10.9.2002 Uudenmaan liitto
ESIPUHE Uudenmaan maakuntakaava on luonnosvaiheessa. Tämä selvitys on kaavaa tarkentava arvio yleisilmailukentän sijoittamismahdollisuuksista Mäntsälän Hirvihaaraan. Kyseessä ei ole YVA -lain mukainen arvio, vaan maakuntakaavatasoinen, alustava vaikutusselvitys. Tarkastelun lähtökohtana on Uudenmaan maakuntakaavaluonnos. Selvityksen laadinnasta on vastannut FM Anna Saarlo ja sen on laatinut MMM Aninka Urho YY-Optima Oy:stä. Kustannusarviosta ja kentän sijoittelusta on vastannut DI Satu Suokas, Finnmap Infra Oy. Uudenmaan liitosta työtä ovat ohjanneet teknisen suunnittelun päällikkö Lauri Hakala, ympäristösuunnittelija Lasse Rekola ja suunnittelija Pia Tynys-Saarhelo.
1. JOHDANTO... 1 2. MÄNTSÄLÄN HIRVIHAARA JA LENTOKENTTÄVARAUS... 2 2.1 ALUEEN NYKYINEN MAANKÄYTTÖ JA MUUT SUUNNITELMAT...2 2.2 KENTTÄVARAUKSEN MITOITUS...3 2.3 KENTÄN SIJOITTUMINEN JA ARVIO RAKENNUSKUSTANNUKSISTA...3 2.4 LENTOLIIKENNE JA ILMATILAN KÄYTTÖ KENTÄN LÄHEISYYDESSÄ...5 3. VAIKUTUKSET... 6 3.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN...6 Melu...6 Muut vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen...8 3.2 VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN, VESIIN, KASVILLISUUTEEN, ELIÖIHIN JA LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN...8 Maaperä ja vesistöt...8 Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus...9 3.3 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, RAKENNUKSIIN, MAISEMAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN... 10 3.4 VAIKUTUKSET MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEN MUIHIN ALUEVARAUKSIIN... 10 3.5 VAIKUTUKSET ILMATILAAN JA SEN KÄYTTÖÖN... 11 4. RISKIT JA EPÄVARMUUDET... 11 5. JOHTOPÄÄTÖKSET... 12 LIITE 1: LÄHTEET JA TAUSTA-AINEISTO
1. Johdanto Vaikutusselvityksen tavoitteena on tunnistaa kaavamerkinnän erityiset kielteiset vaikutukset ja riskit. Kaikista kaavamerkinnän aiheuttamista vaikutuksista ei maakuntakaavatasolla voida arvioida niiden suuntaa, suuruutta tai vaikutusaluetta. Tässä selvityksessä tarkastellaan Mäntsälän Hirvihaaran sijaintivaihtoehdon vaikutuksia ensisijassa lähiympäristöönsä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että Malmin lentokentälle on selvitettävä vaihtoehtoiset sijaintipaikat. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä tulee huolehtia siitä, ettei vaihtoehtoja suljeta pois niin kauan kuin lentokentän sijainti on ratkaisematta. Selvityksen laadinnan menetelmät ja vaikutusten tarkastelutapa poikkeavat ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, sillä tarkastelutaso on hankesuunnittelua yleisempi. Maakuntakaavaan liittyvien vaikutusselvitysten perusteella on voitava varmistua siitä, että suunniteltava hanke tai maankäyttömuoto voidaan toteuttaa ympäristöllisesti hyväksyttävästi maakuntakaavan osoittamalla tavalla. (Ympäristöministeriö). Liikenne- ja viestintäministeriön laatiman selvityksen (LVM 2000) mukaan Helsingin lähiseudulta löytyy kolme mahdollista paikkaa, jonne Malmia korvaava lentokenttä voitaisiin rakentaa: Askolan Monninkylä, Mäntsälän Hirvihaara tai Riihimäen Sammalistonsuo. Näistä Mäntsälä sijoittuu Uudenmaan liiton alueelle. Uudenmaan maakuntakaavan tavoitteena on, että varaudutaan Malmin lentoaseman toiminnan lopettamiseen. Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa lentokenttävarauksen selityksissä on todettu, että merkinnällä osoitetaan lentoasemia tai kenttiä, joiden tarkka sijainti tai aluetarve on ratkaisematta [ ].Tätä tarkastelua varten lentokenttä on sijoitettu suurpiirteisesti kartalle sellaiseen paikkaan, missä se teknisesti ottaen voisi sijaita. Sijoittelu on kuitenkin vain viitteellinen, ja saattaa muuttua tarkemmissa suunnitelmissa. Kentän rakentamiskustannuksia on arvioitu myös. Selvitys perustuu olemassa olevan aineiston tarkasteluun, keskusteluihin asiantuntijoiden kanssa sekä maastokäyntiin. Aineisto ja asiantuntijaluettelo ovat liitteessä. Vaikka Malmin kentän ominaisuudet ovat joiltakin osin tämän tarkastelun lähtökohtana, varsinaista vertailua ei tehdä Malmin ja Mäntsälän kenttien välillä. Uudenmaan liitto 1
2. Mäntsälän Hirvihaara ja lentokenttävaraus 2.1 Alueen nykyinen maankäyttö ja muut suunnitelmat Lentokenttävaraus sijaitsee valtatie 25:n eteläpuolella, 10 km Mäntsälän keskustan länsipuolella, Hirvihaaran kylässä. Lentokenttävarauksen alueena tarkastellaan tässä koko Metsäkulman ja Hirvihaaran välistä metsäaluetta. Alueella ei ole yleiskaavaa. Hirvihaara on metsätalousaluetta: kallioista ja soista talousmetsää. Topografia on pienipiirteisesti vaihtelevaa. Maat ovat usean yksityisen omistajan hallinnassa. Lentokenttävarauksen reunamilla on hajaasutusta. Vahvistetussa seutukaavassa sekä maakuntakaavaluonnoksessa alueelle on merkitty alustava varaus maakaasuputkelle. Putken sijainti on kuitenkin sovitettavissa muiden maankäyttötarpeiden kanssa yhteen, ja sen sijainti täsmennetään vasta tarkempien suunnitelmien yhteydessä. Kuva 1. Uudenmaan maakuntakaava, luonnos 28.1.2002 Uudenmaan liitto 2
Kentän kaakkoispuolella sijaitsee toimiva ampumarata. Hirvihaaran ampumaradan pääasialliset ampumissuunnat ovat pohjoiseen ja luoteeseen, eli suunnitellun lentokentän suuntaan. Hirvihaarassa ammutaan maaliin haulikoilla, kivääreillä ja pistooleilla. Haulikoilla ammutaan kiekkoa myös ilmaan. Näistä ainoastaan kivääreillä saattaa olla lentoturvallisuuden vaarantavaa merkitystä. Ampumatoimintaa koskevia virallisia turvallisuussäädöksiä tai varo-ohjeita ei ole. Lentokentän ja ampumaradan välinen turvallinen etäisyys on siis selvitettävä tapauskohtaisesti. Vaarallisten kimmokkeiden syntyminen riippuu aseiden lisäksi patruunatyypistä sekä radan suojavalleista. Armeijan uusien määräysten mukaisilla kouluampumaradoilla ei esiinny kimmokkeita. Muutoin metsästyskiväärin kokovaippaluodit saattavat kimmota jopa 1000 metrin korkeuteen. (Onnettomuustutkintakeskus) Lentotoiminnan turvallisuus Hirvihaaran ampumaradan suhteen tulee selvittää tarkemmin. Lentokenttävarauksen alueelle, Tuppurinkallion tuntumaan on suunnitteilla räjähdysainevarasto, joka edellyttäisi kilometrin turvavyöhykettä ympärilleen. Räjähdysainevaraston rakentaminen sulkisi pois muun maankäytön alueella. Kunta vastustaa räjähdysainevaraston rakentamista ja on evännyt suunnittelutarveluvan. 2.2 Kenttävarauksen mitoitus Mäntsälän lentokenttää tarkastellaan niin, että kenttä voisi olla vaihtoehtona Malmin lentokentälle. Tämän työn lähtökohtana on, että Mäntsälän Hirvihaaran kenttä vastaisi ominaisuuksiltaan Malmin kenttää. Kentän nykyisten käyttäjien siirtymistä Malmilta Mäntsälään ei kuitenkaan arvioida. Malmin kentältä voivat toimia alle 5700 kg painoiset lentokoneet ja helikopterit. Malmilla toimii nykyään tilauslentoyrityksiä, lentokoulutusta antavia yrityksiä sekä lentokerhoja. Lisäksi kentällä harrastetaan laskuvarjohyppyä. Malmilla sijaitsee myös rajavartiolaitoksen helikopteritukikohta. Tukikohta ei tule siirtymään Mäntsälään, koska etäisyys rannikolle on liian pitkä. (LVM 2000) Toiminnallisilta ominaisuuksiltaan korvaavan kentän tulisi täyttää Malmin kentän ominaisuudet. Sen tulisi olla mittarilähestymislaittein varustettu kansainvälinen kenttä, jolla voidaan antaa lentolupakirjakoulutusta. Lennonjohtopalveluiden tulisi olla käytettävissä päivisin. (LVM 2000) Julkisuudessa on keskusteltu Malmia korvaavan kentän kehittämisestä palvelemaan liikelentomatkailun tarpeita. Tässä selvityksessä ei tarkastella liikelentomatkailun tai muiden toimintojen kehittämismahdollisuuksia Mäntsälässä. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen (2000) mukaisesti tarkastellaan lentokenttää, jolla on kaksi ristikkäistä kiitorataa, 1800 m ja 1100 m. Lentokentän maa-aluetarve rajoitusalueineen on 200 230 ha. Pääkiitotien pituus voisi LVM:n työryhmän esityksen mukaisesti olla vaihtoehtoisesti 1500 m. 2.3 Kentän sijoittuminen ja arvio rakennuskustannuksista Uudenmaan liitto 3
Mäntsälän kentän pääkiitotien suuntaaminen Helsinki-Vantaan pääkiitoteiden suuntaisesti on ilmatilan käytön kannalta turvallisin ratkaisu. Kentän sijoitteluun vaikuttavat lisäksi Mäntsälän taajaman välttäminen, vallitsevat tuulensuunnat, ampumarata, suuret suot ja lähistön haja-asutus. Lentokentän sijoittelussa on pyritty välttämään myös Telakopin kallioita. Asemaalueen sijoitus on hyvin viitteellinen. Kiitoteiden leveys ja kiitoalueiden mitoitus perustuu ilmailumääräyksiin. Mäntsälän lentokentän maarakennustöiden alustava hinta-arvio Työnimike Määrä Yksikkö Yksikköhinta Hinta Maankaivu 1 650 000 m 3 4 6 600 000 Kalliolouhinta 1 115 000 m 3 11 12 265 000 Täyttö 2 430 000 m 3 6 14 580 000 Rakennekerrokset 250 000 m 3 20 5 000 000 Päällysteet 165 000 m 3 12 1 980 000 Yht. 40 425 000 Kuva 2. Lentokentän viitteellinen sijainti Massalaskua varten kiitoteille on määritelty karkea tasaus. Tasausviivan korkeutta säätämällä on pyritty mahdollisimman hyvään massatasapainoon. Osa leikkausmassoista on täyttömateriaaliksi kelpaamatonta eloperäistä ainesta, mutta kaikki kalliolouhinnasta saatavat massat ovat todennäköisesti käytettävissä kentän rakennustöihin. Osa täyttöön kelpaamattomista maista soveltunee esim. maisemointiin. Ylijäämämassat tulee kuljettaa maankaatopaikalle. Uudenmaan liitto 4
Kiitoalueiden vaatimien rakennekerrosten paksuudeksi on arvioitu n. 2 m. Tämä paksuus on todennäköisesti ylimitoitettu, mutta toisaalta massoissa ja kustannuksissa ei ole huomioitu mahdollisesti tarvittavia pohjanvahvistuksia. Tieyhteys lentokentälle olisi parasta tuoda pohjoisesta valtatieltä 25. Vaihtoehtoinen linjaus on tieltä no. 1456, ampumaradan vierestä. Tielinjan massoja ja kustannuksia ei ole tässä yhteydessä arvioitu, koska ne eivät tällä laskentatarkkuudella muuttaisi kokonaismassojen ja kustannusten määrää. 2.4 Lentoliikenne ja ilmatilan käyttö kentän läheisyydessä Lentoliikenteen vaikutuksia arvioitaessa lähimpänä vertailukohtana voidaan pitää Malmin kentän nykyistä liikennettä, sillä Mäntsälän kentällä toteutuvasta liikenteestä ei ole käytettävissä ennusteita. Rajavartiolaitoksen helikopteriliikenne ei tule siirtymään Mäntsälään sisämaan sijaintinsa vuoksi (LVM 2000). Suurin osa Malmin lentoliikenteestä on yksimoottoristen potkurikoneiden liikennettä. Lentoliikenne painottuu kevääseen ja kesään. Yöliikenne on erittäin vähäistä. Malmin liikenteestä on jopa 70% koulutusta ja koulutukseen liittyvää harjoituslentoa. (LVM 2000) Harjoituslennoista suuri osa on lentämistä kentän välittömässä ympäristössä, ts. laskukierroksessa. Noin 10 % Malmin lentoliikenteestä laskeutumisilla mitaten on helikopterilentoja (LVM 2000). Helikoptereiden harjoitteluun liittyy matalalentoa. Ne laskeutuvat aukealla paikalla, lentopaikan tuntumassa tai muualla lähelle maan pintaa. Lentopaikan ulkopuolella matalaharjoitteluun käytettävistä alueista sovitaan kunnan ja maanomistajan kanssa. Helsinki-Vantaan lentokentän lähestymisalue rajoittaa ilmailua kaikkialla 50-70 km:n säteellä Helsingistä. Nykyisiin rajoituksiin on tulossa muutoksia Helsinki- Vantaan kentän kolmannen kiitotien käyttöönoton myötä marraskuussa 2002. Mäntsälän kenttä sijoittuu Helsinki-Vantaan lähestymisalueen alapuolelle, jossa ilmatila on valvottu 2500 jalan korkeudesta ylöspäin. Tämä tarkoittaa, että yli 2500 jalan korkeudella ei saa lentää vapaasti, vaan ainoastaan lennonjohdon ohjeiden mukaisesti. Muutaman kilometrin päässä kenttävarauksen eteläpuolella valvotun ilmatilan alaraja laskee 1500 jalkaan. Helsinki-Vantaan kentän kolmannen kiitotien käyttöönotto tulee laskemaan tätä alarajaa 1300 jalkaan. Uudenmaan liitto 5
3. Vaikutukset Vaikutustarkastelu on tarkkuudeltaan maakuntakaavan tasoa. Kaavaan liittyvän vaikutusselvityksen tarkoituksena on selvittää kaavamerkinnän toteuttamiskelpoisuus, ja tunnistaa erityiset kielteiset ympäristövaikutukset ja - riskit. Merkittäviä vaikutuksia voi syntyä itse lentoliikenteestä, kentän rakentamisesta ja metsän ottamisesta muuhun käyttöön, kentällä tapahtuvista huolto- ja tukitoiminnoista sekä kentälle suuntautuvasta maantieliikenteestä. Tässä tarkasteltavat vaikutukset on jaoteltu seuraavasti: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Vaikutukset maaperään, vesiin, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön - Vaikutukset maakuntakaavaluonnoksen muihin aluevarauksiin - Vaikutukset ilmatilaan ja sen käyttöön Vaikutuksia luontoon, vesiin ja maaperään tarkastellaan lähimmän kymmenen neliökilometrin alueella. Ihmisiin ja yhdyskuntaan kohdistuvien vaikutusten osalta tarkastelu yltää Mäntsälän keskustaajamaan asti. Ilmatilaan kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan vielä laajemmalla alueella. Lentoaseman työllistäviä vaikutuksia ei tarkastella. 3.1 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Melu Lentomelua mitataan eri yhteyksissä eri tavoin. Suomessa käytetään lentokonemelun kuvaamiseen päivä-ilta-yömelutasoksi kutsuttua tunnuslukua L DEN. Tunnusluku kuvaa meluenergian painotettua keskiarvoa, jossa ilta-ajan (klo 19 22) lentomelutapahtumiin on lisätty +5 db ja yöajan (klo 22 07) lentomelutapahtumiin +10 db. Käytännössä tämä tarkoittaa ilta-ajan melutapahtumien kertomista noin kolmella ja yöajan tapahtumien kertomista kymmenellä. Painotusta käytetään, jotta melun häiritseväksi kokemisen erot eri vuorokauden aikoina voitaisiin ottaa huomioon. (Ilmailulaitos, Ympäristöraportti) Muiden liikennemuotojen melua kuvataan käyttäen tunnuslukuna melun keskiäänitasoa Leq, joka on meluenergian painottamaton keskiarvo tarkastelujaksolla. Keskiäänitaso lasketaan yleensä erikseen päivä- ja yöajalle. Melulla on haitan ja epämukavuustekijöiden lisäksi myös terveydellisiä vaikutuksia. Uudenmaan maakuntakaavaan merkityt Helsinki-Vantaan melualueet ovat L DEN = 55-60 db ja L DEN <60 db, joille meluherkkien toimintojen sijoittamista on rajoitettu. Ennusteita Mäntsälän lentokentän liikenteestä ei ole käytettävissä. Melualueiden arviointi perustuu aiemmassa selvityksessä esitettyihin ennusteisiin Malmin lentoliikenteestä ja sen aiheuttamasta melusta vuonna 2010 (Helsinki-Malmi lentoaseman lentomeluselvitys 1992). Ennusteessa on oletettu kentän liikennemäärän olevan korkeintaan kentän maksimikapasiteetin suuruinen. Uudenmaan liitto 6
Malmin kentän nykyiset liikennemäärät ovat alle puolet kentän maksimikapasiteetista. Meluarviossa kentän lähialueen topografiaa ei ole otettu huomioon. Kuvassa 3 melualueet ovat kiitoteiden reuna-alueilta laajemmat kuin todellisuudessa, mutta kiitoteiden päistä vastaavat kuin Malmin meluselvityksessä. Melualueisiin vaikuttaa myös se, mitä kiitotietä pääasiallisesti käytetään. Todennäköinen noususuunta on lounaaseen, joten meluvaikutukset painottuvat luultavasti Metsäkulman eteläpuolelle. Kuva 3: Lentoliikenteen melualueet (L Aeq, 07-22h ) 1. Jos kenttä sijoitetaan kuvan 3 mukaan, lähin asuttu rakennus on reilun 1 kilometrin päässä kentästä. Yli L Aeq, 07-22h > 60 db:n meluvyöhykkeen sisäpuolelle ei jää asuinrakennuksia, ja L Aeq, 07-22h = 55-60 db:n vyöhykkeen sisäpuolelle jää alle 30 asuinkiinteistöä. Määrät perustuvat vuoden 2000 väestötietoihin. Lentokentästä, ts. koneiden nousemisesta ja laskeutumisesta johtuva melu ei kantaudu Mäntsälän keskustaajama-alueille. Harjoituslentotoiminnan suuntautumisella saattaa olla merkittäviä meluvaikutuksia taajama-alueilla. Ilmatilan käyttöä koskevista rajoituksista johtuen suurin osa harjoittelulennoista suuntautuu todennäköisesti kentästä pohjoiseen ja koilliseen. Ilman ilmatilan suunnittelua ei voida täsmällisemmin osoittaa, missä ja minkälaisia meluvaikutuksia harjoituslentotoiminta aiheuttaa. Kiitoteiden suuntaamisella ja ilmatilan suunnittelulla voidaan vähentää melun kohdistumista asutuille alueille. Kiitotien sijoittaminen kuvan 3 mukaisesti mahdollistaa Mäntsälän taajaman kiertämisen. 1 Päivä- ja iltameluekvivalenttitasot, L Aeq, 07-22h. olivat Malmin lentotoiminnan ajallisesta jakautumisesta johtuen likimain saman suuruisia kuin yleisemmin käytetty L DEN, eikä laskelmissa esitetty sen takia erikseen melutasoja L DEN suureina. Uudenmaan liitto 7
Lentämisestä syntyvä melu riippuu esim. lentokalustosta ja lentokorkeudesta. Malmin kentällä yleisimmin käytetyistä koneista maahan kantautuva melu vaihtelee kaksipaikkaisen Cessnan 65 dba:sta vastaavan nelipaikkaisen koneen 71-76 dba:iin (suurimmat hetkelliset melutasot) 2. Helikopterin aiheuttama melu voi olla tätä voimakkaampi. Erityisesti helikoptereiden matalalentoharjoitukset voivat aiheuttaa huomattavia meluvaikutuksia sijoittuessaan asutuille alueille. Lentoliikenteen kieltäminen määräyksin valvomattomassa ilmatilassa esim. taajama-alueilla ei ole mahdollista. Lentopaikan päällikkö voi antaa ohjeita ja suosituksia asutuksen välttämiseksi. Melun haittaavuus on subjektiivinen, henkilöittäin ja hetkittäin vaihteleva suure. Lentokoneiden ääni saatetaan kokea häiritsevänä, vaikka sen mitattavat arvot pysyttelisivät samassa suuruusluokassa muiden ympäristön äänten kanssa. Lentotoiminta ei ole alueen ainoa melunlähde. Kenttävarauksen lähettyvillä sijaitsee ampumarata sekä Lahdentien (vt 4) ja Hyvinkääntien (vt 25) melualueet. Muut vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Nykytilanteessa kenttävarausalueen metsät eivät sovellu marjastukseen, sillä metsät ovat pääosin nuoria kasvatusmetsiä. Liikkuminen jalan kentän välittömässä läheisyydessä muuttuu voimakkaasti kentän rakentamisen seurauksena. Lentomelua pidetään yleisesti luonnossa kulkemista häiritsevänä, ja kenttä reuna-alueineen muodostaa esteen liikkumiselle. Kenttävarauksen aluetta käytetään metsästykseen. Sinne on rakennettu hirvitorneja ja laavu. Hirvenmetsästys ja ilmailu voivat olla riskialtis yhdistelmä samalla alueella. Kenttä vaikuttaa metsästystä rajoittavasti. Virkistykselle osoitettuja alueita ei ole kentän välittömässä läheisyydessä. Hirvihaaran hiihtokeskus ulkoilupolkuineen on noin kolmen kilometrin päässä kentästä. 3.2 Vaikutukset maaperään, vesiin, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Maaperä ja vesistöt Maaperältään kenttäalue on enimmäkseen moreenia, turvetta ja avokallioita tyypillistä suomalaista metsämaaperää. Kentän vaikutukset kallioperään ovat huomattavat. Alustava sijainti edellyttää Tuppurinkallioiden louhimista, ja louhittavaa kiviainesta syntyy laskelmien mukaan yli 1 miljoona kuutiometriä. Toisaalta louhittavaa kiviainesta voidaan hyödyntää kentän rakentamisessa, mikä vähentää kiviaineksen kuljetustarvetta. Kenttävarauksen ympäristössä on paljon suuria soita ja ojikkoja. Kentän alustavan sijainnin mukaan pääkiitotie on vedenjakajalla, joten ojat läheisillä soilla valuvat kentästä poispäin. Luoteeseen viettävältä rinteeltä vedet valuvat 2 Lentokoneesta maahan kantautuvaa melua mitataan siten, että kone lentää 300 metrin korkeudessa ja mittauspiste on maassa (300 m on noin 1000 jalkaa). Uudenmaan liitto 8
Metsäkulman kautta Ohkolanjokeen, kaakkoispuolelta Hirvihaaran kylän kautta Mustijokeen. Ohkolanjoki laskee Keravanjokeen ja Mustijoki laskee Porvoonjokeen ja siitä edelleen Suomenlahteen. Lentokentän pintavesiä pilaava vaikutus on vähäinen, sillä etäisyydet avoimena virtaaviin vesiin ovat pitkät. Huoltotoiminnan yhteydessä kentällä käsitellään öljyjä ja muita liuottimia suhteellisen suuria määriä. Lentopaikalla saattaa sijaita myös tankkauspiste. Lentokoneiden bensiinijärjestelmiin tiivistyvä vesi poistetaan päivittäisten tarkastusten yhteydessä, jolloin maahan pääsee myös pieniä määriä bensiiniä. Jäänestoon käytettävää glykolia saattaa päätyä kentältä maahan, vaikka yleisilmailu jäätävissä olosuhteissa on erittäin vähäistä. Myös liukkaudentorjuntaaineet saattavat päästä läheisiin pintavesiin. Edellä mainitut kemikaalit ovat aina riski pinta- ja pohjavesien sekä maaperän kannalta, vaikka riskiä voidaan pitää pienenä, eikä herkkiä alueita ole lähellä. Maaperän likaantumisriski ja tarvittavat suojaustoimenpiteet ovat verrattavissa huoltoasemiin. Lentokentällä ei ole vaikutusta luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Keravanjärven kaakkoispuolella Metsäkulmalla sijaitsee II- luokan pohjavesialue (Mäntsälä- Pornainen seutukaava 1997). Se on yli kilometrin päässä kentästä. Muita pohjavesialueita lähistöllä ei ole. Kentän rakentaminen voi muuttaa pohjavesisuhteita. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Kenttävaraus sijaitsee alueella, jolla harjoitetaan aktiivisesti metsätaloutta. Alueelle on rakennettu kattava metsäautotieverkko ja suot on ojitettu. Siten ei ole todennäköistä, että luonnontilaista metsää tai suota tuhoutuisi kentän rakentamisen seurauksena. Kenttävarauksen alue on laaja, yhtenäinen metsäalue, ja sillä on merkitystä osana Uudenmaan ekologista verkostoa. Kenttä kaventaa ekologisia ydinalueita, mutta sen pirstova vaikutus jää paikalliseksi. Koska pääkiitotie sijaitsee selänteellä, kentän rakentamisella ei ole merkittävästi vaikutusta kenttää ympäröivien suurten soiden, kuten Riitasuon, Selkäsuon, Mäntysuon tai Kankaissuon ekosysteemeihin. Kenttävarauksen pohjoispuolella sijaitsee Natura-verkostoon kuuluva alue: Mustametsän aarnialue, 30 ha. Metsä on eteläsuomalaisittain erityisen edustavaa vanhaa luonnontilaista kuusivaltaista luonnonmetsää. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Se on hankittu valtion omistukseen ja rauhoitettu asetuksella. Alueella on edustava vanhojen metsien hyönteis- ja lintulajisto. (Uudenmaan ympäristökeskus) Telakopin kallio on paikallisesti merkittävä geologinen muodostuma. Se sijaitsee kenttävarauksen koillispuolella, ja sieltä avautuu maisema kenttävarauksen suuntaan. Kallioilla on ilmeisesti metsonsoidinalue. Telakopin kallioiden sekä Mustametsän pesivät linnustot saattavat häiriintyä lentoliikenteen melusta. Koilliseen suuntautuva harjoitusliikenne saattaa häiritä myös kauempana sijaitsevaa Kotojärven linnustoaluetta. Jos kentälle johtavan tien rakentamisessa halutaan hyödyntää olemassa olevaa metsäautotietä, ongelmaksi nousee se, että tie kulkee Mustametsän aarnialueen läpi. Toinen vaihtoehto on linjata tie ampumaradan kautta. Uudenmaan liitto 9
Paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen näkemys alueen kehittämisestä on, että Mustametsän aarnialuetta tulisi laajentaa Riitasuolle ja Telakopin kallioille päin. Lentokenttä on mahdollista sijoittaa siten, ettei se estä suojelualueen laajentamista. Mäntsälän kunta on tilannut kaavoitustarkoituksiin luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä (Markku Nironen) Etelä-Mäntsälän alueesta. Maastotyöt tehdään kesällä 2003, jonka jälkeen tarkempia luontotietoja on käytettävissä ilmeisesti myös lentokenttävarauksen alueelta. 3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön Lentokentän sijainti Uudenmaan aluerakenteessa on hyvä. Kenttävaraus on Mäntsälän taajama-rakenteen tuntumassa, mutta kuitenkin melun vuoksi syrjässä asutuksesta. Sijainti pääteiden lähialueilla on liikenteellisesti edullinen. Pitkällä aikavälillä on mahdollista, että melua aiheuttavia toimintoja keskittyy lähistölle. Tällaisia ovat esim. muut moottoriurheilulajit. Lentokentän vaikutus nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen on vähäinen. Se sijaitsee usean kilometrin päässä lähimmästä yleiskaava-alueesta ja noin kymmenen kilometrin päässä Mäntsälän keskustasta. Haja-asutusta on kuitenkin sekä kenttäalueen itä- että länsipuolella. Yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuuksia kenttä rajoittaa ainoastaan Hirvihaaran kylän osalta: kylän laajeneminen länteen päin ei ole mahdollista melualueiden vuoksi. Ampumarata saattaa vaikuttaa kentän sijoittamismahdollisuuteen tai kiitoteiden suuntaamiseen. Ampumaradan ja lentokentän sijoittuminen samalle alueelle saattaa merkitä lentokorkeuden tai -reittien rajoituksia ampumaradan lähiympäristössä lennettäessä. Ampumaradan suojavallit ja muut turvarakenteet tulee tarkistaa turvallisten lentoetäisyyksien määrittämiseksi. Kenttävarauksen välittömässä läheisyydessä ei ole rakennuksia, arvokkaiksi luonnehdittuja kulttuurimaisema-alueita tai kulttuuriperintökohteita. Sen sijaan läheisen Telakopin kallioiden paikallisesti arvokas luonnonmaisema saattaa vaarantua, sillä kallioilta avautuu maisema kenttävarauksen suuntaan. Lentokentälle suuntautuva henkilöautoliikenne ohjautuu valtatietä 25 ja Lahdentietä pitkin. Lahdentien liikennemäärät ovat Mäntsälän kohdalla lähes 16 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja Hyvinkääntien liikenne yli 4300 ajoneuvoa/vrk. Kentälle suuntautuvan liikenteen aiheuttama lisäys liikennemääriin on vähäinen. 3.4 Vaikutukset maakuntakaavaluonnoksen muihin aluevarauksiin Kaasuputken varaus alueella ei ole lentokentän sijoittamisen kannalta kriittinen. Putken linjaus on maakuntakaavassa alustava, ja sen sijaintia voidaan tarkistaa kentän sijainti huomioon ottaen. Uudenmaan liitto 10
3.5 Vaikutukset ilmatilaan ja sen käyttöön Helsinki-Vantaan lentokentän lähialue rajoittaa ilmailua kaikkialla 50-70 km:n säteellä Helsingistä. Mäntsälän kenttävaraus sijaitsee koillisen, kotimaan lähestymisreitin kohdalla. Lännestäkin saapuvat, pääkiitotielle laskeutuvat koneet kiertävät Järvenpään pohjoispuolelta, suhteellisen läheltä Mäntsälän kentän edellyttämää lähialuetta. Nämä reitit edustavat n. 60-70% Helsinki-Vantaalle saapuvasta liikenteestä. Helsinki-Vantaan liikenne rajoittaa laskuvarjohyppy- ja taitolentotoimintaa voimakkaasti Mäntsälässä. Korkeimmat sallitut lentokorkeudet Mäntsälän kentän yläpuolella ja pohjoispuolella mahdollistaa normaalin lentoharjoittelun, mutta taitolentoa ja laskuvarjohyppyä varten korkeutta ei ole riittävästi. Taitolentotoiminta pystynee kuitenkin hakeutumaan Hirvihaaran kentältä käsin alueille, joilla lentokorkeuden rajoituksia ei ole. Kentän luoteissuunnalla Hyvinkään purjelentoalueet rajoittavat ilmailua. Mäntsälän kentältä etelään lentäminen edellyttäisi ilmatilan valvonnan takia lentämistä Helsinki-Vantaan lennonjohdon alaisuudessa. Normaalitoimintaa korkeampien ilmatilavarausten myöntäminen Hirvihaaran kentälle aiheuttaisi rajoituksia Helsinki Vantaan liikenteelle ja rajoittaisi kapasiteettia. Tulevaisuutta ja molempien kenttien kehittämismahdollisuuksia ajatellen tämä ei ole järkevää. Pysyvänä ratkaisuna Malmia korvaavan kentän sijoittaminen Mäntsälän Hirvihaaraan on Helsinki-Vantaan lentoliikenteen kannalta mahdollista, mutta kentän sijainti matkustajaliikenteen reitillä aiheuttaa rajoituksia yleisilmailulle. 4. Riskit ja epävarmuudet Mäntsälän kentän mahdollisten käyttäjien määrää tai kentälle muuttavia yksityisiä palveluja ei voida arvioida luotettavasti. Jos Malmin kenttä lakkautetaan, kukin toimija tekee muuttopäätöksensä omista lähtökohdistaan. Mäntsälän kenttä saattaa kerätä uusia käyttäjiä, mutta osa Malmin nykyisistä käyttäjistä saattaa siirtyä jollekin toiselle kentälle tai lopettaa ilmailutoimintansa kokonaan. Siirtymispäätöksiin vaikuttavat omalta osaltaan Hirvihaaran kentän tarjoamat toimintaedellytykset, joita Helsinki-Vantaan lentoliikenne tulee selkeästi rajoittamaan. Koska Mäntsälän kentän käytön arviointiin liittyy em. epävarmuuksia, on myös maantieliikenteen vaikutusten tarkastelu niiden koko vaikutusalueella mahdotonta. Lentokentällä tapahtuvan katastrofin mahdollisuuden ja sen vaikutusten arviointi on erillisen riskianalyysin tehtävä. Lentokentän sijainnista ei johdu erityisiä riskejä. Kentän rakentamisella on paikallisesti positiivisia työllisyysvaikutuksia. Aiheen tarkempi käsittely ei kuitenkaan ole tämän selvityksen rajausten mukaista (ks. luku 1 ja luvun 3 alku). Tässä työssä ei tarkemmin käsitellä lentokentän valaistuksen aiheuttamia vaikutuksia tai lentotoiminnan päästöistä aiheutuvia vaikutuksia, koska niiden merkitys on katsottu vähäiseksi. Uudenmaan liitto 11
Malmin kenttää korvaavan kentän suunnittelulla ei ole vastuutahoa. Mikään organisaatio ei ole ottanut velvollisuudekseen koordinoida vaihtoehtojen selvittämistä tai rahoituksen organisointia. 5. Johtopäätökset Maakuntakaavatasoisen selvityksen perusteella lentokentän sijoittamiselle Mäntsälän Hirvihaaraan ei ole merkittäviä esteitä. Alustavat vaikutusarviot täsmentyvät kuitenkin myöhemmissä suunnitteluvaiheissa, jolloin myös johtopäätökset hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta saattavat muuttua. Kentän sijoittelumahdollisuuksia rajaavat läheinen ampumarata, Mustametsän aarnialue, Telakopin kalliot sekä alueen lukuisat suot. Kiitotien suuntaamisessa rajoittavina tekijöinä on vallitsevat tuulensuunnat, Helsinki-Vantaan lentoliikenne sekä melualueen sijoittaminen asutusta välttäväksi. Kentän sijainti kuvien 2 ja 3 mukaisesti altistaa vain harvoja ihmisiä säännölliselle lentomelulle. Läheinen ampumarata saattaa vaarantaa lentoturvallisuuden. Radan edellyttämä suojavyöhyke turvallisen lentotoiminnan kannalta on selvitettävä erikseen. Ampumarata ei todennäköisesti estä kentän sijoittamista alueelle, mutta se saattaa rajoittaa kiitoteiden suuntausta ja lentokorkeuksia ampumaradan tuntumassa. Räjähdysainevarasto ja lentokenttä ovat toisensa poissulkevia maankäyttösuunnitelmia Hirvihaarassa, sillä räjähdysainevarasto edellyttäisi kilometrin levyisen suojavyöhykkeen. Kunta vastustaa varaston rakentamista. Arvokkaita luontokohteita ei todennäköisesti tuhoudu kentän rakentamisen takia, mutta lintujen pesintä lähialueilla saattaa häiriintyä. Kentän vaikutukset maaperään ja pinta- ja pohjavesiin ovat samaa tasoa kuin huoltoasemilla. Erityisen herkkiä alueita ei kentän ympäristössä ole. Kentän sijoittamisen merkittävimmät rajoitukset liittyvät ilmatilan käyttöön. Helsinki-Vantaan laskeutuvasta liikenteestä suuri osa ohjautuu Mäntsälän yli. Reittiliikenne rajoittaa yleisilmailua Hirvihaaran kentällä sekä lentokorkeuksien että lentosuuntien muodossa. Uudenmaan liitto 12
LIITE 1 1 (1) LÄHTEET JA TAUSTA-AINEISTO Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu 1/1992. Helsinki-Malmi lentoaseman lentomeluselvitys. Ilmailuhallitus. Ilmailumääräykset: - AGA M1-1: Lentokoneille tarkoitettujen maalentopaikkojen rakentaminen ja pitäminen - AGA M1-2: Lentokoneille tarkoitettujen maalentopaikkojen ylläpito, palvelut ja varustus - AGA M2-1: Helikoptereille tarkoitettujen lentopaikkojen rakentaminen ja pitäminen - AGA M2-2: Helikopterikentän visuaaliset maalaitteet ja pelastustoiminnan järjestäminen. Ilmailulaitos. Ympäristöraportti 2001. Kartta-aineistot: - Maaperäkartta Hirvihaara - Peruskartta Hirvihaara - Valuma-aluekartta Hirvihaara - Väestötietokarttoja (lähteinä rakennus- ja huoneistorekisteri ja kiinteistörekisteri) Liikenne- ja viestintäministeriö. Malmin lentokenttää korvaavat järjestelyt. Julkaisuja 49/2000. Mäntsälän Luonnonsuojeluyhdistyksen selvitys yleiskaavaa varten 1990. Mäntsälän arvokkaita luontokohteita. Mäntsälä-Pornainen seutukaava 1997. Onnettomuustutkintakeskus. Tutkintaselostus C 12/2000 L: Vaara-alueelle lentäminen Sodankylässä 6.9.2000 ja ammuntojen aiheuttama vaara lentoturvallisuudelle. Uudenmaan liitto, 2000. Ekologinen verkosto Uudenmaan liiton alueella. Uudenmaan maakuntakaavan luonnos 28.1.2002 ja selostus. Uudenmaan ympäristökeskus. Natura 2000 alueet Mäntsälässä (www-aineisto). Ympäristöministeriö. Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavassa. Luonnos 1.11.2001. Lisäksi selvityksen laadinnan yhteydessä on keskusteltu seuraavien asiantuntijoiden kanssa: - Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto maakaasuputken varaus - Merja Vikman, Kaavoituspäällikkö, Mäntsälän kunta - Katariina Serenius, Ympäristösihteeri, Mäntsälän kunta - Markku Nironen, Ympäristösuunnittelu Enviro luonto - Antti-Pekka Pärssinen, Ilmailulaitos ilmatilan käyttö - Risto Sellmer, Ilmailulaitos ilmatilan käyttö - Mikko Viinikainen, Ilmailulaitos lentomelu