikille yliopistopaikkakunnille. Päihteetön kaupunkisuunnistus-malli opiskelijoille Amazing, ainakin Turku, Tampere, Oulu Opintopsykologitoiminnan lisääntyminen ja levittyminen yliopistoissa Toiminta mallina muille Kehrän ideoita ja toimintamalleja on runsaasti mukana syksyllä 2006 ilmestyneessä STM:n Opiskeluterveydenhuollon oppaassa. Ammattikorkeakouluissa ja lukioissa on käynnistetty vastaavantyyppistä toimintaa
Jatkohankkeet Hyvinvointi koulutyössä ja opiskelussa TTL + YTHS + Otus yhteishanke opiskelukyvyn käsitemallin rakentamiseksi Mäyräkoirasta sikspäkkiin hanke 2005-2006, Elämäntapaliitto, YTHS, SYL tukemaan opiskelijoiden alkoholinkäytön itsehallintaa 8