YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

Transkriptio

1 YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja (VNa 2003/2009). > Yhteinen kunnallistekninen työmaa, tilaajien välinen sopimusmalli julkaisun tavoitteena on selkiinnyttää kokonaisprosessia sekä työmaahan liittyviä rakennuttajien välisiä vastuita, tehtäviä sekä kustannusjakoa. > Yhteisen kunnallisteknisen työmaan avulla pyritään ensisijaisesti vähentämään rakentamisen aiheuttamia haittoja ympäristölle sekä infraomaisuudelle. > Lisäksi tavoitteina ovat toiminnan turvallisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä lopputuloksen laatu kaikkien toimijoiden ja sidosryhmien osalta. 2 1

2 PÄIVITYSTYÖ > Vuonna 2006 julkaistun Yhteinen kunnallistekninen työmaa, tilaajien välinen sopimusmalli -raportin päivitys. > Kuntaliiton käynnistämä hanke, jossa ohjaajina ja rahoittajina myös VVY, Energiateollisuus ja FiCom. > Taustalla muuttunut lainsäädäntö ja toimijoiden kirjavat käytännöt. > Sopimukset on jaettu nyt Yhteistoimintasopimukseen ja Hankekohtaiseen sopimukseen. 3 EI KOSKE > Johtoverkkosopimuksista ja sijoitussopimuksista laadittuja menettelytapoja. > Siirtokustannuksia. > Maahan / rakenteisiin sijoittamisen ohjeistusta. > Työ valmistuu elokuussa

3 LAINSÄÄDÄNTÖ > Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) > Laki verotusmenettelystä 1995/1558, 2013/363 > Työturvallisuuslaki 2002/738, 2013/ b (2013/363) Työmaan päätoteuttajan velvollisuus antaa työntekijöitä koskevia tietoja 15 c (2013/363) Rakentamispalvelujen tilaajan velvollisuus antaa urakkaa koskevia tietoja 15 d (2013/363) Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön velvollisuus antaa tietoja > Laajakaistadirektiivi 2014/61/EU > Tietoyhteiskuntakaari 2014/917 > Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja käytöstä 2016/276 > Sähkömarkkinalaki 2013/588 5 YHTEISRAKENTAMISLAKI LAKI VERKKOINFRASTRUKTUURIN YHTEISRAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ Verkkotoimijan on suostuttava toisen verkkotoimijan fyysisen infrastruktuurin yhteisrakentamista ja verkkojen yhteisrakentamista koskevaan pyyntöön oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin. Pyyntö on esitettävä kirjallisena ja yksilöitynä. Kohtuulliseen pyyntöön on suostuttava, jollei yhteisrakentaminen: 1) lisää verkkotoimijoiden kustannuksia erillisrakentamiseen verrattuna; 2) koske vähäistä rakennushanketta; tai 3) vaaranna verkon turvallisuutta tai verkon käyttöä aiottuun tarkoitukseen. Yhteisrakentamista koskeva pyyntö on jätettävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja viimeistään kuukautta ennen kuin hankkeeseen haetaan lupaa toimivaltaiselta viranomaiselta. HUOM! Laki koskee vain hankkeita, joissa mukana tietoliikenneverkko operaattori. 6 3

4 YHTEISRAKENTAMISEN KIPUPISTEET > Ennakointi [resurssit]. > Kustannusten jakautuminen ja hinnat. 7 MUUTOKSET > Ennakoiva toimintamalli koskien Yhteisen työmaan kokonaisuutta. > Tarkennuksia ja esitystapamuutoksia hankekohtaiseen sopimusmalliin. > Malliasiakirjat. 8 4

5 YHTEINEN TYÖMAA VS INFRAN PITO (Toimenpidenimikkeistö 2011) 9 YHTEISEN TYÖMAAN TOIMINTAMALLI 10 5

6 YHTEISEN TYÖMAAN OHJAUSRYHMÄ YHTEISEN KUNNALLISTEKNISEN TYÖMAAN OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmän asialistalla tulisi olla ainakin seuraavat asiat: yhteisten, seurattavien kunnallisteknisten hankkeiden nimeäminen (maankäyttö, suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito), yhteisten näkemysten kirjaaminen koskien hankekokonaisuuksia, organisointia, aikatauluja ja alustavia kustannuksia, ohjelmointitiedon hallinnasta ja ylläpidosta sopiminen sekä toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen. 11 YHTEISEN TYÖMAAN TOIMINTAMALLI YHTEISEN KUNNALLISTEKNISEN HANKEKOHTAINEN PROSESSI Yksinkertaisimmillaan prosessi etenee ohjelmoinnista ja hankesuunnittelusta seuraavasti: Ohjelmointi, hankesuunnittelu ja suunnittelun valmistelu: yhteisen työmaan ohjausryhmässä käydään läpi kaikkien osapuolien hankkeet ja tunnistetaan yhteisrakentamisen tarpeet sekä sovitaan yhteisestä suunnittelusta. Suunnittelun ohjaus: hankekohtaiset suunnittelukokoukset ja (katu ja kunnallistekniikan) pääsuunnittelija kokoaa osapuolten suunnitelmat yhteen, Rakentamisen valmistelu: laaditaan yhteinen urakkaohjelma ja tehdään hankkeen yhteinen kilpailutus (yksi pääurakoitsija) ja Rakentamisen ohjaus: kaikki toimijat ovat mukana työmaakokouksissa. 12 6

7 KUSTANNUSTEN JAKAMINEN > Yhteisen työmaan rakennuskustannusten jakamiseen vaikuttaa toteutusmuoto siinä määrin, että yhtä yksiselitteistä toimintaperiaatetta ei voida esittää. > Korvauksien yleisperiaatteet sovitaan yhteistoimintasopimuksessa ja yksittäisten hankkeiden osalta hankekohtaisessa sopimuksessa tai hankkeen aloituskokouksen pöytäkirjassa. LAKI VERKKOINFRASTRUKTUURIN YHTEISRAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ Jollei toisin sovita, yhteisrakentamisesta aiheutuvat kustannukset jaetaan verkkotoimijoiden kesken erillisrakentamisesta aiheutuvien arvioitujen kustannusten suhteessa. HUOM! Laki koskee vain hankkeita, joissa mukana tietoliikenneverkko operaattori. 13 SOPIMUKSET Toimintaa ohjaa toimijoiden välinen yhteistoimintasopimus ja mahdollinen toimintaohje. Hankekohtaisesti laaditaan seuraavat sopimukset: > hankekohtainen sopimus (rakennuttajat) > urakkasopimus (pääurakoitsija) ja > mahdolliset alistamissopimukset. Hankesopimuksen yhteydessä määritetään myös hankekohtainen rakennuttamiskorvaus. 14 7

8 MUUT EHDOT > Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998, > Sivu-urakan alistamissopimuksen alistamisehdot (RT 80271), > Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (Vna 205/2009) sekä > muut säädökset, joilla on velvoittavia vaikutuksia rakennushankkeen toteutukseen. 15 HANKEKOHTAISEN SOPIMUKSEN SISÄLTÖ 1 Sopijapuolet ja sopimuksen kohde 2 Sopimuksen tausta ja tavoitteet 2.1 Yleistä 2.2 Nykytilanne ja lähtökohdat 3 Hankkeen yhteyshenkilöt ja vastuut 3.1 Tilaajien vastuuhenkilöt 3.2 Päätilaaja 3.3 Pääsuunnittelija 3.4 Pääturvallisuuskoordinaattori 4 Hankkeen organisointi 4.1 Urakkamuoto 4.2 Menettelytavat 4.3 Suunnittelun ja rakentamisen ohjaus ja valvont 4.4 Laadunhallinta 4.5 Riskien hallinta 4.6 Tiedonhallinta 4.7 Viestintä ja vuorovaikutus 16 8

9 HANKEKOHTAISEN SOPIMUKSEN SISÄLTÖ 5 Sopimusasiakirjat 6 Suunnittelu 6.1 Hankesuunnittelu 6.2 Rakennussuunnittelu 7 Turvallisuusasiat 8 Tarjouspyyntöasiakirjat 9 Tarjousten käsittely 10 Urakkaneuvottelu 11 Urakka- ja alistamissopimukset 12 Rakentaminen 12.1 Yleistä 12.2 Valvonta 12.3 Urakka-aika, välitavoitteet ja viivästyminen 12.4 Tilaajan maksusuoritukset ja urakoitsijan laskujen hyväksyminen 17 HANKEKOHTAISEN SOPIMUKSEN SISÄLTÖ 13 Vakuudet 14 Vakuutukset 15 Laadun toteaminen 15.1 Yleistä 15.2 Sopijakohtainen laadun arviointi 15.3 Sopijaosapuoliin vaikuttavat laatuvaatimukset 15.4 Laatuvaatimusten alittuminen 16 Vastaanotto 17 Takuuaika 18 Kustannukset 18.1 Yleistä 18.2 Hankkeen kustannusarvio 18.3 Rakennuttajien kustannusosuudet 18.4 Rakennuttamiskustannukset 19 Rakennuttajien keskeiset vastuut 20 Riitaisuuksien ratkaiseminen 21 Sopimuksen voimaantulo 22 Sopimuksen voimassaolo 23 Sopimuksen siirtäminen 24 Sopimuksen tarkistaminen 25 Sopijapuolten allekirjoitukset 18 9

10 PÄÄSUUNNITTELIJA Yhteisen työmaan pääsuunnittelija Pääsuunnittelija johtaa yhteisen rakennushankkeen suunnitteluryhmää, vastaa suunnitteluryhmän sisäisestä yhteistoiminnasta ja/tai vastaa suunnitelmien yhteensovituksesta (RT ) rakennuttajien ohjauksessa. Pääsuunnittelija voi olla yhteissuunnittelun vetäjä tai päärakennuttajan pääsuunnittelija. Suunnitelmien yhteensovittamista, toteuttamiskelpoisuuden ja rakennettavuuden arviointia sekä riskiarviointia varten tehdään aina yhteisen työmaan suunnitelmatarkastus. 19 TURVALLISUUSKOORDINAATTORI Rakennuttajien nimeämät turvallisuuskoordinaattorit huolehtivat rakennuttajille valtioneuvoston asetuksessa (205/2009) säädetyistä velvoitteista hankkeen eri vaiheissa. Turvallisuuskoordinaattori nimetään sekä suunnittelu- että rakennusvaiheelle. Usean rakennuttajan hankkeessa tulee nimetä yksi vastuullinen turvallisuuskoordinaattori (pääturvallisuuskoordinaattori), jolle muiden rakennuttajien turvallisuuskoordinaattorit on alistettu

11 LISÄTIETOJA: Kuntaliitto Marika Kämppi p Sweco Jyrki Paavilainen p