16T2 FCG Finnish Consulting Group Oy VLTTIE 15, KELTKNKN LIITTYMÄN PRNTMINEN ERITSOLIITTYMÄKSI, KOUVOL TIESUUNNITELM Liikenteelliset tarkastelut KaakkoisSuomen ELYkeskus
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 2(14) Liikenne yksikkö Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Valtatie 15 liikenneennusteet...3 2.1 Yleisten teiden liikenneennusteet... 3 2.2 Liikennemäärän kausivaihtelu... 3 2.3 Liikenteen kehitys... 4 3 Liikenneonnettomuudet...5 4 Liikennelaskennat liittymissä...5 5 Eritasoliittymän ja uusien järjestelyiden toimivuustarkastelu...6 6 Turvallisuus...8 6.1 Toimenpiteiden vaikutus... 8 6.2 Työmaaaikaiset järjestelyt... 8 7 Johtopäätökset...8 Liite 1...10 Liite 2...11 Liite 3...12 Liite 4...13 Liite 5...14
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 3(14) Liikenne yksikkö 1 Johdanto 2 Valtatie 15 liikenneennusteet Keltakankaan liittymän eli Kenraalintien (mt 353) ja Matarojantien (mt 371) liittymäalueen parantaminen on osa vt 15 kehittämiskokonaisuutta. Tavoitteena on parantaa alueen liikenneturvallisuutta, valtatien toimivuutta sekä liittymien kapasiteettia. Valtatien 15 parantamisesta välillä Rantahaka Kouvola valmistui yleissuunnitelma v. 2004. Tiesuunnitteluvaiheessa saatetaan liikenteelliset lähtökohdat ja ennusteet ajan tasalle. Selvitys on tehty Finnish Consulting Group Oy:ssä KaakkoisSuomen Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Työstä ovat vastanneet DI Matti Kiljunen ja tekn. yo Mika Tuominen. 2.1 Yleisten teiden liikenneennusteet Tiehallinto on julkaisut Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 raportissa yleisten teiden liikennemäärien kasvuennusteet 2006:sta vuoteen 2030 ja 2040. Ennustekertoimet perustuvat mm. alueittaisiin väestöennusteisiin, autokannan kehitykseen sekä kuntarakenteiden kehityssuuntiin. Liikenteen ennustettu kasvukerroin Kouvolan seudun valtateille vuodesta 2006 vuoteen 2030 on 15 % ja vuoteen 204ennessä 16 %. Keltakankaan liittymän lähialueen uudella maankäytöllä ei ole mittavia vaikutuksia valtatien 15 liikennemääriin (mm. Kymenlaakson jäte Oy:n jätekeskushankkeen selvitys 28.8.2008). Taulukko 1. Vt 15 Keskimääräiset arkivuorokausiliikennemäärät (KVL) Keltakankaan liittymän kohdalla Liittymän pohjoispuoli Liittymän eteläpuoli KLV 2010 7583 6496 KVL 2030 8720 7470 KLV 2040 8796 7535 2.2 Liikennemäärän kausivaihtelu LMjärjestelmässä (Liikenteen automaattinen mittausjärjestelmä) on lähiseudulla Kiehuvan ja Uronlammen mittauspisteet. Kiehuvan piste sijaitsee valtatiellä 15 noin 8,4 km pohjoiseen Keltakankaan liittymästä. Uronlammen LM mittauspiste sijaitsee valtatiellä 15 noin 15 km etäisyydellä Keltakankaan liittymästä etelään. Liikennemäärän kausivaihtelukertomien Kiehuvan LM pisteen minimiarvo vuonna 2008 on talvella viikolla 52 (0,7) ja kesällä viikolla 25 (0,9). Vaihtelukertoimen maksimiarvolla ei ole selvää piikkiä. Liikennemäärät ovat suurimpia viikkojen 1724 ja 31 43 aikana (kerroin keskimäärin 1,1). Keskimääräinen vuorokausiliikenne on näillä viikoilla 9277 ajoneuvoa (KVL).
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 4(14) Liikenne yksikkö 2.3 Liikenteen kehitys Valtatien 15 liikennemäärien kehitys ei ole ollut vuosien 20042008 ajalla suoraviivaista. Liikennemäärät laskivat vuosina 2005 ja 2006, jonka jälkeen ne nousivat. Neljän vuoden jaksolla (2004 2008) liikennemäärät ovat lisääntyneet 1,7 %. Kuva 1 Kiehuvan LMpisteen keräämät KVLtiedot vuosien 2004 2008 ajalta. (Liikennevirasto 2011) Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) ja arkivuorokausiliikenne (KVL) vt 15 LM 530 Uronlampi v. 19922008. Ennusteet v. 2030 ja 2040. 10000 8000 ajon/vrk 6000 4000 2000 0 1990 2000 2010 2020 2030 2040 Vuosi v. 19922003 tiedot: vt 15 yleissuunnitelma v. 2004 KVL KVL Kuva 2 Uronlammen LM pisteen liikennemäärät ja ennusteet vuosille 2030 ja 2040. Vuosien 19922003 liikennetiedot vt 15 yleissuunnitelmasta.
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 5(14) Liikenne yksikkö 3 Liikenneonnettomuudet 4 Liikennelaskennat liittymissä Liikennemäärä maantiellä 353 (Kenraalintie) on 3178 ajon/vrk ja maantiellä 371 (Matarojantie) 1383 ajon/vrk (KVL). Näiden kasvukerroin v. 2030 mennessä on 1,11. Tosin taajaman läheisyydessä maankäytön muutokset vaikuttavat yleistä kasvukerrointa enemmän liikennemääriin. Liikenneonnettomuuksien osalta tarkasteltiin viiden vuoden aikaväliä 2006 2010. Keltakankaan tasoliittymän vaikutusalueella ei ole sattunut tarkasteluaikana yhtään kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksia on sattunut valtatien 15 varrella liittymän vaikutuspiirissä (/+ 400m) 7 kpl, joista yksi on johtanut loukkaantumiseen. Valtatien 15 keltakankaan liittymän länsihaarassa Kenraalintiellä (mt 353) on sattunut yksi henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus viiden vuoden tarkasteluaikana. Kenraalintiellä on sattunut 2 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta alemman tieverkon liittymissä (Varastosuoran liittymä). Kokonaisuudessaan liikenneonnettomuuksia on sattunut 6 kpl 50 tarkastelumatkalla valtatien 15 liittymästä lähtien. Vt 15 liittymän itäisessä tulosuunnassa (mt 371) liittymän vaikutusalueella on sattunut 1 omaisuusvahinkoihin johtanut onnettomuus viiden vuoden tarkastelujaksolla. Liikenneonnettomuustiheys tarkasteluaikana vt 15 liittymässä vaikutusalueella (/+ 2000) oli 10 hvjo/vuosi/100km joka on hieman alhaisempi kuin Suomen valtateillä keskimäärin vuonna 2009. Vt 15 liikennemäärät huomioiden onnettomuuksia sattui 4,4 hvjo/10ilj. ajoneuvokm/vuosi, mikä on hieman alhaisempi kuin valtakunnan pääteiden keskiarvo vuonna 2009. Sekä onnettomuusasteen että tiheyden osalta on kuitenkin huomioitava, että näin lyhyellä tarkastelutieosalla satunnaisvaihtelu vaikuttaa vielä tuloksiin. Liittymäalueella onnettomuudet sattuivat yleensä ajoneuvon kääntyessä tai ajaessa risteävää ajosuuntaa päin. Valtatiellä 15 liittymäalueen kohdalla (/+ 2000m) ei ole sattunut kohtaamisonnettomuuksia. Keltakankaan liittymässä ja sen lähialueella toteutettiin liikennelaskennat marraskuussa 2010. Laskentapäiviä olivat tiistai ja keskiviikko 910.11.2010. Laskennat tehtiin ilta ja aamuruuhkan aikaan. Tarkastelussa olivat Varastosuoran ja Kenraalintien liittymä, nykyinen Chuoltamon liittymä, valtatien 15 ja Kenraalintien tasoliittymä sekä Ekokaaren ja Kenraalintien Tliittymä (kuva 3).
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 6(14) Liikenne yksikkö Kuva 3 Kenraalintien ja Kotkan valtatien liittymä alue. Tarkasteltavat liittymät on ympyröity ja numeroitu. (pohjakartta: Google 2010) Nykytilatarkastelussa otetaan huomioon neljän liittymän osalta liikennemäärä, palvelutaso, pysähdysviive ja jonopituudet. Nykytilan aamun ruuhkatunnin tarkastelussa palvelutaso oli hyvä tai erinomainen liittymissä 1,2 ja 4. Kenraalintien ja Kotkan valtatien liittymässä on tyydyttävä palvelutaso itä ja länsisuunnissa. Tämä johtuu valtatien 15 suuresta liikennemäärästä, joka viivästyttää Kenraalintien suuntaista liikennettä. Näissä suunnissa esiintyy myös jonoutumista, joka ei kuitenkaan aiheuta pitkää viivettä. Myös varastosuoran ja Kenraalintien liittymän eteläsuunnassa esiintyy myös hieman jonoutumista (Ks. Liite 1). Illan ruuhkatunnin liikennemäärät ovat hieman suuremmat kuin aamulla. Tämä aiheuttaa jonoutumista ja palvelutason laskua lähinnä Kenraalintien suunnasta vt 15 liittymässä. Itä ja länsisuunnan palvelutaso laski aamuun verrattuna ja oli lännestä Kenraalintietä tulevilla luokkaa F. Laskennalliset jonopituudet olivat lännestä Kenraalintieltä noin 42 metriä, tosin jonopituudet ovat tällä kuormitusasteella herkkiä pienillekin hetkellisille muutoksille (Ks. liite 2). Kenraalintien ja vt 15 nykyinen liittymä kestää kausivaihtelu huomioiden vain noin 20 % kasvun, ennen kuin Kenraalintien tulosuunnan kapasiteetti ylittyy laskennallisesti. Jo tätä ennen jonopituudet kasvavat merkittävästi. 5 Eritasoliittymän ja uusien järjestelyiden toimivuustarkastelu Tilannetta on tarkasteltu aluksi nykyisellä liikennemäärällä ja sen jälkeen on tutkittu ennusteen mukaisen liikennemäärän vaikutusta. Lisäksi on tehty herkkyystarkastelu, jossa liikennemääriä on kasvatettu. Liittymä 1. Varastosuoran ja Kenraalintien liittymä pysyy rakenteellisesti ennallaan. Chuoltamon liittymä on poistettu ja tontille ajo suoritetaan ainoastaan Varastosuoran kautta. Liittymät 2. ja 3. ovat eritasoliittymän ramppien liittymiä Kenraalintielle. Liittymä 4. Ekokaaren ja Matarojantien liittymä muutetaan nelihaaraiseksi. Tosin pohjoinen tulosuunta on yksityistie.
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 7(14) Liikenne yksikkö Kuva 4. Tarkasteltavien liittymien numerointi. Liittymät on merkitty punaisilla ympyröillä. Nykyisellä liikennemäärällä Keltakankaan liittymän muuttaminen eritasoliittymäksi saisi alueen liikenteen toimimaan erittäin hyvin. Kaikkien liittymien 14 palvelutasot olisivat hyviä tai erinomaisia. Varastosuoran ja Kenraalintien liittymän etelä suunnassa ilmenee hieman jonoutumista, joka ei kuitenkaan vaikuta suuresti pysähtymisviiveeseen (Ks. liite 3). Vaikka liikennemäärät kasvavat illan ruuhkatuntina, palvelutasot pysyvät samana verrattuna aamuun. Varastosuoran eteläsuunnasta saapuville on vasemmalle kääntymiskaista, kääntymäsuuntien muutos vähentää jonoutumista vaikka liikennemäärät kasvavatkin (Ks. Liite 4). Taulukossa 5 (Liite 5) käytetään maankäytön vaikutuskertoimena 1,5 ja paikallisten maantieosuuksien liikennemäärä kasvukerrointa 1,15. Taulukossa tarkastellaan iltaliikennettä, koska liikennemäärät ovat silloin suurempia. Liikennemäärien lisääntyessä suurin jonoutuminen tapahtuu Varastosuoran ja Kenraalitien liittymässä etelän suunnasta tultaessa. Liittymän pysähdysviiveet eivät kuitenkaan ole merkittävät ja palvelutaso riittää liittymän toimivuuden kannalta. Liittymä voidaan tarvittaessa muuttaa kiertoliittymäksi ilman mitään liikenteellisiä ongelmia. Uuden vt 15 Keltakankaan eritasoliittymän ramppien palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Liittymä kestää suurempiakin liikennemäärän lisäyksiä. Liittymistä on tarkasteltu ramppien ja Kenraalintien yhdyskohtia Tliittyminä. Jos toteutuksessa käytetään kiihdytyskaistoja, palvelutaso nousee hieman ja pysyy erittäin hyvänä. Matarojantien ja Ekokaaren liittymässä etelän suunnasta saapuville voi aiheutua hieman viivettä, mutta palvelutaso säilyy kuitenkin hyvänä tai erittäin hyvänä (palvelutaso tai ).
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 8(14) Liikenne yksikkö 6 Turvallisuus 6.1 Toimenpiteiden vaikutus 6.2 Työmaaaikaiset järjestelyt 7 Johtopäätökset VTT:n Tarva ohjelmiston mukaan eritasoliittymän toteuttaminen valtatielle 15 Keltakankaan liittymään vähentää henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia vuositasolla 41 % ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 52 % (alustava luku, laskettu v. 2010). Kevyen liikenteen tarpeet on otettava huomioon Keltakankaan liittymän työmaan aikaisissa järjestelyissä. Nykytilanteessa kevytliikenne kulkee pientareilla. Väliaikaisissa järjestelyissä tulee osoittaa turvallinen kulku suojaamattomalle liikenteelle itälänsi suunnassa. Työmaan aikaiset kiertotiet ja väliaikaiset kaistajärjestelyt eivät saa aiheuttaa suurta haittaa tai turvallisuusriskiä lähiseudun asukkaille tai bussipysäkkien käyttäjille. Kiertoteille tullee olla asianmukaiset opasteet ja kaistoilla johdonmukaiset maalaukset. Valtatien 15 Keltakankaan liittymän nykyisten järjestelyiden kapasiteetti ei ole riittävä enää kovin pitkälle tulevaisuudessa. Nykyisellään illan ruuhkatunnin palvelutaso Kenraalintietä lännestä saavuttaessa on erittäin huono (F) ja idästä saavuttaessa välttävä (D). Liittymän välityskyky sallii enää vain 20 % kasvun alemmalta tieverkolta. Lisäksi lähialueen maankäyttöhankkeet lisäävät raskaan liikenteen määrää liittymässä. Eritasoliittymä parantaa liittymän palvelutasoa ja turvallisuutta. Eritasoliittymän ehdotettujen ratkaisujen välityskyky on riittävä, vaikka liikennemäärät kasvaisivat 50 % ennusteen mukaisesta. Liikenteen välitysongelmia ei ilmennyt muissa tarkastelualueen liittymissä. Varastosuoraa etelästä saapuvalla suunnalla ilmenee jonoutumista simulaation perusteella, johtuen ennustekertoimien varmuusvarasta. Liittymä toimii kuitenkin tyydyttävällä palvelutasolla. Varastosuoran ja Kenraalintie palvelutasoa voidaan parantaa rakentamalla liittymä kiertoliittymäksi. Toimenpiteen takia palvelutaso nousee hyvään (luokka ). Toimenpide parantaa liittymän kapasiteettia, joka on huomioitava alueen maankäytön mahdollisesti lisääntyessä. Valtatien 15 liikennemäärät (KVL) tulevat pysymään ennusteiden mukaan tasolla, jossa ohituskaistatien kapasiteetti on riittävä. Ohituskaistatien kapasiteetti alkaa loppua vasta tasolla 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tarvittaessa valtatiellä voidaan siis säilyttää 1+1 kaistaisia osuuksia ilman merkittävää haittaa liikenteelle.
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 9(14) Liikenne yksikkö FCG Finnish Consulting Group Oy Laatinut: Matti Kiljunen Toimialapäällikkö, DI Mika Tuominen Suunnitteluavustaja, Tekn. yo
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 10(14) Liikenne yksikkö Liite 1 Taulukko 2 nykytilanne aamu Palvelutaso, odotusaika ja jonopituus Idästä Lännestä Etelästä Pohjoisesta Liittymä 1. (Varastosuora X Kenraalintie) 172 palvelutaso viive jonopituus 11 m 130 < 1 134 < 22 m 26 < 13 m Liittymä 2. (Nykyinen C:n liittymä) 144 palvelutaso viive jonopituus < 121 < 17 < 8 m Liittymä 3. (VT 15 X Kenraalintie) 83 palvelutaso C viive < 15 s jonopituus< 26 m 134 D < 39 m 472 < 1 142 < 13 (L) Liittymä 4. (Tliittymä Elokaari, Matarojantie) 72 palvelutaso viive jonopituus< 1 26 < 1 4 < 1
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 11(14) Liikenne yksikkö Liite 2 Taulukko 3 nykytilanne ilta Palvelutaso, odotusaika ja jonopituus Idästä Lännestä Etelästä Pohjoisesta Liittymä 1. (Varastosuora X Kenraalintie) 134 palvelutaso viive 130 134 26 jonopituus < 0m < 11 m < 26 m < 8 m Liittymä 2. (Nykyinen C:n liittymä) 184 palvelutaso viive 183 15 jonopituus< 8 m < < Liittymä 3. (VT 15 X Kenraalintie) 87 palvelutaso D 182 F 182 428 viive < 15 s < 27 s < 8 jonopituus < 22 m < 42 m <17 m < 8 Liittymä 4. (Tliittymä Elokaari, Matarojantie) 72 palvelutaso viive jonopituus < 1 26 < 1 5 < 8 m
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 12(14) Liikenne yksikkö Liite 3 Taulukko 4 uudet järjestely nykyisillä liikennemäärillä (aamu). Palvelutaso, odotusaika ja jonopituus Idästä Lännestä Etelästä Pohjoisesta Liittymä 1. (Varastosuora X Kenraalintie) 133 palvelutaso 117 74 16 viive jonopituus < 16m 22 m < 8 m Liittymä 2. VT 15 ramppi (länsipuoli) 75 palvelutaso 81 111 viive jonopituus < 11 m Liittymä 3. VT 15 ramppi (itäpuoli) 82 palvelutaso 113 30 viive jonopituus < 8 m < 18 m Liittymä 4. (Matarojantien X Ekokaaren liittymä) 74 palvelutaso viive 31 5 3 jonopituus
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 13(14) Liikenne yksikkö Liite 4 Taulukko 5 uudet järjestelyt nykyisillä liikennemäärillä (ilta). Palvelutaso, odotusaika ja jonopituus Idästä Lännestä Etelästä Pohjoisesta Liittymä 1. (Varastosuora X Kenraalintie) 177 palvelutaso viive < 8s jonopituus < 8m 130 < 6 m 146 < 14 m 28 Liittymä 2. VT 1Huipputunnin liik. ramppi (länsipuoli) määrä 178 palvelutaso viive jonopituus 182 77 < 1 Liittymä 3. VT 15 ramppi (itäpuoli) Huipputunnin liik. määrä 87 palvelutaso viive jonopituus 7 m 169 < 15 m 71 < 14 m Liittymä 4. (Matarojantien X Ekokaaren liittymä) Huipputunnin liik. määrä 74 palvelutaso viive jonopituus 31 4 3
FCG Finnish Consulting Group Oy KaakkoisSuomen ELYkeskus 14(14) Liikenne yksikkö Liite 5 Taulukko 6 uudet järjestelyt liikenneennusteilla. Palvelutaso, odotusaika ja jonopituus Idästä Lännestä Etelästä Pohjoisesta Liittymä 1. (Varastosuora X Kenraalintie) Huipputunnin liik. määrä 268 ajon/h palvelutaso viive <8s jonopituus < 13 m 196 < 31 m 220 C < 46 m 38 < 15 m Liittymä 2. VT 15 ramppi (länsipuoli) 238 palvelutaso viive jonopituus 272 < 12 m 116 < 15 m Liittymä 3. VT 15 ramppi (itäpuoli) 131 palvelutaso viive jonopituus < 1 254 < 13 m 107 0 s < 14 m Liittymä 4. (Matarojantien X Ekokaaren liittymä) 111 palvelutaso viive jonopituus 10 < m 48 9 <15 s < 1 6