Vantaan tasapainotettu strategia Taloussuunnitelma 2012-2015 kaupunginvaltuusto 14.11.2011 Erillispainos
Sisältö Talousarvio vantaalaisia varten... 1 Vantaan tasapainotettu strategia... 2 Vantaan kaupungin toiminta-ajatus... 2 Vantaan kaupungin arvot... 2 Vantaan visio... 2 Vantaan kaupungin toimintaympäristön kehitys... 3 Talouden kehitysnäkymiä...10 Vantaan henkilöstömäärän kehitys 2000-luvulla...12 Toimitilamäärän kehitys...13 Vantaan strategiset tavoitteet...14 Strategiset tavoitteet...15 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus...15 Toimiva ja kestävä kaupunki...15 Uudistava elinkeinopolitiikka...16 Työllisyyden vahvistaminen...17 Uudistuva kasvatus ja koulutus...18 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen...19 Rakenteet ja prosessit...20 Palvelustrategiset linjaukset...20 Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteksi...21 Edunvalvonta ja seutuyhteistyö...22 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi...23 Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen...23 Tuottava ja voimaantuva henkilöstö...24 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet...24 Talouden tasapainottaminen...24 Kestävä tuottavuus...25 Vantaalainen strategiatyön malli...26
Talousarvio vantaalaisia varten Talousarvio vantaalaisia varten Suomen talous kääntyi kasvuun vuonna 2010 ja vuoden 2011 aikana kansantalous on kasvanut edelleen. Vuoden 2011 loppupuolella euroalueen valtioiden rahoitusvaikeudet ovat kuitenkin kasvattaneet uuden taantuman uhkaa. Vuotta 2012 koskevat talous- ja työllisyysennusteet ovat heikentyneet olennaisesti kevään 2011 ennusteisiin nähden. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2012 on viime vaiheessa valmisteltu tiiviissä aikataulussa kaupungin johtoryhmän yhteistyönä. Muuttuneessa taloustilanteessa näkemykset verotulojen tasosta ovat valtakunnallisten arvioiden myötä laskeneet syksyn aikana. Tämä on lisännyt entisestään kasvavan kaupungin talousarviovalmistelun haastavuutta. Talousarvioesitys perustuu vähintään positiivisen tuloksen saavuttamiseen vuonna 2012. Käyttötalouden menoja vuoden 2012 osalta on sopeutettu alaspäin lähinnä kertaluonteisten säästötoimenpiteiden avulla. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta kuntalaisten peruspalvelut turvataan. Vuoden 2012 talousarviossa Vantaa-sopimuksen linjaukset ovat edelleen voimassa keskeisten laatukriteerien osalta: esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkoot pidetään entisellä tasolla. Vuonna 2012 suurimmat resurssilisäykset kohdentuvat sosiaali- ja terveystoimeen palvelutarpeen kasvuun ja uusiin lakisääteisiin velvoitteisiin vastaamiseen. Vuonna 2012 työllisyystoimenpiteiden määrärahat pidetään selkeästi korotetulla tasolla. Vantaan työttömyysprosentti on pääkaupunkiseudun korkein. Työttömyysaste on talouskasvusta huolimatta pysynyt edellisvuoden tasolla. Työllistymisen edistäminen on koko kaupungin yhteinen tehtävä, jonka tulokset näkyvät suoraan kaupungin taloudessa. Yhden prosenttiyksikön muutos työttömyysasteessa vaikuttaa noin 3,5 milj. euroa jo pelkästään kaupungin verotuloissa. Kaupungin investoinnit pysyvät taloussuunnitelmakaudella korkeina muun muassa Kehäradan ja Marja-Vantaan investointien vuoksi. Talousarviovalmistelun loppuvaiheessa investointeja on karsittu ja siirretty eteenpäin päätyen 166 milj. euron nettoinvestointeihin. Talousarvion mukaisesti vuoden 2012 investoinneista kyetään rahoittamaan tulorahoituksella reilut 40 prosenttia, mikä tarkoittaa kaupungin lainamäärän kasvamista edelleen. Taloussuunnitelmaesityksen jatkovuosien 2013-2015 luvut osoittavat kaupungille suuren haasteen verorahoituksen kasvun pysyessä totuttua alemmalla tasolla. Riippumatta tulevasta valtakunnallisesta talouskehityksestä on kaupungille laadittava koko seuraavan valtuustokauden mittainen talouden tasapainottamisen ja velkaantumisen hallitsemisen ohjelma, jolla varmistetaan kaupungin kilpailukykyisyys sekä kaupungin kyky vastata velvoitteistaan pitkällä aikavälillä. Talouden haasteista huolimatta Vantaalla on hyvät mahdollisuudet menestyä. Taloussuunnitelmakaudella vuonna 2015 Vantaalla järjestetään asuntomessut ja taloussuunnitelmakaudelle ajoittuu myös Kehäradan liikennöinnin aloittaminen. Työpaikkojen määrä kaupungissa on kasvanut voimakkaasti ja työpaikkaomavaraisuus on ylittänyt 100 prosentin rajan. Vantaan asukasmäärä kasvaa myös taloussuunnitelmakaudella yli 2 000 asukkaan vuosivauhdilla. Kaupungin tulee yhteistyökumppaniensa kanssa pitää huoli siitä, että Vantaa on houkutteleva vaihtoehto yrityksille, asukkaille ja työntekijöille myös jatkossa. Talousarvio on laadittu yhteistyössä toimialojen kanssa ja toimialat ovat sitoutuneet sen toteuttamiseen. Vuoden 2012 talousarvio on talousarvio vantaalaisia varten. Kiitän kaikkia tähän työhön osallistuneita henkilöitä erinomaisesta työpanoksesta. Martti Lipponen kaupunginjohtaja (va) Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015 1
Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan kaupungin toiminta-ajatus Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtina ovat kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Vantaan kaupungin arvot Innovatiivisuus Innovatiivisuus tarkoittaa kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vantaan visio Vantaa viisas valinta Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vetovoimainen Vantaa n monipuoliset asumismahdollisuudet n erilaisille yrityksille soveltuvia toimitiloja ja tontteja huippupaikalla n Suomen logistinen liikennekeskus n työpaikkaomavaraisuus on Suomen kärkeä n kaupunki työnantajana Suomen huippua n palvelujen tehokkuus, tuottavuus ja laatu ovat vertailussa erinomaiset n monipuoliset harrastus-, kulttuuri- ja ulkoilumahdollisuudet Kansainvälinen Vantaa n maailmanluokan kansainväliset yhteydet vahvistuvat n kansainvälisyys ja monikulttuurisuus rikastuttavat kaupunkia n innovatiiviset kansainväliset hankkeet suuntautuvat Vantaalle n monipuolista osaamista ja kulttuuritaustaa hyödynnetään Kestävän kehityksen Vantaa Ekologinen kestävyys n kestävän kehityksen periaatteet mukana kaupunkisuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa n hyvin toimiva joukkoliikenne n edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä n luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaavoituksessa ja virkistyskäytössä n henkilöstö on sitoutunut ekologisen kestävän kehityksen edistämiseen n Marja-Vantaa on kansainvälinen malli ekologisesta rakentamisesta Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys n toimialojen yhteistyö palvelujen järjestämisessä tiivistyy n yhteistyö seudun kuntien kanssa lisääntyy n palveluja priorisoidaan oikeudenmukaisesti n moniarvoisuus ja tasa-arvo toteutuvat päätöksenteossa n yhteisöllisiä arvoja ja toimintatapoja edistävä avoin toimintakulttuuri ja päätöksenteko n hyvät hallintokäytännöt ja tehokas hallintorakenne n vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa Taloudellinen kestävyys n talous on tasapainossa n hyödynnetään innovaatioita, jotka edistävät kustannustehokkuutta n sähköistä palvelua ja asiointia lisätään n työntekijöiden muutoksenhallintakyvyn ja työhyvinvoinnin avulla varmennetaan hyvät palvelut n turvataan hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. 2 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015
Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan kaupungin toimintaympäristön kehitys Väestö kasvaa runsaalla parilla tuhannella vuosittain Vantaan asukasluku ylitti vuoden 2010 joulukuussa 200 000 asukkaan rajan ja kaupungissa asui vuoden 2011 alussa 200 055 henkilöä. Vantaalla asuvista puhui äidinkielenään suomea 174 435, ruotsia 5 798 ja jotain muuta kieltä 19 822. Muunkielisistä suurin ryhmä ovat venäjänkieliset, joita Vantaalla asui 4 549. Kaupungin väkiluku on kasvanut 2000-luvulla runsaan 2 100 asukkaan vuosivauhdilla. Vuonna 2010 kasvu oli 2 419 henkilöä. Väkiluvun kasvun suuruuteen vaikuttaa toisaalta ns. luonnollinen väestönkasvu eli syntyvien ja kuolevien välinen erotus, toisaalta kuntaan muuttavien ja kunnasta poismuuttavien erotus. Luonnollinen väestönkasvu on kasvattanut Vantaan väestöä keskimäärin runsaalla puolellatoista tuhannella henkilöllä vuosittain. Kartta 1. Vantaan muuttovirrat eri alueille ja alueilta vuosina 2006-2010 Nettomuuton suuruus -270 - -201 (3) -200 - -101 (3) -100 - -1 (6) 1-500 (3) 501-1 400 (2) Hyvinkää - 83 Mäntsälä - 102 Vihti - 80 Nurmijärvi - 251 Järvenpää Pornainen - 131-22 Tuusula - 262 Kerava - 222 Muu Suomi 171 Espoo 133 Vantaa Sipoo - 83 Muu Uusimaa - 175 Muu Etelä-Suomi - 100 Kauniainen 3 Kirkkonummi - 44 Helsinki 1396 Ulkomaat 720 Muuttovoittoa Vantaa saa Pääkaupunkiseudun muista kunnista ja ulkomailta. Suurimmat muuttotappiot ovat kehyskuntiin ja muualle Uudellemaalle. Muuttoliikkeen osuus väkiluvun muutoksesta on vaihdellut luonnollista väestönkasvua enemmän: 2000-luvulla alimmillaan nettomuutto on ollut parisen sataa tappiollista ja enimmillään yli tuhat voitollista. Viime vuosina erityisesti nettomuutto ulkomailta Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle on ollut aiempaa selvästi suurempaa. Vantaan vieraskielinen väestö onkin kasvanut selvästi nopeammin kuin suomenkielinen. Kuvio 1. Vantaan vuosittainen väestönlisäys vv. 2000-2010 henkilön äidinkielen mukaan väestönlisäys 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0-500 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 suomi ruotsi muu kieli Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015 3
Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan väkiluvun ennustetaan kasvavan jatkossakin keskimäärin runsaalla 2 200 asukkaalla vuosittain. Syntyneitä on vuosittain runsas puolitoista tuhatta kuolevia enemmän ja muuttovoittoa saadaan 700-800 henkilöä vuosittain. Vantaan nykyisin suhteellisen nuori ikärakenne vanhenee, vaikka päivähoito- ja kouluikäisten määrä lähivuosina hieman kasvaakin. rän kasvu perustuu yksinomaan vieraskielisten määrän lisääntymiseen. Kuvio 4. Vantaan työikäisen (20-64v) väestön vuosimuutos äidinkielen mukaan 2000-2010 ja ennuste vuoteen 2020 Kuvio 2. Nuorten ikäryhmien väestökehitys vuosina 2011-2020 vuosimuutos, henkilöä 2 000 henkilöä 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500 18 245 13 664 19 785 15 657 1 500 1 000 500 ennuste 10 000 7 500 5 000 2 500 0 7 059 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 7 514 0-500 vieraskieliset suomen-/ruotsinkieliset -1 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Ikä 0-6 7-12 13-15 Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden vantaalaisten määrä kasvaa nopeasti, lähimmän viiden vuoden aikana keskimäärin 1 600 henkilön vuosivauhdilla. Vuoden 2016 alussa heitä ennustetaan olevan 8 100 (33 %) nykyistä enemmän ja vuoden 2020 alussa 12 700 (52 %) nykymäärää enemmän. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä 8 840:stä keskimäärin 640 henkilön vuosivauhdilla 14 620 henkilöön vuonna 2020. Vähintään 85 vuotta täyttäneitä on ennusteen mukaan vuonna 2020 lähes kaksinkertainen määrä nykymäärään verrattuna. Vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan seudulla melko nopeasti. Koko Helsingin seudulle tehdyssä vieraskielisten väestöprojektiossa muita kuin kotimaisia kieliä puhuvien määrän arvioidaan kasvavan Vantaalla viiden seuraavan vuoden aikana runsaalla 5 200:lla ja vuoteen 2020 mennessä yli 10 400:lla henkilöllä niin, että heidän osuutensa kaupungin väestöstä olisi vuonna 2020 lähes 14 prosenttia. Kehityksen ennustetaan olevan samanlaista naapurikaupungeissa. Vantaalla alle kouluikäisten vieraskielisten määrän kasvuksi vuoteen 2016 mennessä arvioidaan noin 650 ja vuoteen 2020 mennessä vajaa 1 000 henkilöä. Peruskouluikäisissä kasvu on noin 700 vuoteen 2016 mennessä ja noin 1 500 vuoteen 2020 mennessä. Kuvio 3. 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhemman väestön määrän kehitys 2011-2020 Kuvio 5. Vantaan vieraskielisen väestön ennustettu määrä ikäryhmittäin 2011-2020 henkilöitä 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 15330 7057 1 785 22 210 12 145 3 580 henkilöä 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Ikä 65-74 75-84 85+ Työikäisten määrän kasvu vieraskielisten varassa Työikäisten, 20-64-vuotiaiden, vantaalaisten määrän ennustetaan edelleen kasvavan niin, että vuoden 2016 alussa heitä on 2 400 ja vuoden 2020 alussa noin 4 800 nykyistä enemmän. Työikäisten mää- 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Ikäryhmä 0-6 7-15 16-19 20-39 40-64 65+ 4 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015
Vantaan tasapainotettu strategia Taloudellinen huoltosuhde heikennyt Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Työllisiksi määritellään henkilöt, jotka olivat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä. Työttömiksi luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat luokkaan "0-14 -vuotiaat". Eläkeläisiksi katsotaan kaikki henkilöt, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella. Vuonna 2009 taloudellinen huoltosuhde oli Vantaalla 1,01 eli kutakin työssäkäyvää kohden oli enemmän kuin yksi työtön tai työvoiman ulkopuolella oleva. Espoossa tunnusluku on sama, Helsingissä 1,02, mutta koko maassa 1,34. Vielä edellisenä vuonna (2008) luku oli alle yhden ja 2000-luvun alussa vielä alempi, 0,93. Kuvio 6. Taloudellinen huoltosuhde Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina 2000-2009 Kuvio 7. 15 vuotta täyttäneiden vantaalaisten koulutus ikäryhmittäin vuonna 2010 osuus ikäryhmästä, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70+ ikäryhmä Ei tutkintoa, tuntem. keskiaste korkea-aste Helsingin seudun kunnista korkein koulutustaso on espoolaisilla ja helsinkiläisillä. Myös Vantaan muissa naapureissa asuu koulutetumpaa väkeä kuin Vantaalla. Vuoteen 2000 verrattuna vantaalaisten koulutustaso on kohonnut hitaammin kuin naapureissa ja koko maassa. taloudellinen huoltosuhde 1,4 Koko maa Kuvio 8. 15 vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen koulutustaso Vantaalla, naapureissa ja koko maassa vuonna 2009 1,3 1,2 Koko maa 1,1 Helsinki Vantaa 3,32 1 0,9 0,8 0,7 Espoo V a n t a a Kerava Nurmijärvi Järvenpää Sipoo 0,6 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Helsinki Espoo Tulevaisuudessa väestön ikääntyessä taloudellinen huoltosuhde on väistämättä suurempi kuin tällä hetkellä. Kehityksen nopeuteen vaikuttaa oleellisesti myös työttömänä olevien määrän muutokset. Vantaalaisten koulutustaso muuta maata korkeampi, mutta alempi kuin naapurikunnissa Parhaiten koulutettuja vantaalaisista ovat 35-49-vuotiaat, joista useammalla kuin kahdella viidestä on korkea-asteen tutkinto. 60 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista suurimman ryhmän muodostavat henkilöt, joilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 koulutustaso = korkeimman koulutuksen keskim. pituus henkilöä kohden, vuotta Vantaalla työpaikkaomavaraisuus on yli sadan prosentin Vantaalla on työpaikkoja enemmän kuin kunnassa asuu työllistä työvoimaa. Työpaikoista runsas neljännes on kaupan sekä majoitusja ravitsemistoiminnan toimialalla ja viidennes yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Perinteisen teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Vantaalla samoin kuin koko maassakin. Uudet työpaikat ovat keskittyneet lentoaseman ja Kehä III:n tuntumaan. Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015 5
Vantaan tasapainotettu strategia Kartta 2. Työpaikkamäärän muutos Vantaan kaupunginosissa aikavälillä 2000-2008 Työpaikkamuutos 2000-2008 1 000-3 414 (5) 500-999 (4) 200-499 (8) 1-199 (26) -199-0 (12) -588 - -200 (6) Koko Helsingin seudun työpaikkamäärä kasvoi 2000-luvun alun lyhytaikaisen taantuman jälkeen nopeasti vuodesta 2004 vuoteen 2008. Vuonna 2009 työpaikkojen määrä väheni reilulla prosentilla. Vuonna 2010 seudun työpaikkamäärä lähti jälleen kasvuun niin, että niitä oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä jo pari kymmentä tuhatta enemmän kuin vuoden 2010 lopulla. Kymmenessä vuodessa seudun työpaikkamäärä on kasvanut vajaalla 10 prosentilla. Kasvu on ollut suhteellisesti suurinta Vantaalla ja kehyskunnissa, joissa kummassakin työpaikkamäärä on kasvanut liki 20 prosentilla. Helsingissä kasvu on jäänyt vain muutamaan prosenttiin. Kuvio 9. Työpaikat Helsingin seudulla vuosina 1995-2010 ja vuoden 2011 toisella neljänneksellä Kuvio 10. Työttömyysaste Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuoden 2005 tammikuusta alkaen työpaikkoja 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 /1-2 muu Hgin seutu Vantaa Espoo Helsinki työttömyysaste, % 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 Vantaa Helsinki Espoo 2009 2010 2011 Vantaalla työllisyysaste on ollut korkeimpia koko maassa. Vuoden 2009 aikana se kuitenkin taloudellisen taantuman myötä aleni ja työttömyysaste kohosi enimmillään 10 prosenttiin ja se on jo jonkin aikaa ollut Helsingin seudun korkein. Työllisyysaste on alkuvuodesta 2010 jälleen kohonnut ja oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä seudun korkein. Työttömiä työnhakijoita oli Vantaalla elokuun 2011 lopulla 9 240, joista lomautettuna oli 236. Alkuvuoden aikana lomautettujen määrä on puolittunut. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä lähti työttömyyden pitkittyessä nousuun. Heitä oli elokuun lopussa 2 326, mikä on sata enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys on yleensä kohdannut useimmin nuoria, alle 30-vuotiaita, harvemmin vanhempia ikäryhmiä, useimmin myös miehiä kuin naisia. Nuorten työttömyys on edelleen Vantaalla Pääkaupunkiseudun kaupungeista vaikeinta: Vantaalla alle 25-vuotiaita oli työttömänä elokuun 2011 lopussa 965 henkilöä, mikä on kuitenkin 300 vähemmän kuin vuotta aiemmin. 6 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015
Vantaan tasapainotettu strategia Kuvio 11. työttömiä 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Alle 25-vuotiaiden ja yli vuoden työttömänä olleiden työttömien määrä Vantaalla kuukausittain vuodesta 2007 alkaen 2007 2008 2009 2010 2011 Asuntorakentaminen vilkastunut Taantuma heijastui Vantaallakin kaikille toimialoille. Rakentamisen määrässä, erityisesti asuntojen rakentamisessa, se näkyi esimerkiksi vuonna 2009, jolloin valmistui ennätysmäisen vähän uusia asuntoja. Valmistuneiden asuntojen määrässä ei Vantaalla olla päästy useaan vuoteen tavoitteeksi asetettuun 2000 asunnon vuosituotantoon. Myös muissa Pääkaupunkiseudun kunnissa asuntotuotantotavoitteista on jääty selkeästi, eniten Helsingissä. Kuvio 12. Vantaalle, Espooseen ja Helsinkiin vuosina 2000-2010 valmistuneet asunnot asuntoja 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 alle 25 v yli vuoden 2 500 2 000 Ulkomaalaistaustaisella, vieraita kieliä puhuvalla työnsaantimahdollisuudet ovat selvästi heikommat kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisen väestönosan työttömyysaste vaihteleekin 15-40 prosentin välillä henkilön syntymämaan ja kielen mukaan. 1 500 1 000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki Espoo Vantaa Kartta 3. Vuosina 2000-2010 Vantaalle valmistuneet asunnot kaupunginosittain Viime vuosina asuntorakentaminen on keskittynyt ratojen varsille sekä Pakkala-Tammiston alueelle. Valmistuneet asunnot 2000-2010 1 001-3 300 (3) 401-1 000 (9) 201-400 (11) 101-200 (15) 0-100 (23) Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015 7
Vantaan tasapainotettu strategia Vuonna 2010 asuntojen rakentaminen lisääntyi Vantaalla ja Espoossa. Kasvu on Vantaalla jatkunut kuluvana vuonna. Naapurikaupunkeja edullisemmat tontinhinnat ja asunnonhankintakustannukset ovat Vantaan valtti pientaloasuntoa pääkaupunkiseudulta hankkiville. Kuvio 13. asuntoja 3 000 2 500 Vantaalle valmistuneet asunnot (lkm) vuosina 2000-2010 sekä ennuste vv. 2011-2020 ennuste 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 asuinkerrostalot rivi- ja ketjutalot erilliset pientalot Kartta 4. Ennustettu asuntorakentaminen vuosina 2011-2020 kaupunginosittain Kehäradan rakentamisen aloitus ja sen varren maankäytölliset mahdollisuudet luovat edellytykset ennakoidulle väestönkasvulle ja asuntorakentamiselle. Vuoden 2011 aikana asuntorakentaminen on vilkastunut niin, että kuluvana vuonna asuntoja valmistuu enemmän kuin viime vuosina. Valmistuvat asunnot 2011-2020 1 001-3 300 (5) 401-1 000 (15) 201-400 (9) 101-200 (8) 0-100 (24) 8 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015
Vantaan tasapainotettu strategia Toimitilarakentaminen jälleen kasvussa Kartta 5. Vantaalle vuosina 2000-2010 valmistunut muu kuin asuinkerrosala kaupunginosittain Muuta kuin asuinkerrosalaa on Vantaalle valmistunut 2000-luvulla varsin runsaasti, noin 200 000 kerrosneliömetrin vuosivauhdilla, joinain vuosina jopa 300 000 kerrosneliömetriä. Rakentaminen on keskittynyt lentoaseman ympäristöön sekä Kehä III varrelle. Valmistunut kerrosala 2000-2010 Muu kuin asuinkerrosala 100 001-343 000 (5) 50 001-100 000 (4) 20 001-50 000 (12) 5 001-20 000 (18) 0-5 000 (22) Vuonna 2010 toimitiloja valmistui ennätysmäisen vähän, vain runsas 70 000 k-m 2. Toimitilarakentamisen aloitukset ovat kuluvan vuoden aikana olleet taas kasvussa ja vuonna 2011 toimitiloja valmistuu Vantaalle selvästi enemmän kuin vuonna 2010. Lähteet Tilastokeskus: kaupunki-ja seutuindikaattorit, väestö-, työpaikka- ja työllisyystiedot Uudenmaan ELY-keskus ja Vantaan TE-toimisto: työttämyystiedot Facta kuntarekisteri: rakentamistiedot Vantaan kaupunki: väestöennusteet ja rakentamisennuste Kuvio 14. k-m2 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Muu kuin asuntorakentaminen vuosina 2000-2010 (k-m2) 100 000 50 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 muut varasto teollisuus julkiset liikenne liike- ja toimisto Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015 9
Vantaan tasapainotettu strategia Talouden kehitysnäkymiä Yleiset talousnäkymät Suomen talouskasvu on jatkunut 3,5 prosentin tasolla myös vuonna 2011, mutta valtiovarain-ministeriö arvioi kasvun hidastuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2012 Euroopan velkakriisin ja epävarmojen kansainvälisen talouden näkymien johdosta. Työttömyysasteen arvioidaan edelleen kuitenkin alentuvan vuoden 2011 7,9 prosentista 7,6 prosenttiin vuonna 2012. Työllisyysasteen valtiovarainministeriö arvioi nousevan ja ylittävän 70 prosenttia vuonna 2014. Tuotannon kasvu on tulevina vuosina lähes kokonaistuottavuuden varassa, sillä työpanos supistuu ja pääomakanta kasvaa vain vähän. Kuluttajahintojen arvioidaan kasvavan edelleen nopeasti, 3,3 prosenttia vuonna 2012, jonka jälkeen hintojen nousu on noin kahden prosentin luokkaa. Veronkorotusten ja julkisen talouden sopeutustoimien johdosta valtiovarainministeriö arvioi valtion rahoitusaseman vahvistuvan, mutta valtion ja kuntien talous jää alijäämäiseksi tulevinakin vuosina. Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU) ylittää 50 prosenttia vuonna 2012. Valtion velka ylittää 100 mrd. euron rajan vuonna 2014. Julkisen talouden kestävyysvajeen täyttämiseksi valtiovarainministeriö nostaa esille finanssipolitiikan lisäksi pidemmät työurat, julkisten palveluiden paremman tuottavuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden sekä talouskasvun edellytysten parantamisen. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Kansainvälisen talouden epävarmuus ja uuden taantuman uhka heijastuvat erityisesti vientiteollisuuden kautta ansiotulojen kasvun hidastumiseen sekä yhteisöjen verotettavaan tuloon. Myös kuluttajien luottamus talouteen on heikentynyt syksyn 2011 aikana. Kuntasektorin talouskehitys Valtioneuvosto (hallitus) toteuttaa ohjelmansa mukaisesti koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ovat yhdellä riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Kuntauudistuksen kriteerit ja eteneminen määritellään vuoden 2011 loppuun mennessä. Uusi rakennelaki korvaa nykyisen puitelain (Paras-laki). Uudistuksen perustaksi valtio käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella, todetaan hallitusohjelmassa. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle sekä valtionosuusjärjestelmän uudistamiselle. Kuntien verotulot kasvoivat 4,2 prosenttia vuonna 2010 ja vuoden 2011 kasvuksi arvioidaan 4,4 prosenttia. Kunnallisverot kasvavat 3,6 prosenttia vuonna 2011 ja 1,4 prosenttia vuonna 2012. Erityisesti kuntien yhteisöverotulot kasvavat noin 15,1 prosenttia vuonna 2011. Kunnat ovat saaneet 31,99 prosenttia yhteisöveroista vuosina 2009-2011. Yhteisöveroprosentin lasku 25 prosenttiin korvataan kunnille nostamalla kuntaryhmän osuutta 0,88 prosenttiyksiköllä. Vuosina 2012 ja 2013 kuntien osuus yhteisöverosta on 27,87 prosenttia ja vuonna 2014 osuus palautuu 22,87 prosenttiin. Vuonna 2012 kuntien verotulojen kasvu hidastuu 0,6 prosenttiin kunnallisverojen kasvun hidastuessa ja kuntien yhteisövero-osuuden alentumisen johdosta. Vuoden 2012 kunnallisveron kasvua pienentävät perusvähennyksen ja työtulovähennyksen korottamiset ja toisaalta niitä lisäävät asuntolainakorkojen vähennysoikeuden rajaaminen ja kotitalousvähennyksen pienentäminen. Kuntien valtionosuuksiin tehdään 3,7 prosentin indeksitarkistus, täysimääräinen kustannusten-jaon tarkistus sekä kiinteistöveron irrottaminen verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta. Valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus tarkoittaa 118 euron/ asukas vähennystä peruspalvelujen valtionosuuteen ja valtionosuusprosentin 2,69 prosenttiyksikön alennusta 31,42 prosenttiin. Väestömäärän ja ikärakenteen muutos vaikuttaa valtionosuuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusprosentti on 41,89 vuonna 2012. Perhehoitajalain ja lastensuojelulain muuttaminen on huomioitu myös valtionosuusperusteissa. Vanhuspalvelulain vaikutukset näkynevät vuoden 2013 valtionosuuksissa. Kunnallisveroon kohdistuvat vähennysten korotukset, yhteensä noin 260 milj. euroa koko maassa, on kompensoitu kunnille perus-palvelujen valtionosuudessa. Valtiovarainministeriö on julkistanut laskelman keskeisten veroja valtionosuusmuutosten kuntakohtaisista vaikutuksista vuonna 2012 (VM Kuntaosasto 29.8.2011). Laskelman mukaan Vantaa hyötyisi yhteisövero-osuuden 5 prosenttiyksikön nostosta 10,8 milj. euroa maksettavassa yhteisöverossa (ja verotulovaikutus tilityksinä olisi noin 8 milj. euroa) vuonna 2012. Kiinteistöveron irrottaminen tasauksesta kasvattaa kaupungin valtionosuutta noin 6,2 milj. euroa ja 118 euroa/asukas valtionosuuksien leikkaus vähentää 23,6 milj. eurolla kaupungin valtionosuuksia. Kustannustenjaon tarkistus tuo kaupungille 9,2 milj. euroa sekä indeksitarkistus ja uudet määräytymistekijät noin 10,7 milj. euroa. Veromenetysten kompensaatio tuo kaupungille noin 9 milj. euroa valtionosuuksia vuonna 2012 (VM Kuntaosasto 22.9.2011). Vuoden 2012 arviot kaupungin verotuloista ja valtionosuuksista on tarkennettu valtioneuvoston hyväksymän valtion talousarvioesityksen ja peruspalvelubudjetin 2012 pohjalta. Peruspalvelujen kustannustason nousun arvioidaan pysyvän alle 3 prosentin ja kunta-alan ansiotason nousevan noin 2,5 prosenttia. Kuntien menot kasvavat noin 3,5 prosenttia ja investoinnit lisääntyvät noin 2,5 prosenttia. Kuntien kustannustason arvioidaan nousevan keskimäärin noin 3 prosenttia ja menojen kasvavan 4 prosenttia vuosina 2012-2013. Kuntien velka lisääntyy noin 1,5 mrd. eurolla vuosina 2012 ja 2013. Kuntien investoinnit eivät kasva, mutta investointitarpeet pysyvät nykyisellä korkealla tasolla. Kuntatalouden alijäämä kasvaa lievästi sekä vuonna 2012 että vuonna 2013. Kuntien verotuloja arvioidessaan on valtiovarainministe-riö poikkeuksellisesti olettanut kunnallisveroprosentin kasvavan prosentin kymmenyksellä tulevina vuosina. Vantaan taloudelliset näkymät Väestön ja työpaikkojen jatkuva kasvu on kaupungin kehityksen selkeä vahvuustekijä ja toisaalta kasvu tuo haasteita kaupungin menojen ja tulojen tasapainolle sekä investointien optimaaliselle toteutukselle. Kaupunki rahoittaa verorahoituksella toimintamenonsa, mutta on joutunut rahoittamaan investointinsa yhä suuremmassa määrin ottamalla lisää velkaa. Varsinkin sitoutuminen Kehäradan toteuttamiseen ja valmistautuminen Marja-Vantaan rakentamiseen sitoo kaupungin voimavaroja lähivuosina. Myös Kehä III parantamiseen kaupunki on joutunut sitoutumaan mittavalla taloudellisella panostuksella. Kaupungin talouden tasapainottamista ja velkaantumisen pysäyttämistä pohditaan tilanteessa, jossa syksyllä 2011 maailmantaloutta ja euroaluetta ovat uhkaamassa useiden euromaiden finans- 10 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015
Vantaan tasapainotettu strategia sikriisi ja sen kääntyminen talouden taantumaksi. Taantuman uhka kohdistuu ennen kaikkea talouskasvuun, työllisyyteen, rahoituksen saantiin ja verotuloihin. Kaupungin verotulojen kasvu pysähtyi vuonna 2002, kun yhteisöverot laskivat 40 prosenttia edellisvuodesta kuntaosuuden laskun johdosta. Tuloverojen tilityksiin liittyvä rytmihäiriö käänsi kunnallisveron laskuun vuonna 2003, kun kuntaryhmän jako-osuutta pienennettiin voimakkaasti ja koko verorahoitus pieneni edellisvuodesta. Myös vuonna 2004 kunnallisveron kasvu jäi hyvin pieneksi. Nämä kolme verorahoituksen suppeaa vuotta vaikuttivat voimakkaasti kaupungin talouden tasapainoon menojen kasvun jatkuessa. Vuonna 2003 kaupungin vuosikate oli negatiivinen ja kaupunki velkaantui myös käyttötaloudessa. Vuonna 2004 tilikauden tulos oli voimakkaasti alijäämäinen, -36 milj. euroa, vuonna 2005-23 milj. euroa ja vielä 2006 miljoona euroa. Vuonna 2007 tulos oli jo 16 milj. euroa positiivinen. Vuonna 2008 tulos oli yli 3 milj. euroa ja vuonna 2009 tulos painui yli 14 milj. euroa negatiiviseksi. Vuonna 2010 tulos oli yli 15 milj. euroa positiivinen ja vertailukelpoinen arvio vuoden 2011 osalta on lähellä nollatulosta. Talouden tasapainottamiseen ja tervehdyttämiseen vuosina 2005-2008 liittyen kaupungin toimintamenot kasvoivat alle 2 prosenttia ja toimintamenot laskivat reaalisesti asukasta kohden noin 3 prosenttia vuonna 2007. Vuonna 2008 kaupungin toimintamenot kasvoivat yli 10 prosenttia verorahoituksen kasvaessa noin 7 prosenttia. Vuosien 2005-2008 verorahoituksen voimakas kasvukausi päättyi vuoden 2009 syvään taantumaan, jolloin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 1,6 prosenttia menojen kasvaessa 3,2 prosenttia. Vuonna 2010 menot kasvoivat yli 4 prosenttia ja vuonna 2011 arvion mukaan yli 5 prosenttia. Verorahoitus kasvoi 6,8 prosenttia vuonna 2010 ja kasvaa arvion mukaan 5,1 prosenttia vuonna 2011. Vuonna 2007 kaupungin investoinnit kääntyivät yli 100 milj. euron tasolle vuodessa, mikä johtui tuolloin Marja-Vantaan maakaupoista ja Kaunialan sairaalan hankinnasta. Vuonna 2007 kaupunki otti lisävelkaa 55 milj. euroa. Vuonna 2008 kaupungin velka lisääntyi "vain" 18 milj. euroa voimakkaan verorahoituksen kasvun ansiosta. Kehärata on vaikuttanut vuodesta 2009 lähtien kaupungin investointitasoon ja suurimmat panostukset tehdään vuosina 2011-2013. Vuodesta 2009 alkaen kaupunki on rahoittanut korottomalla lainalla valtiolle Kehä III:n parantamista. Kaupunki otti lisävelkaa 117 milj. euroa vuonna 2009, 38 milj. euroa vuonna 2010 ja arvion mukaan 80 milj. euroa vuonna 2011. Vuoden 2011 lopussa kaupungilla on velkaa yhteensä noin 835 milj. euroa. Kaupungin toimintakate vuonna 2010 oli noin -875 milj. euroa ja verorahoitus yhteensä noin 934 milj. euroa. Vuosikate oli noin 77 milj. euroa ja vertailukelpoinen tulos 15 milj. euroa vuonna 2010. Jotta vuosikatteen riittävyyttä myös investointien kattamiseen voidaan parantaa, tulee toimintakatteen heikentyä euromääräisestikin (ja prosentuaalisesti) vähemmän kuin verorahoitus kasvaa. Vuosina 2012-2014 investoinnit ovat poikkeuksellisen korkealla tasolla osin Kehäradan investointien johdosta. Kehä III:n parannustyö valmistuu vuonna 2011 ja valtio maksaa 50 milj. euron lainan takaisin kaupungille vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaupungin menojen kasvuvauhti on kiihtynyt noin 5 prosenttiin vuonna 2011 ja asukasta kohden lasketut menot ovat reaalisesti kasvaneet vuosina 2009-2011. Menojen kasvun pysäyttäminen noin kolmeen prosenttiin vuositasolla on ainoa keino talouden tasapainolle nykyisillä veroperusteilla. Tavoite edellyttää tuottavuuden todellista parantamista kaupungin palveluissa ja toiminnoissa. Suurten liikennehankkeiden (Kehärata ja Kehä III) valmistuessa kaupunki keskittyy kaupunkirakentamisessa Marja-Vantaan toteuttamiseen ja vanhojen keskusten ja pääradan varren täydennysrakentamiseen. Kaupungin talousarvio vuodelle 2012 on laadittu positiivisen tulostavoitteen pohjalta. Kuvio 15. Milj. 1200 1000 800 600 400 200 0 Kuvio 16. 805 Vantaan kaupungin verotulojen kehitys taloussuunnitelmakaudella 2012-2015 848 868 TP 2010 ENN 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Vuosi Verotulot yhteensä 907 935 Muutos-% Muutos-% 6,0 971 Vantaan kaupungin tulorahoituksen jakautuminen talousarviossa 2012 Rahoitustulot 2 % Valtionosuustulot 12 % Yhteisöverotulot 5 % Kiinteistöverotulot 5 % Toimintatulot (pl. sis. erät ja Kehä III) 15 % Kunnallisverotulot 61 % 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015 11
Vantaan tasapainotettu strategia Kuvio 17. Vantaan kaupungin talousarvion 2012 verorahoituksen jakauma verolajien ja valtionosuuksien kesken. Kuvio 18. Vantaan kaupungin lainamäärän kehitys taloussuunnitelmakaudella 2012-2015. Valtionosuudet yhteensä 14 % Kiinteistövero 6 % Yhteisövero-osuus 6 % Milj. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Kunnallisvero 74 % 0 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Vuosi ENN 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Vantaan henkilöstömäärän kehitys 2000-luvulla Kaupungin henkilöstömäärä on 2000-luvulla kasvanut maltillisesti suhteessa asukasmäärään. Kahteen otteeseen on kyetty merkittäviin vähennyksiin määräaikaisessa henkilöstössä (vuosina 2005 ja 2009). Kaupungin tavoitteena on vakinaistaa tarvittava henkilöstö ja käyttää lyhytaikaisiin sijaisuuksiin tai kausiluonteisiin tehtäviin Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n palveluja. Taulukko 1. Asukas- ja henkilöstömäärän kehitys Henkilöstösuunnittelulla arvioidaan tulevaisuuden osaamistarpeita, henkilöstörakennetta ja -määriä. Henkilöstösuunnittelu tukee henkilöstömäärän hallintaa, osaamisen kehittämistä ja kohdentamista. Se edesauttaa mm. työyksikköjen rekrytointia, vuosiloma- ja työvuorosuunnittelua. Vuosina 2012-2013 henkilöstömäärä kasvaa 151 henkilöllä ja vuosina 2014-2015 169 henkilöllä. Henkilöstömäärän lisäystä tapahtuu mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa investointisuunnitelman ja palvelurakenteen muutoksen johdosta sekä sivistystoimessa palvelujen kysynnän vuoksi. Vapautuvat vakanssit suunnataan tarpeen mukaan uudelleen ja jokaista rekrytointia suunniteltaessa käytetään tiukkaa harkintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään sijaisuuksien täyttöön ja täyttämisajankohtaan. 2000 2001 2002 2003 2004 Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Asukkaita 178 471 179 856 181 890 184 039 185 429 187 281 189 711 192 522 195 397 197 636 200 055 Henkilöstö (vakinaiset + määräaikaiset) 10 237 10 633 10 783 11 288 11 517 11 256 11 353 11 404 11 694 11 416 11 332 Asukkaita/henkilöstö 17,43 16,91 16,87 16,30 16,10 16,64 16,71 16,88 16,71 17,31 17,65 Taulukko 2. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstö keskimäärin Toimiala/liikelaitos HS 2011 HS 2012 HS 2013 HS 2014 HS 2015 2012-2015 Sivistystoimi 5 529 5 517 5 532 5 542 5 551 5 536 Sosiaali- ja terveydenhuolto 2 562 2 640 2 705 2 766 2 837 2 737 *Suun terveydenhuolto 286 284 284 284 284 284 Tilakeskus 1 097 1 102 1 097 1 097 1 097 1 098 Keskushallinto 340 348 344 342 340 344 *Liikelaitokset 511 514 493 501 506 504 Maankäyttö ja ympäristö 620 628 630 631 631 630 Vapaa-aika ja asukaspalvelut 527 532 538 541 546 539 Kaikki yhteensä 11 472 11 565 11 623 11 704 11 792 11 671 Muutos 93 58 81 88 80 12 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015
Vantaan tasapainotettu strategia Runsas eläköityminen mahdollistaa suunnitellut muutokset henkilöstörakenteessa hyvää työnantajapolitiikkaa noudattaen. Eläkepoistumasta aiheutuva rekrytointi on haaste työmarkkinoille tulevien ikäluokkien takia. Eläkkeelle jäävien osaamisen siirtämiseen tulee kiinnittää myös huomiota. Kunnallisen eläkevakuutuksen mukaan Vantaan eläkepoistuma on korkeimmillaan vuosina 2012-2016. Vantaan eläkepoistuma on alle kunta-alan keskiarvon 2012-2030. Ennenaikaiselle eläkkeelle jäävien lukumäärä on viime vuosina merkittävästi vähentynyt (2009 ja 2010). Työssä jaksamista tuetaan aktiivisen välittämisen toimintamallilla, joka on lisännyt kuntoutushakemusten määrää puolella. Vuoteen 2030 mennessä lähes 60 % nykyhenkilöstöstä on eläköitynyt (luvuista puuttuvat Valtiokonttorin eläkejärjestelmässä olevat opettajat). Taulukko 3. Eläkepoistuma Vantaalla ja suurissa kaupungeissa Toimitilamäärän kehitys Kuviossa on esitetty kaupungin toimialojen käytössä olevien toimitilojen määrän (pinta-ala neliömetreinä) kehitys ajanjaksolla 2009-2015. Tarkasteltavalla ajanjaksolla toimitilojen määrä kasvaa noin 13 prosenttia. Kuvio 19. Kaupungin käytössä olevien toimitilojen määrä vuosina 2009-2015. 840 000 820 000 800 000 780 000 760 000 Eläkepoistuma Eläkepoistuma Vuodet Vantaa (%) suuret kaupungit (%) 2011-2015 16 % 15 % 2011-2020 31 % 30 % 2011-2025 44 % 43 % 2011-2030 57 % 57 % 740 000 720 000 700 000 680 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tilat yhteensä (m2) Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015 13
Strategiset tavoitteet Vantaan strategiset tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kilpailukykystrategia Toimiva ja kestävä kaupunki Marja-Vantaa on asuntoja työpaikkarakentamisen kärkihanke Käynnistetään Marja- Vantaan palveluinnovaatiokonsepti Onnistunut ja kestävä asuntotuotanto Keskusta-alueiden, asemanseutujen ja lähiöiden täydennysrakentaminen Kilpailukykyä parannetaan erityisesti kehittämällä Aviapolisaluetta Viheralueverkostojen kehittäminen Sosiaalisesti eheä ja turvallinen kotikaupunki Positiivisen kaupunkikuvan vahvistaminen Uudistava elinkeinopolitiikka Uusien työpaikkojen luominen Elinkeinopolitiikan kehittämiseen osallistuu koko kaupunki Kansainvälisten investointien houkutteleminen Vehkalan yritysalue käynnistyy Osallisuus WDChankkeessa TA 2012, TS 2012 2015 Työllisyyden vahvistaminen Toimenpiteiden kohdistaminen korkean työttömyyden alueille Nuoret kouluun ja työhön Syrjäytymisen ja segregaation ehkäiseminen Elinikäinen oppiminen ja aikuiskoulutus Uudistuva kasvatus ja koulutus Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn kehittäminen Koulutustakuun toteuttaminen Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen monialaisena yhteistyönä Perusopetuksen ja lukio- koulutuksen laadun kehittäminen Varhaiskasvatuksen rakenteiden edelleen kehittäminen Palvelustrategia Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Vaikeissa olosuhteissa eläviä lapsia ja perheitä tuetaan Terveyspalveluja kehitetään Kestävät ratkaisut mielekkään vanhuuden turvaamiseksi Kulttuuri ja liikunta elämäntavaksi Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista Rakenteet ja prosessit Palvelustrategiset linjaukset Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteeksi Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Innovatiiviset ja kustannustehokkaat palvelujen järjestämisratkaisut Toimialojen yhteisten palveluverkkojen kehittäminen Käynnistetään palvelustrategiatyö Kumppanuuksien tehokas hyödyntäminen ja tuloksellinen yhteistyö valtion, yritysten, 3. sektorin ja muiden kumppanien kanssa Yhteisvastuun periaate palvelukulttuurin uudistamisen perustaksi Ennakoiva ja ehkäisevä hyvinvointityö tavoitteena aktiivinen kuntalainen Kohdennetut toimenpiteet riskiryhmille Osallisuuden vahvistaminen Metropoliratkaisun aikaansaaminen Aktiivinen osallistuminen kuntarakenneuudistukseen Edunvalvonnan terävöittäminen valtiovallan suuntaan sekä seudullisissa yhteistyöorganisaatioissa PKS-kuntien sopimuspohjaisen yhteistyön toteuttaminen Helsingin seudun yhteistyön tiivistäminen Aiesopimuskäytännön jatkaminen valtiovallan kanssa Kehä III:n ja Kehäradan kehittäminen Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Tuottava ja voimaantuva henkilöstö Johtamisjärjestelmän kehittäminen Optimaalinen henkilöstösuunnittelu Ennakoiva rekrytointi Tuottavuudesta palkitseminen Ympäristönäkökulma johtamiseen Yhteisöllisen ja yksilöllisen osaamisen kehittyminen Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy Henkilöstön työhyvinvointiin panostaminen Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Talouden tasapainottaminen Tilikauden tuloksena vähintään nollatulos Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma laaditaan kevään 2012 valtuustoseminaariin Kestävä tuottavuus Kaupunkitasoiset tuottavuusmittarit laaditaan Sähköiset palvelut aktiiviseen käyttöön Palveluverkkoja ja tilojen käyttöä tarkasteltava kokonaisuutena Ekologisesti kestävät hankinnat Kustannustietoisuus ja edullisuusvertailut Kuntalaiset mukaan ilmastotyöhön 14 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015
Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Toimiva ja kestävä kaupunki Toimiva ja kestävä kaupunki perustuu ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen. Suurimmat haasteet toimivan ja kestävän kaupunkikehityksen toteutumiselle ovat ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittämättömyys sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Uhkien torjunta edellyttää muun muassa ekologista ja ekotehokasta kaupunkisuunnittelua, eheän ja tiiviin kaupunkirakenteen luomista, joukkoliikenteen edellytysten parantamista sekä viheralueverkoston säilyttämistä ja kehittämistä. Asumiseen ja elämänlaatuun liittyvät toiveet elävät mukana yhteiskunnan muutoksessa. Elämäntyylien hajautuminen, elämäntilanteiden vaihtelu ja kansallisuuksien kirjo väestössä synnyttävät tarpeita, jotka heijastuvat asumiseen kohdistettuihin odotuksiin. Asuinalueiden sosiaalisen eheyden varmistaminen, talouden heilahteluihin varautuminen ja rakennuskustannusten pitäminen kurissa ovat keskeisiä tavoitteita tulevaisuudessa, jotta vantaalaisille voidaan tarjota myös jatkossa monipuolisia ja kestäviä asumisvaihtoehtoja. Kaupungin tärkeänä tehtävänä on turvata riittävä asuntotuotanto ja hallintamuodoiltaan monipuoliset asuinalueet. Pitkän aikavälin keskiarvot kertovat todellisuuden siitä, onko kaupungin asuntopolitiikka onnistunut. Uusien asuntoalueiden sekä yleiskaavan mukaisten ja muiden täydennysrakentamisalueiden asemakaavoituksella turvataan tonttivarannon riittävyys ja maankäytön toteuttamisen ohjelmointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Asuinalueiden sosiaalisen eheyden varmistamiseksi valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa kohdistetaan erityisesti niille alueille, joissa vuokraasuntojen suhteellinen osuus on keskimääräistä pienempi. Asuntorakentamisen kehittämiseksi kaupunki kiinnittää erityistä huomiota myytävien tonttien tontinluovutusehtojen ajantasaistamiseen energiatehokkuuden näkökulmasta. Maankäyttösopimuksissa tullaan kiinnittämään huomiota energiatehokkaampien ratkaisujen löytämiseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja edellyttämään parempaa hulevesien hallintaa muutokseen sopeutumiseksi. Tontinluovutuksessa kaupunki jatkaa nykyistä maltillista hinnoittelupolitiikkaansa kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi. Kaupunki kokeilee uusia tontinluovutusmuotoja, joista ensimmäisenä toteutetaan ryhmärakentamishanke. Ryhmärakentamiskokeilun tulokset analysoidaan ja riskit kartoitetaan ja ne otetaan huomioon tulevissa luovutuksissa. Helsingin seudun uutta maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta valmistellaan parhaillaan ja se on määrä allekirjoittaa vuoden 2012 alkupuolella. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan edelleen. Uuden aiesopimuksen lähtökohdiksi on kaavailtu mm. kestävää rakennetta, energiatehokkuutta ja yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa ja tavoitteiksi mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, kestävien liikkumismuotojen olosuhteiden edistämistä, raideliikenneverkon hyödyntämistä ja asuntomarkkinoiden toimivuuden ja asuntotuotannon edellytysten parantamista. Marja-Vantaan keskustan koilliskulmassa järjestetään asuntomessut vuonna 2015. Asuntomessualueen kaavoitus on käynnistynyt syksyllä 2010 ja kaupungin asuntomessutoimiston organisaatio on aloittanut toimintansa. Asuntomessut tuovat uutta julkisuutta Marja-Vantaalle ja lisäävät rakennuttajien, yritysten ja yhteistyökumppaneiden kiinnostusta urbaaniin asuntorakentamiseen ja uusiin ekologisiin ratkaisuihin. Asuntomessualueen kasvihuonepäästöt selvitetään kehityshankkeissa. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämän myös rakennusajan ja -materiaalien kasvihuonepäästöihin käytönaikaisten päästöjen lisäksi. Marja-Vantaan alueella on mahdollista toteuttaa julkiset palvelut uudella kustannustehokkaalla tavalla. Syksyn 2011 aikana järjestetään Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailu, jonka tavoitteena on innostaa yksittäisiä ihmisiä sekä kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita ideoimaan, kuinka heidän tuotekehitysosaamisensa tai visionsa palvelujärjestelmästä ja hyvinvointipalveluista olisi toteutettavissa ja löytää uudenlaisia ideoita siihen, millaisia ja miten hyvinvointipalveluja tulevaisuudessa järjestetään Marja-Vantaalla. Kilpailussa etsitään 3-6 keskeistä ideaa, joiden varaan Marja-Vantaan hyvinvointipalveluita rakennetaan. Vantaan kilpailukyvyn kannalta keskeinen tekijä on keskustojen ja erityisesti asemakeskusten elinvoimaisuus asumisen sekä liikeelämän kannalta. Keskukset ovat pysyneet melko muuttumattomina siitä lähtien, kun ne on nykymuotoon rakennettu. Kaikissa Vantaan keskustoissa on meneillään merkittäviä eri vaiheissa olevia kehittämishankkeita, joissa tarvitaan myös kaupungin panostusta. Tyypillisesti tällaisia hankkeita ovat pysäköinnin järjestäminen sekä julkisten sisä- ja ulkotilojen kohentaminen nykyvaatimusten mukaisiksi. Keskustojen kehittämisen ensimmäisenä hankkeena on Tikkurilan keskustan pysäköintijärjestelyt ja uuden asuntotuotannon alkaminen. Seuraavana ovat vuorossa Myyrmäki, Korso, Hakunila, Koivukylä, joihin kaikkiin on suunnitteilla uutta asuntorakentamista sekä liiketilaa. Uusia mahdollisuuksia kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja olemassa olevien rakennusten energiakorjauksiin tarjoaa laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta, joka on voimassa 1.1.2011-1.1.2014. Poikkeamislain tavoitteena on saada kokemuksia siitä, miten rakentamisja kaavamääräyksiä sekä lupamenettelyjä keventämällä voidaan edistää asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa. Lain tavoitteet ovat rinnakkaisia maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. Luvan myöntämisen periaatteista valmistellaan erillinen ohjeistus sekä pientalojen että kerrostalojen osalta. Naapuruston kuulemismenettely ja sopimusasiat sisällytetään ohjeistukseen. Vantaan kaupunki on sitoutunut kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vantaa on mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkostossa. Ilmastoverkosto on sitoutunut kokouksessaan 10.8.2011 edistämään muun muassa paikallisia energiaviisaan rakentamisen tiekarttoja liittyen ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin valmistelemaan toimintaohjelmaan ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika. Ohjelmassa esitetään toimenpiteitä ekotehokkaan, vähäpäästöisen ja laaduk- Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015 15
Strategiset tavoitteet kaan rakennetun ympäristön aikaansaamiseksi. Tiekartta on tarpeen, jotta kunnat voivat ohjata rakentamista kohti haastavaa lähes nollaenergiatasoa, jonka EU on asettanut tavoitteeksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Ilmastoverkoston aloitteina on rakennusvalvonnan kehittäminen ennakoivan laadunvalvonnan suuntaan sekä yhteishanke energia- ja ilmastoneuvonnan verkottamiseksi ja asukkaiden ilmastotekojen edistämiseksi asuinalueilla. Vantaa on mukana yhteishankkeissa, joissa kehitetään työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin suunnittelun eri vaiheisiin. Viheralueverkoston kehittämisen periaatteena on säilyttää ja kehittää kaupungin viheralueverkostoa osana pääkaupunkiseudun Viherkehää. Viherkehällä tarkoitetaan tiiviisti rakennetun kaupunkialueen sisäisiä ekologisia yhteyksiä sekä ympäröivää väljästi rakennettua metsäistä kehää, joka ulottuu Östersundomista Tuusulan Ruotsinkylän, Vantaan Luoteisosan ja Nurmijärven kautta Nuuksioon ja edelleen Meikonsalon kautta Porkkalanniemelle sekä Helsinkiä ympäröivään saaristoon. Viherkehän vahvistaminen alueella edellyttää vihersiltojen ja -alikulkujen rakentamista katkenneiden yhteyksien välille. Viheralueohjelman 2011-2020 tavoitteena on mm. että Vantaalla on kattava ja yhtenäinen viherverkosto, jossa reitit muodostavat yhtenäisen kulkuverkoston. Viheralueohjelman mukainen Vantaan ulkoilureitistön yleissuunnitelma valmistuu vuonna 2012. Jokivarsireitistön toteuttamista jatketaan Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman mukaisesti. Sosiaalisesti eheässä kaupungissa hyvinvointi toteutuu tasa-arvoisesti eri väestöryhmissä ja eri alueilla. Sosiaalisesti eheä kaupunki lisää myös kaupungin vetovoimaa yritysten ja investointien sijoittumiselle sekä houkuttelee puoleensa asuin- ja elinympäristönä. Sosiaalista eheyttä uhkaavia tekijöitä ovat muun muassa köyhyys, työttömyys, asunnottomuus, yhteisöllisyyden puute, alueiden eriytyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserot. Sosiaalinen eheys on haaste pääkaupunkiseudun kaupungeille, jossa kohtaavat niin hyvinvoinnin ääripäät kuin sosiaalisesti ja kulttuurisesti hyvin erilaiset väestöryhmät. Vantaa on mukana Ympäristöministeriön vuoden 2010 alussa asettamassa metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmässä, joka on linjannut toimenpide-ehdotuksia metropolialueen kunnille, järjestöille, yrityksille ja valtiolle. Tässä toiminnassa tarvitaan lähiyhteisöjä, järjestöjä ja seurakuntia sekä koko kolmatta sektoria. Vantaa varmistaa kaksikielisyyden toteutumisen laatimalla kaksikielisyysohjelman. Vuoden 2009 joulukuussa kaupunginvaltuustossa hyväksytty Vantaan turvallisuussuunnitelma vuosille 2009-2012 määrittelee turvallisuusyhteistyön valtuustokauden painopisteet ja tavoitteet. Vantaan hyvää turvallisuustasoa parannetaan kaupunginosien yhteisöllisyyttä tukemalla ja kaupungin ja muiden viranomaisten yhteisillä turvallisuusriskejä ennalta ehkäisevillä toimilla. Onnettomuuksien, tapaturmien ja asukkaiden fyysistä turvallisuutta uhkaavan rikollisuuden määrään keskeisimmin vaikuttava tekijä on päihteiden liiallinen käyttö. Määrätietoinen kaupungin toiminta kaikkien toimialojen ja yhteistyökumppanien yhteisin voimin päihteiden käytön vähentämiseksi kaikissa ikäryhmissä on vaikuttavin keino asukkaiden arjen turvallisuuden parantamisessa. TA-vuoden tavoitteet: 1 Käytetään poikkeuslain antamia mahdollisuuksia kaupunkirakenteen tiivistämiseksi ja energiatehokkuuskorjausten edistämiseksi. 2 Kivistön keskeisen alueen asemakaavat valmistuvat vuoden 2012 loppuun mennessä. 3 Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavan laadinnassa arvioidaan energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt. TS-kauden tavoitteet: Laaditaan energiaviisaan rakentamisen tiekartta. Laaditaan viherkehän yleissuunnitelma yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Laaditaan toteutusaikataulu seudullisen ulkoilureitistön rakentamiseksi. Vantaan- ja Keravanjoen virkistyskäytön yleissuunnitelman toteutusaikataulu tarkistetaan. Uudistava elinkeinopolitiikka Vantaan aktiivinen elinkeinopolitiikka perustuu kaupungin omaan kilpailukykyohjelmaan ja metropolialueen kilpailukykystrategiaan, jotka linjaavat kehittämistoimintaa. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on uusien työpaikkojen ja ulkomaisten investointien houkutteleminen Vantaan alueelle. Vantaalla on kilpailuetuja, joiden hyödyntämistä jatketaan entistä paremmin tulevaisuudessa. Lentoliikenteen kehittyminen mahdollistaa Vantaan gateway-aseman hyödyntämisen kansainvälisessä kilpailussa. Lentoasema kaikkine lentoliikenteeseen liittyvine toimintoineen tuo myös työpaikkoja Vantaalle. Metropolialue on kansainvälisesti houkutteleva ja monipuolinen alue, jossa sijaitsevat yliopistot ja korkeakoulut, oppilaitokset sekä tutkimuslaitokset mahdollistavat kehittämistoimintojen monipuolisuuden. Vantaalla on jo pitkään toteutettu verkostoitunutta toimintatapaa eli yhteistyötä yritysten ja erilaisten yksityisten palvelutuottajien kanssa. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n tehtävänä on Vantaan oman ja metropolialueen kilpailukykyohjelman toimenpiteiden toteuttaminen ja muu kaupungin sille asettama elinkeinopoliittinen kehittäminen. Instituutti jatkaa jo luotuja kehittämishankkeita ja erityisesti luoda uusia yrityslähtöisiä aluekehittämisen hankkeita ja kansainvälisiä kontakteja. Instituutti tukee yritysten kasvua ja uusien yritysten syntymistä ja sen ohjelmilla edistetään kansainvälisten yritysten ja työpaikkojen sijoittumista Vantaalle. Marja - Vantaan rakentuminen kansallisena ekologisen rakentamisen mallialueena sekä Vantaan kansainvälisen innovaatiokeskittymän rakentaminen Aviapolikseen ovat tärkeimpiä kehittämiskohteita, joissa Innovaatioinstituutti on osallisena. Vantaan sijaintia Euroopan ja Aasian välisenä solmukohtana hyödynnetään yhdessä Uudenmaan liiton ja Suomessa olevan Kiinan kehityspankin teamin kanssa perustetun Suomalais-kiinalaisen teknologiayhteistyöyhdistyksen toiminnan kautta. Seuraavan kolmen vuoden aikana hyödynnetään Vantaan sijaintia myös Pohjois Amerikan ja Intian välisenä solmukohtana uusien lentoreittien avautumisen tuomien mahdollisuuksien pohjalta. 16 Vantaa talousarvio 2012, taloussuunnitelma 2012 2015