Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Samankaltaiset tiedostot
Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Horisontti

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Espanjan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9

Eurooppalainen kielisalkku

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Lahden perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 muutokset ja täydennykset koskien A1 kielen opetusta vuosiluokilla Lahden kaupunki

Opetussuunnitelman perusteiden päälinjaukset

Kielikasvatus ja OPS2016

Kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvät asiakokonaisuudet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin ja kieltenopetuksen tehtävään

Nakkilan kunnan opetussuunnitelma vuosiluokkien 1-2 A1 kielen osalta

Kielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki

Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan

Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1-2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen erityisenä tehtävänä on

Go for it! ja OPS 2016

RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9

SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Arkistot ja kouluopetus

ENGLANNIN KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 3-6

:Opetussuunnitelman perusteiden yleiset osuudet kielten näkökulmasta

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1)

Kieliohjelma Atalan koulussa

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

VENÄJÄN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9

AINEKOHTAINEN OPS/RUOTSI B1-oppimäärä

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa

Monilukutaito. Marja Tuomi

RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKKA 6

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

VIERAS KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 7-9

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. ympäristön sekä kohdekielen. ja merkityksen. hahmottaminen. päättely. aineiston löytäminen

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

TOINEN KOTIMAINEN KIELI KIELIKASVATUS

5.4 Toinen kotimainen kieli

TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET

Kaikki varhentavat 2020

TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET

SAKSAN KIELI, B2 OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8 9

Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa

VIERAAT KIELET KIELIKASVATUS

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

6.2 Toinen kotimainen kieli

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

AINEKOHTAINEN OPS/RUOTSI 7 9

Yläkoulujen lukkarityöpaja

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

VIERAAT KIELET

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lukuvuosiarvioinnin tukimateriaali. Kielet vuosiluokat 3-6: A1 englanti, A2 ruotsi, saksa, ranska, B1 ruotsi

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä Anna-Kaisa Mustaparta

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

T4 ohjata oppilasta löytämään kohdekielistä aineistoa S1 L2, l3

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön. (omat kommentit sinisellä) Mustaparta maahanmuuttajien tukeminen

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

Aikuisten perusopetus

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Kaikille kieliä keväästä 2020 Vl:n 1-2 A1-kielen opsperusteiden. Jyväskylä

Arviointi äidinkielen, S2:n ja. opetussuunnitelmien perusteissa,

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

Transkriptio:

Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus

Tavoitteet, sisällöt ja arviointi Tavoitepainotteinen ops, sisältöjä on karsittu Tavoitteet on kuvattu opettajan ja oppilaan toimintana Sisällöt on ilmaistu kokonaisin lausein, ei sanarimpsua Yhteen sisältöalueeseen (S-merkinnät) voi kohdistua useita tavoitteita Jokaiselle tavoitteelle on määritelty arvioinnin kohde ja jokaista tavoitetta vastaa arvosanan 8 edellyttämä osaamisen kuvaus Tavoitteet ovat yhteydessä laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin (L-merkinnät)

Tavoite N: Miten opettaja toimii eri vuosiluokilla, jotta oppilas voi saavuttaa tavoitteen N vuosiluokkaan 6/9 mennessä Tavoitteet, sisällöt, arviointi OPS:n yleiset osat Arviointi vuosiluokkien 6 ja 9 lopussa suhteessa jokaiseen tavoitteeseen Mitä sisältöjä valitaan kullekin vuosiluokalle? Myös koulukohtaisia sisältöjä? Jätetään myös tilaa yhdessä sovittaville sisällöille. Työtavat ja opp.ympäristöt Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

Kielikasvatus Kaikkia kieliaineita (äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimääriä, toista kotimaista ja vieraita kieliä) ja jossain määrin muitakin oppiaineita yhdistävä kokonaisuus Kuvaa kielen ja kielten keskeistä roolia kaikessa oppimisessa: ei ole itsestään selvää, että opetuksessa käytetty kieli on kaikille ymmärrettävää Tarvitaan kielitietoista koulua Kielikasvatus nostaa näkyviin niin kotona, koulussa kuin lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa käytetyt kielet ja kaiken kielitaidon arvon

Jako vuosiluokkakokonaisuuksiin Perusteet jakautuvat vuosiluokkakokonaisuuksiin: vuosiluokat 1 2, vuosiluokat 3 6 ja vuosiluokat 7 9 Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kuvaukset vuosiluokilla 1 2 ovat hyvin suppeat, koska opetus useimmiten alkaa vasta 3. vuosiluokalla Jokaisen vuosiluokkakokonaisuuden alussa on lyhyt kuvaus siirtymävaiheen piirteistä sekä laaja-alaisen oppimisen kuvaukset sovellettuna ko. vuosiluokille

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (ennen: Kulttuuritaidot) Lähtökohtana ajatus, että jokainen kasvaa omista lähtökohdistaan monikieliseksi ja jokaisen identiteettiin sisältyy erilaisia, muuttuvia kerrostumia Itsen ja lähiympäristön (koti, suku, koulu, lähialue) moninaisuuden tunnistaminen ensin, vähitellen laajentaminen Kieli kulttuuri Oivalluksia kielistä ja kielikunnista, kielten liikkumisesta, sanojen lainautumisesta, kielellisen päättelykyvyn kehittämistä Kielihistoriallinen ja -sosiologinen ulottuvuus: miten englannista tuli globaalin kommunikaation kieli, miksi ranskaa tai espanjaa puhutaan eri puolilla maailmaa, miksi venäjää puhutaan laajalti Venäjän ulkopuolella, miten Ruotsi ja ruotsin kieli liittyvät Suomen historiaan, jne.

Kielenopiskelutaidot (ennen: Opiskelustrategiat) Autonomian ja itseohjautuvuuden kehittyminen tavoitteena Toiminta ryhmässä, yhteistyö, avoin ilmapiiri Tietoisuus tavoitteista ja omien tavoitteiden asettaminen Hyvin opiskelutottumusten hankkiminen, uskallus puhua, vaikka virheitä tuleekin Oppimisen reflektointi Elinikäisten kielenopiskeluvalmiuksien kehittyminen Vuosiluokilla 3 6 kehittyy tietoisuus tavoitteista ja omien tavoitteiden asettaminen sekä toiminta ryhmässä ja kielenopiskelutottumusten vakiintuminen. Vuosiluokilla 7 9 opetellaan edelleen asettamaan omia tavoitteita, tekemään yhteistyötä ja reflektoimaan omaa oppimista. Samalla orientoidutaan elinikäiseen kielten opiskeluun.

Kehittyvä kielitaito (ennen: Kielitaito) Ei jakoa tilanteisiin, aihepiireihin ja rakenteisiin Aiheet kuvattu väljästi, sovitaan myös yhdessä, tilaa merkityksellisyyden kokemuksille ja ajankohtaisuudelle Pyrkimys kohti luonnollista ja nykyistä monipuolisempaa tekstimaailmaa Asiatekstejä (kertovia tai kuvaavia, ohjaavia, kantaa ottavia ja pohtivia) sekä fiktiivisiä tekstejä (kertomus, näytelmä, loru, sanoitus, sarjakuva, elokuva, nonsense-teksti ) Erilaiset kielenkäyttötarkoitukset mukaan (asiatietojen antaminen ja kysyminen, oman suhtautumisen ja tunteiden ilmaiseminen, asiointi, sosiaaliset käytänteet, viestinnän säätely ) Tekstejä etsitään ympäristöstä, myös video- ja audiotallenteita, yms. Myös ääntämisen opettaminen ja oppiminen mukana

Kehittyvän kielitaidon tasot A1.1 C1.1 Taito toimia vuorovaikutuksessa Tekstien tulkinta- taidot Tekstien tuottamistaidot Vuoro- vaikutustaito erilaisissa tilanteissa Viestintästrategioiden käyttö Viestinnän kulttuu- rinen sopivuus

Muutoksia taitotasokuvauksissa Uusi otsikko: Kehittyvän kielitaidon asteikko 2014 Tekstin käsitteen muutos: ei jakoa puhuttuun ja kirjoitettuun kielimuotoon, kaikki on tekstiä Vuorovaikutustaitojen kehityksen kuvaus omana alueenaan: vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa, viestintästrategiat ja viestinnän kulttuurinen sopivuus Osaamista ei kuvata negatiivisin ilmauksin Joissakin oppimäärissä tavoitetasoa on nostettu vuoden 2004 perusteista (A-englanti, A-finska ja äidinkielenomainen finska, B2-kieli). Toisissa tasoa on laskettu (B1-ruotsi ja B1-finska, äidinkielenomainen ruotsi ja finska). Muutokset perustuvat oppimistulosten arviointeihin.

Oppimisympäristö ja työtavat: keskeistä kielissä Viestintä tunnilla keskiöön, parityö, pienryhmätyö vallitsevina työmuotoina, lyhyitä opettajajohtoisia tuokioita => Opettajalta vapautuu aikaa ohjaukseen Leikillisyys/Pelillisyys, draama, musiikki mukaan Etsitään yhdessä kiinnostavia tekstejä (huom! Laaja tekstikäsitys!), teksteistä hankitaan tietoa, tekstejä jaetaan ja julkaistaan Opetellaan ottamaan vastuuta omasta opiskelusta ja arvioimaan omaa edistymistä esim. Kielisalkun avulla (Koti)kansainvälisyyttä mukaan Opettajien yhteistyö yli kielirajojen ja oppiainerajojen

http://kielisalkku.edu.fi/fi

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki Kielissä uutta huomionarvoista koulun ulkopuolella opitun kielitaidon havaitseminen ja nopeasti edistyvien tukeminen

Oppilaan oppimisen arviointi Oppimista tukeva arviointi tärkeää, jotta oppilaan autonomia voi kasvaa Arvioinnin monipuolistuminen tavoitteena, formatiivinen arviointi, eri kielitaidon osa-alueet mukaan Arvioidaan myös muuta kuin kielitaitoa: kielenopiskelutaitoja sekä kasvua kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen

Uusia käsitteitä Autenttisuus = kielen ja tehtävien merkityksellisyys oppilaille Kompensaatio = asian ilmaiseminen toisin, ellei tunne sanaa Kotikansainvälisyys = kotimaassa tapahtuvat koulujen kansainvälistyminen Laaja-alainen tekstikäsitys = kaikki on tekstiä: puhe ja kirjoitus, kuultu ja luettu (myös esim. videot)

Iloa ja intoa kielten opetussuunnitelmatyöhön!