Selostus Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttaman opiskelijoiden opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä edistävästä Kyky-hankkeesta

Transkriptio

1 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja numero 14b Sivu 1 / 5 Selostus Suomen ylioppilaskuntien liiton toteuttaman opiskelijoiden opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä edistävästä Kyky-hankkeesta Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Kyky-hankkeelle valtionavustusta erityisrahoituksella euroa (päätösnumero: 61/523/2009). Tämä on selostus hankkeen toiminnasta. SELOSTUS HANKKEESTA Vuoden 2010 toimineen Kyky-hankkeen tarkoituksena oli jatkaa edellisen vuoden Kyky-hankkeen toimintaa levittäen ja edistäen opiskelukykyä edistävien suositusten ja tulosten toimeenpanoa Suomen korkeakouluissa. Vuonna 2009 Kyky-hankkeessa kerättiin opiskelukykyä edistäviä hyviä käytäntöjä ja niistä koottiin opiskelukykykäytännöt. Lisäksi hyvistä käytäntöjä hyödyntämällä muodostettiin opiskelukykysuositukset yliopistoille. Suositukset auttavat yliopistoyhteisöjä edistämään opiskelijoiden opiskelukykyä. Hankkeen tavoitteena on ollut molempina vuosina yliopistoopiskelijoiden opiskelukyvyn, opintojen etenemisen ja sujuvuuden tukeminen, opiskeluongelmien ennaltaehkäisy sekä ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Hanke starttasi vuoden 2010 alusta. Edellisenä vuonna oli pidetty marraskuun lopussa Kykyseminaari, joka keräsi salin täyteen eli noin 160 henkilöä. Mukana oli ihmisiä eri puolilta Suomea yliopistoista, sidosryhmistä ja jonkin verran myös ammattikorkeakouluista. Tietoisuutta hankkeesta ja opiskelukyvyn edistämisestä oli lisätty seminaarin lisäksi Kyky-sähköpostilistalla. Vuoden 2010 alussa tehtiin strategia (kuva 1.), jossa oli suunniteltu levittämistoiminta ja sen eri kohteet. Levittämis- ja vakiinnuttamistyötä teki projektisuunnittelija itse kansallisella ja paikallisella tasolla, mutta levittämistoimintaa tapahtui myös ylioppilaskuntien toteuttamana. Kyky-hanke avusti ylioppilaskuntia viemään yliopistoissaan opiskelukykyä eteenpäin tarjoten tähän esim. materiaalia.

2 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja numero 14b Sivu 2 / 5 Kuva 1. Kyky-hankkeen strategia 2010 Strategia 2010 Hankkeen tukiryhmä Projektisuunnittelija Tavoitteet Toiminta Opiskelukykytietouden levittäminen -Opiskeluterveys-kirjaan kirjoittaminen -lehtikirjoitukset -tiedottaminen Yliopistoyhteisöjen ja sidosryhmien opiskelukyvyn edistämisen tukeminen ja ohjaaminen -apua, neuvoa, -vierailuja, esityksiä -opiskelukykysuositusten ja käytäntöjen hyödyntäminen Yliopistoyhteisöjen ja sidosryhmien opiskelukyvyn edistämistyöhön osallistaminen ja koordinointi Ylioppilaskunta- ja yliopistotoimijat, SYL, YTHS, OLL Opiskelukykytietouden levittäminen (esim. työryhmät, tapaamiset, viestintä) Opiskelukykysuositusten ja -käytäntöjen hyödyntäminen toiminnassa Toteutumisen seuranta ja arviointi Opiskelukyvyn edistämisen leviäminen Vuoden alusta laitettiin Kyky-listan kautta viestiä Kuinka voin auttaa? ja kerrottiin mahdollisuudesta hyödyntää opiskelukykysuunnittelijaa. Suunnittelija tarjoutui tulemaan seminaareihin, pitämään työpajoja ja muihin tapahtumiin tai kokouksiin kertomaan opiskelukyvystä ja auttamaan sen edistämistyön suunnittelussa. Tämä yksi sähköposti poiki valtavasti yhteydenottoja ja vierailupyyntöjä. Itse asiassa niin paljon, että kalenteri täyttyi lähes koko vuodeksi. Lähes jokainen yliopisto otti itse yhteyttä ja järjesti vierailun, seminaarin tai vastaavan ja vierailu suunniteltiin jokaisen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Kyky-hanke kasvatti opiskelukyvyn edistämiseen liittyvää osaamista sadoilla henkilöillä vuoden aikana. Yliopistoja, joissa suunnittelija

3 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja numero 14b Sivu 3 / 5 ei vieraillut, olivat Kuvataideakatemia ja Taideteollinen korkeakoulu sekä Itä-suomen yliopisto. Heiltä ei tullut vierailupyyntöä projektille ja kalenterin täytyttyä heille ei myöskään pystytty tarjoamaan uutta mahdollisuutta vierailuun. Vierailuilla jaettiin edellisenä vuonna tehtyä Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä -raporttia, joka sisälsi opiskelukykysuositukset. Menekki oli suurta ja vuoden aikana otettiin kaksi uusintapainosta raportista. Yliopistokohtaisten vierailujen lisäksi kansallisia tapahtumia olivat Rovaniemellä Peda-Forumpäivät ja Espoossa järjestetty teknillisten alojen Reflektori 2010, joissa pidettiin työpajat. Lisäksi useampia korkeakouluja oli mukana Turussa Pedagogisilla messuilla. Näissä tapahtumissa oli myös ammattikorkeakoulujen henkilöstöä. Vuoden tavoitteena oli levittää opiskelukyvyn edistämistä myös AMK-sektorille. Tämä jäi kuitenkin pienempään rooliin kuin yliopistopuoli, sillä pelkästään yliopistojen pyynnöt työllistivät suunnittelijan vuodeksi. Kuitenkin vuoden aikana esimerkiksi tavattiin Suomen opinto-ohjaajat ry:tä sekä koulutettiin ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntia opiskelukyvyn edistämistä ja levittämistä yhteistyössä SAMOK:in kanssa. Hanke osallistui SAMOK:in yhteisöllisyys-projektin suunnitteluun sekä SAMOK:in ja Otuksen yhdessä toteuttaman Ammattikorkeakoulu 2010-tutkimuksen kommentointiin. Tutkimuksessa selvitettiin laajasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelukykyä ja sen yhteyttä opintopisteisin. Tästä saatiin uutta tietoa opiskelukyvystä ja sen yhteydestä opintojen suorittamiseen ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Hanke osallistui myös Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) korkeakoululiikunnan asiantuntijaryhmän toimintaan kommentoimalla heidän raporttiaan ja korkeakoululiikuntasuosituksia. Kansallista levittämistä tehtiin myös kirjoittamalla vuonna 2011 julkaistavaan Opiskeluterveys-kirjaan sekä pitämällä tietoisku kansallisilla opiskeluterveyspäivillä Tampereella. Nyytin kanssa tehtiin yhteistyötä osallistumalla heidän elämäntaitokurssinsa pilotointiin. Kyky-hanke oli mukana myös eri kouluasteiden opiskelijajärjestöjen yhteisessä tempauksessa, jossa esitettiin keinoja työurien pidentämiseksi. Opiskelukyvyn edistäminen on yksi keino pidentää työuria. Loppuvuodesta hanke osallistui Työterveyslaitoksen, SYL:n ja Sitran kanssa yhteistyössä Nuoret ehjinä työelämään -seminaarin suunnitteluun ja järjestämiseen. Seminaarissa oli mukana laajasti eri asiantuntijatahoja ja opiskelijajärjestöjä pohtimassa, kuinka nuorten hyvinvointi taataan opiskelu- ja työelämässä. Seminaarin annista tehtiin ehdotukset päättäjille - esite, joka julkaistiin tammikuussa Opiskelukyky oli yksi huomioitava asia nuorten opiskeluja työkyvyn edistämiseksi.

4 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja numero 14b Sivu 4 / 5 AMK-puolen pienempään rooliin jäämisen lisäksi alkuperäinen projektisuunnitelma ei toteutunut pilottien kohdalla. Piloteista jouduttiin luopumaan suuren kysynnän takia. Tätä pidettiin kuitenkin parempana vaihtoehtona, sillä nyt vuoden aikana asiaa saatiin levittäytymään mahdollisimman laajasti. Joihinkin sisältöihin liittyen kehittämistoimintaa tehtiin. Esimerkiksi yhteistyössä Helsingin yliopiston urapalveluiden kanssa kehitettiin minimentorointia, jossa mentorointia tehdään pienryhmässä. Vuoden lopussa pidettiin Espoon Dipolissa Kyky-toimintaa joka päivä -seminaari yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. He maksoivat seminaarin kulut. Seminaarissa lisättiin osallistujien tietoutta opiskelukyvyn edistämisestä ja tutustuttiin vuoden aikana tapahtuneisiin kyky-tekoihin ja -toimintaan eri yliopistoissa. Seminaariin osallistui lähes 200 henkilöä ja seminaari sai hyvää palautetta. Seminaarissa mukana ollut Tekniikan akateemiset (TEK) koki SYL:n ja Kyky-hankkeen opiskelukykyä edistävän työn niin tärkeäksi ja hyväksi, että he lahjoittivat joulupostikorttirahansa (1000 euroa) opiskelukyvyn edistämiseen. Seminaariohjelma: Aamukahvi ja ilmoittautuminen Seminaarin avaus, valtiosihteeri Heljä Misukka Aallon terveiset, Opetuksesta vastaava vararehtori Martti Raevaara, Aalto-yliopisto Kyky-toimintaa joka päivä, Kyky-hankkeen suunnittelija Johanna Kujala, SYL Opiskelukyvyn ja opintojen etenemisen yhteyksiä ammattikorkeakouluopiskelijoilla, tutkija Elina Lavikainen, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS ry. Yliopistojen yhteinen palautejärjestelmä edistämään opiskelukykyä?, lehtori ja dosentti Taina Kaivola, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opetuksen tukiyksikkö, Helsingin yliopisto Lounas Ajankohtaista opiskeluterveydestä, Yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Opiskelukykysuositusten toteutuminen Tampereen yliopistossa, Koulutuspoliittinen sihteeri Johanna Roihuvuo, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Elämäntaitokurssi opiskelijoiden tukena, toiminnanjohtaja Helena Partinen, opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry Minimentorointi työelämävalmiuksien kehittäjänä, suunnittelija Eric Carver, Urapalvelut, Helsingin yliopisto Opiskelutaidoilla sujuvuutta opiskeluun, suunnittelija Niina Räsänen, oppimiskeskus; opintopsykologi Katri Ruth, opintopalvelut, Itä-Suomen yliopisto Kahvi Miten saada nuoret ehjinä työelämään? Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos

5 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja numero 14b Sivu 5 / Matkaeväät, puheenjohtaja Matti Parpala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Kyky-hankkeen toimintaa oli mukana tukemassa tukiryhmä, joka tapasi kuusi kertaa vuoden aikana. SYL osallistui hankkeeseen esimerkiksi osallistumalla tukiryhmään ja Peda-Forumin työpajaan, toimimalla asiantuntijana ja viemällä omassa toiminnassaan opiskelukyvyn edistämistä eteenpäin esimerkiksi yliopistojen rahoitukseen ja kansalliseen opiskelijapalautejärjestelmään. SYL:ssa vastuusihteeri toimi Juhana Harju, mutta myös muut sihteerit tukivat hankkeen toimintaa ja kyky-asioiden levittämistä omilla sektoreillaan. Tukiryhmään kuuluivat: Johanna Kujala, Kyky2010-hankkeen projektisuunnittelija Juhana Harju, SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Anni Vesa, SYL:n hallituksen opiskelukyky- ja hyvinvointi-vastaava Hannu Jaakkola, SYL:n hallituksen työelämä-vastaava Kristina Kunttu, YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri Hanna Manner, UNIFI:n apulaispääsihteeri Kati Kettunen, Helsingin yliopiston opetus- ja opintopalveluiden palvelujohtaja Milla Saarivaara, Tampereen teknillisen yliopiston opintopsykologi Amu Urhonen, SAMOK:in asiantuntija, opiskeluterveydenhuolto Liisa Lähteenaho, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen sihteeri Vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö avasi ESR-haun yhdeksi erityispainoalueeksi opiskelukyvyn ja yhteisöllisyyden edistämisen korkeakouluissa. SYL osallistui tähän hakuun yhdessä Tampereen yliopiston Campus Conexus I -projektin kanssa. Hakemus hyväksyttiin jouluviikolla ja uusi opiskelukykyä edistävä Campus Conexus II -projekti starttasi vuoden 2011 alusta. SYL:llä on oma osaprojekti, jossa pyritään kehittämään opiskelukykyä yhteisöjä ja opiskelijatoimintaa kehittämällä vuosina Tämä oli hieno ja tarpeellinen jatko Kykyhankkeen kahden vuoden toiminnalle. SYL ja Kyky-hanke ovat erittäin iloisia ja tyytyväisiä, että kahden vuoden OKM:n rahoituksella saatiin aikaan opiskelukyvyn edistämisen kiinnittymistä yliopistojen ja opiskelun arkeen. Nyt huhtikuussa 2011 on uusi projekti hyvässä vauhdissa ja joitakin Kyky-hankkeen tuloksia on ollut nähtävissä. Esimerkiksi useammassa yliopistossa on edennyt opiskelijajärjestötoiminnasta opintopisteiden saaminen, on kartoitettu yliopistossa opiskelukyvyn tilannetta ja sisällytetty opiskelukyvyn edistämistä toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin sekä laajennettu minimentorointia. Opiskelukykysuosituksia on siis saatu toteutumaan käytännössä ja uusi projekti varmasti tukee tätä edelleen.