Määritä seuraavien suodattimien impulssivasteet ja tutki, ovatko ne kausaaleja:

Samankaltaiset tiedostot
Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

Aritmeettinen jono

4.3 Signaalin autokorrelaatio

TL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) TTE2SN4X/4Z, TTE2SN5X/5Z Välikoe 1, ratkaisut

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Kompleksilukujen alkeet

Digitaalinen signaalinkäsittely Signaalit, jonot

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

1 Eksponenttifunktion määritelmä

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

1 Tarkastellaan digitaalista suodatinta, jolle suurin sallittu päästökaistavärähtely on 0.05 db ja estokaistalla vaimennus on 44 db.

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

Näytejonosysteemit-kertaus

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

3 Lukujonot matemaattisena mallina

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

Kompleksianalyysi, viikko 5

S Signaalit ja järjestelmät

T Datasta tietoon, syksy 2005 Laskuharjoitus 8.12., ratkaisuja Jouni Seppänen

Matematiikan tukikurssi

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Matematiikan tukikurssi

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

5. Numeerisesta derivoinnista

T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Tilastollinen todennäköisyys

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Harjoitus 4 -- Ratkaisut

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

Matematiikan tukikurssi

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Vektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori

****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.

Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Matematiikan tukikurssi

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

1.7. Trigonometristen funktioiden derivaatat

T SKJ - TERMEJÄ

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

Pistetulo eli skalaaritulo

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

FORD S-MAX SMAX_ _V6_COVER.indd 1 01/05/ :48

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

Ympyrän yhtälö

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

Matematiikan tukikurssi

Helsinki University of Technology

Todennäköisyyslaskenta I, kesä 2017 Helsingin yliopisto/avoin yliopisto Harjoitus 3, ratkaisuehdotuksia

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 4, Ratkaisu

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut

Kapeakaistainen signaali

Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kysymys Miten mitata rahan arvon muutoksia?

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

f [Hz] f [Hz]

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

Kompleksianalyysi, viikko 7

Radioamatöörikurssi 2014

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 4 Maanantai

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

= 2 L L. f (x)dx. coshx dx = 1 L. sinhx nπ. sin. sin L + 2 L. a n. L 2 + n 2 cos. tehdään approksimoinnissa virhe, jota voidaan arvioida integraalin

Numeerinen analyysi Harjoitus 1 / Kevät 2017

Luento 7. LTI-järjestelmät

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia

Luento 2. Jaksolliset signaalit

Transkriptio:

TL56, Näytejoosysteemit (K5). Kausaali suodati käyttää laskeassaa vai ykyisiä ja aiempia ajaetkiä (= pieemmillä ideksiarvoilla) mitattuja tai laskettuja sigaaliarvoja, jotka suodati lukee muistista. Kausaalisuus o välttämätötä reaaliaikajärjestelmille. Matemaattisesti kausaalisuuseto voidaa ilmaista muodossa ( ) =, < (eli suodati o kausaali, jos se impulssivaste saa ollasta poikkeavia arvoja vai, ku ideksi o olla tai positiivie). Määritä seuraavie suodattimie impulssivasteet ja tutki, ovatko e kausaaleja: a) a) y() = x() +.5x(-) b) y() = x() +.5x(+) Sij. x ( ) = δ ( ) y( ) = ( ), =.5, = ( ) = δ ( ) +.5 δ ( ) = = {,.5} ( ) =, = Suodati o siis kausaali. Huomaa, että lätö y() riippuu vai ykyisestä [x()] ja tätä edeltävästä [x(-)] tulosigaali arvosta. b) Sij. x ( ) = δ ( ) y( ) = ( ).5, =, = ( ) = δ ( ) +.5 δ ( + ) = ( ), = Suodati ei siis ole kausaali. Huomaa, että lätö y() riippuu ykyisestä [x()] ja seuraavaksi tulevasta [x(+)] tulosigaali arvosta. Reaaliaikajärjestelmässä ei ole aikaa odotella seuraavaksi tulevia arvoja. Jyrki Laitie

TL56, Näytejoosysteemit (K5). Stabiili suodati tuottaa äärellisestä erätteestä äärellise vastee. Matemaattisesti stabiilisuuseto voidaa ilmaista muodossa k = ( k) < (eli suodati o stabiili, jos se impulssivastee arvoje itseisarvoje summa o äärellie). Määritä seuraavie suodattimie impulssivasteet ja tutki ovatko e stabiileja: a) a) y() = x() +.5y(-) b) y() = x() -.5y(-) Sij. x ( ) = δ ( ) y( ) = ( ) M ( ) = δ ( ) +.5 ( ) = : ( ) = δ ( ) +.5 = : () = δ () +.5 = : ( ) = δ ( ) +.5 = : () = δ () +.5 = 4 : ( 4) = δ ( 4) +.5 = : ( ) = +.5 = () = +.5 =.5 () = +.5.5 =.5 () = +.5.5 () = +.5.5 ( =.5) =.5 ( =.75) 4 =.5 ( = 5.65) ( ) = δ ( ) +.5 ( ) = +.5.5 =.5 k = b) 4 ( k) = +.5 +.5 +.5 +.5 + L Suodati ei ole stabiili. Sij. x ( ) = δ ( ) y( ) = ( ) ( ) = δ ( ) +.5 ( ) = : ( ) = δ ( ) +.5 = : () = δ () +.5 = : ( ) = δ ( ) +.5 = : () = δ () +.5 = 4 : ( 4) = δ ( 4) +.5 M = : k = ( ) = +.5 = () = +.5 =.5 () = +.5.5 =.5 () = +.5.5 () = +.5.5 ( =.5) =.5 ( = 5) 4 =.5 ( =.65) ( ) = δ ( ) +.5 ( ) = +.5.5 =.5 4 ( k) = +.5 +.5 +.5 +.5 + L = = < Suodati o stabiili..5 Jyrki Laitie

TL56, Näytejoosysteemit (K5) Edellä oli kyseessä geometrie sarja, joka esimmäie termi a = ja peräkkäiste termie välie sude q =.5. Jos q <, voidaa osoittaa, että tällaise sarja summa s = a/(-q). Tarkista taulukkokirjastasi geometrise sarja summa lasketakaava! Piirretää vielä impulssivasteet. Epästabiili suodattime (ylempi) impulssivaste laajeee ja stabiili suodattime (alempi) vastaavasti suppeee. (), ku y() = x() +.5y(-) 8 6 4 4 5 6 7 8 9 (), ku y() = x() +.5y(-).8.6.4. 4 5 6 7 8 9 Jyrki Laitie

TL56, Näytejoosysteemit (K5). Lieaarise aikaivariati (LTI) suodattime impulssivaste o () = {-.,., -,.4, -,., -.}. a) Esitä suodattime differessiytälö. b) Suuittele suodattimelle toteutus, joka miimoi kertolaskuje määrä. c) Esitä suuittelemasi toteutus lokokaavioa. d) Määritä sekuissa tarvittavie lasku- ja muistioperaatioide määrä, jos suodatettava sigaali äytetaajuus f s = 44 Hz. Koska impulssivaste o äärellise pituie (N = 7) o kyseessä FIR-suodati. Impulssivastee () arvot ovat FIR-suodattime tapauksessa suoraa suodikertoimie a k arvoja. Tämä perusteella voidaa yt elposti kirjoittaa differessiytälö, jota muokkaamalla kertolaskuje määrä miimoituu. y ( ) = a x( ) + a x( ) + a x( ) + a x( ) + a x( 4) + a x( 5) + a x( 6) =. x( ) +. x( ) x( ) +.4 x( ) x( 4) +. x( 5). x( 6) =. 4 5 6 { x( ) + x( 6) } +. { x( ) + x( 5) } { x( ) + x( 4) } +.4 x( 4) x[] -.. -.4 y[] Jyrki Laitie 4

TL56, Näytejoosysteemit (K5) 4. Tarkastellaa oeista IIR-suodatita. x() y().6 a) Määritä suodattime differessiytälö. b) Määritä suodikertoimet. c) Määritä lasketakapasiteetti- ja muistivaatimus. a) y ( ) = x( ) +.6 x( ) + x( ) + y( ) + y( ) b) y ( ) = a x ( ) + a x ( ) + a x ( ) b y ( ) b y ( ) x( ) +.6 x( ) + x( ) + y( ) + y( a a a = ) = =.6 = b b = = c) Yteelaskuja 4 kpl Kertolaskuja 5 kpl Muistiakuja 4 kpl Jyrki Laitie 5

TL56, Näytejoosysteemit (K5) 5. Huomataa, että tetävä 4 suodati koostuu kadesta peräkkäisestä suodattimesta. Tällaista esitystä kutsutaa suora muoto I:ksi. x() y().6 Suodati Suodati Koska suodattimet ovat lieaarisia ja aikaivariatteja (LTI), iide järjestystä voidaa vaitaa, jolloi rakee muuttuu seuraavaksi x() w() y().6 Suodati Suodati Tämä rakee esitetää useimmite lyyemmi alla esitetyssä muodossa, jota kutsutaa suora muoto II:ksi. x() y().6 a) Määritä suodati :se lätö w(). b) Määritä suodati :se lätö y(), ku tulosigaalia o w(). c) Mitä etua tällä suodatusjärjestyksellä saavutetaa? a) w ( ) = x( ) + w( ) + w( ) b) y ( ) = w( ) +.6 w( ) + w( ) Jyrki Laitie 6

TL56, Näytejoosysteemit (K5) c) Kute a) ja b)-koda kaavoista uomataa luetaa kummassaki suodattimessa muistista arvot w(-) ja w(-). Nämä voidaa säilyttää eljä muistipaika (viivee) asemesta kadessa muistipaikassa, jolloi muistikäyttö teostuu. Suora muoto II vaatii yt Yteelaskuja 4 kpl Kertolaskuja 5 kpl Muistiakuja kpl Seuraavassa kuvassa o esitetty tetävä 4 ja 5 suodattime amplitudispektri (ylempi) ja vaiespektri (alempi). Taajuusasteikko o välillä.. π, joka vastaa taajuuksia.. f s /. Jos suodatettava sigaali äytetaajuus o esimerkiksi 44 Hz, o kuvassa esitetty taajuusväli.. 5 Hz. Amplitudiarvot o esitetty desibeliyksiköissä [db]. db vastaa vavistusarvoa, - db vavistusarvoa, -4 db vavistusarvoa., je. Magitude (db) - -4-6 -8 -..4.5.6.7.8.9 Normalized Frequecy ( π rad/sample) Pase (degrees) -5 - -5 -..4.5.6.7.8.9 Normalized Frequecy ( π rad/sample) Jyrki Laitie 7

TL56, Näytejoosysteemit (K5) 6. (Kotitetävä) Erää reaaliaikasovelluksissa käytettävä DSP-piiri yde käsky suoritusaika o s (aosekutia). Piiri käskykaassa o käsky MACD, joka akee yde tulosigaali äytearvo ja yde suodikerroiarvo muistista, suorittaa yde suodikertoime ja äytearvo kertolasku ja siirtää yde äytearvo muistii seuraavalle muistipaikalle s aikaa. Suodatettaessa sigaalia Q: astee FIR-suotimella tarvitaa yksi käsky äytearvo x() lukemisee, Q+ MACD-käskyä kovoluutiosumma laskemisee ja yksi käsky suodatetu arvo y() tulostamisee. Lisäksi tarvitaa kadeksa muuta käskyä mm. muisti iitialisoitii. Olkoo Q = 54. Kuika mota äytepistettä voidaa edellä kuvatulla piirillä eitää suodattaa sekuissa? Esitä tulos ja perustelu erillisellä paperilla, joka palautat imelläsi ja rymätuuksellasi (esim. HYVSN) varustettua laskuarjoitukse yteydessä opettajalle. Yde lätöarvo laskemisee tarvitaa käsky uude äytearvo x() lukemisee Q + käskyä kovoluutiosumma laskemisee käsky uude äytearvo y() tulostamisee 8 muisti iitialisoiti yms. käskyä yteesä tarvitaa Q + käskyä yde äytearvo käsittelyy kuluva aika o (Q+)x s Nyt Q = 54 yde äytearvo käsittelyy kuluu 65x s = 85 x -9 s. f s,max = /(85 x -9 s) 55 964 /s = 55 964 Hz. Sekuissa editää suodattaa siis eitää 55 964 pistettä. Jyrki Laitie 8