TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET
|
|
- Jutta Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOINEN KOTIMAINEN KIELI KIELIKASVATUS Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä. Oppilas oppii tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Oppilasta ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Oppilasta ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä. TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET Oppilaan opinto-ohjelmaan tulee kuulua vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä toisen tulee olla toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toisen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaalle valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä. Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi oppimäärää: äidinkielenomainen suomi ja ruotsi, ruotsin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä sekä ruotsin ja suomen keskipitkä eli B1-oppimäärä. Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin, saamen ja vieraan kielen pitkät eli A-oppimäärät, vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraan kielen, saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät. Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille, joille ei ole kielikohtaista oppimääräkuvausta. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii tällöin perusteiden pohjalta kielikohtaisen sovelluksen. Perusteissa määritelty karttuvan kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin kieliin opetuksen järjestäjä tai koulu laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Pitkiä A-oppimääriä voidaan opettaa myös valinnaisina ja vapaaehtoisina kielinä, jolloin tuntimäärä on pienempi. Kunkin A-oppimäärän kohdalla on mainittu, mistä sisältöjä voidaan tarpeen mukaan karsia.
2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI/SUOMI Oppiaineen tehtävä Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja - kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle. Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja johdatusta kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa vahvistetaan tarjoamalla mahdollisuuksia valita itseä kiinnostavia tekstejä ja työtapoja. Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen.
3 Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä. Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilas osaa myös hakea osaamillaan kielillä tietoa. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI, A-OPPIMÄÄRÄ Vuosiluokilla 3 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi vähintään kahden muun kielen opetusta. Yhteinen A-kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla, B1-kieli viimeistään 6. vuosiluokalla ja mahdollinen A2-kieli (vapaaehtoinen ja valinnainen pitkä oppimäärä) viimeistään 5. vuosiluokalla. A1- ja A2- oppimäärillä on samat tavoitteet. Koska tunteja on A2-oppimäärässä vähemmän, voidaan joitakin sisältöjä painottaa vähemmän (erityisesti S1, S2, ). A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosiluokille ei ole 6. vuosiluokan nivelvaihetta. Nivelvaiheen puuttumisen takia siihen sovelletaan ainoastaan päättöarvioinnin kriteereitä. Oppiaineen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Opetuksen tavoitteena on Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 virittää oppilaan kiinnostusta lähiympäristön, Suomen ja Pohjoismaiden kielellistä ja kulttuurista runsautta kohtaan sekä suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat, jne.) T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä Kielenopiskelutaidot T4 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T5 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T6 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta S1, S2 L2 S1, S2 L2 Laajaalainen osaaminen S1, S2 L1, L4 L1, L7 L6 S4, S5 L2, L4 T7 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia S4, S5 L2, L4
4 viestinnän keinoja T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T9 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä hyvää ja ymmärrettävää ääntämistä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen S4, S5 L2 S4, S5 L4 S4, S5 L4 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN S1: Tutustutaan ruotsin ja muiden pohjoismaisten kielten ja kulttuurien piirteisiin ja sukulaisuussuhteisiin. Havainnoidaan suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroja (tukiaineistoa). Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. S2: Hankitaan tietoa ja keskustellaan Suomen kansalliskielistä ja vähemmistökielistä sekä niiden merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Kiinnitetään huomiota siihen, mikä on yhteistä kaikille kielille ja miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteissa. KIELENOPISKELUTAIDOT : Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Ohjataan oppilasta huomaamaan ruotsin kieli ympärillään. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa. KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ S4: Opetellaan löytämään ruotsinkielistä aineistoa. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on kiinnostus ja ajankohtaisuus, näkökulmana minä ja me Suomessa ja Ruotsissa (tukiaineisto). Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia (tukiaineisto). Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä (tukiaineistoon ehdotuksia teksteiksi). S5: Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti puhumista ja ääntämistä. Verrataan toisiinsa ruotsin kielen äänne- ja kirjoitusasua. (tukiaineistoa) Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6 Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja - välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se on mahdollista.
5 Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille. Oppiaineen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Ruotsin kielen sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin kielen valtakunnallisia arviointikriteereitä. Arviointikriteerejä voidaan myös hyödyntää alempien vuosiluokkien arvioinnissa. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin ja se kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin, joita ovat kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen, kielenopiskelutaidot sekä karttuva kielitaito. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Harjoitus- ja arviointitehtävien tulee olla luonteeltaan kannustavia ja antaa oppilaille mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 virittää oppilaan kiinnostusta lähiympäristön, Suomen ja Pohjoismaiden kielellistä ja kulttuurista runsautta kohtaan sekä suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kielija kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa S1, S2 ruotsin kielen merkityksen ymmärtäminen S1, S2 Kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden arvostaminen Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas tietää, miksi Suomessa puhutaan ruotsia ja tuntee Pohjoismaiden kielellistä monimuotoisuutta. ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena
6 tavat, jne.) T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä Kielenopiskelutaidot T4 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T5 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T6 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta T7 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja (tukiaineisto) T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä S1, S2 Kielitajun kehittyminen Oppilas tietää, että kielet ovat viestintäjärjestelmiä, jotka ilmaisevat pääpiirteissään samankaltaisia asioita, mutta erilaisin ilmenemismuodoin. Oppilas osaa päätellä jonkin verran merkityksiä myös kielistä, joita ei ole opiskellut. Yhteisvastuu opiskelussa Oppilas rohkaisee muita antamallaan palautteella ja osallistuu vastuullisesti yhteisiin opiskelutilanteisiin. Omien kielenopiskelutavoitteiden asettaminen ja omien vahvuuksien löytäminen S4, S5 Vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa S4, S5 tehokkaiden viestintästrategioiden käyttö S4, S5 viestinnän kulttuurinen asianmukaisuus Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen, harjaannuttaa ja arvioi taitojaan Taitotaso A1 (alkeistaso) T6 T8 Oppilas selviytyy muutamista yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista käyttäen harjoiteltuja, vakiintuneita ilmauksia. Oppilas osaa hyödyntää erilaisia apukeinoja viestinnässä sekä ilmaista, ymmärtääkö viestin ja pyytää tarvittaessa hidastamista tai selvennystä. Oppilas osaa esim. tervehtiä, hyvästellä, kiittää, esittää joitakin rutiininomaisia kysymyksiä ja vastata niihin. Taitotaso A1.3 T9
7 T9 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä hyvää ja ymmärrettävää ääntämistä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen S4, S5 tekstien tulkintataidot Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää tekstiä ja hidasta puhetta. Taitotaso A1.2 T10 S4, S5 tekstien tuottamistaidot Oppilas osaa kertoa perusasioita itsestään tuttuja ilmaisuja käyttäen. Oppilas ääntää ymmärrettävästi harjoitellut ilmaisut. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI, B1-OPPIMÄÄRÄ Vuosiluokilla 3 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi vähintään kahden muun kielen opetusta. Yhteinen A-kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla, B1-kieli viimeistään 6. vuosiluokalla ja mahdollinen A2-kieli (vapaaehtoinen ja valinnainen pitkä oppimäärä) viimeistään 5. vuosiluokalla. Oppiaineen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Opetuksen tavoitteena on Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 tukea oppilasta hänen monikielisen osaamisensa kasvattamisessa ja arvostamisessa, auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien opiskelemiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan Suomen ja Ruotsin historiallisia ja kulttuurisia yhtymäkohtia sekä tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä Kieltenopiskelutaidot T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa opiskeluilmapiirissä sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan T4 rohkaista oppilaita näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsinkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja S1 Laajaalainen osaaminen L2, L4 S1, S2 L2 S2 L1, L3 S2, L3, L5 hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella monipuolisesti L4
8 pääasiassa suullista viestintää vuorovaikutustilanteissa Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T6 ohjata oppilaita tulkitsemaan erityyppisiä tekstejä L4 Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T8 ohjata oppilaita harjoittelemaan arkipäiväisiin tilanteisiin L4 liittyvien tekstien tuottamista T9 ohjata oppilasta harjoittelemaan ääntämistä tavoitteena mahdollisimman ymmärrettävä ja luonteva puhe L4 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN S1: Tarkastellaan ja verrataan ruotsin kielen ja entuudestaan tuttujen kielten tärkeimpiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Tutustutaan kielen näkökulmasta Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan ja kulttuuriin. KIELENOPISKELUTAIDOT S2: Asetetaan tavoitteita ja suunnitellaan toimintaa yhdessä. Selvitetään, missä ruotsin taitoa tarvitaan ja missä sitä voi käyttää. Opetellaan huomaamaan, miten ruotsin kieli näkyy erilaisissa arkisissa yhteyksissä. KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ : Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä (tukiaineisto) näkökulmana minä ja me Pohjoismaissa. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä (tukiaineistoon tekstiehdotuksia). Opetellaan ruotsin kielen tärkeimmät suomesta poikkeavat foneettiset merkit ja niiden luonteva ääntäminen. Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita, (tukiaineisto kielenkäyttötarkoituksista). Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6 Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja - välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Ruotsin kieltä käytetään aina kun se on mahdollista. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai ruotsin kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.
9 Oppiaineen arviointi vuosiluokilla 3-6 Ruotsin kielen sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin kielen valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin, joita ovat kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen, kielenopiskelutaidot sekä karttuva kielitaito. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 tukea oppilasta hänen monikielisen osaamisensa kasvattamisessa ja arvostamisessa, auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien opiskelemiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan Suomen ja Ruotsin historiallisia ja kulttuurisia yhtymäkohtia sekä tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä Kielenopiskelutaidot T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa Sisältöalueet S1 Arvioinnin kohteet oppiaineessa Oppilaan osaamien kielten keskinäissuhteen hahmottaminen S1, S2 Ruotsin kielen aseman tunteminen Suomessa S2 Vastuullisuus ruotsin opiskelussa Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas tietää, missä ruotsia puhutaan ja tietää joitakin sen lähisukukieliä. Oppilas on tietoinen, että suomeen on lainautunut ruotsista paljon sanastoa. Oppilas tietää, miksi Suomessa käytetään ruotsia. Oppilas ottaa vastuuta kieliopinnoistaan sekä osallistuu ryhmän työskentelyyn. Oppilas on halukas harjaannuttamaan ruotsin taitoaan ja arvioimaan sen kehittymistä.
10 opiskeluilmapiirissä sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan T4 rohkaista oppilaita näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsinkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella monipuolisesti pääasiassa suullista viestintää vuorovaikutustilanteissa Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T6 ohjata oppilaita tulkitsemaan erityyppisiä tekstejä Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T7 ohjata oppilaita harjoittelemaan arkipäiväisiin tilanteisiin liittyvien tekstien tuottamista T8 ohjata oppilasta harjoittelemaan ääntämistä tavoitteena mahdollisimman ymmärrettävä puhe S2, Ruotsin kielen käyttöalueiden tunnistaminen omassa elämässä Vuorovaikutustaidot ruotsin kielellä Ruotsinkielisten tekstien tulkintataito Ruotsinkielisten tekstien tuottamistaidot Ääntämisen ymmärrettävyys Oppilas osaa mainita joitakin ruotsin kielen käyttöalueita. Taitotaso: A1 (alkeistaso) T5 Oppilas selviytyy muutamista yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista käyttäen harjoiteltuja, vakiintuneita ilmauksia. Oppilas osaa hyödyntää erilaisia apukeinoja viestinnässä sekä ilmaista, ymmärtääkö viestin ja pyytää tarvittaessa hidastamista tai selvennystä. Oppilas osaa esim. tervehtiä, hyvästellä, kiittää, esittää joitakin rutiininomaisia kysymyksiä ja vastata niihin. Taitotaso A1.2 T6 Ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää tekstiä ja hidasta puhetta. Taitotaso A1.1 T7 T8 Osaa ilmaista itseään hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja vakioilmauksia. Oppilas ääntää ymmärrettävästi harjoitellut idiomaattiset ilmaukset.
11 ÄIDINKIELENOMAINEN RUOTSI -OPPIMÄÄRÄ VALMISTUU MYÖHEMMIN TOINEN KOTIMAINEN KIELI SUOMI, A-OPPIMÄÄRÄ Vuosiluokilla 3 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi vähintään kahden muun kielen opetusta. Yhteinen A-kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla, B1-kieli viimeistään 6. vuosiluokalla ja mahdollinen A2-kieli (vapaaehtoinen ja valinnainen pitkä oppimäärä) viimeistään 5. vuosiluokalla. Eri kielten opettajat avaavat yhdessä kielten maailman moninaisuutta ja kielten sukulaisuussuhteita oppilaille. Suomi A-kielenä opetuksessa oppilaat saavat tietoa kotimaisten kielten merkityksestä pohjoismaisessa yhteistyössä, ja heille tarjotaan tilaisuuksia harjoitella yhteydenpitoa kotimaisilla kielillä. Suomen A1- ja A2- oppimäärillä on samat tavoitteet. Koska tunteja on A2-oppimäärässä vähemmän, voidaan joitakin sisältöjä painottaa vähemmän (erityisesti S1, S2, ). A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosiluokille ei ole 6. Vuosiluokan nivelvaihetta. Nivelvaiheen puuttumisen takia siihen sovelletaan ainoastaan päättöarvioinnin kriteereitä. Oppiaineen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Opetuksen tavoitteena on Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 auttaa oppilasta havaitsemaan ympäristön suomen kieli ja sen kulttuurinen runsaus, virittää kiinnostusta sitä kohtaan, motivoida oppilasta arvostamaan ruotsin ja suomen asemaa kansalliskielinä T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat jne.) T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä Kielenopiskelutaidot T4 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T5 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan suomen kielen taitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T6 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta S1, S2 L2 S1, S2 L2 Laajaalainen osaaminen S1, S2 L1, L4 L1, L7 L6 S4, S5 L2, L4 T7 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia S4, S5 L2, L4
12 viestinnän keinoja T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T9 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen S4, S5 L2 S4, S5 L4 S4, S5 L4 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen S1: Tutustutaan luokassa, koulussa tai ympäristössä puhuttuun suomen kieleen (tukiaineistoa). S2: Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Hankitaan tietoa ja keskustellaan Suomen kansalliskielistä ja vähemmistökielistä sekä niiden merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Kiinnitetään huomiota siihen, mikä on yhteistä kaikille kielille ja miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteissa. Kielenopiskelutaidot : Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Ohjataan oppilasta huomaamaan suomen kieli ympärillään. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa. Karttuva kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä S4: Opetellaan löytämään suomenkielistä aineistoa. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on kiinnostus ja ajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja yhteisömme (tukiaineisto). Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia (tukiaineisto). Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä (tukiaineistoon ehdotuksia teksteiksi). S5: Valitaan tärkeimpiä ääntämisen sekä sana- ja lausepainon, puherytmin ja intonaation harjoitteita. Tavoitteena on mahdollisimman luonteva puhe. Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja - välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat myös ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista.
13 Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Suomen kielen sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää suomen kielen valtakunnallisia arviointikriteereitä. Arviointikriteerejä voidaan myös hyödyntää alempien vuosiluokkien arvioinnissa. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että arvioidaan monin eri tavoin ja se kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin, joita ovat kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen, kielenopiskelutaidot sekä karttuva kielitaito. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 auttaa oppilasta havaitsemaan ympäristön suomen kieli ja sen kulttuurinen runsaus, virittää kiinnostusta sitä kohtaan, motivoida oppilasta arvostamaan ruotsin ja suomen asemaa kansalliskielinä S1, S2 Oman kielitaustan tunteminen ja suomen kielen merkityksen ymmärtäminen Oppilaalla on ymmärrys maailman kielellisestä ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja tietää, miksi Suomessa puhutaan ruotsia ja suomea. T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kielija kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat jne.) S1, S2 Kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden arvostaminen Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena
14 T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä Kielenopiskelutaidot T4 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T5 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan suomen kielen taitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten S1, S2 Kielitajun kehittyminen Yhteisvastuu opiskelussa Omien kielenopiskelutavoitteiden asettaminen ja omien vahvuuksien löytäminen Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa Taitotaso A2 T6 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta S4, S5 vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa T7 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja (tukiaineisto) T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä Taitotaso A2.1 S4, S5 tehokkaiden viestintästrategioiden käyttö S4, S5 viestinnän kulttuurinen asianmukaisuus Oppilas tietää, että kielet ovat viestintäjärjestelmiä, jotka ilmaisevat pääpiirteissään samankaltaisia asioita, mutta erilaisin ilmenemismuodoin. Oppilas osaa päätellä jonkin verran merkityksiä myös kielistä, joita ei ole opiskellut. Oppilas rohkaisee muita antamallaan palautteella ja osallistuu vastuullisesti yhteisiin opiskelutilanteisiin. Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen, harjaannuttaa ja arvioi taitojaan. Oppilas pystyy vaihtamaan ajatuksia ja tietoja tutuista aiheista tutuissa tilanteissa. Oppilas osaa tehdä ehdotuksia ja vastata niihin, ilmaista samanmielisyyttä/erimielisyyttä sekä ymmärtääkö viestin. Oppilas selviytyy suhteellisen hyvin vuorovaikutustilanteissa hyödyntäen erilaisia apukeinoja. Oppilas osaa viestiä kohteliaasti, esimerkiksi puhutella, tervehtiä, hyvästellä, kiittää ja pyytää anteeksi ja reagoida luontevasti vastaavassa tilanteessa.
15 T9 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa S4, S5 tekstien tuottamistaidot Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä A1.3 T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen S4, S5 tekstien tuottamistaidot Oppilas ymmärtää helppoja, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä selkeää puhetta sisältäviä tekstejä. Oppilas pystyy kertomaan itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa. Oppilas ääntää tutut ilmaisut ymmärrettävästi. TOINEN KOTIMAINEN KIELI SUOMI, B1-OPPIMÄÄRÄ Vuosiluokilla 3 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi vähintään kahden muun kielen opetusta. Yhteinen A-kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla, B1-kieli viimeistään 6. vuosiluokalla ja mahdollinen A2-kieli (vapaaehtoinen ja valinnainen pitkä oppimäärä) viimeistään 5. vuosiluokalla. Eri kielten opettajat avaavat yhdessä kielten maailman moninaisuutta ja kielten sukulaisuussuhteita oppilaille. Suomi A-kielenä opetuksessa oppilaat saavat tietoa kotimaisten kielten merkityksestä pohjoismaisessa yhteistyössä, ja heille tarjotaan tilaisuuksia harjoitella yhteydenpitoa kotimaisilla kielillä. Oppiaineen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 tukea oppilasta hänen monikielisen osaamisensa kasvattamisessa ja arvostamisessa, auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien opiskelemiensa kielten keskinäisestä suhteesta sekä havaitsemaan niitä yhdistäviä ja erottavia seikkoja T2 auttaa oppilasta hahmottamaan Suomen ja Ruotsin historiallisia ja kulttuurisia yhtymäkohtia sekä tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä Kielenopiskelutaidot T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa opiskeluilmapiirissä sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan T4 rohkaista oppilasta näkemään suomen taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista suomenkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja S1 S1 Laajaalainen osaaminen L1, L2 L2 S2, L1, L7 S2, L1, L3, L4 hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella monipuolisesti L2
16 pääasiassa suullista ja viestintää ja vuorovaikutustilanteissa Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T6 ohjata oppilaita tulkitsemaan erityyppisiä tekstejä L4, L5, L6 Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T7 ohjata oppilaita harjoittelemaan arkipäiväisiin tilanteisiin L2, L4, L6 liittyvien tekstien tuottamista T8 ohjata oppilasta harjoittelemaan ääntämistä tavoitteena mahdollisimman ymmärrettävä ja luonteva puhe L2, L6 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen S1: Tarkastellaan ja verrataan suomen kielen ja entuudestaan tuttujen kielten tärkeimpiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Tutustutaan kielen näkökulmasta Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan ja kulttuuriin. Kielenopiskelutaidot S2: Asetetaan tavoitteita, suunnitellaan toimintaa yhdessä. Selvitetään, missä suomen kielen taitoa tarvitaan ja missä sitä käytetään. Opetellaan huomaamaan, miten suomen kieli näkyy erilaisissa arkisissa yhteyksissä. Karttuva kielitaito: taito toimia vuorovaikutustilanteissa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä : Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä (tukiaineisto) näkökulmana minä ja me Suomessa. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä (tukiaineiston ehdotuksia). Opetellaan suomen kielen tärkeimmät ruotsista tai muusta äidinkielestä poikkeavat foneettiset merkit ja niiden luonteva ääntäminen. Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita (tukiaineisto kielenkäyttötarkoituksista). Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6 Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja - välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat myös ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Kielenopetuksessa oppilasta ohjataan käyttämään uuden kielen taitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kieltä entuudestaan osaaville oppilaille.
17 Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Suomen kielen sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää suomen kielen valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin ja se kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin, joita ovat kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen, kielenopiskelutaidot sekä karttuva kielitaito. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan osaaminen Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 tukea oppilasta hänen monikielisen osaamisensa kasvattamisessa ja arvostamisessa, auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien opiskelemiensa kielten keskinäisestä suhteesta sekä havaitsemaan niitä yhdistäviä ja erottavia seikkoja S1 Oppilaan osaamien kielten keskinäissuhteen hahmottaminen Oppilas tuntee suomen kielestä ruotsiin lainautunutta sanastoa T2 auttaa oppilasta hahmottamaan Suomen ja Ruotsin historiallisia ja kulttuurisia yhtymäkohtia sekä tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä Kielenopiskelutaidot T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa opiskeluilmapiirissä sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan S1 S2, Suomen kielen aseman tunteminen Suomessa Vastuullisuus suomen opiskelussa Oppilas tietää, miksi Suomessa puhutaan suomea ja ruotsia Oppilas ottaa vastuuta kieliopinnoistaan sekä osallistuu ryhmän työskentelyyn. Oppilas on halukas harjaannuttamaan suomen taitoaan ja arvioimaan sen kehittymistä.
18 T4 rohkaista oppilasta näkemään suomen taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista suomenkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella S2, Suomen kielen käyttöalueiden tunnistaminen omassa elämässä Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa Taitotaso: A1 (alkeistaso) T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella monipuolisesti pääasiassa suullista ja viestintää ja vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaidot suomen kielellä Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä Taitotaso: A1.2 T6 ohjata oppilaita tulkitsemaan erityyppisiä tekstejä Suomenkielisten tekstien tulkintataito Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä Taitotaso: A1.1 T7 ohjata oppilaita harjoittelemaan arkipäiväisiin tilanteisiin liittyvien tekstien tuottamista T8 ohjata oppilasta harjoittelemaan ääntämistä tavoitteena mahdollisimman ymmärrettävä ja luonteva puhe Suomenkielisten tekstien tuottamistaidot Ääntämisen ymmärrettävyys Oppilas osaa mainita joitakin suomen kielen käyttöalueita Oppilas selviytyy muutamista yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista käyttäen harjoiteltuja, vakiintuneita ilmauksia. Oppilas osaa hyödyntää erilaisia apukeinoja viestinnässä sekä ilmaista, ymmärtääkö viestin ja pyytää tarvittaessa hidastamista tai selvennystä. Oppilas osaa esim. tervehtiä, hyvästellä, kiittää, esittää joitakin rutiininomaisia kysymyksiä ja vastata niihin. Ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää tekstiä ja hidasta puhetta. Osaa ilmaista itseään hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja vakioilmauksia. Oppilas ääntää ymmärrettävästi harjoitellut idiomaattiset ilmaukset ÄIDINKIELENOMAINEN SUOMI -OPPIMÄÄRÄ VALMISTUU MYÖHEMMIN
TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET
VIERAAT KIELET KIELIKASVATUS Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotEspanjan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9
ESPANJA, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten oppilaalla
LisätiedotRUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKKA 6
RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKKA 6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Vuosiluokilla 3-6 Vuosiluokilla 3-6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussa kielessä:
LisätiedotTOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET
1 TOINEN KOTIMAINEN KIELI KIELIKASVATUS Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla.
LisätiedotSchulcurriculum Schwedisch
Schulcurriculum Schwedisch Klassen 6 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 1 Toinen kotimainen
LisätiedotRUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9
RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 Kielten opiskelu Kieli on oppimisen ja ajattelun perusta. Kielikasvatus kuuluu kaikille opettajille ja tukee oppilaan kasvua. Kielen oppimisessa pyritään innostamaan
LisätiedotOppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.
Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit
LisätiedotLukuvuosiarvioinnin tukimateriaali. Kielet vuosiluokat 3-6: A1 englanti, A2 ruotsi, saksa, ranska, B1 ruotsi
Lukuvuosiarvioinnin tukimateriaali Kielet vuosiluokat 3-6: A1 englanti, A2 ruotsi, saksa, ranska, B1 ruotsi Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin Kokkolan perusopetuksessa oppimisen, työskentelyn
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
Lisätiedot13.4.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI KIELIKASVATUS
13.4.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI KIELIKASVATUS Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa ajalla. Se
LisätiedotTOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET
14.4.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI KIELIKASVATUS Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se
LisätiedotTOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET
VIERAAT KIELET KIELIKASVATUS Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotSAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9
SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPS/RUOTSI B1-oppimäärä
AINEKOHTAINEN OPS/RUOTSI B1-oppimäärä Kielten opiskelu Kieli on oppimisen ja ajattelun perusta. Kielikasvatus kuuluu kaikille opettajille ja tukee oppilaan kasvua. Kielen oppimisessa pyritään innostamaan
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
LisätiedotENGLANNIN KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 3-6
ENGLANNIN KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen
LisätiedotT4 ohjata oppilasta löytämään kohdekielistä aineistoa S1 L2, l3
MUU VIERAS KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 3-6 Vuosiluokilla 3 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi opetusta vähintään kahdessa muussa kielessä: yhteisessä A1-kielessä sekä B1- kielessä ja mahdollisesti
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Ruotsi vuosiluokat 6-9
2016 Ruotsi vuosiluokat 6-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Ruotsi vuosiluokat 6-9 Rauman normaalikoulun ruotsin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ruotsin opetuksen
LisätiedotVENÄJÄN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9
VENÄJÄN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotVIERAS KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 7-9
VIERAS KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 7-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPS/RUOTSI 7 9
AINEKOHTAINEN OPS/RUOTSI 7 9 Kielten opiskelu Kieli on oppimisen ja ajattelun perusta. Kielikasvatus kuuluu kaikille opettajille ja tukee oppilaan kasvua. Kielen oppimisessa pyritään innostamaan kielten
LisätiedotSAKSAN KIELI, B2 OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8 9
SAKSAN KIELI, B2 OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8 9 Koska B2 saksa on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, oppilaalla on jo paljon kokemusta kielten opiskelusta. Hän kykenee käyttämään
Lisätiedot13.4.3 VIERAAT KIELET
13.4.3 VIERAAT KIELET Kielikasvatus Kielikasvatusta koskevat tavoitteet sekä toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet on määritelty toisen kotimaisen kielen opetusta koskevassa osuudessa.
LisätiedotVIERAAT KIELET KIELIKASVATUS
14.4.3 VIERAAT KIELET KIELIKASVATUS Kielikasvatusta koskevat tavoitteet sekä toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet on määritelty toisen kotimaisen kielen opetusta koskevassa osuudessa.
LisätiedotLahden perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 muutokset ja täydennykset koskien A1 kielen opetusta vuosiluokilla Lahden kaupunki
Lahden perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 muutokset ja täydennykset koskien A1 kielen opetusta vuosiluokilla 1-2 1.8.2019 2 (9) Sisällys 13 VUOSILUOKAT 1-2... 3 13.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen
LisätiedotTyöpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen
LisätiedotNakkilan kunnan opetussuunnitelma vuosiluokkien 1-2 A1 kielen osalta
Nakkilan kunnan opetussuunnitelma vuosiluokkien 1-2 A1 kielen osalta Sisällys 1. Englanti, A1 oppimäärä... 3 1.1. Oppiaineen tehtävä... 3 1.2. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet A1 kielen opetuksen näkökulmasta
LisätiedotTOINEN KOTIMAINEN KIELI
TOINEN KOTIMAINEN KIELI Kielikasvatus Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu
LisätiedotKasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen TAVOITTEET SISÄLLÖT ARVIOINTI Hyvän osaamisen (8) kriteerit.
Laaja-alainen tavoitteet, sisällöt ja tavoitteisiin perustuvat arviointikriteerit vuosiluokilla 6-9. Laaja-alaisen osaamisen painotukset Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen TAVOITTEET
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotArvioinnin kohteet oppiaineessa. ympäristön sekä kohdekielen. ja merkityksen. hahmottaminen. päättely. aineiston löytäminen
Vieraan kielen A2-oppimäärän arviointiperusteet 4. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten sekä kohtalaista osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa
LisätiedotRANSKAN KIELI, B2 OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8 9
RANSKAN KIELI, B2 OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8 9 B2 ranska on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli ja oppilaalla on jo paljon kokemusta kielten opiskelusta. Hän kykenee käyttämään
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn kehittymistä
A1- ENGLANTI VL.3-9 3.LUOKKA T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä englannin asema globaalin viestinnän kielenä T2 motivoida oppilasta arvostamaan
LisätiedotAutenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa
Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa KV-kevättapaaminen, OPH:n kv-hankkeet Hatanpään lukio Annamari Kajasto, projektisuunnittelija 25.4.2014 Jossain kaupungissa on maailma näytteillä Mitä
LisätiedotPerusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
LisätiedotKIELIKASVATUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI
KIELIKASVATUS Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden
LisätiedotVIERAAT KIELET. Kielikasvatus
VIERAAT KIELET Kielikasvatus Kielikasvatusta koskevat tavoitteet sekä toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opiskelun mahdollisuudet on määritelty toisen kotimaisen kielen opetusta koskevassa osuudessa.
LisätiedotOpetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös
LisätiedotKielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua
Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus Tavoitteet, sisällöt ja arviointi
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
Lisätiedotesi- ja alkuopetuksessa
Varhennettu englanninopetus sekä kieli- ja kulttuurikasvatus: tavoitteet, työtavat ja toteutus esi- ja alkuopetuksessa 2018-2019 Oriveden kielipolku 2018-2019 Tiina Sarisalmi Kielikasvatus esiopetuksen
Lisätiedot:Opetussuunnitelman perusteiden yleiset osuudet kielten näkökulmasta
Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :Opetussuunnitelman perusteiden yleiset osuudet kielten näkökulmasta Infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Kippo Perusopetuksen
LisätiedotTavoitteena laaja- alainen osaaminen
1 Tavoitteena laaja- alainen osaaminen Laaja- alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotKilterin koulussa ruotsin kielen osittainen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen alakoulussa ruotsin
Kilterin koulussa ruotsin kielen osittainen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen alakoulussa ruotsin kielikylpyluokan käyneille oppilaille. Yläkouluun siirryttäessä voidaan kielikylpyluokalle ottaa
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotVuosiluokka 6 sekä vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Oppimäärä: B1 Kieli: ruotsi
sekä vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Oppimäärä: B1 Kieli: ruotsi Oheinen taulukko koskee B1-ruotsin oppimäärää peruskoulussa, joka alkaa vuosiluokalta 6 ja jonka pakollinen oppimäärä päättyy vuosiluokan 8 lopussa.
LisätiedotUudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotOppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1-2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen erityisenä tehtävänä on
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2014 MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET KOSKIEN A1-KIELEN OPETUSTA VUOSILUOKILLA 1 2 13.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1 2 tehtävä Siirtymä
LisätiedotEnglanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1)
Englanti 3. luokka oppilaan kielitietoisuus kehittyy (T1- T4) oppilas tutustuu kielenopiskelun apuneuvoihin ja opiskelumuotoihin (T6, T11) oppilas tutustuu oman työn arviointiin ja suunnitteluun osana
Lisätiedot5.4 Toinen kotimainen kieli
5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen
LisätiedotOulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki
Oulun kielten opetussuunnitelma Kielten opettajien tapaaminen 3.3. ja Eija Ruohomäki In a nutshell jokainen opettaja kielenopettaja kielten opetuksessa painotetaan maailman kielellistä ja kulttuurista
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
TOINEN KOTIMAINEN KIELI SEKÄ VIERAAT KIELET Ruotsin kielen A-oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen
LisätiedotKulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvät asiakokonaisuudet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin ja kieltenopetuksen tehtävään
CULTURA-SÄÄTIÖN SEMINAARI: KULTTUURIKASVATUS JA KIRJALLISUUS VENÄJÄN KIELEN OPETUKSESSA Kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvät asiakokonaisuudet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin ja kieltenopetuksen
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Ranska vuosiluokat 4-9
2016 Ranska vuosiluokat 4-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma A2 kieli ranska vuosiluokat 4-9 Rauman normaalikoulun ranskan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ranskan
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Saksa vuosiluokat 4-9
2016 Saksa vuosiluokat 4-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma A2 kieli saksa vuosiluokat 4-9 Rauman normaalikoulun saksan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden saksan
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotPuolalan koulu tarjoaa kaksikielistä opetusta englannin ja saksan kieliluokilla sekä suomalais-venäläisillä luokilla.
PUOLALAN KOULU MUUTOSEHDOTUKSET: 10.1.2 Suppeampi kaksikielinen opetus Puolalan koulu tarjoaa kaksikielistä opetusta englannin ja saksan kieliluokilla sekä suomalais-venäläisillä luokilla. Opiskelu kieliluokilla
Lisätiedot6.2 Toinen kotimainen kieli
6.2 Toinen kotimainen kieli 6.2.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen
LisätiedotPerusopetusta täydentävän romanikielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
Perusopetusta täydentävän romanikielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän romanikielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
Lisätiedot26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotLIITE 3 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN OPPILAAN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI
LIITE 3 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN OPPILAAN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus
LisätiedotUudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön. (omat kommentit sinisellä) Mustaparta maahanmuuttajien tukeminen
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön (omat kommentit sinisellä) Mustaparta maahanmuuttajien tukeminen Kauppinen sähköiset materiaalit käyttöön, ei itseisarvona vaan lisäarvona, pedagoginen peruste
LisätiedotGo for it! ja OPS 2016
OPS 2016 Go for it! ja OPS 2016 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Laaja-alainen
Lisätiedotkehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotAasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotKielet näkyviin ja kuuluviin
Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotVALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6
VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan
LisätiedotT1 Oppilas ymmärtää lähiympäristönsä ja maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta. T2 Oppilas suhtautuu arvostavasti eri kulttuureihin.
Muu vieras kieli, A-oppimäärä A2-kieli: Tavoitteet luokilla 4-6 4.lk 5.lk 6.lk Oppilas havainnoi lähiympäristönsä kieliä ja kulttuureita. Oppilas suhtautuu arvostavasti omaan ja muiden kieli- ja kulttuuritaustaan.
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi.
LisätiedotPukkilan perusopetuksen opetussuunnitelman muutos ja täydennys (KH )
LIITE 2 17.5.2019 1/7 ALep ROHKEUS LÄHEISYYS SUJUVUUS Pukkilan perusopetuksen opetussuunnitelman muutos ja täydennys (KH 27.5.2019) Muutos lukuun 12. Valinnaisuus perusopetuksessa Perusopetuksen valinnaisten
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotVuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin
LisätiedotKielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille
Paasitorni 24.11.2016 Kielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille Työpaja B, Perusopetus Terhi Seinä, Annamari Kajasto Paasitorni 24.11.2016 Työpajan sisältö 14.30 Alkusanat,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.
1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6
YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden päälinjaukset
Kielikasvatusfoorumi 27.10.2014 Opetussuunnitelman perusteiden päälinjaukset Minna Harmanen Anna-Kaisa Mustaparta Leena Nissilä Kielikasvatus Yhteinen johdantoteksti Äidinkieli ja kirjallisuus ja sen eri
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
Lisätiedot