PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN YLLÄPIDON PALVELUSOPIMUSTEN KEHITTÄMINEN

PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN YLLÄPIDON PALVELUSOPIMUSTEN KEHITTÄMINEN Minna Koukkula 11.7.2007 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja + Liitteitä Rakennustekniikka Insinöörityö 112 + 18 Suuntautumisvaihtoehto Aika Ympäristö ja yhdyskuntatekniikka 11.07.2007 Työn tilaaja Tiehallinto, Oulun tiepiiri Työn tekijä Minna Koukkula Työn nimi Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimusten kehittäminen Asiasanat päällystettyjen teiden ylläpito, ylläpidon hankinta, palvelusopimus, aluejako, kilpailuttaminen, sopimuskierto Tiehallinto on kehittämässä tienpitoon palvelusopimuksia, koska se on siirtymässä hankintastrategiansa mukaisesti käyttöikä- ja palvelusopimuksiin. Päällysteiden ylläpidossa siirrytään ainakin osittain 5 12 vuotta kestäviin päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksiin (PÄÄLPA). Jokaisen PÄÄLPAn sisältö, kesto ja laajuus päätetään tapauskohtaisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea palvelusopimuksiin liittyvää kehittämistyötä keräämällä informaatiota PÄÄLPAsta. Tässä opinnäytetyössä kerättiin lomakekyselynä näkemyksiä PÄÄLPAn laajuudesta, kestosta, sisällöstä, riskeistä ja kilpailuttamisen onnistumisesta. Kysely lähetettiin tilaajan edustajille sekä PÄÄLPAn kehittämisprojektien tarjouskilpailuista kiinnostuneille palveluntuottajille. Kysely toteutettiin neljässä osassa kehittämisprojektien kilpailuttamisten ja kehittämistyön etenemisen mukaisesti. Palveluntuottajien ja tilaajan edustajien mielestä PÄÄLPAssa on kehittämistä. Kehittämiskohteina nähtiin muun muassa lähtötiedot, tarjouspyyntöasiakirjat sekä PÄÄLPAn kestot ja sisällöt. Tiehallinnon tekemän kehittämistyön ja kyselyiden tulosten pohjalta työstettiin kehittämisehdotus, johon kartoitettiin PÄÄLPAn riskienhallintaa sekä suunniteltiin PÄÄLPAn alustavat aluejaot ja niiden kiertosuunnitelma, joita Tiehallinto voi hyödyntää tarpeidensa mukaisesti. Alustavasti palvelusopimuksia olisi 28 kappaletta, joihin sidottaisiin enintään 50 % päällystettyjen teiden ylläpidon rahoituksesta. Kiertosuunnitelman mukaan PÄÄLPAt käynnistyisivät kokonaisuudessaan vuoteen 2017 mennessä. 2

OULU POLYTECHNIC ABSTRACT Degree programme Thesis Number of pages + enclosures Civil Engineering Graduate Thesis 112 + 18 Line Environmental and Municipal Engineering 11.07.2007 Date Commissioned by Finnish Road Administration, Oulu road region Author Minna Koukkula Thesis title Development of maintenance service contracts for surfaced roads Keywords maintenance of surfaced roads, maintenance procurement, service contract, territorial division, competitive tendering, contract cycle Finnish Road Administration is developing its maintenance service contracts, because it is changing over to contract practice in accordance with its procurement strategy, which is pointing out especially the future service life and maintenance of the roads. In the area of surface maintenance there will be at least a partial changeover to maintenance service contracts for surfaced roads (PÄÄLPA) which are valid for 5 to 12 years. The main purpose of this thesis was to support the development work of service contracts by collecting information about maintenance service contracts for surfaced roads. For this thesis, the views concerning the extent, duration, contents, risks and success of the competitive tendering of PÄÄLPA were collected by a form inquiry. The inquiry was sent to the representatives of customer and to the service providers who were interested in development projects of PÄÄLPA. The inquiry was executed in four parts in accordance with the progress of development work and competitive tendering of the development projects. According to opinions of the service providers and the customer s representatives there is a lot to do for further development. Among other things, the initial information, tender documents and PÄÄLPA durations and contents were seen as potential development objects. A development proposal was worked out on the basis of the results of the development work and inquiries, done by Finnish Road Administration. For this proposal, the risk management, the planned preliminary territorial division and the cycle plan of the PÄÄLPAs were mapped. This proposal can be utilized by Finnish Road Administration according to their needs. The preliminary amount of the service contracts will be 28. Not more than 50% of the financing of the surfaced road service costs should be bound to these contracts. According to the cycle plan the PÄÄLPAs would start entirely by the year 2017. 3

ALKUSANAT Tämä opinnäyte on tehty Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön rakennusosastolla. Työn valvojina toimivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä lehtori Terttu Sipilä, SK-yhtiöt Oy:stä Martti Perälä ja Tiehallinnon Oulun tiepiiristä Keijo Pulkkinen. Kiitos Teille ohjauksesta ja kannustuksesta opinnäytetyöni aikana. Kiitos myös miehelleni, siskolleni ja muulle perheelleni tuestanne työn aikana. Kempele 11.7.2007 Minna Koukkula 4

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ.2 ABSTRACT...3 ALKUSANAT...4 KÄSITTEET...7 1 JOHDANTO...11 2 TIEHALLINNON PALVELUSOPIMUKSET...14 3 PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN YLLÄPIDON PALVELUSOPIMUKSET...19 3.1 Päällystettyjen teiden ylläpidon nykytila...19 3.2 Sisältö ja tehtävät...22 3.2.1 Toteutuksen seuranta ja sopimuksen aikaiset muutokset...27 3.2.2 Hinnoittelu...31 3.3 Riskit...33 3.4 Palvelusopimusmallit...34 4 KEHITTÄMISPROJEKTIT...36 4.1 Betoniteiden ylläpito 2006 2015...36 4.2 HTU pääteiden palvelusopimus 2007 2018...39 4.3 Oulun alueen päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimus 2007 2016...43 5 PALVELUNTUOTTAJIEN KOKEMUKSET KEHITTÄMISPROJEKTEISTA..49 5.1 Palveluntuottajien kokemukset Betoniteiden ylläpidosta 2006 2015...49 5.2 Palveluntuottajien kokemukset HTU pääteiden palvelusopimuksesta 2007 2018...56 5.3 Palveluntuottajien kokemukset Oulun alueen päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksesta 2006 2016...64 5.4 Kooste kyselyiden tuloksista...74 5.5 Johtopäätökset...95 6 YLLÄPIDON PALVELUSOPIMUSTEN KEHITTÄMINEN...98 6.1 Tilaajan näkemys päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimusten kehittämisestä...99 6.2 Kehittämisehdotus...100 6.2.1 Riskienhallinta...101 6.2.2 Aluejako...102 6.2.3 Kiertosuunnitelma...105 7 POHDINTA...107 5

LÄHTEET...109 LIITEET 6

KÄSITTEET Hoito: Hoidolla varmistetaan tiestön päivittäinen liikennöitävyys kaikkina vuorokauden aikoina. Ylläpito: Ylläpitotoimenpiteillä säilytetään tien käyttökelpoisuus ja rakenteellinen kunto. Kunnossapito: Sisältää ylläpidon ja hoidon. (Oulun tiepiirin päällysteiden ylläpidon ja palvelutason selvitys 2004, 9.) Palveluntuottaja: Yleisnimike palveluiden tuottajista ja toimittajista. Palvelusopimus: Kestoltaan useampivuotinen sopimus, jonka aikana palveluntuottaja tuottaa tilaajalle sopimuksen piiriin kuuluvia palveluita. (Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelumalli 2006, 26.) Palvelusopimusten sopimuskierto: Palvelusopimusten sopimuskierrolla tarkoitetaan samaa kuin perinteisten urakoiden urakkakierrolla. Eli alustava kilpailuttamisohjelma useamman vuoden aikajaksolle sisältäen sopimuksittain kilpailuttamisvuoden, sopimuksen keston ja mahdolliset optiovuodet. (Pulkkinen 2007a.) Kunnossapitosuunnitelma: Tiepiirin laatima suunnitelma, jossa määritellään tiepiirin tieverkon suunniteltu laatu- ja palvelutaso. Suunnitelma toimii keskeisenä lähtökohtana hoidon ja ylläpidon hankinnoille sekä ohjaa hankittavien palveluiden laatutasoa. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 11.) Tieverkon ylläpitoluokka: Tieverkon ylläpitoluokat määräytyvät liikennemäärän ja tien toiminnallisen luokan perusteella. Ylläpitoluokkia on seitsemän: Y1a, Y1b, Y1c, Y2a, Y2b, Y3a ja Y3b. (Päällysteiden ylläpidon toimintalinjat 2006, 20.) Palvelutaso: Palvelutaso ohjaa koko tienpidon suunnittelua sekä hankintojen toteutusta. Palvelutasoa voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta. Tienkäyttäjän näkökulma: Palvelutaso kuvaa tienkäyttäjän kokemaa matka- ja kuljetusketjun toimivuutta. Palvelutasotekijöinä ovat tien ominaisuuksien lisäksi kuljettajan ja ajoneuvon ominaisuudet ja ulkoiset tekijät kuten sää. Yhteiskunnan näkökulma: Palvelutaso kuvaa, kuinka sujuva, turvallinen, taloudellinen ja ympäristöystävällinen liikennejärjestelmä kokonaisuu- 7

dessaan on. Palvelutasotekijöinä ovat teknisen ja tienkäyttäjän näkökulmien lisäksi ulkoiset tekijät kuten liikenneturvallisuus. Omistajan näkökulma: Palvelutaso kuvaa tiestön ajo- ja liikenneolosuhteita sekä ylläpidettävyyttä. Palvelutasotekijöitä ovat tien fyysiset ulottuvuudet, kunto ja toiminnallisuus. (Hankinta 2010, tiepidon hankintastrategia 2006, 11.) Palvelutasovaatimus: Tuotteen tai palvelun laatutasoa kuvaava ominaisuus. (Oulun tiepiirin päällysteiden 2004, 9.) Toimivuusvaatimus: Lopputuotteen vaadittu ominaisuus, joka esitetään erittelemättä teknistä ratkaisua. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 11.) Kuntovaatimus: Lopputuotteen kunnolta vaadittu ominaisuus, joka esitetään teknisin ohjein ja määräyksin. Kestävyysvaatimus: Lopputuotteen kestävyydeltä vaadittu ominaisuus, joka esitetään teknisin ohjein ja määräyksin. (Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 2007, 25.) Laatuvaatimus: Tuotteen tai palvelun teknisille ominaisuuksille esitetyt vaatimukset. (Oulun tiepiirin päällysteiden 2004, 9.) Tekninen vaatimus: Tuotteen tai palvelun tekninen vaatimus. (Hoidon ja ylläpidon hankinta 2007, 25.) Kokonaisurakka: Kokonaisurakkaa (KU) käytetään kaikenkokoisissa hankkeissa, kun urakka on tarkkaan määritelty, toimintaympäristössä on runsaasti rajoituksia tai hanke on monen osapuolen yhteinen hanke. Kokonaisurakka on sisääntulon ja oppimisen hankintamalli Tiehallinnon laatuvastuurakentamiseen (LVR). Kokonaisurakassa hanke toteutetaan tilaajan rakennussuunnitelman perusteella. Maksuperusteena on kokonaishinta. ST-malli: ST-malleilla (suunnittele-toteuta) toteutetaan suuria ja keskisuuria sekä pienehköjä hankkeita tai hankenippuja, joista voidaan saada aika- ja/tai kustannusetua urakoitsija- & suunnittelijasynergialla ja innovoinnilla. ST-malli on yleisin Tiehallinnon käyttämä hankintamalli. ST-mallissa hanke toteutetaan tilaajan tiesuunnitelman tai esisuunnitelman perusteella. Maksuperusteena STmallissa on kokonaishinta. ST-mallissa on eri variaatioita: Perusmalli (ST) sisältää rakennussuunnittelun ja rakentamisen sekä normaalin takuuajan. 8

Laaja suunnitteluvastuu (STt) sisältää lisäksi tiesuunnittelun. Pitkässä takuuajassa (ST+) takuuaika on vähintään 10 vuotta. Käyttöikämalli: Käyttöikämalleja käytetään suurten ja keskisuurten hankkeiden toteuttamisessa. Käyttöikämallit mahdollistavat ST-mallien etujen lisäksi toimivuusvaatimuksiin perustuen investointi- ja ylläpitovaiheen toimenpiteiden optimoinnin. Käyttöikämalleja ovat: Käyttöikäsopimus (STY), joka sisältää 10 15 vuoden ylläpitojakson. Elinkaarisopimus (STYH), joka sisältää lisäksi hoidon ja jossa hoito- ja ylläpitojakson pituus on 20 25 vuotta. Elinkaarisopimusta käytetään suurissa hankkeissa. Maksuperusteena käyttöikämalleissa on investoinnin kokonaishinnan lisäksi ylläpidon vuosikustannus käyttöikäsopimuksessa (STY) ja palvelumaksu elinkaarisopimuksessa. (STYH). (Hankinta 2010, tiepidon 2006, 11.) Kumppanuussopimus: Kumppanuussopimus on yhteistoimintaa tukevasta urakkamalli. Kumppanuus on toimintatapa, jossa pääpiirteinä ovat pyrkimys yhteisiin tavoitteisiin, avoimuuteen ja luottamukselliseen ilmapiiriin. Toiminnan jatkuva parantaminen ja oppiminen liittyvät kiinteästi kumppanuusmalliin. Mallin toimivuus edellyttää myös valmiutta hyväksyä jaettu vastuu virheistä. Alliance-hankintamalli: Alliance-hankintamalli on kehitetty kumppanuusmallista. Alliance-hankintamalli menee askeleen pitemmälle perusperiaatteiden soveltamisessa kuin kumppanuusmalli. Käytännön tasolla se tarkoittaa muun muassa sitä, että perustetaan allianssi hyvin varhaisessa vaiheessa ja riskien jakamiseen on selvät periaatteet. (Pulkkinen 2007c.) Kestopäällyste: Asfalttibetoni (AB), teiden päällysteenä käytetty bitumin ja kiviaineksen seos. Sitä käytetään kulutus- ja kantavana kerroksena kohteissa, joissa vaaditaan kestävyyttä. Kevytpäällyste: Pehmeä asfalttibetoni (PAB), erotellaan asfalttibetonista sideainetunkeuman perusteella. Käytännössä pehmeää asfalttibetonia käytetään vähäliikenteisemmillä teillä. PAB -massoja on kahta tyyppiä: PAB-B ja PAB-V. 9

SOP (SIP): Soratien pintauksessa (SOP) ja sirotepintauksessa (SIP) sitomattomalle tai päällystetylle alustalle sideaineella liimattu ohut murskekerros. (Oulun tiepiirin päällysteiden 2004, 9.) Soratien pintauksessa alusta täytyy olla sitomaton tai SOP -pinnattu. SOP -pintausta ei aina luokitella päällysteeksi. Vuorostaan sirotepintaus tehdään päällysteen päälle. Sitä voidaan käyttää, kun halutaan parantaa päällysteen kitka-arvoa. (Päällysteiden suunnittelu 1997, 10 11.) 10

1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyö käsittelee Tiehallinnon päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimusten kehittämistä. Opinnäytetyön käytännön toteutus liittyy palvelusopimusten kehittämisprojektien eli pilottien tarjouskilpailuihin. Nämä kehittämisprojektit tukevat Tiehallinnon hankintastrategiaa, johon Tiehallinto on siirtymässä hoidon, ylläpidon ja investointien hankinnassa. Tiehallinnon tavoite on keskittyä ydinosaamiseensa, parantaa alan taloudellisuutta ja tuottavuutta pitkällä aikavälillä sekä mahdollistaa palveluntuottajien pitkäjänteisen tuotekehittelyn. Tiehallinto onkin siirtymässä perinteisistä hankintamalleista käyttöikäja palvelusopimuksiin, joista tässä vaiheessa kerätään lisää informaatiota. Palvelusopimukset ovat uusi toimintamalli infra-alalla, joten tämän opinnäytteen tuomat lisätiedot ja kehittämisehdotukset päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksista ovat tarpeellisia alalla toimijoille. Tiehallinnon palvelusopimuksiin sisältyvät sopimuskohteen kunnon ja tilan hallinta, tarvittavien toimenpiteiden ohjelmointi sekä toimenpiteiden toteutus toimintavaatimusten mukaisesti. Vuona 2007 Tiehallinnon palvelusopimuksia oli kuutta eri tyyppiä. Ne ovat Hoidon palvelusopimus HOIPA Valaistuksen palvelusopimus VALOSÄ Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimus PÄÄLPA Siltojen ylläpidon palvelusopimus SILTOPA Tiemerkintöjen ylläpidon palvelusopimus TIEMPA Maanhankinnan palvelusopimus MAANPA Näistä palvelusopimuksista tässä opinnäytetyössä keskitytään PÄÄLPAan, johon kehittämisprojektien tarjouskilpailut liittyvät. Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimusten toimenpiteet sisältävät muun muassa tieverkon päällysteiden pintakunnon ylläpitoa ja tien rakenteen parantamista. Palveluntuottaja vastaa myös kuntomittauksista, tietorekistereiden ylläpidosta sekä mahdollisesti palvelusopimukseen sisällytetyn kehittämisosion to- 11

teutuksesta. Kestoltaan päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimukset ovat 5 12 vuotta kolmen vuoden takuuajalla. Palvelusopimusalueeseen kuuluvan tieverkon pituus voi eri palvelumallien mukaan vaihdella 500 kilometristä aina 3 000 kilometriin. Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimusten perusmalleja ovat aluemalli, ylläpitoluokitukseen perustuva malli ja alueellinen yhteistyömalli. Ylläpitoluokitukseen perustuvasta mallista on kaksi variaatiota, jotka ovat tieluokka- ja runkotieverkkomalli. Opinnäytetyössä kartoitettiin palveluntuottajien näkemyksiä päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimusten laajuudesta, kestosta, sisällöstä ja riskeistä. Lisäksi kyselyillä selvitettiin kehittämisprojektien kilpailuttamisen onnistumista eli selvitettiin muun muassa tarjouskyselyjen lähettämisajankohdan oikeellisuutta, tarkennuspyyntöjen jatkoajan riittävyyttä ja tarjouspyyntöasiakirjojen selkeyttä. Kyselyssä kartoitettiin myös mahdollisen koulutuksen tarve. Kyselyn tavoitteena on tukea Tiehallinnon palvelusopimusten kehittämistyötä. Keskeisiä näkökulmia tavoitteen toteuttamisessa ovat päällystettyjen teiden ylläpidon markkinoiden joustavuuden ja toimivuuden varmistaminen sekä palveluntuottajien kannustaminen tienkäyttäjien palvelun kehittämiseen. Näkemyksiä kartoitettiin lomakekyselytutkimuksena. Lomakekyselytutkimus on aika- ja kustannustehokkain tapa kerätä tilaajan tarpeet täyttävä palaute kehittämisprojekteista. Kysely lähetettiin päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimusten kehittämisprojektien tarjouskilpailuista kiinnostuneille palveluntuottajille sekä tilaajan osalta jokaiseen tiepiiriin. Kysely toteutui neljässä osassa sen mukaan, miten kehittämisprojektien kilpailuttaminen ja palvelusopimusten kehittämistyö eteni. Tehdyt kyselyt sekä niiden toteuttamisaikataulu on esitetty taulukossa 1. 12

TAULUKKO 1. Tehdyt kyselyt ja niiden toteuttamisaikataulu Palveluntuottajien haastattelu, Betoniteiden ylläpito 2005 2015 Kyselyn aihe Lähetys pvm. Palautus pvm. Palveluntuottajien haastattelu, HTU pääteiden palvelusopimus 2007 2018 19.2.2007 6.3.2007 6.3.2007 21.3.2007 Palveluntuottajien haastattelu, Oulun alueen päällystettyjen teiden ylläpidon 2.5.2007 18.5.2007 palvelusopimus 2007 2016 Kysely tilaajille 4.4.2007 20.4.2007 Tutkimuksesta kertynyt aineisto analysoitiin ja palveluntuottajien kyselyistä tehtiin yhteenveto, josta selviää palveluntuottajien kanta yleisesti päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksiin. Kaikkien kyselyiden tuloksien johtopäätökset vaikuttavat palvelusopimusten kehittämistyöhön. Kyselyiden tuloksista tehty sähköinen esittelyaineisto on liitteessä 18. Opinnäytetyön kehittämisehdotus rakentuu kyselyiden tuloksiin ja Tiehallinnon tekemään kehittämistyöhön, jossa suunniteltiin palvelusopimusten alustavat aluejaot ja kehittämisprojektien käynnistymisaikataulu. Kehittämisehdotuksessa suunniteltiin kehittämistyötä tarkemmin alustavien palvelusopimusten aluejaot. Kehittämisehdotuksessa luotiin ehdotetuille palvelusopimuksille alustava kiertosuunnitelma. Kehittämisehdotuksen sähköinen esittelyaineisto on liitteessä 18. 13

2 TIEHALLINNON PALVELUSOPIMUKSET Tiehallinnon hankintastrategian Hankinta 2010:n tavoitteena on varmistaa tienpidossa palvelutaso, laatu ja tieverkon pääoma-arvon säilyminen. Hankintastrategia luo myös edellytyksiä Tiehallinnon eli tilaajan sekä alan palveluntuottajien hankintatoiminnan tuottavuuden parantamiselle. Hankintastrategia edellyttää tilaajalta seuraavia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia: Hankintoja, joissa hyödynnetään uuden hankintalain mahdollisuudet. Uusia hankintamalleja, jotka tukevat elinkaari-, käyttöikä- ja ekotehokkuuden periaatteiden käytäntöä. Hankintoja, joilla luodaan edellytyksiä uusien markkinoiden syntymiseen sekä varmistetaan markkinoiden toimivuus. Hankintasopimuksia, jotka kannustavat palveluntuottajia tienkäyttäjien hyvään palveluun. Sopimusmalleja, jotka vapauttavat palvelutuottajia innovaatioiden, uusien teknisten ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseen sekä niiden hyödyntämiseen. Sopimuksia ja menettelytapoja, jotka mahdollistavat sekä kannustavat palvelutuottajia tuotantoprosessien digitalisointiin ja automatisointiin. Palveluottajien valintakriteereitä, tarjousten arviointikriteereitä ja sopimusten maksuperusteita, jotka kannustavat hyvän laadun tuottamiseen sekä innovatiivisiin tuotantoratkaisuihin. Osaamisen kehittämistä, joilla tuetaan toimijoiden tasapuolista kehitystä. Toimijoiden keskuuteen käyttöön verkottuneita toimintatapoja sekä yhteistyömalleja, jotka edistävät kehitystä. Hankintastrategiansa mukaisesti tilaaja on siirtymässä tienpidon päätuotteissa (hoidosta, ylläpidosta ja investoinneista) perinteisistä hankintamalleista käyttöikä- ja palvelusopimuksiin. (Hankinta 2010, tiepidon hankintastrategia 2006, 11 18.) Kuvassa 1 on esitetty tienpidon päätuotteiden hankinta- ja sopimusmallit sekä niiden keskinäiset suhteet. 14

KUVA 1. Tuotteittaiset hankinta- ja sopimusmallit sekä niiden keskinäiset suhteet (Hankinta 2010, tiepidon 2006, 18) Käyttöikä- ja palvelussopimukset merkitsevät uutta toimintamallia infra-alalle, kun tilaaja siirtää tehtäviään ja vastuuta avoimille markkinoille. Se edellyttää laaja-alaista osaamista niin tilaajalta kuin palveluntuottajalta. Tavoitteena palvelusopimuksissa on siirtää tienpito nykyistä kokonaisvaltaisemmin palveluntuottajille. Palvelusopimuksiin sisältyy sopimuskohteen kunnon ja tilan hallinta, tarvittavien toimenpiteiden ohjelmoinnin sekä toteutuksen toimivuusvaatimusten mukaisesti. (Hankinta 2010, tiepidon 2006, 20 21.) Kuvassa 2 on esitetty palvelusopimusten yleinen sisältö. KUVA 2. Palvelusopimusten yleinen sisältö (Hankinta 2010, tiepidon 2006, 20) 15

Tiehallinnon palvelusopimuksia ovat hoidon ja ylläpidon palvelusopimukset sekä muutama muu erillinen palvelusopimus. Hoidon palvelusopimuksia ovat hoidon palvelusopimus HOIPA sekä valaistus- ja sähköasioiden palvelusopimus VALOSÄ. (Tervo 2006b, 4.) HOIPAssa hoidon alueurakoiden sisältöä laajennetaan sisällöllisesti, ajallisesti sekä eräissä kohteissa myös alueellisesti. Alueurakka-alueita yhdistetään suurimmiksi kokonaisuuksiksi sekä kuntien ja kuntayhtymien kanssa tehdään mahdollisesti yhteistyötä, jolloin palvelusopimukseen sisällytetään maanteiden lisäksi myös katuja ja yksityisteitä. Ajallisesti palvelusopimusten kestoa pidennetään nykyisistä viiden vuoden kestoista seitsemään tai aina kymmeneen vuoteen saakka. HOIPAn laajennettu sisältö kattaa hoidon kokonaisuudessaan, sorateiden ja tapauskohtaisesti vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ylläpidon sekä pieniä investointeja. (Hankinta 2010, tiepidon 2006, 22 23.) Kuvassa 3 on esitetty hoidon palvelusopimusten sisällön kehittyminen. KUVA 3. Hoidon alueurakasta monipuoliseksi palvelusopimukseksi (Hankinta 2010, tiepidon 2006, 23) Valaistus- ja sähköasioiden palvelusopimuksiin kuuluvat tievalaistuksen, pumppaamoiden sekä osa liikennevalojen hoitoa ja ylläpitoa. Palveluntuottaja vastaa alueellaan edellä mainittujen tuotteiden hoidosta ja ylläpidosta. VALOSÄn sisäl- 16

tyy myös suunnittelutehtäviä sekä investointien ohjelmointia ja toteuttamista. (Tervo 2006b, 5.) Ylläpidon palvelusopimuksia ovat siltojen ylläpidon palvelusopimus SILTOPA, tiemerkintöjen ylläpidonpalvelusopimus TIEMPA ja päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimus PÄÄLPA (Tervo 2006a, 4). Palvelusopimusten tuotteilla turvataan tieverkon palvelutaso sekä säilytetään tiestön ja siltojen käyttökelpoisuus ja rakenteellinen kunto. Tiehallinto määrittelee vasta ylläpidon palvelusopimuspiloteista saatujen kokemusten pohjalta palvelusopimusten lopulliset tuotteet ja palvelut sekä niiden sisällön. (Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelumalli 2006, 20.) Siltojen ylläpidon palvelusopimukset sisältävät siltojen tilan hallinnan sekä niiden tarkastukset ja mittauksista saatavan tiedon hallinnan. Palveluntuottaja vastaa alueellaan siltojen korjausten ja muiden ylläpitotoimenpiteiden ohjelmoinnista sekä toteutuksesta. Tarkemmin ylläpitotoimenpiteisiin liittyviä tehtäviä ovat siltatarkastusten tekeminen, hoitotoimenpiteiden valvonta, siltarekisterin ylläpito, ylläpitotoimenpiteiden suunnitelmien teettäminen sekä niiden toteutuksessa edellytettävien liikennejärjestelyiden hoitaminen. Palveluntuottajan vastuulla ovat myös edellä mainituista tehtävistä johtuvat viranomaistehtävät. Siltojen ylläpidon palvelusopimuksiin sisältyvien toimenpiteiden ja tehtävien lisäksi niihin on lisätty palvelusopimuksille tyypillinen kehittämisosio, jonka tarkoitus on lisätä palveluntuottajan innovointia. Alustavasti SILTOPAn kestoksi on suunniteltu viittä vuotta. Kehittämisprojektina Oulun tiepiirissä käynnistynyt Oulun eteläisen alueen siltojen ylläpidon palvelusopimus 2007 2012 varmistaa palvelusopimukselle suunnitellun keston sopivuuden. (Tervo 2006a, 13 15.) Tiemerkintöjen ylläpidon palvelusopimuksiin kuuluvat tiemerkintöjen uusiminen sekä muiden ylläpitotoimenpiteiden ohjelmointi ja toteutus annettujen tuotevaatimusten mukaisesti. Palveluntuottaja vastaa myös muista ylläpitoon liittyvien tehtävien hoidosta, kuten tiemerkintöihin liittyvien rekisterien ylläpidosta sekä kehittämisosion tavoitteiden täyttymisestä. (Tervo 2006b, 10.) TIMEPAn sopimukset ovat lyhytkestoisia noin kolmen vuoden pituisia palvelusopimuksia, kos- 17

ka ne siirtyvät asteittain kuulumaan päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksiin. (Tervo 2006a, 11.) Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksissa palveluntuottajan vastuulla on sopimuskohteen kunnon hallinta sekä tarvittavien toimenpiteiden ohjelmointi ja toteutus. Palvelusopimusten toimenpiteet sisältävät mm. tieverkon päällysteiden pintakunnon ylläpitoa, tien rakenteen parantamista ja leventämistä sekä liikenneympäristön ja tieympäristön parantamistoimenpiteitä. Palveluntuottaja vastaa myös kuntomittauksista, tietorekistereiden ylläpidosta sekä palvelusopimukseen sisällytetyn kehittämisosion toteutuksesta. Kestoltaan PÄÄLPAn sopimukset ovat 5 12 vuoteen kolmen vuoden takuuajalla. Palvelusopimusalueeseen kuuluvan tieverkon pituus voi eri palvelumallien mukaan vaihdella 500 kilometristä aina 3 000 kilometriin. (Päällystettyjen teiden ylläpidon... 2006, 49 50.) Hoidon ja ylläpidon palvelusopimusten lisäksi Tiehallinnolla on käynnissä maanhankinnan palvelusopimus MAANPA sekä käynnistymässä suunnitelmien hankinnan palvelusopimus SUUNPA. Suunnitelmien hankinnan palvelusopimus koskee vain pienempiä ja erillisiä suunnitelmia. Tässä palvelusopimuksessa palveluntuottaja vastaa varsinaisen suunnittelun lisäksi suunnitelmien hallinnasta sekä rajatusti tilaajan edustajana toimimisesta. (Tervo 2006b, 4 14.) Maanhankinnan palvelusopimuksen päätavoite on turvata maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja korvausten nopea maksaminen. Palvelusopimuksessa palveluntuottaja vastaa tienpitoon tarvittavien maa-alueiden hankinnasta, kiinteistöhallinnasta sekä toimii tilaajan edunvalvojana esimerkiksi maantietoimituksissa. (Nurkkala 2006, 53.) 18

3 PÄÄLLYSTETTYJEN TEIDEN YLLÄPIDON PALVELUSOPIMUKSET 3.1 Päällystettyjen teiden ylläpidon nykytila Päällystettyjen teiden ylläpidon tehtävä on ylläpitää maantieverkko liikennöitävässä kunnossa. Ylläpidonlähtökohdat ovat lait ja asetukset eduskunnan vuosittain myöntämät resurssit liikenne- ja viestintäministeriön tienpidon strategiat, tavoitteet ja resurssit Tiehallinnon strategiat tienkäyttäjien tarpeet ja odotukset toimintaympäristön muutokset ympäristönäkökulmat. (Päällysteiden ylläpidon toimintalinjat 2007, 9.) Yleisten teiden ylläpidon yhtenä tavoitteena on yhteiskuntataloudellisten kustannusten minimointi. Päällysteiden ylläpidon kustannuksia on tarkasteltava tienpitäjän sekä tienkäyttäjän näkökulmasta. (Haveri 2006, 26.) Kuvassa 4 on esitetty kustannustason optimointiperiaate päällysteiden ylläpidossa. Päällysteiden ylläpitoa ei voi tarkastella pelkästään kuntotilan ja taloudellisten kriteerien perusteella, koska muuten osa alempiasteisia teitä jäisi täysin ilman toimenpiteitä. Alempiasteisilla teillä huomioidaankin minimipalvelutason edellyttämä kuntotila. (Haveri 2006, 26.) 19

KUVA 4. Kustannustason optimointiperiaate päällysteiden ylläpidossa (Haveri 2006, 26) Tiehallinnon tavoitteena on, että tiestön nykyinen kunto säilyy pääosin nykyisellä tasolla. Nykyisellä rahoituksella tavoite ei kuitenkaan toteudu. Päällystetystä maantieverkosta huonokuntoisia tai uusimista vaativia teitä on tällä hetkellä lähes 6 000 kilometriä. Tarve on kaksinkertainen Tiehallinnon tämänhetkisen rahoituksen suomiin pitkän aikavälin resursseihin nähden. Pääsyy päällysteiden uusimiseen on vilkkaasti liikennöidyillä teillä päällysteen urautuminen ja alemmalla tieverkolla päällysteen liiallinen vaurioituminen, epätasaisuus sekä kantavuuspuutteet. (Päällystettyjen teiden kunnossapito 2006.) Tiehallinto onkin päättänyt siirtää päällysteiden ylläpidon toimenpiteiden painotusta pääteiden pintakunnon varmistamiseen. Tämän päätöksen vuoksi Tiehallinnon pitää tinkiä vähäliikenteisen tiestön ylläpidossa. Päätöksen tavoite on saada positiivisia liikennetalous-, turvallisuus- ja ympäristövaikutuksia. (Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2011 2006, 3.) Ylläpidon ja korjausinvestointien menot olivat vuonna 2006 yhteensä noin 222 miljoonaa euroa, josta päällysteiden ylläpidon osuus oli 87 miljoonaa euroa. Päällysteiden ylläpidon kustannuksiin vaikuttavat voimakkaasti bitumin markkinatilanne ja hinta. (Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2006 2007, 8.) Ylläpidon ja korjausinvestointien menot 2001 2006 on esitetty kuvassa 5. 20

KUVA 5. Tiehallinnon tuotekohtaiset menot 2001 2006 (milj. euroa) (Tiehallinnon tilinpäätös vuodelta 2007, 8) Vuonna 2006 tiepiirit päällystivät maantieverkkoa yhteensä 3 791 kilometriä. Se on samaa suuruusluokkaa viiden edellisen vuoden päällystystyöpituuksien keskiarvon kanssa, joka on 3 766 kilometriä. (Meriläinen 2007, 6.) Viime vuosina maantieverkolla tehdyt päällystettyjen teiden ylläpitotyöt on pääosin suoritettu perushankintamallia käyttäen. Perushankintamallissa tilaaja suunnittelee tai suunnitteluttaa hankkeen ja palveluntuottaja toteuttaa hankkeen suunnitelmien mukaisesti. Tässä hankintamallissa palveluntuottajan valintakriteeri on edullisin kokonaishinta. Myös ST-mallia on käytetty ylläpidon päällysteurakoissa. Tiehallinnon tilaamat päällysteurakat ovat yleensä olleet vuoden kestäviä kahden vuoden takuuajalla, mutta myös pidempiä kahden tai kolme vuotta kestäviä urakoita on kokeiltu. Yleisissä yhden vuoden kestävissä pe- 21

rushankintamallin mukaisissa urakoissa urakkasumma vaihtelee kahdesta viiteen miljoonaan euroon. (Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelumalli 2006, 13.) Tiepiirien tilaavat päällysteurakat suurempina kokonaisuuksina. Esimerkiksi Oulun tiepiiri tilasi 2006 vuoden maantieverkkonsa päällysteurakat viitenä kokonaisuutena. Vuorostaan Lapin tiepiiri tilasi päällysteurakansa kahdessa osassa. Keskimäärin vuonna 2006 tiepiirit tilasivat päällysteurakansa kolmen tienpäällysteurakan kokonaisuutena. (Eskola 2007.) 3.2 Sisältö ja tehtävät Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimusten (PÄÄLPA) sisältö määritellään lopullisesti pilottipalvelusopimuksista saatujen kokemusten pohjalta. Tämänhetkisten vision mukaan tavoitetilassaan vuonna 2015 PÄÄLPAn sisällön tulee olla monipuolinen. Se voi sisältää maantieverkon lisäksi myös kuntien ja kaupunkien katuverkkoa. Tilaajan vision mukaan päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimusten sisällön tulisi perustua suurelta osin piirien hoito- ja ylläpitosuunnitelmiin. Palvelusopimukset voivat sisältää seuraavia Tiehallinnon tuotemäärittelyn 2006 ylläpidon ja korvausinvestointien tuotteista ja palveluista: Päällystäminen ja päällysrakenne o tieverkon päällystäminen o pintaukset ja ohjelmoidut paikkaukset o katujen päällystäminen o tiemerkintöjen uusiminen ja tekeminen Rakenteen parantaminen ja leventäminen o tien rakenteen parantaminen o pienet suuntauksien parantamiset o katujen parantaminen ja rakentaminen o kuivatuksen ja kuivatusrakenteiden ohjelmoitu parantaminen Liikenneympäristön parantaminen o kevyen liikenteen väylien parantaminen ja täydentäminen o uusien kevyen liikenteen väylien rakentaminen o kevyet taajamajärjestelyt o liittymien kanavoinnit ja kiertoliittymät 22

Varusteet ja laitteet o valaistuksen uusiminen ja rakentaminen o linja-autopysäkkien ja levähdysalueiden ohjelmoitu korjaaminen o varusteiden ja laitteiden ohjelmoitu korjaaminen o kaiteiden ja suoja-aitojen ohjelmoitu korjaaminen Tieympäristön parantaminen ja rakentaminen o meluntorjuntaan liittyvien rakenteiden ylläpito ja korjaaminen sekä uusien meluntorjuntarakenteiden toteuttaminen o pohjavesisuojausten ylläpito ja korjaaminen o uusien pohjavesisuojausten rakentaminen Ylläpidon ja korvausinvestointien tuotteet ja palvelut ovat pitkävaikutteisia ja niiden kiertonopeus vaihtelee suuresti muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Tämä edellyttää käyttämään pitkäkestoisia palvelusopimuksia päällystettyjen teiden ylläpidossa, joissa myös takuuajat ovat nykyistä pidempiä. Tavoitetilassaan PÄÄLPAn sopimusten kestot tulevat olemaan 10 15 vuotta. Tavoitetilaan 2015 mennessä tilaaja on jakanut maantieverkon 35 40 ylläpitoalueeseen, jolloin markkinoiden vakauden kannalta on tärkeää, että tarjouskilpailuun tulee 3 4 palvelusopimusta vuodessa. PÄÄLPAn tilaajan ja palveluntuottajan tehtävät, vastuu ja oikeudet tullaan määrittelemään vasta pilottipalvelusopimuksista kertyneiden kokemusten perusteella. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 20 30.) Kuvassa 6 on esitetty tilaajan tämän hetkisen vision mukaan päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksissa tilaajan ja palveluntuottajan roolit ja päätehtävät. 23

KUVA 6. Tilaajan ja palveluntuottajan roolit ja päätehtävät päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksessa (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 30) Tavoitetilaan tähtäävän vision mukaan tilaajan uusia tehtäviä tavoitetilassa ovat hoito- ja ylläpitosuunnitelman laatiminen, palvelusopimuksen lähtöaineiston ja tarvittavien tiealueiden luovuttaminen palveluntuottajan hallintaan samoin rajoituksin ja oikeuksin mitä tiepitäjällä on sekä palveluntuottajalle PÄÄLPAn liittyvän koulutustilaisuuksien järjestäminen. Koulutuksia pitää järjestää muun muassa päällystystöiden ohjelmoinnista sekä Tiehallinnon tiedostojen ja tietojärjestelmien hyödyntämisestä. Tilaajan suunniteltu vastuu tavoitetilassa on yleisesti PÄÄLPAssa yleisten sopimusehtojen mukainen, jonka lisäksi tilaajaa vastaa ensimmäisen vuoden toimenpiteiden ohjelmoinnista sekä niiden määrätiedoista. Tarkemmin tilaajan vastuu määritellään erikseen jokaisen palvelusopimuksen hankintaasiakirjoissa. Näissä hankinta-asiakirjoissa määritellään tarkemmin myös tilaajan oikeudet. Karkeasti ottaen tilaajan oikeuksia ovat tienpidollisesti tarpeellisten hoito-, tutkimus-, tarkastus- tai rakentamistöiden tekeminen tai teettäminen palveluntuottajan käyttöön luovutetuilla tieosuuksilla tai kohteilla palvelusopimukseen kuulumattomien ylläpito- ja rakennustöiden tarjousten pyytäminen sekä teettäminen toisella urakoitsijalla laadunvarmistukseksi palvelusopimusalueella tehtävien rinnakkaiskokeiden, -tarkastuksien ja -mittausten tekeminen tai teettäminen 24

palveluntuottajan laiminlyömän tehtävän teettäminen palveluntuottajan kustannuksella. Suunnitellut palveluntuottajan yleisimmät tehtävät tavoitetilassa 2015 PÄÄL- PAssa voidaan jakaa pää- ja sivutehtäviin. Päätehtäviin kuuluvat palvelusopimukseen kuuluvien tuotteiden ja palveluiden toteutus suunnitelmineen ja raportteineen palvelusopimuksen kokonaisuuden hallinta ja projektinhallinta toimenpiteiden ohjelmointiin ja tiestötiedon tuottamiseen liittyvät tehtävät. Sivutehtäviä ovat toimintaympäristön seuranta, yhteistyö ja vuorovaikutus tienkäyttäjän palvelu palvelusopimukseen kuuluvan kehittämisosion toteuttaminen viranomais- ja valvontatehtäviin osallistuminen. Palveluntuottajan tehtävien tarkka sisältö ja laajuus sekä niihin liittyvät tuotevaatimukset määritellään yksityiskohtaisesti kunkin palvelusopimuksen hankinta-asiakirjoissa. Yleisesti ottaen päätehtäviin sisältyy muun muassa töiden tekemiseen liittyvät lupien hankinta-, mittaus-, tutkimus- laadunvalvontatyöt sekä työnaikaisen liikenteen opastus-, ohjaus- ja viitoitustyöt. Palveluntuottaja vastaa myös tiestötiedon vuosittaisesta ylläpitämisestä niin, että sopimuskauden lopussa tietokanta toimii seuraavan urakan lähtötieto-kantana kuin myös takuuajan tietokantana. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 54 59.) Kuvassa 7 on esitetty urakka-alueen tiestötiedon tuottamisen kehikko. 25

KUVA 7. Urakka-alueen tiestötiedon tuottamisen kehikko (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 56) Palveluntuottajan sivutehtävät edellyttävät palveluntuottajalta tienpidon kokonaishallintaa sekä toimintaympäristön aktiivista seurantaa. Palveluntuottajan täytyy perehtyä Tiehallinnon palvelulupaukseen, strategioihin, toimintalinjoihin, toiminta- ja vuosisuunnitelmiin sekä hankintaohjelmiin. Heidän täytyy myös perehtyä palvelusopimusalueella sijaitsevien kuntien päätöksiin ja suunnitelmiin sekä tehdä yhteistyötä muiden infra-alan toimijoiden kanssa, että he voivat taata tienkäyttäjien sujuvan palvelun. Tavoitetilassa palveluntuottajien sivutehtäviin kuuluu myös viranomais- ja valvontatehtäviin osallistuminen. Näitä tehtäviä voivat esimerkiksi olla lausunnon tai vastineen valmistelu eri sidosryhmien tekemiin aloitteisiin ja muistioihin, yksityisteihin liittyvät neuvontatehtävät sekä lupaehtojen noudattamisen seuranta, raportointi ja niihin liittyvien rakenteiden kelpoisuuden tarkastusta ja valvontaa. Palveluntuottajan sivutehtävät määritellään myös yksityiskohtaisesti, jokaisen palvelusopimuksen sopimusasiakirjoissa. Palveluntuottajan vastuu on PÄÄLPAssa yleisten periaatteiden osalta yleisten sopimusehtojen mukainen. Tämän lisäksi palveluntuottajalla on vastuu tilaajan luovuttamien asiakirjojen tarkastuksesta, toteuttamiensa toimenpiteiden rekiste- 26

ritietojen oikeellisuudesta, ohjelmoimiensa ylläpitotoimenpiteiden laadusta ja ajoituksesta sekä työmenettelyistä, työnaikaisista suunnitelmista ja omaan suunnitelmaansa perustuvista määrätiedoista. Palveluntuottaja vastaa tekemistään työvirheistä sekä laatimistaan suunnitelmista aiheutuneita korjaus- ja lisäkustannuksista sekä ennustetun liikennemäärän kasvusta johtuvista päällystetarpeen lisääntymisestä. Edellä mainittuja palveluntuottajan vastuita tarkennetaan ja täydennetään kunkin palvelusopimuksen omissa hankintaasiakirjoissa. Palveluntuottajan oikeudet määritellään sopimuskohtaisesti urakkaehdoissa. Yleisesti palveluntuottajan oikeudet sopimuksen aikana ovat toimia toimenpideohjelman mukaisilla tieosuuksilla ylläpitotöiden edellyttämässä laajuudessaan tehdä sopimusalueella tutkimuksia, tarkastuksia ja selvityksiä ohjata liikennettä työmaaosuuksilla tilaajalla hyväksytetyn ohjaussuunnitelman mukaisesti työn yhteydessä irrotettavien pintamateriaalin uuskäyttö sopimukseen liittyvissä töissä. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 54 59.) 3.2.1 Toteutuksen seuranta ja sopimuksen aikaiset muutokset Tilaaja asettaa päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimusten laadun varmistamiseksi palvelutasovaatimuksia, joiden toteutumista seurataan. Palvelutasovaatimukset ovat lähinnä toimivuusvaatimuksia ja niitä täydentäviä laatuvaatimuksia (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 23), joiden asettamisen ydinnäkökulmat ja tavoitealueet ovat esitetty kuvassa 8. Palvelutasovaatimuksiin voidaan asettaa myös ehdottomia kieltoja tai rajoituksia esimerkiksi tiettyjen menetelmien käytölle. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 25). 27

KUVA 8. Palvelutasovaatimusten asettamisen näkökulmat ja tavoitealueet (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 23) Toimivuusvaatimuksilla kuvataan tien toiminnan tavoitteet, mutta ei sitä, miten nämä tavoitteet saavutetaan. Tämä antaa palveluntuottajalle vapautta innovoida sekä toteuttaa palveluaan itsensä että yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaasti. (Hankinta 2010, tiepidon hankintastrategia 2006, 23.) Vuorostaan laatuvaatimuksilla kuvataan muun muassa rakenteen ja materiaalin teknisten ominaisuuksien vaatimukset. Laatuvaatimuksia kutsutaan myös teknisiksi tuotevaatimuksiksi. Laatuvaatimuksia käytetään vain silloin, kun toimivuusvaatimuksilla ei voida taata tilaajan toivomaa lopputulosta tai toimivuusvaatimusten täyttämiä ratkaisuja on vain yksi. Päällekkäisiä toimivuus- ja laatuvaatimuksia on vältettävä, koska ne lisäävät riskejä ja kustannuksia sekä rajoittavat innovointia. Jokaisessa päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksessa ovat omat yksilöidyt palvelutasovaatimuksensa. Yleisesti palvelutasovaatimukset ovat yksittäisen tien keskiarvovaatimuksia, pistekohtaisia vaatimuksia tai tiejoukon palvelutason jakautumaa koskevia vaatimuksia. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 23 28.) Kuvissa 9, 10 ja 11 on esitetty tien käyttäjän, tien omistajan ja yhteiskunnan palvelutasoon liittyvät palvelutasovaatimukset. PÄÄLPAn palvelutasovaatimuksissa voivat esimerkiksi olla seuraavia toimivuus- ja laatuvaatimuksia. Toimivuusvaatimuksia o päällysteen pintakunto o päällysteen tasaisuus 28

o kantavuus o kuivatuksen toimivuus Laatuvaatimukset o kitkavaatimus (lukuarvo) o urasyvyys o kevätkantavuus o vauriosumma - alenema % o minimi kaarresäde o sivukaltevuus 3 % o kerrospaksuus (Hoidon ja ylläpidon hankinta, Oulun tiepiiri 2007, 25.) KUVA 9. Tien käyttäjän palvelutasoon liittyvät palvelutasovaatimukset (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 27) 29

KUVA 10. Tiestön ylläpidettävyyteen liittyvät palvelutasovaatimukset (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 28) KUVA 11. Viihtyisyyteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvät palvelutasovaatimukset (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 28) Tilaaja valvoo palvelutasovaatimusten toteutumista. Tilannetta seurataan vuosittaisilla palveluntuottajan tekemillä mittauksilla, toimenpideraporteilla sekä palvelusopimuksen alussa ja lopussa tehtävillä selvityksillä. Myös tilaaja tekee tai teettää palvelusopimuksen aikana alueella mittauksia ja tarkastuksia. Palveluntuottajan ja tilaajan suorittaman laadun seurannan lisäksi palvelualueen hoitourakoitsija toteuttaa jatkuvaa seurantaa, joka takaa tiestön jatkuvan liikennöitävyyden ja turvallisuuden koko sopimusalueella. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 61.) 30

Palvelutasovaatimuksiin vaikuttavat tieverkon luokitus. Luokituksia ovat muun muassa päällystettyjen teiden ylläpito-, liikennöitävyys-, turvallisuus- ja tieomaisuuden kuntoluokitus sekä tasoluokitukset. (Hoidon ja ylläpidon hankinta 2007, 25.) Tiepiirit jakavat tiestönsä tiettyjen kriteerien mukaan näihin luokkiin. Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksissa yksi merkittävimmästä luokituksista on päällystettyjen teiden ylläpitoluokka. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 26.) Se määritetään tien liikennemäärän ja toiminnallisen luokan perusteella. Ylläpitoluokkia on seitsemän: Y1a, Y1b, Y1c, Y2a, Y2b, Y3a ja Y3b. (Päällysteiden ylläpidon toimintalinjat 2006, 20.) Näiden lisäksi tiepiireissä on käytössä yksi tai kaksi ylläpitoluokka kevyen liikenteen väylille (Taskinen 2007). Päällystetyn tieverkon ylläpidon palvelusopimusten laajuuden ja pitkäkestoisuuden vuoksi sopimuksen aikana tapahtuu muutoksia. Toiminnalle merkittävimmät vaikeasti ennakoitavat muutokset kohdistuvat liikennemäärän, tiestön kuormituksen, toimintaympäristön, sääolojen ja lainsäädännön sekä kustannustason muutoksiin. Muutokset huomioidaan jokaisessa palvelusopimuksissa tapauskohtaisesti mahdollisimman joustavasti. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 33.) Yleisesti tieverkossa tapahtuvat muutokset huomioidaan ylläpitoluokan muutoksella ( Päällystettyjen teiden ylläpito 2007, 27). 3.2.2 Hinnoittelu Palvelusopimukset toimintamallina edellyttävät nykyisten palvelujen hinnoittelun ja maksuperusteiden kehittämistä. Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimusten hinnoittelun tulee edistää innovatiivisuutta, toiminnan tuottavuuden parantamista ja kehittämistä sekä elinkaariedullisia ratkaisuja. Hinnoitteluun liittyy myös kiinteästi riskien ja vastuun jako tilaajan ja palveluntuottajan välillä, niin että vältytään tarpeettomalta yli- ja alihinnoittelulta. Riskien ja vastuun jakoa voidaan palvelusopimuksen aikana uudelleen järjestää, jos se koetaan tarpeelliseksi. Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksissa käytetään suunnitelmien mukaan kokonaishintapohjaista hinnoitteluvaihtoehtoa (VE2). (Päällystettyjen 31

teiden ylläpidon 2006, 40 41, 51.) Kuvassa 12 on esitetty kokonaishintapohjaisen hinnoitteluvaihtoehdon yleisperiaatteet. KUVA 12. Kokonaishintapohjainen hinnoittelu, VE 2 (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 42) Kokonaishintapohjainen hinnoitteluvaihtoehto on selkeä ja luo edellytykset innovatiivisuudelle, joka on yksi palvelusopimusten tavoitteista. VE2:n lähtökohtana on kokonaishinta, joka jakautuu vuosittaisiin maksuposteihin. Vuosittaiset maksupostit eli vuosittainen sopimushinta määräytyy tehtävien toimenpiteiden mukaan ja jakaantuu kiinteään ja toiminnalliseen osaan. Kiinteä osa on noin 70 80 % sopimushinnasta, josta loput 30 20 % on toiminnallista osaa. Kiinteä osa muodostuu palveluntuottajan pää- ja sivutehtävistä sekä niistä ylläpitotoimenpiteistä, jotka vaaditaan toiminnallisten vaatimusten täyttämiseksi. Toiminnallinen osa muodostuu yhden vuoden investointikohteiden kokonaishinnan sekä investointiluonteisten toimenpiteiden suunnittelun ja erikseen sovittavien muutos- ja lisätöiden kustannuksista. Toiminnallisen osan suuruus ilmoitetaan tilaajalle edellisvuoden loppuun mennessä ja sen tulee olla jokaisena sopimusvuotena palvelusopimuksessa ilmoitettua minimiosuutta suurempi. Palvelusopimuksen toiminnallinen osa toimiikin osaltaan puskurina tiepiirin rahoituksen vuosivaihteluille. Toivottavaa kumminkin on, että toiminnallisen osuuden vuosivaihtelut jäisivät mahdollisimman pieniksi, että päällystettyjen teiden ylläpidon 32

palvelusopimukset toimisivat odotetulla tavalla. On myös odotettavissa, että vuosivaihteluiden jäädessä pieneksi palveluntuottajat uskaltavat panostaa tuotekehitykseen ja muuhun innovatiivisuuteen. Tavoitetilassaan 2015 PÄÄLPAn maksuperusteet sisältävät niin bonuksia kuin sanktioita motivoiden niin tilaajaa kuin palveluntuottajia. Tämän hetkisten urakoiden maksuperusteissa on käytössä lähinnä sanktioita, mutta palvelusopimusten maksuperusteita kehitetään niin sanktioiden kuin bonusten osalta. Palveluntuottajalle tulisikin voida maksaa bonusta vuosittain tai erillisten kehittämisosioiden päättyessä toimivuusvaatimusten laadun ylityksestä, hyvästä asiakaspalvelusta, tehtävien erinomaisesta hoidosta sekä kehittämisosion onnistumisesta. Vuorostaan sanktioita, joita ovat muistutus, sakko, palveluntuottajan vastuuhenkilön vaihto tai sopimuksen purku, voi aiheutua toimivuusvaatimusten laadun puutteista, tavoitteiden kuten aikataulu- ja määräaikatavoitteiden ylityksestä, huonosta asiakaspalvelusta sekä tehtävien laiminlyönnistä. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006. 41 42, 52 54.) 3.3 Riskit Yleisesti tienpidossa sekä päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksissakin riskit kohdistuvat tienkäyttäjiin, palveluntuottajiin ja tienpidon vastuutahoon eli tilaajaan. Palvelusopimusten toimenpiteiden välillisten vaikutusten kautta riskit heijastuvat myös ympäristöön ja kansantalouteen. (Arola 2006, 56.) Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksen riskit ovat kummallekin toimijaosapuolelle yhteisiä. Riskit voidaan jakaa merkittävien riskialueen riskeihin ja muiden riskialueen riskeihin. Samalla riskit voidaan myös jakaa toimijaosapuolten välillä sen perusteella kumpi osapuoli, tilaaja vai palveluntuottaja, pystyy parhaiten vaikuttamaan riskiin tai jolle riskistä aiheutuvat vaikutukset ovat huomattavimmat. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 31 32.) Tilaajan ja palveluntuottajan riskit ovat esitetty taulukossa 2. 33

TAULUKKO 2. Tilaajan ja palveluntuottajan riskit MERKITTÄVÄT RISKIT MUUT RISKIT TILAAJA hankinta-asiakirjojen sisältö ja käytettävä terminologia toimivuusvaatimukset hoito ja ylläpito liikennepolitiikan kohteena rahoituksen hallinta markkinoiden toimivuus tienpitoviranomaisen ja palveluntuottajan oikeudellinen vastuu ydinosaamisen säilyttäminen ja kehittäminen hoidon ja ylläpidon rajankäynti tienkunnosta johtuvat vahingonkorvaukset alueen käytön muutokset tienpitoon ylläpidon erikoiskohteet ja -tilanteet PALVELUNTUOTTAJA ylläpitohankkeiden ohjelmointi lähtötietojen paikkansapitävyys ja riittävyys hinnoittelu ja kustannustason muutokset pitkä sopimuskausi ja pitkät takuuajat osaamisen kehittäminen töiden ajoitus ja resurssien hallinta sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa töiden optimaalisuus suhteessa tavoitetasoon ennalta arvaamattomat vauriot erilaiset muutokset sopimuskauden aikana (esimerkiksi liikenneolosuhteet ja lainsäädäntö) Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksissa monet riskit ovat teknisiä ja niiden ratkaisuina ovat paremmat ja kehittyneemmät suunnitelmat, tutkimusmenetelmät ja arviointimallit. Jotkut riskeistä ovat vuorostaan toiminnallisia ja edellyttävät yhteisten pelisääntöjen luomista sekä opastusta ja koulutusta. Loput riskeistä, esimerkiksi kustannustaso, lainsäädäntö ja sääolosuhteet, liittyvät uuden toimintatavan kehittymiseen. Näihin riskeihin varautuminen edellyttää selkeää sopimusta kuka vastaa riskin toteutuessa sen vaikutuksista. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 31 32.) 3.4 Palvelusopimusmallit Päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimuksissa on kolme vaihtoehtoista palvelusopimusmallia, jotka määrittelevät palvelusopimuksen alueellisen laajuuden. Palvelusopimusmallit ovat alue-, ylläpitoluokitukseen perustuva malli sekä alueellinen yhteistyömalli. Jokaisessa mallissa päällystettävän tieverkon osuus vuodessa olisi noin kymmenen prosenttia palvelusopimukseen sisältyvän tieverkon laajuudesta. 34

Aluemallissa maantieverkko jaetaan maantieteellisesti 35 40 alueeseen. Yhden alueen sisältämä päällystetyn tieverkon pituus on keskimäärin 1 000 1 500 kilometriä. Ylläpitoluokitukseen perustuvassa mallissa tieverkko jaetaan ylläpitoluokituksen mukaan palvelusopimusalueisiin. Yhteen palvelusopimukseen kuuluvan tieverkon pituudet vaihtelevat 500:sta 1 000:n kilometriin. Tällöin palvelusopimusalueita maantieverkosta tulisi noin 45 kappaletta. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 18.) Ylläpitoluokitukseen perustuvassa mallissa on perusmallista kaksi variaatiota, jotka ovat tieluokka- ja runkotieverkkomalli. Tieluokkamallissa tieverkko jaetaan tieluokan mukaan palvelusopimuksiin. Tieverkosta erotetaan päätiet omiin palvelusopimuksiin ja alempiluokkaiset tiet jaetaan muiden palvelusopimusmallien mukaan palvelusopimuksiin. Runkotieverkkomallissa runkotieverkko jaetaan yhteysväleittäin palvelusopimuksiin. Muu tieverkko jaetaan muiden palvelusopimusmallien mukaan palvelusopimuksiin kuten tieluokkamallissa. (Pulkkinen 2007a.) Alueellisessa yhteistyömallissa maantie- ja katuverkko jaetaan alueisiin, joiden sisältämä päällystetyn tieverkon pituus on keskimäärin 1 000:sta yli 3 000:n kilometriin. Aluejako olisi yleensä sama kuin aluemallissa jonka palvelusopimusalueisiin sisällytetään kuntien päällystetyt tiet ja kadut. Tämän takia palvelusopimuksia tulisi alueellisen yhteistyömallin mukaisella jaolla 35 40 kappaletta. (Päällystettyjen teiden ylläpidon 2006, 19.) 35

4 KEHITTÄMISPROJEKTIT Tiehallinnon päällystettyjen teiden ylläpidossa on käynnistynyt vuosina 2006 ja 2007 kolme palvelusopimusten kehittämisprojektia eli pilottia. Ne ovat Hämeen ja Uudenmaan tiepiireissä Betoniteiden ylläpito 2006 2015, johon viitataan Betoniteiden ylläpito -käsitteellä Hämeen, Turun ja Uudenmaan tiepiireissä HTU pääteiden palvelusopimus 2007 2018, johon viitataan HTU pääteiden palvelusopimus - käsitteellä Oulun tiepiirissä Oulun alueen päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimus 2007 2016, johon viitataan Oulun alueen päällystettyjen teiden ylläpidon palvelusopimus -käsitteellä. 4.1 Betoniteiden ylläpito 2006 2015 Hämeen ja Uudenmaan tiepiirien yhteishanke Betoniteiden ylläpito vuosille 2006 2015 sisältää valtatie 3:lta Karhunkorven kohdan ja valtatie 9:ltä Itäisen ohikulkutien ylläpidon kymmenen vuoden ajalle kahden vuoden takuuajalla. Palvelusopimus kestää 15.5.2006-30.10.2015. Palvelusopimuksen tarjouskilpailusta ilmoitettiin ennakkoon 29.12.2005 ja se käynnistyi 22. helmikuuta 2006 ja kesti 4. toukokuuta 2006 asti. Kilpailutukseen osallistui kaksi palveluntuottajaa, joista Lemminkäinen Oyj voitti tarjouskilpailun. (Leppänen 2007a; Sopimuskohtaiset urakkaehdot, SKU, Betoniteiden ylläpito 2006 2015 2006, 4.) Laajuus ja maantieverkon jakautuminen Palvelusopimukseen kuuluvaa maantieverkkoa on yhteensä noin 43 kilometriä, joista ramppeja on noin kaksi kilometriä. Palvelusopimus on ylläpitoluokitukseen perustuva ja se jakaantuu valtatie 3:lle 4,5 kilometriä ja loput 38,4 kilometriä sijoittuvat valtatie 9:lle sekä sen rampeille. Valtatie 3 sijaitsee kokonaisuudessaan Uudenmaan tiepiirin alueella ja valtatie 9 Hämeen tiepiirin alueella. (Sopi- 36