Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa. Selostus. Hyväksytty maakuntavaltuustossa

Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Selostus Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012

2 POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEKAAVA 1 KAUPALLISTEN PALVELUJEN SIJOITTUMINEN POHJANMAAN MAAKUNNASSA SELOSTUS Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012

3 Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO... 5 1.1 Vaihekaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet... 5 1.2 Suunnittelualue... 5 1.3 Keskeiset käsitteet... 6 2. MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT... 7 2.1 Ilmastotavoitteet... 7 2.2 ESDP European Spatial Development Perspective (Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat)... 7 2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 2.4 Maankäyttö- ja rakennuslaki... 9 2.5 Muu maakuntakaavoitukseen vaikuttava lainsäädäntö... 9 2.6 Maakuntasuunnitelman tavoitteet... 9 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU POHJANMAALLA... 10 3.1 Maakunnan suunnittelujärjestelmä... 10 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI... 12 4.1 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 12 4.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 12 4.3 Kaavaluonnos... 13 4.3.1 Luonnoksesta saatu palaute... 13 4.4 Kaavaehdotus 1... 14 4.4.1 Ensimmäisestä kaavaehdotuksesta saatu palaute... 15 4.4.2 Muut toisen kaavaehdotuksen ratkaisuihin vaikuttaneet seikat... 15 4.5 Kaavaehdotus 2... 15 4.5.1 Toisesta kaavaehdotuksesta saatu palaute... 18 4.6 Tarkistetun toisen kaavaehdotuksen käsittely... 19 4.7 Kaavan hyväksyminen... 19 4.8 Kaavan vahvistaminen... 19 5. VAIHEKAAVAN LÄHTÖKOHDAT... 20 5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne... 20 5.2 Luonnonympäristö... 21 5.3 Väestö... 22 5.4 Kaupalliset palvelut... 23 5.4.1 Nykyinen palveluverkosto... 23 5.4.2 Ostovoima, sen virtaukset ja kehitys... 24 5.5 Työpaikat, koulutus ja elinkeinot... 27 5.6 Liikenne ja logistiikka... 31 5.6.1 Tieliikenne... 31 5.6.2 Raideliikenne... 31 5.6.3 Lentoliikenne... 33 5.6.4 Meriliikenne... 33 5.6.5 Kevyt- ja joukkoliikenne... 33 5.7 Tekninen huolto... 33 5.8 Keskeiset ohjelmat, suunnitelmat ja hankkeet... 33 5.8.1 Kansalliset ohjelmat... 33 5.8.2 Maakunnalliset selvitykset ja suunnitelmat... 34 5.8.3 Voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat... 35 6. VAIHEKAAVAN SISÄLTÖ... 36 6.1 Tavoitteet ja strategiat... 36 6.2 Kaupan kehitys Pohjanmaalla vuoteen 2030 saakka... 36 6.3 Kaupallisten palvelujen saavutettavuus... 38 6.4 Mitoitus... 38 6.5 Vaihemaakuntakaavan ratkaisut... 40 6.5.1 Pietarsaaren seutu... 41 6.5.2 Vaasan seutu... 45 6.5.3 Kyrönmaa... 55 6.5.4 Suupohjan rannikkoseutu... 56

4 7. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 60 7.1 Yleiset määräykset... 60 7.2 Kehittämisperiaatemerkinnät... 61 7.3 Aluevaraus- ja kohdemerkinnät... 62 7.4 Pohjakarttamerkinnät... 68 8. VAIHEKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 69 9. MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 70 9.1. Maakuntakaavan oikeusvaikutusten yleisperiaatteet... 70 9.2 Kaavamerkinnät ja niiden oikeusvaikutukset... 70 9.3 Vaihemaakuntakaavan ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun... 71 9.3.1 Kaavaohjauksen yleisperiaatteet... 71 9.3.2 Hyväksyttävä eroavaisuus maakuntakaavasta... 71 9.3.3 Maakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkaisu... 71 9.4 Vaihekaavan vaikutus vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumiseen... 72 9.5 Maakuntakaavan ohjausvaikutus muuhun alueiden käytön suunnitteluun ja viranomaistoimintaan... 72 9.6 Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon... 73 9.7 Maakuntakaavan vaikutukset rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön... 73 9.8 Lunastusoikeus... 74 9.9 Vaihekaavan vahvistaminen... 74 10. KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 75

5 1. JOHDANTO Tässä luvussa selitetään, miksi Pohjanmaan maakuntakaavan tarkistaminen kaupallisten palvelujen osalta on tullut ajankohtaiseksi ja määritellään kaava-asiakirjoissa käytetyt keskeiset käsitteet. 1.1 Vaihekaavan lähtökohdat ja yleiset tavoitteet Koska sekä kulutus että ostovoima ovat kasvaneet aiemmissa kauppaselvityksissä ennustettua ripeämmin, paine kaupan yksiköiden sijoittamiseen myös keskustojen ulkopuolelle on lisääntynyt. Pohjanmaalla on myös tietoisesti kehitetty kaupan palveluja, koska yksityisissä palveluissa on todettu kehittämistarvetta. Sen myötä on syntynyt tarve päivittää kauppaselvityksiä ja laatia vaihemaakuntakaava Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on 2030. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytykset kaupan tasapainoiselle kehitykselle, mikä hyödyttää sekä elinkeinoelämää että asukkaita koko maakunnassa. Ympäristöministeriö vahvisti 21.12.2010 Pohjanmaan maakuntakaavan, joka kattaa koko maakunnan. Pohjanmaan maakuntakaava on ns. kokonaismaakuntakaava, jota päivitetään vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaava 1 päivittää maakuntakaavaa kaupan, logistiikan ja keskusverkon osalta. 1.2 Suunnittelualue Vaihemaakuntakaavan selvitysalue on Pohjanmaan maakunta, joka koostuu 16 kunnasta ja muodostaa Suomen länsirannikolle kapean rannikkokaistaleen. Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan: Pietarsaaren, Vaasan ja Kyrönmaan seutukuntiin sekä Suupohjan rannikkoseutuun. Pohjanmaa rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä- Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakunnan maakuntaan ja lännessä Pohjanlahteen. Kuva 1: Pohjanmaan maakunta jakautuu neljään seutukuntaan.

6 1.3 Keskeiset käsitteet Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa Vähittäiskaupan suuryksikkö Myymäläkeskittymä k-m 2 Elintarvikkeiden lisäksi päivittäistavarakaupoissa myydään myös tuotteita, joita asiakkaat ovat tottuneet hankkimaan elintarvikeostosten yhteydessä. Päivittäistavaroihin lukeutuvat ruoka, juomat, kodin kemikaalit, paperit, lehdet, tupakkatuotteet sekä kosmetiikka. Ruokatavaroiden osuus myymälän kokonaismyynnistä on yleensä noin 80 prosenttia. Tietyn tuoteryhmän kauppaan ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut myymälä. Usein erikoiskaupoissa myydään kulutushyödykkeitä kuten vaatteita ja koruja, mutta erikoiskauppoja ovat myös päivittäistavaroiden erikoismyymälät. Erikoiskaupat sijaitsevat useimmiten maankäytön suunnittelussa keskustatoimintojen alueiksi merkityillä alueilla. Erikoiskauppaan lukeutuu myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, joka hakeutuu ja monesti myös sopii paremmin keskustojen ulkopuolelle. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ei anneta yksiselitteistä määritelmää paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle. Ympäristöministeriön suosituksen mukaan (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarja, opas 2) paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ovat moottoriajoneuvojen, niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, vene- ja veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, rakenteellisen sisustamisen kauppa, rauta- ja rakennustarvikekauppa, maatalous- ja puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan vähittäiskaupan suuryksikkö on yli 2 000 kerrosneliömetrin (jäljempänä lyhennetty k-m²) suuruinen vähittäiskaupan myymälä. Vaihemaakuntakaavassa on määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän koon alaraja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Erikoistavarakaupassa alaraja on Vaasan Mustasaaren keskustan kehitysvyöhykkeellä 8 000 k-m², Pietarsaaressa 5 000 k-m² ja muualla maakunnassa joko 2 000 tai 3 000 k-m². Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on koko maakunnassa joko 2 000 tai 3 000 k-m 2 ja päivittäistavarakaupassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset 2000 k-m 2. Myymäläkeskittymä koostuu useammasta vähittäiskaupan yksiköstä, jotka yhdessä tai erikseen ylittävät vaihemaakuntakaavassa määritellyt mitoitukset. Kerrosneliömetri. Vaihemaakuntakaavassa esitettyihin mitoituksiin sisältyy muutakin alaa kuin myyntipinta-ala.

7 2. MAAKUNTAKAAVOITUKSEN TAVOITTEIDEN TAUSTAT Tässä luvussa kerrotaan maakuntakaavoituksen perustana toimivista kansainvälisistä ja kansallisista tavoitteista ja strategioista sekä laeista. 2.1 Ilmastotavoitteet Vuonna 1994 voimaan astuneen YK:n ilmastosopimuksen tavoite on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrä hyväksyttävälle tasolle. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1994. Vuonna 1997 hyväksytty Kioton pöytäkirja velvoittaa vähentämään globaaleja kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Euroopan yhteisö ratifioi pöytäkirjan vuonna 2002. Se velvoittaa jäsenmaita vähentämään päästöjään 8 prosenttia. Suomi on sitoutunut vakiinnuttamaan päästönsä vuoden 1990 tasolle. Vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ilmastopaketin mukaan jäsenmaat sitoutuvat vähentämään kasvihuonepäästöjään vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Samalla uusiutuvien energialähteiden osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta lisätään 20 prosentilla. Suomen tulee nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 38 prosenttiin nykyisestä 28 prosentista ja vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimialojen päästöjä 16 prosentilla vuoden 2005 päästömääristä. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 useimmat teollisuusmaat sitoutuivat pysäyttämään ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen. Kokouksessa ei kuitenkaan päästy sopuun siitä, millä keinoin tavoitteeseen päästään. EU:n jäsenmaiden mielestä sitoumus ei ole riittävän kunnianhimoinen, ja ne ovat ilmoittaneet korottavansa päästöleikkauksensa 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, jos kansainvälinen ilmastosopimus syntyy. Cancúnissa vuonna 2010 ja Durbanissa vuonna 2011 pidettyjen YK:n seuraavan kahden ilmastokokouksen tulokset osoittavat, miten vaikeaa on päästä yhteisymmärrykseen uudesta ilmastosopimuksesta. Durbanissa päätettiin kuitenkin uuteen, vuonna 2020 voimaan astuvan ilmastosopimukseen tähtäävän toimintasuunnitelman laatimisesta vuoteen 2015 mennessä. Suomi laati vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet osana EU:n tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä mm. energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka, ja siinä esitetään myös visioita vuoteen 2050. Vuonna 2009 hyväksyttiin ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, joka viitoitta tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna 2050. Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tekeillä on Pohjanmaan energiastrategia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muiden toimenpiteiden ohella liikenteen, erityisesti yksityisautoilun, vähentämistä. Suomessa yli 20 prosenttia hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä. Huomattava osa liikennesuoritteesta aiheutuu hajanaisesta yhdyskuntarakenteesta. Yksityisautoilun tarpeen vähentämiselle voidaan luoda edellytyksiä mm. sijoittamalla vähittäiskaupan suuryksiköt olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tai sen läheisyyteen. 2.2 ESDP European Spatial Development Perspective (Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat) Merkittävin aluesuunnittelun yhteistyöohjelma Euroopan tasolla on ESDP. Asiakirja on hallitusten välinen eikä se ole oikeudellisesti sitova, vaan se muodostaa poliittisen viitekehyksen yleisesti hyväksytyille aluesuunnittelun periaatteille. Sen tavoitteena on määritellä unionin tasolla aluesuunnittelun ja kehityksen poliittiset tavoitteet ja yleiset periaatteet tasapainoisen ja kestävän kehityksen turvaamiseksi.

8 2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on vastaaminen ilmastonmuutoksen haasteisiin. Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen, ja ne välittyvät kunnan kaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavoituksen kautta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko). Toimintojen sijoittamisessa tulee mahdollisimman hyvin hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttää taajamia. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittämisen tulee ensisijaisesti perustua alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat eri väestöryhmien saavutettavissa niin maalla kuin kaupungissakin. Alueidenkäytöllä tulee edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittamisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä tulee pyrkiä vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan nykyistä yhdyskuntarakennetta. Liikennejärjestelmä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennevälineiden käyttöedellytysten parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Kuva 2: Maankohoaminen on ominaista Merenkurkun saaristolle. (Kuva: Ann Holm 2011)

9 2.4 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 1 :n mukaan lain yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi lailla pyritään turvaamaan jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen. Lain 5 :ssä määritellyt alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat yhteisiä kaikille kaavamuodoille. Sen mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: - turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista, - yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta, - rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista, - luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, - ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä, - luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, - yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista, - yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta, - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, - palvelujen saatavuutta ja - liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavassa esitetään maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. 2.5 Muu maakuntakaavoitukseen vaikuttava lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa maankäytön ohjausjärjestelmää, johon kuuluu monia muitakin lakeja. Maakuntakaavoituksen kannalta keskeisimpiä ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki, maa-aineslaki, rakennussuojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki. 2.6 Maakuntasuunnitelman tavoitteet Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Kaikki muut aluekehittämiseen liittyvät ohjelmat nivoutuvat maakuntasuunnitelman strategioihin ja tavoitteisiin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat siten esimerkiksi maakuntaohjelma, maakuntakaava ja vuosittain laadittava maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040, Uuden energian Pohjanmaa Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä", on viisi strategista linjausta: kilpailukyky ja imago, työvoima ja osaaminen, saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne, hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointi. Strategisessa linjauksessa 3 "Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne" todetaan, että Pohjanmaa on vuonna 2040 monikeskuksinen, tasapainoinen ja rakenteellisesti kestävällä pohjalla oleva alue, jonka fyysiset rakenteet turvaavat alueen asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin ja että väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos heijastuvat voimakkaasti alueiden käyttöön. Maakuntasuunnitelmassa mm. maankäytölle, rakentamiselle ja infrastruktuurille asetetut tavoitteet toteutetaan maakuntakaavan avulla.

10 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU POHJANMAALLA Tässä luvussa kuvataan alueiden käytön ja maakunnan suunnittelujärjestelmä. 3.1 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä maakunnan suunnittelu sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Kuva 3: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueiden käytön suunnittelujärjestelmä. Maakuntakaavan asema alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä tarkoittaa, että tärkeimpien valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttökysymysten perusratkaisut määritellään ensisijaisesti juuri maakuntakaavassa. Maankäyttö-ja rakennuslain mukaisesti maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntasuunnitelma ja sitä toteuttavat maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (eli maakuntaohjelma). Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka sovittaa yhteen ja linjaa maakunnan kehittämistyötä. Alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukaan maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuustokausittain ja sen toteuttamissuunnitelma vuosittain. Kuva 4. Maakunnan suunnittelujärjestelmä.

11 Maakunnan liiton laatimien maakunnan kehittämistä edistävien suunnitelmien lisäksi maakunnan tulevaisuudelle ovat erittäin tärkeitä myös muiden toimijoiden laatimat ja toteuttamat suunnitelmat. Näitä ovat mm. ELY-keskusten strategiset tulossopimukset, alueelliset kehitysstrategiat, osaamiskeskusohjelma, Länsi-Suomen ympäristöstrategia ja erilaiset maaseudun kehittämisohjelmat. Kuva 5: Ostoksille voi mennä talvellakin kävellen, jos kaupat ovat tarpeeksi lähellä. (Kuva: Ann Holm 2011)

12 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAPROSESSI Tässä luvussa kuvataan lyhyesti kaavoitusprosessi. Vaihemaakuntakaava kuvataan tarkemmin luvussa 6. 4.1 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyllä luodaan hyvät edellytykset maakuntakaavan toteutumiselle suunnitellulla tavalla ja sen myötä myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakunnan kehittämistavoitteiden toteuttamiselle. Vaihemaakuntakaavan nähtäville asettamisesta on kuulutettu seuraavissa lehdissä: Vasabladet, Pohjalainen, Österbottens Tidning, Pietarsaaren Sanomat, Kyrönmaa/Pohjankyrö, Syd- Österbotten ja Suupohjan Sanomat. Ehdotusvaiheen kuulutukset julkaistiin myös Ilkkalehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja -ehdotus ovat olleet julkisesti nähtävillä Pohjanmaan liiton virastossa ja alueen kaikissa kunnissa. Liiton verkkosivuilla oli kaavaprosessin ajan tietoa maakuntakaavoituksesta ja työn etenemisestä. Lisäksi vaihemaakuntakaavatyön etenemisestä on tiedotettu liiton Uutispostissa, joka toimitetaan sen tilanneille ja on luettavissa myös liiton verkkosivuilla. Vaihemaakuntakaavasta kerrottiin kuulemiskierroksilla kunnissa ja maakuntahallituksen kokousten jälkeen järjestettävissä lehdistötilaisuuksissa. Luonnosvaiheessa järjestettiin kauppaseminaari. Valmisteluvaiheen aikana yhteistyöryhmä piti useita työkokouksia. Yhteistyöryhmä koostui Pohjanmaan liiton ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajista. Ryhmä kokoontui monta kertaa ja ELY-keskuksen mielipiteet on huomioitu kaavaprosessin aikana. Vuorovaikutus ympäristöministeriön kanssa oli jatkuvaa koko kaavoitusprosessin ajan. 4.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kun maakuntavaltuusto päätti 29.9.2008 maakuntakaavan hyväksymisestä, se antoi myös ponnen, jonka mukaan kahden vaihemaakuntakaavan laatiminen on aloitettava välittömästi. Vaihemaakuntakaava 1 koskee kaupallisia palveluja Pohjanmaalla ja vaihemaakuntakaava 2 uusiutuvaa energiaa ja energiahuoltoa. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan laadinta käynnistyi maakuntavaltuuston päättäessä 10.11.2008 työn aloittamisesta. Kokouksessa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman ensimmäinen luonnos. Ensimmäinen kahdesta lakisääteisestä viranomaisneuvottelusta pidettiin 11.12.2008 Vaasassa, ja siihen osallistui silloisen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Tiehallinnon, Pohjanmaan museon, Museoviraston, Pohjanmaan Sotilasläänin Esikunnan ja naapurimaakuntien edustajia. Kokouksessa keskusteltiin pääasiassa työohjelmasta, kaavan alustavista tavoitteista, tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja kaupallisten palvelujen vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen ja ilmastoon. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 2.2. 3.3.2009. Kunnille ja osallisille tiedotettiin ja niitä kuultiin kaavan aloittamisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kuntakierroksella, joka tehtiin helmikuun puolivälissä 2009. Suunnitelmasta ei pyydetty lausuntoja ja mielipiteitä. Ensimmäinen yleinen kuulemiskierros, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.2.2009 Suupohjan rannikkoseutu, Kristiinankaupungin raatihuone 17.2.2009 Pietarsaaren seutu, Pännäisten kunnantalo 18.2.2009 Kyrönmaa, Isonkyrön kunnantalo 19.2.2009 Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto

13 Kauppaselvityksen (Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla) laati Tuomas Santasalo Ky. Työtä valvoivat viranomaisten ja maakunnan seutukuntien edustajista koostuva työryhmä sekä maakunnan kaikkien kuntien ja eri toimijoiden edustajista koostuva ohjausryhmä. 4.3 Kaavaluonnos Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavan luonnoksessa osoitettiin kolme uutta vähittäiskaupan suuryksikköä (km) ja kaksi uutta palvelujen aluetta (p), jotka eivät olleet mukana kokonaismaakuntakaavassa. Uudet vähittäiskaupan suuryksiköt osoitettiin Edsevöön Pedersöressä, Risöhön Vaasan keskustan kaakkoispuolella ja Högbackiin Närpiössä. Kruunupyyhyn ja Kristiinankaupungin Lålbyhyn osoitetut uudet palvelujen alueet oli tarkoitettu ensisijaisesti paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle. Silloinen lainsäädäntö ei vaatinut kaupan mitoitusta. Kaavaluonnoksessa keskusverkkoa täydennettiin merkitsemällä Vaasan Sundom keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Maaliikenneterminaali-merkintä (LM) siirrettiin luonnoksessa Risöstä lentokentän itäpuolelle. Nähtävilläoloaikana kaikille kunnille tiedotettiin kaavaluonnoksesta ja niitä myös kuultiin. Suurella yleisöllä oli mahdollisuus osallistua yleisiin tiedotustilaisuuksiin, joissa luonnosta esiteltiin. Luonnos oli nähtävillä 14.10. 13.11.2009. Toinen yleinen kuulemiskierros, luonnos 29.10.2009 Kyrönmaa, Vähäkyrön kunnantalo 4.11.2009 Suupohjan rannikkoseutu, Närpiön kaupungintalo 5.11.2009 Vaasan seutu, Pohjanmaan liitto, Vaasa 10.11.2009 Pietarsaaren seutu, Pietarsaaren raatihuone 12.11.2009 Vaasan seutu (pohjoinen), Oravaisten kunnantalo 4.3.1 Luonnoksesta saatu palaute Kaikki kunnat Vöyri-Maksamaata ja Kaskista lukuun ottamatta antoivat luonnoksesta lausunnon. Lausunnoissa käsiteltiin erityisesti merkintätapojen selkeyttämistä ja vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitukseen liittyviä kysymyksiä. Monessa lausunnossa korostettiin myös puolueettoman vaikutusten arvioinnin tärkeyttä. Koska Pietarsaaren seudun kunnilla oli kaavoitusprosessin alkuvaiheessa eri tavoitteet seudun kaupallisten palvelujen kehittymiselle, annettiin niille mahdollisuus tuoda mielipiteensä esille vastaamalla kyselyyn, jossa tiedusteltiin seuraavaa: 1. Miten päivittäistavarakaupan palveluiden saatavuus turvataan Pietarsaaren seudulla vuoteen 2030 mennessä? 2. Miten paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suunnittelu tulee Pietarsaaren seudulla ratkaista? 3. Miten erikoiskaupat tulee sijoittaa? 4. Miten alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tulisi ohjata Pietarsaaren seudulla? Kysymyksiin vastasivat Luodon, Kruunupyyn ja Pedersören kunnat. Vastauksista kävi ilmi, että lähipalvelujen turvaamista pidetään tärkeänä varsinkin niissä kunnissa, joissa väestönkasvu on vakaa. Kuntien mielestä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa tulee sijoittaa ensisijaisesti risteysalueille ja rajat ylittävät kehityskäytävät suunnitella kuntien välisenä yhteistyönä. Erikoiskauppa pitäisi ensisijaisesti sijoittaa keskusta-alueille. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnilta aktiivisempaa suunnittelutyötä sekä kuntien välistä yhteystyötä. Vastauksissa mainittiin myös kehityskäytävien suunnittelun aloittaminen vilkasliikenteisten liikenneväylien varsille. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen koordinoijaksi ehdotettiin yhteistyölautakunnan asettamaa yleiskaavaryhmää. Myös suunnittelualueen yksityishenkilöillä ja yhdistyksillä oli mahdollisuus antaa vaihekaavaluonnoksesta palautetta, mutta nähtävilläolon päättyessä yhtään mielipidettä ei ollut jätetty. Kaupallisista palveluista järjestettiin Vaasassa 27.10.2009 seminaari Kaupan intressit ja kestävä yhdyskunta Konflikti tai riemuvoitto, johon kutsuttiin asianomaiset viranomaiset,

14 alueen kunnat ja kaupan toimijat. Seminaarissa käsiteltiin mm. kaupan historiaa ja kehitystä, nykytilaa sekä suunnittelukysymyksiä ja kaupan näkökulmaa niihin. Lisäksi Tuomas Santasalo ja Katja Koskela esittelivät tekemänsä selvityksen Pohjanmaan kaupallisten palvelujen sijoittumisesta. Luonnos- ja ehdotusvaiheen välillä neuvoteltiin erikseen niiden kuntien kanssa, joilla oli keskusteltavaa kaavasta. 4.4 Kaavaehdotus 1 Kaavaluonnokseen verrattuna kaavaehdotukseen tehtiin seuraavat muutokset: Kruunupyyssä palvelujen alue (p) ja maaliikenneterminaali (LM) yhdistettiin maaliikenneterminaali-merkinnäksi (LM-1), joka salli paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittumisen alueelle. Edsevössä Pedersören kunnassa palvelujen alue (p) ja vähittäiskaupan suuryksikkö (km1) yhdistettiin vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnäksi (km1). Kokonaiskerrosalaksi merkittiin 25 000 k-m², josta enintään 12 % eli 3 000 k-m² sai olla päivittäistavarakaupan liiketilaa ja loput muuta kuin keskustahakuista erikoiskauppaa ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Merkintöjen yhdistäminen lisäsi kaupan kehityksen ohjausta ja helpotti niin kaavan tulkintaa kuin sen vaikutusten arviointiakin. Vaasassa maaliikenneterminaali-merkintä (LM) muutettiin logistiikkakeskukseksi (LM-2). Kaavaehdotuksessa Risöhön osoitettu merkintä muutettiin vähittäiskaupan suuryksiköksi (km2) ja sen kokonaiskerrosalaksi merkittiin 120 000 k-m², josta enintään 20 % eli 24 000 k-m² sai olla päivittäistavarakaupan liiketilaa ja loput paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Vaasan keskustatoimintojen aluetta (C) laajennettiin luonnoksesta käsittämään Kivihaan, Sepänkylän keskustan ja osan Palosaarta. Keskusverkkoa täydennettiin Merikaarron kylällä, joka merkittiin keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Högbackissa Närpiössä palvelujen alue (p) ja vähittäiskaupan suuryksikkö (km1) yhdistettiin vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnäksi (km3). Kokonaiskerrosalaksi merkittiin 25 000 k-m², josta enintään 12 % eli noin 3 000 k-m² sai olla päivittäistavarakaupan liiketilaa ja loput muuta kuin keskustahakuista erikoiskauppaa ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Merkintöjen yhdistämisellä pyrittiin lisäämään kaupan kehityksen ohjausta ja helpottamaan niin kaavan tulkintaa kuin sen vaikutusten arviointiakin. Kaskisten keskustatoimintojen aluetta (C) pienennettiin luonnosvaiheesta. Lålbystä Kristiinankaupungissa poistettiin palvelujen alue (p), koska silloinen lainsäädäntö salli tämäntyyppisen toiminnan kehittämisen ilman maakuntakaavan ohjausta. Nähtävilläoloaikana kaikille kunnille tiedotettiin kaavaehdotuksesta ja niitä myös kuultiin seutukunnittaisissa tilaisuuksissa. Suurella yleisöllä oli mahdollisuus osallistua yleisiin tiedotustilaisuuksiin, joissa kaavaa esiteltiin. Ensimmäinen kaavaehdotus oli nähtävillä 17.1. 25.2.2011. Kolmas yleinen kuulemiskierros, ehdotus 1 24.1.2011 Vaasan seutu, Risön ABC 25.1.2011 Pietarsaaren seutu, Polaris, Edsevö 2.2.2011 Kyrönmaa, hotelli-ravintola Kantri, Laihia 3.2.2011 Suupohjan rannikkoseutu, hotelli-ravintola Logen, Närpiö

15 4.4.1 Ensimmäisestä kaavaehdotuksesta saatu palaute Kaikki kunnat Luotoa ja Korsnäsiä lukuun ottamatta antoivat kaavaehdotuksesta lausunnon. Useat kunnat ja viranomaiset korostivat lausunnoissaan puolueettoman vaikutusten arvioinnin tärkeyttä varsinkin Risön alueen vaikutuksista lähistön kuntakeskuksiin ja Vaasan keskustaan. Vaikutusten arviointia pidettiin yleisesti tältä osin riittämättömänä. Vahvistaessaan Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010 ympäristöministeriö jätti Liisanlehtoon esitetyn vähittäiskaupan suuryksikön vahvistamatta, ja sen seurauksena monet kunnat huomauttivat myös, että alue pitäisi ottaa mukaan kaavaan. Monet kunnat vastustivat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sijoittuvan, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan laskemista 1 000 kerrosneliömetriin tai asettivat tämän kyseenalaiseksi. Museovirasto ja Pohjanmaan museo tähdensivät Liisanlehdon ja Risön lähellä sijaitsevien Vanhan Vaasan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden merkitystä. Yksityishenkilöt eivät jättäneet kaavaehdotuksesta yhtään muistutusta, sen sijaan yhdistyksiltä ja yrityksiltä, erityisesti kaupan toimijoilta, tuli useita mustutuksia. 4.4.2 Muut toisen kaavaehdotuksen ratkaisuihin vaikuttaneet seikat Ympäristöministeriö vahvisti Pohjanmaan maakuntakaavan juuri ennen kaavaehdotus 1:n asettamista julkisesti nähtäville. Ministeriö ei vahvistanut Liisanlehdon vähittäiskaupan suuryksikköä (km) eikä Närpiön Högbackin palvelujen aluetta (p). Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 319/2011 astui voimaan 15.4.2011. Se sisältää mm. muutoksia vähittäiskauppaa koskeviin säännöksiin. Määräyksiä sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan vasta neljän vuoden siirtymäajan kuluttua. Lain mukaan maakuntakaavassa tulee esittää keskusta-alueiden ulkopuolella sijaitsevan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Myös keskustaalueella sijaitsevien vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Osoitettaessa maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on katsottava, että suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin. Keskusta-alueen ulkopuolelle sijoittuvien palveluiden täytyy olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Lisäksi suunnitellun maankäytön pitää edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Ympäristöministeriön mukaan maakuntakaavassa on esitettävä kaupan enimmäismitoitus keskustatoimintojen alueilla (ei koske Vaasan ja Pietarsaaren keskustaa). 4.5 Kaavaehdotus 2 Tuomas Santasalo Ky:n tekemän kauppaa koskevan lisäselvityksen tavoitteena oli varmistaa, että maakuntakaavan sisältövaatimukset täyttyvät ja että keskusten kehitys ja asema kauppapaikkana eivät vaarannu Vaasan keskustan kaakkoispuolelle esitettävien vähittäiskaupan suuryksikköjen tai myymäläkeskittymien myötä. Lainmuutoksen mukaisesti 2. kaavaehdotuksessa määriteltiin keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sijoittuvan, merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän koon alaraja. Erikoiskaupassa se oli Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhykkeellä 8 000 k-m², muualla Vaasassa ja Pietarsaaressa 5 000 k-m² ja muualla maakunnassa 3 000 k-m². Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja oli koko maakunnassa 3 000 k-m 2 ja päivittäistavarakaupassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset 2000 k-m 2. Vaihemaakuntakaavan mitoituksilla ei rajoitettu vähittäiskauppayksikön kokoa Vaasan keskustassa, vaan siellä rajoituksia rakentamisen laajuuteen toi rakennettu ympäristö. Pietarsaaren ja Sepänkylän keskustassa Mustasaaressa vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäiskoko oli 10 000 k-m². Muissa kuntakeskuksissa ja Oravaisissa enimmäismitoitus oli 5 000 k-m² ja muualla 3 000 k-m 2, josta 2 000 k-m 2 sai olla päivittäis-

16 tavarakaupan liiketilaa. Uusi lainsäädäntö vaatii, että maakuntakaavassa mitoitetaan myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Kuva 6: Vaihemaakuntakaava 1:n toinen kaavaehdotus. Vähittäiskaupan suuryksiköt osoitetaan ruskealla pallukalla ja paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköt vihreällä pallukalla.

17 Vaihemaakuntakaavan 2. ehdotuksessa määriteltiin kaupan enimmäismitoitus keskustatoimintojen alueilla. Vaasaan ja Pietarsaareen ei esitetty enimmäismitoitusta. Mustasaaren keskustassa Sepänkylässä ja Närpiössä enimmäismitoitus oli 50 000 k-m 2. Uudenkaarlepyyn, Kristiinankaupungin ja Laihian keskustassa enimmäismitoitus oli 30 000 k-m 2. Kaskisten, Pedersören, Vöyrin, Isonkyrön, Vähänkyrön, Kruunupyyn ja Maalahden keskustassa enimmäismitoitus oli 20 000 k-m 2. Luodon ja Korsnäsin keskustassa enimmäismitoitus oli 10 000 k-m². Keskustatoimintojen alakeskuksissa (ca) enimmäismitoitus oli 8 000 k-m². Kruunupyyhyn osoitettiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt3). Sen kokonaiskerrosala sai olla enintään 6 000 k-m². Kokonaismaakuntakaavaan merkitty maaliikenneterminaali (LM) säilyi. Pedersören Edsevössä vähittäiskaupan suuryksikön (km1) kokonaiskerrosala nostettiin 25 000:sta 40 000 kerrosneliömetriin, josta enimmillään 3 000 k-m² sai olla päivittäistavarakauppaa ja 3 000 k-m² erikoistavaran kauppaa, kuten kaavaehdotuksessa 1. Lisäala oli tarkoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle, jota sai olla enintään 34 000 k-m². Vaihemaakuntakaavassa ei ollut aiemmin käsitelty Vaasan Kivihakaa. Jotta kaavaratkaisun kestävyyttä voitaisiin arvioida realistisesti, Kivihaan alueelle osoitettiin mitoitus ja merkintä vähittäiskaupan suuryksikkö (km2). Kivihakaan sai rakentaa yhteensä 115 000 k-m², josta 10 000 k-m² oli päivittäistavarakaupalle, 75 000 k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle ja 30 000 k-m² muulle erikoistavarakaupalle. Vaasan keskustan eteläpuolella Rantamaantien varressa on jo kauppakeskittymä, jossa on lähinnä autokauppaa. Alueen kehittämisen mahdollistamiseksi se osoitettiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö -merkinnällä (kmt1).alueen enimmäismitoitus oli 30 000 k-m². Liisanlehtoon, jonka ympäristöministeriö jätti vahvistamatta, oli kaavaehdotuksessa 2 osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö (km3). Kaupan kokonaiskerrosala alueella sai olla enintään 55 000 k-m², josta korkeintaan 6 000 k-m² päivittäistavarakauppaa, 35 000 k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 14 000 k-m² muuta erikoiskauppaa. Risön ja Liisanlehdon alueista tehtyjen lisäselvitysten ja kaupan toimijoiden tarpeiden perusteella Risön vähittäiskaupan suuryksikön (km4) kokonaiskerrosala nostettiin 124 000 kerrosneliömetriin, josta enintään 6 000 k-m² sai olla päivittäistavarakauppaa, 70 000 k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 48 000 k-m² muuta erikoiskauppaa. Logistiikkakeskus Vaasan keskustan kaakkoispuolella oli edelleen osoitettu maaliikenneterminaali-merkinnällä (LM-1), mutta suunnittelumääräyksiä tarkistettiin, jotta alueelle voi sijoittaa myös pienteollisuutta. Kokonaismaakuntakaavassa palvelujen alueeksi (p) osoitettu Vikby Mustasaaressa oli kaavaehdotuksessa 2 osoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö - merkinnällä (kmt3). Merkintä salli pelkästään paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa 6 000 kerrosneliömetrin alalla. Kaavaehdotuksessa 2 Vaasan keskustatoimintojen aluetta (C) supistettiin vastaamaan kokonaismaakuntakaavassa osoitettua keskustatoimintojen aluetta, jota oli laajennettu Hietalahteen ja Palosaarelle. Sepänkylä oli merkitty keskustatoimintojen alueeksi (c) ja toivottu kaupan kehityssuunta näissä keskustoissa osoitettu kehittämisvyöhykkeenä Vaasa Sepänkylä ja nuolena Sepänkylän keskustasta. Maakunnan keskusverkko tiivistyi entisestään toisessa vaihemaakuntakaavaehdotuksessa, kun Vaasan Sundom, Vähänkyrön Merikaarto ja Mustasaaren Karperö osoitettiin keskustatoimintojen alakeskuksiksi (ca). Vähänkyrön ja Isonkyrön rajalla sijaitsevalle Tervajoelle oli toisessa kaavaehdotuksessa osoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt2). Sen kokonaiskerrosala sai olla enintään 50 000 k-m². Närpiön Högback-Nixbackin vähittäiskaupan suuryksikön (km5) enimmäismitoitus nostettiin 37 700 kerrosneliömetriin. Alueeseen otettiin mukaan myös Nixback, jossa Högbackin

18 tavoin on jo runsaasti paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Mitoituksesta 3 700 k-m² oli varattu päivittäistavarakaupalle, 27 000 k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle ja 7 000 k-m² muulle erikoiskaupalle. Kaskisten keskustatoimintojen alue (C) pysyi samana kuin kokonaismaakuntakaavassa. Kristiinankaupungin Lålbyhyn osoitettiin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt3). Sen kokonaiskerrosala sai olla enintään 6 000 k-m². Kristiinankaupungin Åsändanissa valtatie 8:n varressa on jo yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruinen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan myymäläkeskittymä. Jotta sitä voitaisiin kehittää edelleen, alue osoitettiin kaavaehdotuksessa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö -merkinnällä (kmt3). Sen kokonaiskerrosala sai olla enintään 6 000 k-m². Toinen kaavaehdotus oli nähtävillä 7.11. 7.12.2011. Neljäs yleinen kuulemiskierros, ehdotus 2 14.11.2011 Kyrönmaa, hotelli-ravintola Kantri, Laihia 16.11.2011 Suupohjan rannikkoseutu, ABC, Lålby 28.11.2011 Vaasan seutu, ABC, Risö 30.11.2011 Pietarsaaren seutu, Polaris, Edsevö 4.5.1 Toisesta kaavaehdotuksesta saatu palaute Kaikki Pohjanmaan kunnat antoivat lausunnon toisesta kaavaehdotuksesta. Suurimmalla osalla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Kaksi kuntaa suhtautui kuitenkin kriittisesti Risön alueen mitoitukseen, joka ylittää kauppaselvityksessä esitetyn. Mustasaari toivoi Vikbyn kauppapaikan mitoituksen nostamista ja Uusikaarlepyy kaupan enimmäismitoituksen kasvattamista keskustan alueella. Kristiinankaupunki ja Vaasa toivoivat keskustatoimintojen alueen laajentamista. Useimmilla viranomaisilla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Muutamat viranomaiset suhtautuivat pääosin kriittisesti Risöhön esitetyn vähittäiskaupan suuryksikön sekä Vikbyhyn osoitetun paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön mitoitukseen. Kaupan toimijat sekä yksi yhdistys jättivät yhteensä neljä muistutusta. Toinen lakisääteinen viranomaisneuvottelu pidettiin 18.1.2012 Vaasassa, ja siihen osallistui ympäristöministeriön, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen (liikenne ja ympäristö), Pohjanmaan ELY-keskuksen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston, Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan, Finavian, Satakuntaliiton ja Etelä-Pohjanmaan liiton edustajia. Kokouksessa keskusteltiin kaavaratkaisusta. Lausuntojen, muistutusten ja viranomaisneuvotteluissa käytyjen keskustelujen perusteella kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai kauooakeskittymän koon alarajaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella tarkistettiin seuraavasti: Päivittäistavarakauppa: Mitoitus (k-m 2 ) Koko maakunta 2 000 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa: Mitoitus (k-m 2 ) Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Laihia, Närpiö ja Kristiinankaupunki 3 000 Kruunupyy, Luoto, Vähäkyrö, Isokyrö, Maalahti, Korsnäs ja Kaskinen 2 000

19 Muu erikoiskauppa: Mitoitus (k-m 2 ) Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhyke 8 000 Pietarsaari, Vaasa 5 000 Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Laihia Närpiö ja Kristiinankaupunki 3 000 Kruunupyy, Luoto, Vähäkyrö, Isokyrö, Maalahti, Korsnäs ja Kaskinen 2 000 Nimitys Vaasan Sepänkylän keskustan kehittämisvyöhyke muutettiin Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhykkeeksi. Siinä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän koon alaraja keskustatoimintojen alueen ulkopuolella on edelleen 8 000 k-m², mutta vyöhykkeeseen saa sijoittaa ainoastaan kaksi tällaista yksikköä tai myymäläkeskittymää (Kivihaka ja Vaasan Rantamaantie). Vyöhykkeessä kaupan enimmäismitoitus Vaasan keskustatoimintojen alueen ulkopuolella on 220 000 k-m². Myös Risön vähittäiskaupan suuryksikön mitoitusta muutettiin. Risön vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus on 124 000 k-m², josta 5 000 k-m² saa olla päivittäistavarakauppaa, 89 000 k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 30 000 k-m² muuta erikoiskauppaa. Vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäismitoitus Vaasan alakeskuksissa muutettiin 5 000 k-m²:ksi. Lopullinen kaavaratkaisu kuvataan luvussa 6.5. 4.6 Tarkistetun toisen kaavaehdotuksen käsittely Maakuntahallitus käsitteli tarkistetun kaavaehdotuksen 26.3. ja 23.4.2012. 4.7 Kaavan hyväksyminen Maakuntavaltuusto käsitteli vaihemaakuntakaavan 14.5.2012. Maakuntahallitus pani maakuntavaltuuston päätökset täytöntöön 18.6.2012, minkä jälkeen vaihemaakuntakaava saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. 4.8 Kaavan vahvistaminen Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 4.10.2013 kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään mahdollset kaavaa koskevat valitukset. Vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö jätti Pedersören Edsevön (km1) ja Närpiön Högback-Nixbackin vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnät vahvistamatta. Pohjanmaan liiton maakuntahallitus, Pedersören kunnan kunnanhallitus ja Närpiön kaupungin kaupunginhallitus valittivat ympäristöministeriön päätöksestä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 5.3.2015.

20 5. VAIHEKAAVAN LÄHTÖKOHDAT Tässä luvussa kuvataan Pohjanmaan maakuntaa sekä lähinnä kaavoitukseen ja kaavaratkaisuun vaikuttavia erityispiirteitä, kuten alue- ja yhdyskuntarakennetta, ympäristöä, väestöä, kaupallisia palveluja, elinkeinoelämää, liikennettä ja teknistä huoltoa. Luvun lopussa luetellaan kaavaratkaisun perustana olevat keskeiset ohjelmat, suunnitelmat ja selvitykset. 5.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Pohjanmaan asemaa maan aluerakenteessa leimaa Vaasan seudun merkitys yhtenä Länsi- Suomen ja Merenkurkun keskuksena. Pohjanmaa on osa Keskipohjolan-Merenkurkun käytävää, ja sillä on meriraja Västerbottenin ja Västernorrlandin lääneihin Ruotsissa. Sijainti Pohjanlahden rannikolla luo välittäjäaseman sekä kansallisesti pohjois-eteläsuunnassa että kansainvälisesti länsi-itäsuunnassa. Pohjanmaan maakunta koostuu 16 kunnasta, jotka muodostavat kapean noin 230 km pitkän ja noin 20 50 km leveän rannikkokaistaleen. Runsaan 7 740 km²:n maapinta-alalla asuu yli 179 000 asukasta (ennakkotieto vuodelta 2011). Maakunta jakautuu neljään seutukuntaan (kuva 7). Pietarsaaren seutukuntaan kuuluvat Kruunupyyn, Luodon, Pedersören, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kunnat. Vaasan seutukuntaan kuuluvat Vaasan kaupungin lisäksi Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnat. Kyrönmaan seutukunta muodostuu Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön kunnista. Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat muodostavat yhdessä toiminnallisen seudun, Vaasanseudun. Suupohjan rannikkoseutu on maakunnan eteläisin seutukunta ja muodostuu Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kaupungeista. Maakunta rajautuu pohjoisessa Keski-Pohjanmaan maakuntaan, idässä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan, etelässä Satakuntaan ja lännessä Pohjanlahteen. Kuva 7. Pohjanmaan sijainti, kunta- ja seutukuntajako. Pohjanmaalla asutus on perinteisesti asettunut viljaviin jokilaaksoihin ja -suistoihin. Kylät noudattavat maiseman muotoa, ryhminä tai leveinä nauhoina. Rannikolle on rakentunut tiiviitä kyläryppäitä kalastuselinkeinon myötä. Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus keskittyi kaupunkeihin ja maaseututaajamiin ja sen seurauksena kylärakenne harventui. Rannikolla ja saaristossa on nykyään runsaasti vapaa-ajan asutusta.

21 Kuva 8. Satelliittikuva Pohjanmaalta (Kuva: Google Maps). 5.2 Luonnonympäristö Pohjanmaan maakunnalla on monta erityispiirrettä, jotka vaikuttavat alueen yhdyskuntarakenteeseen. Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon muodostavat laaja saaristo, rannikon jokisuistoalueet ja yhteensä 11 vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Merenrannikon rantaviiva on pitkä, saaret mukaan luettuna rantaviivan pituus on noin 5 500 km. Vesipinta-ala muodostaa kolmasosan maakunnan kokonaispinta-alasta, vaikka Pohjanmaalla on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen vähän järviä. Nopea maankohoaminen, noin 8 mm vuodessa, yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Sen seurauksena muodostuu fladoja ja kluuvijärviä, jotka ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ekosysteemejä. Erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas alue Merenkurkun saaristossa on ainutlaatuisen geomorfologiansa ansiosta hyväksytty Suomen ensimmäiseksi luonnonperintökohteeksi.

22 5.3 Väestö Kuva 9: Asukastiheys ja väestöjakauma Pohjanmaalla. Pohjanmaalla on yli 179 000 asukasta. Vuoden 2009 alussa asukastiheys oli 22,7 neliökilometriä kohti eli selvästi korkeampi kuin Suomessa keskimäärin (17,5 as/km²). Väestö painottuu Vaasanseudulle, jossa asukkaita on noin 93 000, joista noin 60 000 asuu Vaasassa. Pietarsaaren seudulla asukkaita on lähes 50 000, josta noin 20 000 asuu Pietarsaaressa. Suupohjan rannikkoseudulla asukkaita on noin 18 000 ja Kyrönmaalla suunnilleen saman verran. Pohjanmaan väkiluku on vuosituhannen vaihteesta lähtien kasvanut hitaasti. Kasvu on selkeintä Vaasan seutukunnassa, mutta väestönkehitys on ollut positiivinen myös Pietarsaaren seudulla ja Kyrönmaalla. Suupohjan rannikkoseudulla väestö vähenee, paitsi Närpiössä, jon-

23 ka väkiluku on jälleen kääntynyt nousuun. Nopeinta väestönkasvu on Vaasassa, Mustasaaressa, Luodossa ja Pedersöressä. Yleisesti haja-asutusalueiden väestö vähenee ja keskuksissa väestö kasvaa. Myös niillä alueilla, joissa väestö vähenee, keskusten väestömäärä kasvaa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus oli vuonna 2010 korkein Suupohjan rannikkoseudulla, jossa se ylitti 25 prosenttia (maakunnan keskiarvo 17,3 prosenttia), kun taas alle 14-vuotiaiden osuus oli suurin Pietarsaaren seudulla. Kaupallisten palvelujen sijoittumista koskevaa selvitystä varten käytettyjen Tilastokeskuksen ja kuntien tilastojen mukaan Pohjanmaan väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 193 000 asukkaaseen. Kuvat 10 ja 11: Väestörakenne ja väestöennuste seutukunnittain vuoteen 2030. 5.4 Kaupalliset palvelut 5.4.1 Nykyinen palveluverkosto Pohjanmaan kaupallisten palvelujen verkko on kattavampi kuin muualla Suomessa keskimäärin. Vähittäistavaran tarjonta kuntakeskuksissa, kyläkeskuksissa ja varsinkin Vaasassa myös asuinalueilla on suhteellisen hyvä, koska suuria kauppakeskuksia ei mainittavasti ole muodostunut yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Liikenneasemien yhteyteen rakennetut päivittäistavarakaupat täydentävät päivittäistavarakaupan verkkoa maakunnassa. Kauppa on muuttunut suuresti 2000-luvulla. Vähittäiskaupassa vallitseva kehityssuunta on suurten kauppakeskittymien hakeutuminen alueille, joissa on riittävä väestöpohja ja hyvät liikenneyhteydet. Yhä suuremmissa kauppakeskittymissä on usein myös vetovoimaisia erikoismyymälöitä kuten vaatekauppoja ja kultasepänliikkeitä. Myymätätyypit ovat muuttuneet, ja myymälöiden luokittelu paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppoihin ja erikoiskauppoi-

24 hin käy yhä vaikeammaksi. Toinen trendi on päivittäistavarakaupan palveluverkon uudistuminen ja keskittyminen kuntakeskuksiin. Paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa hakeutuu hyvin liikenneyhteyksin läheisyyteen, usein kaupunkien keskusta-alueiden laitamille. Pietarsaaren seudun kaupallinen pääkeskus on Pietarsaari, jossa on kaikki isot päivittäistavarakaupat ja merkittävä määrä erikoiskauppaa. Pietarsaaren jälkeen seudun kuntakeskuksista kaikkein monipuolisin on Uusikaarlepyy. Kunta- ja alakeskusten sekä kylien tarjonta keskittyy lähinnä päivittäistavarakauppaan. Maakunnan kaupallinen pääkeskus on Vaasa. Vaasan seudulla kauppa keskittyy Vaasaan ja sen ympäristöön, jossa päivittäistavarakaupan palveluverkko on tiheä. Muissa seudun kuntakeskuksissa on lähinnä päivittäistavarakauppaa, sen sijaan erikoiskauppaostoksilla käydään pääosin Vaasassa. Lähikauppoja on myös kuntien alakeskuksissa ja kylissä. Kyrönmaalla monipuolisin kaupallinen keskittymä on Laihia, jossa on sekä päivittäistavaraettä erikoiskauppaa. Seutukunnan muiden kuntien tarjonta painottuu päivittäistavarakauppaan. Tervajoella, Isonkyrön ja Vähänkyrön rajalla, on seudullisen autokaupan keskittymä. Suupohjan rannikkoseudulla kauppa on keskittynyt sekä Kristiinankaupunkiin että Närpiöön. Kristiinankaupunki on perinteinen kauppakaupunki, jonka rakenne on tiivis, kun taas Närpiön keskusta on laajempi. Keskusten lisäksi pieniä päivittäistavarakauppoja on Suupohjan rannikkoseudulla myös kylissä ja valtatien 8 varren liikenneasemilla. 5.4.2 Ostovoima, sen virtaukset ja kehitys Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla -selvityksessä kuntakohtaista ostovoimaa on verrattu kunnassa toteutuneeseen myyntiin, jolloin on saatu selville ostovoiman nettosiirtymät. TNS Gallup Oy:n asiointitutkimuksen pohjalta selvitettiin, mihin ostovoiman virtaukset suuntautuvat. Pohjanmaalla ostovoima painottuu väestön tavoin Vaasan seudulle. Pietarsaaren seudulla on ostovoimaa noin puolet Vaasan seudusta. Kyrönmaalla ja Suupohjan rannikkoseudulla ostovoima jää kummassakin alle viidennekseen Vaasan seudun ostovoimasta. Alla olevat kuvat havainnollistavat ostovoiman siirtymiä Pietarsaaren seudulla. Vasemmanpuoleinen kuva osoittaa, kuinka monta prosenttia ympäröivien kuntien väestön päivittäistavaraostoksista tehdään Pietarsaaressa. Oikeanpuoleinen kuva näyttää erikoiskaupaostosten kohdistumisen. Seuraavilla sivuilla esitetään vastaava tilanne Vaasan seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla.

25

26 Kuvat 12 19: Ostovoimasiirtymät (%) Pohjanmaalla. Vasemmanpuoleisissa kuvissa on esitetty päivittäistavarakaupan vaikutusalue ja oikeanpuoleisissa erikoiskaupan vaikutusalue. (Lähde: Pohjanmaa 2009). Kauppaselvityksen mukaan asiointivirrat osoittavat, että Pietarsaari ja Vaasa ovat vahvimmat kauppapaikat. Näihin molempiin virtaa ostovoimaa merkittävästi kuntarajojen ulkopuolelta. Myös Kristiinankaupungin ja Närpiön nettosiirtymät ovat positiivisia. Kyrönmaalla ei ole merkittäviä kauppapaikkoja erikoistavaramyymälöineen vaan ostovoimaa virtaa ulos seudulta. Kokonaisuudessaan Pohjanmaalla ostovoimasiirtymät ovat positiiviset, mikä osittain selittyy maakunnassa asuvilla opiskelijoilla, maahanmuuttajilla ja loma-asukkailla, jotka eivät ole kirjoilla maakunnassa. Selvityksessä on ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioitu, miten kuntien tarjonta tyydyttää kunnassa olevaa kysyntää. Negatiivinen ostovoimasiirtymä tarkoittaa ostovoiman siirtyvän kunnan ulkopuolelle, mikä johtuu osittain liian suppeasta tarjonnasta. Positiivinen ostovoimasiirtymä tarkoittaa puolestaan sitä, että myynti on ostovoimaa suurempi eli kunta saa ostovoimaa ulkopuolelta, mikä viittaa siihen, että tarjonta tyydyttää kysynnän. Pendelöinti vaikuttaa ostospaikan valintaan ja sen myötä ostovoiman suuntautumisiin, joten työpaikkojen sijainti vaikuttaa kunnissa olevaan ostovoimaan. Pohjanmaalla valtaosa päivittäistavarakauppaostoksista tehdään kuitenkin lähellä kotia. Verrattaessa ostovoiman siirtymiä vuonna 2006 (joihin kauppaselvitys perustuu) ja vuonna 2011 voidaan todeta, että maakunnan muista kunnista Pietarsaareen ja Vaasaan siirtyvä ostovoima on pienentynyt. Myös näiden kaupunkien asukkaat tekevät aiempaa vähemmän ostoksia kotikaupungissaan. Tämä saattaa olla osoitus siitä, että tarjonta ei ole kehittynyt yhtä nopeasti kuin kysyntä. Pietarsaaren seudulta virtaa huomattavasti aiempaa enemmän ostovoimaa Kokkolan seudulle, ja epätasapaino käy yhä suuremmaksi.

27 5.5 Työpaikat, koulutus ja elinkeinot Kuva 20: Työpaikkatiheys ja työpaikkajakauma toimialoittain ja kunnittain.

28 Työllisyystilanne on Pohjanmaalla selvästi parempi kuin maassa keskimäärin. Marraskuussa 2011 työttömyysaste oli maakunnassa 6,0 % ja koko maassa 8,8 %. Vuosina 2009 2010 työttömyys kasvoi 6 % matalasuhdanteen takia, mutta Pohjamaa selvisi taantumasta varsin vähin vaurioin. Marraskuussa 2011 työttömiä oli seutukunnittain seuraavasti: Kyrönmaa 5,4 %, Vaasan seutu 5,8 %, Suupohjan rannikkoseutu 5,0 % ja Pietarsaari 5,1 %. Pohjanmaan vahvuuksia ovat kansainvälisyys, korkea osaaminen, elinkeinojen erikoistuneisuus ja monipuolisuus sekä vankka energiateknologinen osaaminen. Maakunnassa elää vahva yrittäjäperinne. Ominaista maakunnalle on suuria vientiyrityksiä palveleva pk-yritysten muodostama alihankkijaverkosto. Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Vaasassa ja Pietarsaaressa. Pohjanmaa on Suomen teollistuneimpia ja vientivetoisimpia maakuntia. Teollisuustuotannosta noin 70 % menee vientiin. Vuonna 2011 Pohjanmaan teollisuustuotanto kasvoi selvästi ripeämmin kuin koko maassa keskimäärin, ja tämän trendin odotetaan jatkuvan. Taustalla on Pohjanmaan energiateknologiakeskittymän hyvä kehitys. Maakunnan suurimmat teollisuustoimialat, koneiden ja laitteiden valmistus sekä sähkölaitteiden valmistus, kasvoivat ennen taantumaa nopeasti ja selvisivät taantumasta huomattavasti loivemmalla laskulla kuin vastaavat toimialat koko maan tasolla. Palveluelinkeinot työllistävät maakunnassa lähes 60 prosenttia työvoimasta. Maakunnan pääkaupunki Vaasa on valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon keskuspaikka ja Länsi-Suomen tärkeä kauppa- ja palvelukeskus. Matkailu palveluelinkeinona tukeutuu Merenkurkun laivaliikenteeseen, lentoliikenteeseen, valtatie 8:aan ja kasvavaan saariston pienveneliikenteeseen lähinnä Merenkurkun maailmanperintöalueella. Pohjanmaan koulutusjärjestelmä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasolla on kehittynyt hyvin. Maakunnan monipuoliset koulutuslaitokset, ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut, joukossa itsenäinen yliopisto sekä kasvava tutkimustoiminta takaavat koulutus-, jatkokoulutus-, tutkimus- ja kehittämismahdollisuudet. Vaasassa toimii peräti kahdeksan korkeakoulua. Pietarsaaren seudun merkittävä vahvuus on teollisuus. Vahvoja aloja ovat sellun ja paperin valmistus, elintarviketeollisuus, veneteollisuus sekä metalli-, kumi- ja muovituotteiden valmistus. Perinteisesti alueen teollisuus on ollut kansainvälistä. Seudun maatalous ja tätä myötä myös maaseutu on varsin elinvoimaista. Maataloudessa on panostettu karjankasvatukseen ja myös luomutuotantoon. Yksi tärkeä alkutuotannon muoto on turkistarhaus. Pietarsaareen sukkuloidaan pääasiassa lähikunnista ja jossain määrin myös naapurimaakunnista. Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Keskittymän yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 7,5 miljardia euroa, ja 75 % tuotannosta menee vientiin. Klusterin yritykset työllistävät noin 12 000 ihmistä. Työpaikat ovat Pohjanmaalla ja varsinkin Vaasan seudulla keskittyneet Vaasan kaupunkiin, jonka työpaikkaomavaraisuus on yli 130 %. Vaasaan sukkuloidaan töihin lähinnä lähiseudulta, Kyrönmaalta ja Suupohjan rannikkoseudulta. Isostakyröstä pendelöidään sekä Vaasaan että Seinäjoelle. Useassa Vaasan seudun kunnassa on hyvä työpaikkaomavaraisuusaste perinteisissä maatalouselinkeinoissa, turkistarhauksessa ja kasvihuoneviljelyssä. Alueen teollisuus on voimakkaasti kansainvälisesti suuntautunut ja huomattava osa tuotannosta menee vientiin. Ominaista Vaasan seudulle ovat pienet alihankintayritykset. Suupohjan rannikkoseudun elinkeinorakenteen tunnuspiirteitä ovat kauan olleet kemiallinen ja mekaaninen puunjalostusteollisuus sekä kasvihuone- ja perunanviljely. Metsä-Botnia, joka pitkään oli Kaskisten suurin työnantaja, sulki tehtaansa vuonna 2009, mikä on lisännyt työttömyyttä ja tarvetta rakennemuutoksiin. Lähes 70 % tomaatin ja runsas 30 % kasvihuonekurkun valtakunnallisesta tuotannosta tapahtuu Suupohjan rannikkoseudulla. Noin 30 % Suomen ruokaperunasta tuotetaan Lapväärtinjokilaaksossa. Pendelöinti on Suupohjan rannikkoseudulla pääasiassa seutukunnan sisäistä, ja viime vuosina sukkulointi Kristiinankaupungista ja Närpiöstä on lisääntynyt huomattavasti, koska usea suurehko työnantaja on lähtenyt seudulta.

29 Kuva 21: Sukkulointi Pietarsaareen. Sukkulointi vaikuttaa jonkin verran ostovoimasiirtymiin.

30 Kuva 22: Sukkulointivirrat Vaasan seudulla, Kyrönmaalla ja Suupohjan rannikkoseudulla (lähde: Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenne 2025, Loppuraportti).

31 5.6 Liikenne ja logistiikka Pohjanmaalla on kattava liikenneverkosto, ja alueen saavutettavuus maanteitse, rautateitse, lentoteitse tai meritse on suhteellisen hyvä, joskaan infrastruktuuria ei ole kehitetty samaa vauhtia elinkeinoelämän tarpeiden, maankäytön muutosten ja liikenteen kasvun kanssa. Pohjanmaan maakunta koostuu selkeästi kolmesta toiminnallisesta kaupunkiseudusta; Pietarsaaren, Vaasan ja Suupohjan rannikkoseudun kaupunkiseuduista, jotka osaltaan muodostavat logistiset solmukohdat. Liikenneverkolla ja logistisilla yhteyksillä on ratkaiseva merkitys maakunnan kehittämiselle, ja siksi toimivan ja tehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpitäminen on olennaisen tärkeää. Pohjanmaan liitto laatii yhteistyössä ELY-keskuksen ja kuntien kanssa koko maakunnan kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman. Pohjanmaan elinkeinorakenteen kannalta on tärkeää, että kansainväliset ja kansalliset yhteydet ovat hyvät, ja siksi logististen verkostojen ja niiden solmukohtien kehittäminen ovat avainasemassa. Valtatie 8/E8 on Suomen tärkeimpiä erikoiskuljetusväyliä, joka palvelee koko länsirannikkoa Turusta Ouluun. Merenkurkun kuljetusväylä on tärkeä niin globaalin kuin eurooppalaisen kuljetusverkon osana. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kehittämiseksi on vireillä useita hankkeita. Vaasan ja Mustasaaren rajalle, lentokentän itäpuolelle sijoitettavan uuden merkittävän logistiikkakeskuksen suunnittelua on vauhdittanut logistiikkatoimintojen lisätilantarve. Keskus lisää tuntuvasti Vaasanseudun kehittymismahdollisuuksia. Yhteistyö Uumajan Nordic Logistic Centren kanssa on myös ollut esillä. Logistiikkakeskuksen ja lentokentän yhteyteen suunnitellaan lisäksi lentologistikkakeskusta. Samalla valtatie 8:lle esitetty uusi linjaus Helsingbystä Vassoriin ja uusi tieyhteys Raippaluotoon tulevat jälleen ajankohtaisiksi. Vaasan keskustan läpi satamaan kulkeva raskas liikenne on jo pitkään ollut ongelma, ja kun logistiikkakeskuskin on siirtymässä, raskas liikenne halutaan ohjata keskustan ohi avaamalla uusi tieyhteys Vaskiluodon satamasta moottoritielle (Satamatie). Valtatien 8 parantaminen uudella tielinjauksella Kotirannan ja Stormossenin välillä eli Vaasan pohjoisella sisääntulotiellä on aloitettu. Uusi tielinjaus luo edellytyksiä Sepänkylän keskustan kehittymiselle vetovoimaiseksi kauppakeskukseksi ja parantaa kulkuyhteyksiä Kivihaan kauppa-alueelle. 5.6.1 Tieliikenne Eräs tärkeimmistä liikenneyhteyksistä Pohjanmaalle ja Pohjanmaalla on valtatie 8, joka luo yhteyden länsirannikon satamiin. Vaasaan se kulkee Kruunupyyn, Pedersören, Uudenkaarlepyyn, Vöyrin ja Mustasaaren kautta. Vaasasta valtatie 8 johtaa Mustasaaren, Maalahden, Närpiön ja Kristiinankaupungin halki ja jatkuu etelään rannikkoa pitkin Turkuun. Pietarsaaren seudulla tärkeimmät tieyhteydet ovat rannikon suuntainen valtatie 8 ja valtatie 19, joka tarjoaa yhteydet Seinäjoen ja Tampereen suuntaan Jepuan kautta. Vaasan seudulla tärkeimmät liikenneyhteydet ovat rannikon suuntainen valtatie 8, Laihian kautta etelään Tampereelle ja Helsinkiin vievä valtatie 3 ja Isonkyrön kautta Seinäjoen ja Jyväskylän suuntaan kulkeva valtatie 18. Tärkein Suupohjan rannikkoseudun läpi kulkeva päätie on valtatie 8, jota täydentää Kaskisista sisämaahan suuntautuva kantatie 67. Valtatie 8:aa on levennetty Vaasasta etelään, mutta edelleen on tarvetta tien leventämiseen tietyillä osuuksilla. Vaasan pohjoispuolella pitäisi leventää tietä ja rakentaa ohistuskaistoja. Alempiasteinen tieverkko kaipaa kohennusta koko maakunnassa, mutta riittämättömien kunnossapitomäärärahojen takia tiestö uhkaa rapistua. 5.6.2 Raideliikenne Pännäisten asema Pedersören kunnassa on väliasema Oulun ja Helsingin välisellä radalla ja palvelee koko Pietarsaaren seutua. Pännäisistä on pistoraide Leppäluodon satamaan Pietarsaaressa. Vuonna 2011 sähköistetyllä Vaasan ja Seinäjoen välisellä rataosuudella väliasemia on Laihialla, Tervajoella, Isossakyrössä ja Ylistarossa. Raide jatkuu sähköistämättömänä Vaasan keskustasta Vaskiluodon satamaan, josta on laivayhteys Ruotsin puolelle Uumajaan. Ylimaakunnallisesti tärkeä yhteys tavaraliikenteelle on rautatie Seinäjoelta Suupohjan rannikkoseudulle Kaskisiin. Kyseinen rataosuus kaipaa kipeästi peruskorjausta.

32 Kuva 23: Pohjanmaan infrastruktuuri.

33 5.6.3 Lentoliikenne Maakunnan pohjoinen lentokenttä sijaitsee Kruunupyyssä ja palvelee sekä kotimaan että ulkomaan yhteyksiä ja ulkomaille suuntautuvia tilauslentoja. Maakunnan kansainvälinen lentokenttä sijaitsee Vaasassa, ja se on matkustajamäärältään Suomen viidenneksi vilkkain (338 500 matkustajaa vuonna 2011). Vaasasta on päivittäin lentovuoroja Helsinkiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan sekä viikoittain vuoroja Riikaan ja Uumajaan. Lisäksi kentältä lennetään tilauslentoja ulkomaille. 5.6.4 Meriliikenne Maakunnan erityispiirteisiin kuuluvat useat syväsatamat. Leppäluodon satama Pietarsaaren keskustasta pohjoiseen palvelee rahtiliikennettä. Vaasan satamasta on sekä matkustajaliikennettä Uumajaan että rahtiliikennettä. Kaskisten satama oli aiemmin voimakkaasti kasvava vienti- ja tuontisatama, mutta rahtiliikenne supistui selvästi vuosina 2008 2010. Karhusaaren satama on tärkeä myös energiatuotannon kannalta. Kristiinankaupungin merkitys satamakaupunkina kasvaa, kun sisäsatama siirretään kaupungin keskustasta Karhusaareen, jossa läheiset teollisuustontit tarjoavat hyvät kasvumahdollisuudet tulevaisuutta ajatellen. Syväsatamien lisäksi seudulla on lukuisia kala- ja pienvenesatamia. Kaskisten kalasatama on maamme suurin. 5.6.5 Kevyt- ja joukkoliikenne Koska Pohjanmaalla asutus on perinteisesti ryhmittynyt nauhamaiseksi, tarve rakentaa jalankulku- ja pyöräteitä on suuri, mutta valtionavustukset kattavat vain murto-osan tarpeesta. Joukkoliikenteen asema maakunnassa on erittäin heikko. Joukkoliikenne perustuu lähinnä koululaiskuljetuksiin ja palveluliikenteeseen, joten erityisesti maaseudulla linja-autoliikenne harvenee kesäisin. Vaasassa joukkoliikenteen tarjonta on lisääntynyt 2000-luvulla, mutta se on silti tuntuvasti suppeampi kuin 1990-luvulla ja maamme muissa keskisuurissa kaupungeissa. Pietarsaaressa joukkoliikenne hoidetaan kutsuliikenteenä takseilla. 5.7 Tekninen huolto Pohjanmaan maakunnan jätehuoltoa hoitaa nykyään kolme jätehuoltoyhtiötä: Vaasan seudulla Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy, Pietarsaaren seudulla Ab Ekorosk Oy ja Suupohjan rannikkoseudulla Ab Botniarosk Oy. Mustasaaressa on rakenteilla Westenergyjätteenpolttolaitos, joka hyödyntää raaka-aineenaan syntypaikkalajiteltua jätettä. Pohjanmaalla 99 % asutuksesta on liittynyt säännöllisen valvonnan alaisiin vesijohtoverkostoihin. Alueella talousveden hankinta perustuu pääasiassa pohjaveteen. Talousvedestä 50 % on pohjavettä ja 50 % pintavettä. Pohjanmaan maakunnan asukkaista 70 % asuu kiinteistöissä, jotka on liitetty yleisiin viemärilaitoksiin. Jätevedet johdetaan keskitetysti käsiteltäviksi lähes kaikissa kuntakeskuksissa ja suurimmissa kyläkeskuksissa. Ylikunnallisia jätevedenpuhdistamoita on Kristiinankaupungissa, Pietarsaaressa, Vaasassa ja Vähässäkyrössä. Sähkönkulutus kasvaa Pohjanmaalla nopeammin kuin maassa keskimäärin. Sähköä myydään ja ostetaan vapautetuilla ja kilpailutetuilla markkinoilla, jotka muuttuvat yhä kansainvälisemmiksi ja keskittyvät yhä harvemmille toimijoille. Ilmastonmuutos ja päästökauppa ohjaavat tulevaisuuden energiahuoltoa kohti ympäristöä säästäviä energiamuotoja. Rannikon hyvät tuuliolosuhteet antavat oivat mahdollisuudet tuulivoiman lisärakentamiseen. Tämä selvitetään tarkemmin 2. vaihemaakuntakaavassa, Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. 5.8 Keskeiset ohjelmat, suunnitelmat ja hankkeet 5.8.1 Kansalliset ohjelmat - Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki 2008. - Selvitys seudullisista kaupan hankkeista 2008. ISBN 978-952-11-3348-0. Ympäristöministeriö. Helsinki 2009. - Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän raportti, ISBN 978-952-11-3555-2. Ympäristöministeriö. Helsinki 2009.

34 - Sisäisen turvallisuuden ohjelma. ISBN 978-952-491-361-4. Sisäasiainministeriö. Helsinki 2008. - Liikenneolosuhteet 2035. ISBN 978-952-255-057-6. Liikenne- ja viestintäministeriö. Helsinki 2011. - Kansallinen älyliikenteen strategia. Liikenne- ja viestintäministeriö. Helsinki 2009. - Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020. ISBN 978-952-243-233-9. Liikenne- ja viestintäministeriö. Helsinki 2011. - Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025. Liikenne- ja viestintäministeriö. Ohjelmia ja strategioita 1/2000. Helsinki 2000. 5.8.2 Maakunnalliset selvitykset ja suunnitelmat - Uuden energian Pohjanmaa Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040. ISBN 978-951- 592-111-6. Pohjanmaan liitto. Vaasa 2010. - Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011 2014. ISBN 978-951-592-115-4. Pohjanmaan liitto. Vaasa 2010. - Pohjanmaa lukuina. ISBN 978-951-592-109-3. Pohjanmaan liitto. Vaasa 2010. Alue- ja yhdyskuntarakenne ja asuminen - Vaasanseutu 2030. Väestön ja asutusrakenteen kehitysennusteet. Kauko Mikkonen. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 45. Vaasa 1999. - Pietarsaaren seutu 2030. Väestön ja asutusrakenteen kehitysennusteet. Kauko Mikkonen. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 85. Vaasa 2001. - Suupohjan rannikkoseutu 2030. Väestön ja asutusrakenteen kehitysennusteet. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 102. Vaasa 2003. - Pietarsaaren seudun aluerakennesuunnitelma 2030. ISBN 951-592-077-9. Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi, Pohjanmaan liitto 2005. (JASU) - Suupohjan rannikkoseudun aluerakennesuunnitelma 2030. ISBN 951-592-075-2. Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi, Pohjanmaan liitto 2005. (SUSU) - Vaasanseudun aluerakennesuunnitelma 2030. Kehitystavoitteet ja strategiat. ISBN 951-592-050-7. AIR-IX Suunnittelu Ympäristötaito OY, Pohjanmaan liitto 2001. (VASU) - Vaasan laatukäytävä Laatukäytävän rakenne sekä keskeisen alueen yleissuunnitelma. Pöyry Environment Oy. Vaasan kaupunki 2007. - www.mustasaari.fi/ideakilpailu - Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenne 2025, loppuraportti. Anita Niemi ja Siv Sandberg. Palvelut - Kaupallisten ja logististen palvelujen sijoittuminen Vaasanseudulla. ISBN 951-592-057-4. Pohjanmaan liitto, Entrecon Oy, Strafica Oy. Vaasa 2003. (KALO) - Pietarsaaren seudun kaupan palveluverkko. ISBN 951-592-062-0. Pohjanmaan liitto, Entredon Oy. Vaasa 2003. -. ISBN 978-951-592-113-0. Pohjanmaan liitto, Tuomas Santasalo Ky. Vaasa 2009. - Vaasan alueen kaupan palveluverkkoselvitys. Suunnittelukeskus Oy, Vaasan kaupunki 2007. - Utredning om handelns servicenät samt konsekvensbedömning. FCG Planeko Oy, Närpiön kaupunki 2009. - Kyröntien kauppakeskusalueen asemakaava. Ramboll. Laihian kunta 2009. - Pedersören kauppapaikka Edsevössä I-vaihe ja vaikutusten arviointi. SRV Viitoset Oy, Pedersören kunta 2007. - Vaasan päivittäistavarakaupan selvitys. Tuomas Santasalo Ky, Vaasan kaupunki 2010. - Maamerkki päätien risteyksessä. Vaasan yliopisto julkaisu, 132. ISBN 978-952-476-355- 4. Miia Mäntylä, Heli Siirilä ja Kimmo Ruisala. Vaasa 2011. Liikenne ja logistiikka - Vaasanseudun liikennejärjestelmän kehittäminen (VASELI). Osaselvitykset 18 kpl. - Vaasanseudun liikennejärjestelmän kehittäminen (VASELI). Yhteenveto kesäkuu 2001. - Kokkolan, Pietarsaaren, Kaustisen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 (KOPIKA- LI). Selvitykset. - Kokkolan, Pietarsaaren ja Kaustisten liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 (KOPIKALI) 2006.

35 - Vaasan ratakäytävän henkilöjunaliikenteen kehittämisedellytykset aluerakenteellisesta näkökulmasta. Pohjanmaan liitto, Linea konsultit. Vaasa 2006. - Seinäjoki-Oulu ratakäytävän kehittämisstrategia (SOul). Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu A:37. 2005. - Edsevön kauppapaikka, liikenneselvitys. Pedersören kunta/tiehallinto 2007. - Liisanlehdon, Kuninkaankartanon ja Risön alueen tie- ja katujärjestelyt. Vaasan kaupunki/tiehallinto 2009. - Risön alueen uusi maankäyttö ja liikenne. Vaasan kaupunki/tiehallinto 2009. - Vaasan seudun raidelogistiikka, tavaraliikenteen kehittämistarpeiden selvitys. VASEK, Liidea Oy. Vasa 20xx. - Vaasanseudun maaliikennelogistiikan ja teollisuuden uusi keskus. Vaasan kaupunki, Mustasaaren kunta, A-konsultit. Vaasa/Mustasaari 2009. - Vaasa Airport park, Vaasan lentoaseman, Runsorin yrityspuiston sekä Risön alueen kehittämissunnitelma. Vaasan kaupunki, Ilmailulaitos, A-konsultit. Vaasa 2002. - Vaasan satamatien pääsuuntaselvitys. ELY-keskus, Vaasan kaupunki, Mustasaaren kunta. 2010. - Risön alueen uusi maankäyttö ja liikenne. Alustavat liikenteelliset tarkastelut. Vaasan kaupunki, Tiehallinto, Matrix Oy. 2009. - Vaasan yhdystien ja Alskatintien aluevaraussunnitelma. Tiehallinto, Vaasan kaupunki, Tiehallinto, A-Insinöörit. 2009 - Tervajoen tieverkkosuunnitelma. Tiehallinto, Isonkyrön kunta, Vähänkyrön kunta, Oy Talentek Ab. 2009. Kulttuuriympäristöt - Vaasan kaupunki - Kulttuuriympäristöselvitys. Vaasan kaupunki. Vaasan kaupunkisuunnittelu. Vaasa 2010. - Vanha Vaasa Rakennushistoriallinen tutkimus. Pohjanmaan museo ja Vaasan kaupunkisuunnittelu. Vaasa 2009. - Vanhan Vaasan laaksot - Pitkäselän-Vanhan Vaasan kanaalin laakson maisemaselvitys ja ulkoilualuesuunnitelma. Vaasan kaupunkisuunnittelu. Vaasa 2008. - Vanha Vaasa palossa säilynyttä kaupunkia. Vaasan kaupunkisuunnitteluvirasto. Vaasa 1987. - Höstves Kulturlandskapsinventering. Vaasan kaupunkisuunnitteluvirasto ja Pohjanmaan museo. Vaasa 2007. - Vanhan Vaasan kansallisesti arvokkaan maisema-alueen inventointi. Vaasan kaupunkisuunnittelu. Vaasa 2008. - Vanha Vaasa Kaupunkiarkeologinen inventointi. Museovirasto. Vaasa 2007. - Kuninkaankartanon rakennusinventointi. Pohjanmaan museo. Vaasa 2009. 5.8.3 Voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat - Pohjanmaan maakuntakaava. Pohjanmaan liitto. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 29.9.2008. Vahvistettu ympäristöministeriössä 21.12.2010. - Kuntien kaavat.

36 6. VAIHEKAAVAN SISÄLTÖ Tämän luvun aluksi kuvaillaan, mitä tavoitteita vaihemaakuntakaavalle on asetettu. Sen jälkeen kuvaillaan kasvavan väestön ja lisääntyvän ostovoiman synnyttämiä kaupan kehitysmahdollisuuksia ja lopuksi kaavaratkaisu sekä siihen vaikuttaneita tekijöitä. 6.1 Tavoitteet ja strategiat Kaavoituksella tulee luoda edellytykset erityyppisille kaupan toiminnoille, jotta Pohjanmaa säilyttää asemansa vahvana kauppapaikkana. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ja varsinkin autokauppa tulee keskittää keskustojen reuna-alueille, kun taas keskustoihin tulee sijoittaa päivittäistavarakauppaa, koska siellä asioidaan useammin. Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoitettava keskustahakuinen kauppa uhkaa näivettää niin kaupunki- kuin kuntakeskustenkin palveluja. Tarve kaupan suuryksiköiden sijoittamiselle nykyisten keskusten ulkopuolelle on myös Pohjanmaalla kasvanut niin suureksi, että on tullut ajankohtaiseksi laatia vaihemaakuntakaava, jossa tilanteeseen otetaan kantaa ja sovitetaan yhteen kaupallisten palvelujen kehittämistarve sekä muut maankäyttötarpeet ja -tavoitteet. Vaihemaakuntakaavan tärkeimpiä tavoitteita on luoda edellytykset kattavan kaupan palveluverkoston ylläpitämiseen mahdollisimman laajasti ja tarjonnan monipuolistamiseen suuremmissa keskuksissa. Tasavertaisuuden vuoksi on tärkeää, että lähipalvelut säilyvät niin maaseudulla kuin kaupungeissakin ja ovat kaikkien väestöryhmien ulottuvilla. 6.2 Kaupan kehitys Pohjanmaalla vuoteen 2030 saakka Mikäli ostovoiman kasvu jatkuu Pohjanmaalla samanlaisena kuin tähän saakka, edellytykset kaupan kehittymiselle ovat hyvät, ja on perusteltua uskoa, että ostovoiman kasvu vaikuttaa suotuisasti myös talouden kehitykseen. Luonteva kehityskulku on, että kauppa kasvaa alueilla, joissa väestö on kasvussa. Suurin kasvupotentiaali on Vaasan seudulla, mutta myös muilla seuduilla on kehittymismahdollisuuksia. Erikoiskaupan verkosto ei nykyisellään ole yhtä kattava kuin päivittäistavarakaupan eikä pienimmissä keskuksissa ole odotettavissa mainittavampaa erikoiskaupan kasvua. Mahdolliset matalasuhdanteet saattavat hidastaa uusien kaupan yksiköiden rakentamista. Laatiessaan väestöennusteensa Tilastokeskus tarkastelee vain todellista väestökehitystä eikä lainkaan ota huomioon taloudellisia, sosiaalisia eikä muita yhteiskunta- ja aluepoliittisia päätöksiä eikä niiden mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestökehitykseen, joten sen ennusteita on kauppaselvityksessä pidetty osin puutteellisina. Sen vuoksi on käytetty kuntien omiakin väestöennusteita, vaikka ne ovat toisinaan liian ruusuisia. Eniten ennusteet eroavat toisistaan Vaasan seudulle ja varsinkin Vaasan kaupungille esitettyjen lukujen osalta. Vaasan elinkeinorakenne ja työpaikkojen määrä on kehittynyt varsin suotuisasti, ja nykyään myös asunto- ja tonttitarjonta vastaa kysyntää. Muun muassa tämän takia on perusteltua käyttää kaupungin omia väestöennusteita. Kuva 24: Tilastokeskuksen seutukunnittaiset väestöennusteet.

37 Kuva 25: Pohjanmaan väestöennuste kunnittain. Tilastokeskuksen ennusteet täydennettyinä kuntien omilla ennusteilla (kuntien ennusteet punaisella). Sekä Tilastokeskuksen että kuntien väestöennusteiden mukaan väestö lisääntyy Pohjanmaalla vuoteen 2030 mennessä. Yksin asuvien määrä nousee jatkuvasti Suomessa, ja tällaisten talouksien määrä on yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta. Yhden hengen talouksien osuus on nyt noin 40 %. Tämä vaikuttaa kulutukseen, sillä kulutus henkilöä kohden on suurempi mitä pienempi talous on. Ostovoiman kasvu perustuu paitsi väestönkasvuun ja varallisuuden lisääntymiseen myös kulutuksen kasvuun ja ostokäyttäytymisen muutoksiin. Kulutus on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti, ja sen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Tuomas Santasalo Ky:n tekemän lisäselvityksen mukaan ostovoiman kehitys on jäänyt hieman odotettua heikommaksi, mikä johtuu matalasuhdanteesta. Pohjanmaalla vähittäiskaupan kehitys on kuitenkin 2000-luvulla ollut hieman nopeampaa kuin maassa keskimäärin ja notkahdus vuonna 2009 jäi hivenen keskimääräistä loivemmaksi. Kuva 26: Vähittäiskaupan ja autokaupan kehitys Vaasassa ja muualla Suomessa.

38 Vuodesta 1995 lähtien vähittäiskauppa on kasvanut keskimäärin yli viidellä prosentilla ja päivittäistavarakauppa lähes kolmella prosentilla vuosittain. Kokonaisuudessaan vähittäiskauppa on vuosina 1995 2008 lähes kaksinkertaistunut. Vuosina 2010 2030 ostovoiman ennustetaan kasvavan henkilöä kohden päivittäistavarakaupassa (ml. Alko) noin 1,4 % ja erikoiskaupassa 2,5 % vuodessa. Erikoiskauppaan ja erityisesti paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa siis nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Taantumavuosien ja voimakkaan talouskasvun vuosien odotetaan myös pitkällä aikavälillä kumoavan toisensa. Myös sähköisen kaupankäynnin merkitys kasvaa. Vuosittainen kasvuvauhti vuodesta 2008 on ollut noin 5 %. Kasvavan sähköisen kaupankäynnin vaikutuksia on erittäin vaikea arvioida. 6.3 Kaupallisten palvelujen saavutettavuus Kauppaselvityksessä paikannettuja, nykyisen yhdyskuntarakenteen ulkopuolella olevia potentiaalisia kauppapaikkoja on vaihemaakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti tarkasteltu mm. saavutettavuuden kannalta. Saavutettavuuden määrää kauppapaikan sijainti eli etäisyys asutukseen ja työpaikkoihin. Hyvä saavutettavuus on tärkeä niin liikenteen ja sen myötä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kuin eri väestöryhmien kohtelemiseksi tasavertaisesti. Merkittävin tekijä on etäisyys asutuksen ja kauppapaikan välillä, mutta lisäksi on tarkasteltu työpaikkojen sijaintia, koska osa ostoksista tehdään työmatkalla. Selvitettäessä potentiaalisen ostovoiman suuruutta mahdollisen uuden vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän läheisyydessä on Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen ruututilastojen (YKR) perusteella analysoitu kauppapaikasta 10 kilometrin säteellä oleva alue. Ensisijainen tarkastelu kohdistuu alueisiin, joilla on päivittäistavarakauppaa, koska sen vaikutus liikennemääriin on suurin. Lisätietojen saamiseksi on myös tarkasteltu aluetta yhden ja kahden kilometrin säteellä (kävely), viiden kilometrin säteellä (pyörä) ja kymmenen kilometrin säteellä (auto) sekä ikärakennetta kauppapaikan lähellä. Vaihemaakuntakaava ei perustu pelkästään nykytila-analyysiin vaan myös arvioon tulevasta kehityksestä sekä kuntien ja kaupan halukkuuteen kehittää alueita. 6.4 Mitoitus Mitoitus perustuu arvioituun tulevan liiketilan lisätarpeeseen Pohjanmaalla. Selvityksessä on arvioitu ostovoiman kasvun pohjalta liiketilan lisätarvetta maakunnassa ja tarkistettu tilatarve nykyisten ostovoimasiirtymien pohjalta. Vähimmäistarvelaskelmassa päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvusta noin kaksi kolmasosaa odotetaan toteutuvan uusien myymälöiden muodossa, kun taas erikoiskaupassa vastaava osuus on puolet. Laskelma osoittaa kaupan lisätilan vähimmäistarpeen, jolla säilytetään nykyinen palvelutaso. Kysynnän tyydyttämiseksi tarvitaan useimmiten mittavampia laajennuksia. Enimmäistarvelaskelma asettaa rajan, mihin ostovoiman kasvu riittää, kun koko lisätilantarve kohdistuu uuteen liiketilaan. Koska maakuntakaava on strateginen kaava ja sen toteuttaminen vaatii tiettyä joustavuutta, on tarkoituksenmukaisinta ottaa enimmäistarvelaskelma maakuntakaavoituksen lähtökohdaksi. Kaavat ja suunnitelmat toteutuvat harvoin täysin suunnitellusti, joten vaihemaakuntakaavassa on käytetty 30 prosentin ylimitoitusta. Tämä tekee kaavasta joustavamman ja kilpailuneutraalimman. Kauppaselvityksessä esitetty jako liiketilatarpeeseen keskustoissa ja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella on suuntaa-antava. Kaikella kaavoituksella tulee pyrkiä osoittamaan toiminnot yhdyskunta- ja palvelurakenteen kannalta sopiville paikoille. Jos kauppa ei pääse laajentamaan keskustassa, se alkaa hakeutua keskustojen ulkopuolelle. Keskustasta on kuitenkin usein vaikea löytää sopivia alueita mittaville kaupan uudishankkeille, joten uuden liiketilan kysyntä kohdistuu myös keskustan ulkopuolisille alueille. Pohjanmaan kunnissa on kuitenkin suhteellisen hyvät mahdollisuudet sijoittaa uusia liiketiloja myös keskustaan.

39 Kuva 27: Kaupallisten palveluiden enimmäislisätilantarve (nykyisten ostovoimasiirtymien perusteella) Pohjanmaalla vuoteen 2030 mennessä. Kuva 28: Arvio vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintoloihin kohdistuvasta ostovoimasta vuoteen 2030 mennessä.

40 6.5 Vaihemaakuntakaavan ratkaisut Kaupalliset palvelut tulee sijoittaa ensisijaisesti kaupunki-, kunta- ja alakeskusten lähelle, mistä löytyy potentiaalista ostovoimaa. Tämä käy ilmi Pohjanmaalla tehdyistä kaupallisten palvelujen sijoittumista koskevista selvityksistä (Kaupallisten ja logististen palveluiden sijoittuminen Vaasanseudulla, 2003, Pietarsaaren seudun kaupan palveluverkko, 2003 sekä Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa, 2009 2010). Tästä pyrkimyksestä huolimatta löytyy syitä, joiden takia keskeinen sijoittuminen ei aina ole mahdollinen. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi sopivien alueiden puute keskustassa, kaupan toive hakeutua keskustan ulkopuolelle, kilpailevat myymäläkeskittymät muissa maakunnissa tai jonkinasteinen poliittinen haluttomuus kehittää keskusta-alueiden kauppapalveluja. Kokonaismaakuntakaavaa laadittaessa kaupan kehitys oli nykyistä hitaampaa, ja erittäin pitkän kaavoitusprosessin seurauksena Pohjanmaan maakuntakaava oli kaupallisten palvelujen osalta vanhentunut jo ennen sen vahvistamista. Toisin sanoen kaavassa on liian vähän vähittäiskaupan suuryksiköitä keskusta-alueiden ulkopuolella. Siksi kokonaismaakuntakaavaa tarkistetaan tältä osin. Vaihemaakuntakaavassa on pyritty olemassa olevien ohjelmien, strategioiden ja lainsäädännön mukaisesti ohjaamaan yhteiskunnan toiminnot siten, että yhdyskuntarakenne ei pirstoutuisi sekä siten, että kaupunki-, kunta- ja alakeskukset myös tulevaisuudessa voivat olla elinvoimaisia ja niiden kehitys kestävää. Tarkistetun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vaihemaakuntakaavassa on määrätty, että merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän alaraja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella on erikoistavarakaupan osalta seuraava: Päivittäistavarakauppa: Mitoitus (k-m 2 ) Koko maakunta 2 000 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa: Mitoitus (k-m 2 ) Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Laihia, Närpiö ja Kristiinankaupunki 3 000 Kruunupyy, Luoto, Vähäkyrö, Isokyrö, Maalahti, Korsnäs ja Kaskinen 2 000 Muu erikoiskauppa: Mitoitus (k-m 2 ) Vaasan-Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhyke 8 000 Pietarsaari ja Vaasa 5 000 Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Laihia, Närpiö ja Kristiinankaupunki 3 000 Kruunupyy, Luoto, Vähäkyrö, Isokyrö, Maalahti, Korsnäs ja Kaskinen 2 000 Mikäli vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella ylittää yllä mainitut rajat, vaatii se toteutuakseen km-merkinnän maakuntakaavaan tai maakunnallisen kauppaselvityksen, joka osoittaa, että suuryksikkö tai myymäläkeskittymä ei ole seudullisesti merkittävä. Vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäismitoitus, ts. sen suurin mahdollinen koko, on keskustatoimintojen alueella määritelty seuraavasti: Keskustatoimintojen alue (C, c) Mitoitus (k-m 2 ) Vaasa Ei mitoitusta Pietarsaari ja Sepänkylä (Mustasaari) 10 000 Muut kaupunki- ja kuntakeskukset 5 000 Oravainen ja Vaasan alakeskukset 5 000 Alakeskukset 3 000, josta 2 000 päivittäistavaraa Vaasaan ei ole määritelty vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän enimmäismitoitusta, koska keskustatoimintojen alueella uusien liikerakennusten koko tulee sopeuttaa rakennettuun ympäristöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kuitenkin tärkeää

41 luoda edellytykset kaupallisesti vetovoimaisen ja viihtyisän keskustan sekä korkeatasoisen kaupunkikuvan rakentumiselle. Vaihemaakuntakaavassa kaupan enimmäismitoitus keskustatoimintojen alueella on määritelty seuraavasti: Kaupunkikeskus (C): Mitoitus (k-m 2 ) Pietarsaari ja Vaasa Ei mitoitusta Närpiö 50 000 Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki 30 000 Kaskinen 20 000 Kuntakeskus (c): Mitoitus (k-m 2 ) Mustasaari (Sepänkylä) 50 000 Laihia 30 000 Pedersöre, Vöyri, Isokyrö, Maalahti ja Kruunupyy 20 000 Luoto ja Korsnäs 10 000 Alakeskus (ca): Mitoitus (k-m 2 ) Alakeskukset 8 000 Koska Vaasa on maakunnan kaupallinen pääkeskus, on tärkeää, että kaupunki voi jatkossakin kehittyä merkittävänä kauppapaikkana. Vaasan keskustan kaupallisten palvelujen kehittämisellä on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia maakunnalle, kun taas kielteiset vaikutukset ympäröivien kuntien keskuksille ovat suhteellisen vähäiset. Tämä pätee myös Pietarsaaressa, joka on maakunnan toinen kaupallinen pääkeskus. Tämän takia Pietarsaaren ja Vaasan keskustaan ei ole esitetty kaupan enimmäismitoitusta. Enimmäismitoituksella pyritään jatkossakin maakunnan kaupan palveluverkon tasapainoisen kehittämiseen, jossa suurten keskusten palvelut eivät näivetä pienempien taajamien tarjontaa. Selvityksen Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa mukaan kaupan lisäkerrosalan tarve on Pohjanmaalla n. 416 000 k-m 2. Tästä kokonaismäärästä n. 41 000 k-m 2 muodostuu päivittäistavarakaupan, n. 106 500 k-m 2 paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja n. 131 000 k-m 2 muun erikoistavarakaupan tarpeesta. Jäljelle jäävä lisäkerrosalan tarve jakautuu autokaupan ja huoltoasemien, ravintoloiden ja kahviloiden sekä muiden kaupallisten palvelujen kesken. Jotta sopivimmat alueet saataisiin mukaan vaihemaakuntakaavaan, on kuntien potentiaalisimmiksi arvioimia kauppa-alueita käytetty lähtökohtana ja tarkasteltu suhteessa ennustettuun väestön ja kulutuksen kasvuun perustuviin kaupan kehitystarpeisiin. Lisäksi on analysoitu alueiden sijaintia yhdyskuntarakenteessa erityisesti väestöpohjan ja työpaikkojen näkökulmasta, sillä ne kertovat alueen saavutettavuudesta. Seuraavissa luvuissa kuvaillaan valitut vähittäiskaupan alueet alueittain. Lisäksi ne alueet, joilla päivittäistavarakauppa on sallittu, analysoidaan mm. vuoden 2009 väestöpohjan ja vuoden 2007 työpaikkamäärien pohjalta. Tarkastelualueena on 10 kilometrin säde kauppapaikasta. Analyysissa alle viisi kilometriä on katsottu olevan pyöräilyetäisyydellä ja alle kaksi kilometriä kävelyetäisyydellä kauppapaikasta. 6.5.1 Pietarsaaren seutu Pietarsaaren seudulla on tärkeää pyrkiä tukemaan Pietarsaaren keskustaa seudullisena kauppapaikkana. Lisäksi on tärkeää tukea olemassa olevien palvelujen säilymistä ja kehittämistä muissa kunnissa ja kylissä. Kauppaselvityksen mukaan Pietarsaaren seudulla on tarvetta vain yhdelle keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sijoittuvalle suurelle vähittäiskaupan yksikölle tai keskittymälle, jossa on päivittäis- ja erikoiskauppaa. Seudun ostovoiman siirtymät osoittavat, että kaupallinen tarjonta on heikointa ja päivittäistavarakaupan tarve suurinta Pedersöressä. Kauppaselvityksen mukaan kaupallisten palveluiden enimmäistarve Pietarsaaren seudulla vuoteen 2030 mennessä on yhteensä 76 100 k-m². Tarve jakautuu seuraavasti:

42 Keskustoissa (k-m 2 ) Keskustojen ulkopuolella (k-m 2 ) Päivittäistavara 6 300 2 700 Paljon tilaa vaativa kauppa + auto 3 800 27 800 Muu erikoistavarakauppa 19 400 4 900 Yhteensä 29 500 35 400 Jäljelle jäävä lisäkerrosalan tarve 11 200 k-m² jakautuu autokaupan ja huoltoasemien, ravintoloiden ja kahviloiden sekä muiden kaupallisten palvelujen kesken. Pietarsaaren seudulla vaihemaakuntakaavassa on kaksi varausta kaupallisille palveluille: Yksi Pedersören Edsevöhön sijoittuva vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä päivittäistavarakauppaa, erikoistavarakauppaa ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa varten sekä yksi Kruunupyyhyn sijoittuva vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä ainoastaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle. Kaiken kaikkiaan vaihemaakuntakaava sallii 46 000 k-m 2 kauppaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella Pietarsaaren seudulla. Tästä 3 000 k-m 2 muodostuu päivittäistavarakaupasta, 40 000 k-m 2 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupasta sekä 3 000 k-m 2 muusta erikoistavarakaupasta. Yhteensä kerrosala on jonkin verran suurempi kuin kauppaselvityksen osoittama lisätilantarve keskustojen ulkopuolella, etenkin mitä tulee paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan. Maankäyttösuunnitelmat harvoin kuitenkaan toteutuvat kokonaisuudessaan, ja siksi maakuntatason kaavoissa voi olla 30 %:in ylimitoitus. Tämä tekee myös kaavaratkaisusta joustavamman ja ylläpitää eri liikkeiden ja myymäläketjujen välistä kilpailua. Selvitys (k-m 2 ) +30 % (k-m 2 ) Kaava (k-m 2 ) Päivittäistavara 2 700 3 510 3 000 Paljon tilaa vaativa kauppa +auto 27 800 36 140 40 000 Muu erikoistavarakauppa 4 900 6 370 3 000 Yhteensä 35 400 46 020 46 000 Taulukko osoittaa, että kaavaratkaisu ylittää kaupan lisäkerrosalan tarpeen vain paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja autokaupan osalta. Kaavaratkaisun lukemat osoittavat kuitenkin kaupan kokonaiskerrosaloja, myös jo toteutuneet, mikä Edsevössä ja Kruunupyyssä tarkoittaa muutamaa sataa kerrosneliömetriä. Kaavaratkaisu myötäilee Pietarsaaren seudun osalta täysin kauppaselvitystä. Kruunupyy Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt3) Alueelle on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, jossa on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa eli moottoriajoneuvojen kauppaa, rauta- ja rakennustarvikekauppaa sekä maatalous- ja puutarha-alan kauppaa. Yksikön tai keskittymän kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 6 000 k-m 2. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kaupallisen toiminnan ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Määräys astuu voimaan 15.4.2015. Ehdotettu kauppapaikka sijaitsee puolimatkassa Kokkolan ja Edsevön välillä, Lentokentäntien ja valtatie 8:n liittymäaluella. Alue sijaitsee valtatien itäpuolella ja noin kaksi kilometriä Kruunupyyn keskustasta. Alue on toimiva kauppapaikka, jossa on logistiikkatoimintaa ja pienimuotoista tuotannollista paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Voimassa olevat asemakaavat sallivat alueelle noin 5 000 k-m² kaupan toimintoja. Jotta logistiikkatoimintaa voidaan täydentää paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalla, on vaihemaakuntakaavassa alueelle osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, joka sallii pelkästään paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Kokonaismaakuntakaavaan merkitty maaliikenneterminaali (LM) säilyy. Koska maakuntakaava sallii vain paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja mitoitus on vain 6 000 k-m 2, ei kauppapaikan merkitys olemassa olevalle yhdyskuntarakenteelle ole yhtä ratkaiseva kuin sellaisten kauppapaikkojen, joissa käydään myös päivittäistavarakauppaa.

43 Kruunupyyssä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa on nykypäivänä ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa luonteeltaan sellaista, ettei se aiheuta paljon liikennettä. Edsevö, Pedersöre (jätettiin vahvistamatta) Vähittäiskaupan suuryksikkö (km1) Alueelle on mahdollista sijoittaa enintään 40 000 k-m² suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, josta 3 000 k-m² saa olla päivittäistavarakauppaa, 34 000 k- m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 3 000 k-m² muuta erikoistavarakauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupallisen toiminnan ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen, maisemakuvan avoimuuteen ja luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujien lajien esiintymisen turvaamiseen. Esitetty kauppapaikka rajautuu idässä valtatie 8:aan ja etelässä Kolpintiehen (kt 68), ja se sijaitsee noin 10 kilometriä Pietarsaaren keskustasta ja 6 kilometriä Pedersören kuntakeskuksesta Pännäisistä. Alue sijoittuu avoimeen viljelymaisemaan, mikä jatkossa tulee huomioida. Alueella on tällä hetkellä logistiikkatoimintaa, hotelli ja huoltoasema liikenneasemineen. Voimassa oleva asemakaava sallii alueelle noin 90 000 k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Pohjanmaan maakuntakaavassa Edsevö on merkitty palvelujen alueeksi (p). Merkintä kumoutuu, kun vaihemaakuntakaava vahvistetaan. Kuten jo todettiin, Pietarsaaren seudulla ja etenkin Pedersöressä on tarvetta uudelle suurehkolle kaupan yksikölle suurten ostovoimasiirtymien hillitsemiseksi. Liian suuri vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä voisi johtaa ostovoiman virtaamiseen ulos Pietarsaaren keskustasta, jossa kuitenkin asuu suurin osa seudun väestöstä. Tämän takia on erittäin tärkeää, että yksikön mitoitus on onnistunut. Kuva 29: Ilmakuva Edsevöstä (Ilmakuva: Suomen Ilmakuva Pedersören kunnalle 2006). Tarkastelualueella asuu noin 26 300 ihmistä, josta iso osa Pietarsaaren keskustassa ja lähiympäristössä. Tarkastelualueen väestö on vuosina 1980 2009 lisääntynyt noin 1 100 hengellä. Vaikka valtaosa tarkastelualueen väkimäärästä asuu Pietarsaaren keskustan lähiympäristössä, prosentuaalisesti suurinta väestönkasvu on ollut Pedersören kunnassa. Väestörakenne on melko samanlainen koko tarkastelualueella. Eläkeläisten prosentuaalinen osuus on kuitenkin hivenen suurempi uloimmassa vyöhykkeessä, mikä johtuu Pietarsaaren sijainnista.

44 Kuva 30: Väestömäärä vuonna 2009 (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). Kuva 31: Väestökehitys vuosina 1980 2009 kymmenen kilometrin säteellä Edsevön kauppapaikasta (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). Kuva 32: Väestörakenne vuona 2009 kymmenen kilometrin säteellä Edsevön kauppapaikasta (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). Suurin osa tarkastelualueen työpaikoista sijaitsee Pietarsaaren keskustassa ja sen tuntumassa.

45 Kuva 33: Työpaikkojen määrä vuonna 2007 (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). Kuva 34: Työpaikkakehitys vuosina 1980 2009 kymmenen kilometrin säteellä Edsevön kauppapaikasta (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). 6.5.2 Vaasan seutu Kaupalliset palvelut ovat viime vuosina kehittyneet suotuisasti Vaasan seudulla. Kauppaselvityksen mukaan Vaasan seudun ostovoima kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Kaupalle on edelleen tärkeää luoda kehittymismahdollisuuksia, jotta Vaasan seutu säilyttää asemansa merkittävänä kauppapaikkana Länsi-Suomessa. Vaasassa on kaupan laajentumismahdollisuuksia sekä pienehköillä alueilla keskustassa että laatukäytävässä, joka ulottuu lentokentältä keskustan kautta Palosaaren yliopistoalueelle. Vahvistettuun kokonaismaakuntakaavaan merkitty laatukäytävä on varattu ensisijaisesti yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja tieteen kehittämiselle. Kaupan kehittäminen Vaasan keskustan ulkopuolella ei saa muodostaa uhkaa kaupalliselle tarjonnalle naapurikunnissa eikä kaupungin keskustassa. Siksi on tärkeää luoda edellytyksiä kaupallisten palvelujen säilyttämiselle ja kehittämiselle myös Vaasan keskustassa ja ympäröivissä kunnissa. Tämä on tarpeen, jotta olemassa oleva yhdyskuntarakenne säilyisi eheänä.

46 Kauppaselvityksen mukaan kaupallisten palveluiden enimmäislisätilantarve Vaasan seudulla vuoteen 2030 mennessä on yhteensä 275 000 k-m 2. Tarve jakautuu seuraavasti: Keskustoissa (k-m 2 ) Keskustojen ulkopuolella (k-m 2 ) Päivittäistavarakauppa 18 200 7 800 Paljon tilaa vaativa kauppa + auto 14 500 102 300 Muu erikoistavarakauppa 73 000 18 200 Yhteensä 105 700 128 300 Jäljelle jäävä lisäkerrosalan tarve 41 000 k-m² jakautuu autokaupan ja huoltoasemien, ravintoloiden ja kahviloiden sekä muiden kaupallisten palvelujen kesken. Vaihemaakuntakaavassa on Vaasan seudulla viisi aluevarausta kaupallisille palveluille: kolme Vaasan Kivihakaan, Liisanlehtoon ja Böleen sijoittuvaa vähittäiskaupan suuryksikköä tai myymäläkeskittymää päivittäistavarakauppaa, erikoistavarakauppaa ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa varten sekä kaksi vähittäiskaupan suuryksikköä tai myymäläkeskittymää ainoastaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle Vaasan Rantamaantiellä ja Mustasaaren Vikbyssä. Kokonaisuudessaan vaihemaakuntakaava sallii Vaasan seudulla 330 000 k-m 2 kauppaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Tähän sisältyy 20 000 k-m 2 päivittäistavarakauppaa, 236 000 k-m 2 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 74 000 k-m 2 muuta erikoistavarakauppaa. Koska osa tästä on jo toteutunut, vaihemaakuntakaava mahdollistaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella lisätilaa yhteensä 211 600 k-m 2, josta 9 600 k-m 2 on päivittäistavarakauppaa, 148 000 k-m 2 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 54 000 k-m 2 muuta erikoistavarakauppaa. Nämä kerrosalat ovat etenkin erikoistavarakaupan osalta hieman kauppaselvityksen osoittamaa tarvetta suurempia. Maankäyttösuunnitelmat harvoin kuitenkaan toteutuvat kokonaisuudessaan, ja siksi maakuntatason kaavoissa voi olla 30 %:in ylimitoitus. Tämä tekee myös kaavaratkaisusta joustavamman ja edistää kilpailuneutraliteettia. Selvitys (k-m²) + 30 % (k-m²) Kaava (k-m²) Päivittäistavarakauppa 7 800 10 140 10 600 Paljon tilaa vaativa kauppa + auto 102 300 132 990 147 000 Muu erikoistavarakauppa 18 200 23 660 54 000 Yhteensä 128 300 166 790 211 600 Yllä oleva taulukko osoittaa, että kaavaratkaisu ylittää kaupan lisäkerrosalatarpeen lähinnä erikoistavarakaupan mutta myös paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan osalta. Kauppaselvityksen mukaan erikoistavarakaupan kokonaiskerrosalatarve on Vaasan seudulla 91 200 k-m 2, josta peräti 73 000 k-m 2 sijoittuu keskustatoimintojen alueille ja ainoastaan 18 200 k-m 2 keskusta-alueiden ulkopuolelle. Selvityksen perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että 30 % tarpeesta voi kohdistua keskusta-alueiden ulkopuolelle vaikuttamatta kielteisesti keskusta-alueiden kauppatarjontaan. Koska erikoistavarakaupan osuus keskustaalueiden ulkopuolella on hieman tarvetta suurempi, on erittäin tärkeää, että erikoiskauppa saa oikeanlaisen muodon. Erikoiskauppojen toteuttaminen marketteina vähentää riskiä, että keskustahakuinen erikoistavarakauppa siirtyy keskusta-alueiden ulkopuolelle. Marketteihin sijoittuva erikoiskauppa ei myöskään synnytä yhtä paljon liikennettä kuin keskustahakuinen erikoistavarakauppa.

Vaihemaakuntakaava 1, selostus Vaasan seudun kauppa-alueet Kuva 35: Väestömäärä vuonna 2009 (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). Kuva 36: Työpaikkojen määrä vuonna 2007 (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). 47

48 Kivihaka, Vaasa Vähittäiskaupan suuryksikkö (km2) Alueelle on mahdollista sijoittaa enintään 115 000 k-m² suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, josta 10 000 k-m² saa olla päivittäistavarakauppaa, 75 000 k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 30 000 k-m² muuta erikoistavarakauppaa. Kivihaan kauppapaikka on olemassa oleva kauppapaikka noin 3 km Vaasan keskustan koillispuolella. Alue levittäytyy valtatien 8 kummallekin puolelle ja on melkein kokonaisuudessaan rakennettu. Pari tonttia on vielä tyhjillään. Vaihemaakuntakaava mahdollistaa kaupan laajentumisen alueella 29 000 k-m 2 :n edestä. Tästä 19 000 k-m 2 on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sisältäen autokaupan ja 10 000 k-m 2 muuta erikoistavarakauppaa. Voimassa olevassa asemakaavassa on jäljellä rakennusoikeutta 86 000 k-m 2, mikä on reilusti enemmän kuin vaihemaakuntakaavassa esitetty mitoitus, mutta kuten sanottu suunnitelmat toteutuvat harvoin kokonaisuudessaan. Kuva 37: Kivihaan kauppapaikka (kuva: Jaakko Salo, Vaasan kaupunki, kaavoitus, 2010). Liisanlehto, Vaasa Vähittäiskaupan suuryksikkö (km3) Alueelle on mahdollista sijoittaa enintään 55 000 k-m² suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, josta 6 000 k-m² saa olla päivittäistavarakauppaa, 35 000 k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 14 000 k-m² muuta erikoistavarakauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupallisen toiminnan ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen, kulttuuriympäristöön ja - maisemaan sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Liisanlehto on osa Vaasan laatukäytävää ja sijaitsee noin 5 km Vaasan keskustan kaakkoispuolella moottoritien varressa. Alue rajoittuu lännessä moottoritiehen ja pohjoisessa Vanhan Vaasan kanavaan. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Vanhan Vaasan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Mustasaaren kirkko arvokkaine rakennuksineen ja ympäristöineen sekä Vanhan Vaasan kanava. Tämä osa Vaasaa perustettiin vuonna 1606. Vanha Vaasa on myös luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alue muodostaa monipuolisen maisemanähtävyyden luonto-, kulttuuri-, rakennus- sekä muinaishistoriallisine arvoineen. Alueella on tällä hetkellä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketilaa noin 12 000 kerrosneliömetriä sekä pienimuotoista logistiikkatoimintaa. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, jossa olisi varauksia kaupan toiminnoille.

49 Kuva 38: Liisanlehdossa on tällä hetkellä mm. rautakauppa. (Kuva: Ann Holm, 2011) Tarkastelualueen asukasluku oli vuonna 2009 noin 68 500 henkeä, josta valtaosa asuu yli kahden kilometrin etäisyydellä kauppapaikasta eli Vaasan keskustassa. Väestö on vuosina 1980 2009 lisääntynyt yhteensä noin 9 000 hengellä. Väkimäärä on kasvanut ennen kaikkea kaupungin keskustassa ja sen tuntumassa mutta selvästi myös kauppapaikan lähialueilla. Kahden kilometrin säteellä Liisanlehdosta asuu noin 9 000 henkeä. Kuva 39: Väestökehitys vuosina 1980 2009 kymmenen kilometrin säteellä Liisanlehdon kauppapaikasta (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). Kuva 40: Väestörakenne vuona 2009 kymmenen kilometrin säteellä Liisanlehdon kauppapaikasta (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). Työpaikkojen määrä on kasvanut tuntuvasti, paitsi kauppapaikan lähettyvillä. Vuosina 1980 2007 niiden määrä tarkastelualueella kasvoi noin 15 200:lla ja kahden kilometrin säteellä kauppapaikasta 4 000:lla. Kehityksen odotetaan jatkuvan samankaltaisena, ja Vaasan kaupungin arvioiden mukaan työpaikkojen määrä lähialueella kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 6 000:lla. Läheisen Kuninkaankartanon alueella on jo koulutustoimintaa, ja alueelle rakennetaan lähivuosina noin 2 500 opiskelijalle ammatillisen koulutuksen kampus. Kuva 41: Työpaikkakehitys vuosina 1980 2009 kymmenen kilometrin säteellä Liisanlehdon kauppapaikasta (lähde: SYKE ja Tilastokeskus).

50 Risö, Vaasa Vähittäiskaupan suuryksikkö (km4) Alueelle on mahdollista sijoittaa enintään 124 000 k-m² suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, josta 5 000 k-m² saa olla päivittäistavarakauppaa, 89 000 k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja 30 000 k-m² muuta erikoistavarakauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupallisen toiminnan ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen, kulttuuriympäristöön ja - maisemaan, tulvasuojelutoimenpiteisiin sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Risön kauppa-alue on osa Vaasan laatukäytävää ja sijaitsee 7 km Vaasan keskustan kaakkoispuolella moottoritien varressa. Alue rajautuu lännessä moottoritiehen, idässä Laihiantiehen ja pohjoisessa Tarhaajatiehen. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Vanha Vaasan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Mustasaaren kirkko arvokkaine rakennuksineen ja ympäristöineen sekä Vanhan Vaasan kanava. Vanha Vaasa on myös luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alue muodostaa monipuolisen maisemanähtävyyden luonto-, kulttuuri-, rakennus- sekä muinaishistoriallisine arvoineen. Alueella on tällä hetkellä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa 3 500 k-m 2, liikenneasema sekä logistista toimintaa. Pohjanmaan maakuntakaavassa Risöhön on osoitettu maaliikenneterminaali (LM). Merkintä kumoutuu, kun vaihemaakuntakaava vahvistetaan. Kuvat 42 ja 43: Risössä on tällä hetkellä liikenneasema ja logistista toimintaa. (Kuvat: Ann Holm 2011)

51 Tarkastelualueen asukasluku oli vuonna 2009 noin 57 700 henkeä, josta noin 80 % asuu kaupungin keskustassa ja sen lähiympäristössä. Väestö on vuosina 1980 2009 lisääntynyt yhteensä noin 2 500 hengellä. Väkimäärä on kasvanut ennen kaikkea kaupungin keskustassa ja sen tuntumassa. Vaasan yleiskaavan 2030 mukaan asukasmäärä Risön lähialueilla kasvaa parilla tuhannella. Satamatien rakentaminen Vaskiluodon ja moottoritien välille avaa myös mahdollisuuksia uusille asuinalueille. Eläkeläisten osuus jakautuu kohtalaisen tasaisesti 10 kilometrin säteellä kauppapaikasta, kun taas lähempänä sitä asuu eniten lapsiperheitä. Koska uudet asuinalueet ovat omakotitalopainotteisia, väestö kasvaa jatkossakin Risön lähialueilla lähinnä lapsiperheiden ansiosta. Varttuneempi väki hakeutuu luultavasti Vaasan keskustaan. Kuva 44: Väestökehitys vuosina 1980 2009 kymmenen kilometrin säteellä Risön kauppapaikasta (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). Kuva 45: Väestörakenne vuona 2009 kymmenen kilometrin säteellä Risön kauppapaikasta (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). Työpaikkojen määrä on kasvanut tuntuvasti ja etenkin viime vuosina ripeästi. Vuosina 1980 2007 niiden määrä tarkastelualueella kasvoi noin 36 000:lla. Kehityksen odotetaan jatkuvan samankaltaisena, ja Vaasan kaupungin arvioiden mukaan työpaikkojen määrä lähialueella kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 6 000:lla. Kasvu on ollut ja tulee olemaan jatkossakin suurinta kävelyetäisyydellä kauppapaikasta. Läheiseen Kuninkaankartanoon rakennetaan lähivuosina noin 2 500 opiskelijalle ammatillisen koulutuksen kampus. Kuva 46: Työpaikkakehitys vuosina 1980 2007 kymmenen kilometrin säteellä Risön kauppapaikasta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymien sijoittamiselle laatukäytävään on hyvät edellytykset, sillä lähistöllä on suuria työpaikkakeskittymiä, paljon opiskelijoita ja tulevaisuudessa yhä enemmän asukkaita. Kun Risö kuitenkin sijaitsee olemassa olevan kaupunkirakenteen ulkopuolella, alueelle ja alueella on erittäin tärkeää saada aikaan toimiva joukkoliikenne, jotta yksiköiden sijoittaminen noudattaisi kestävän kehityksen periaatteita. Risön ABC:llä käy jo nyt vuosittain 1,5 miljoonaa asiakasta, ja Liisanlehto-Risö on parhaiten julkisilla kulkuvälineillä saavutettavissa oleva alue Vaasassa. Keskimäärin alueella liikennöi 4 paikallisbussia tunnissa sekä 40 seutuliikenteen vuoroa päivässä. Kauppapalveluiden tarjonta keskittyy nykyisellään Vaasan keskustaan ja sen koillispuolelle Kivihakaan. Risöhön ja Liisanlehtoon esitetyt uudet kauppapaikat tasapainottaisivat paikallista palvelutarjontaa ja parantaisivat myös sen saavutettavuutta, mikä tukee väestön tasavertaista kohtelua. Kaupan suuryksiköiden tai myymäläkeskittymien sijoittuminen Risöhön ja Liisanlehtoon lisäisi osaltaan maakunnan ja seudun vetovoimaa ja saattaisi vähentää muualle Suomeen ja Ruotsiin suuntautuvaa ostosmatkailua.

52 Rantamaantie, Vaasa Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt1) Alueelle on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, jossa on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa eli moottoriajoneuvojen, niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppaa. Yksikön tai keskittymän kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 30 000 k-m 2. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kaupallisen toiminnan ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Määräys astuu voimaan 15.4.2015. Vaasan laatukäytävässä, Rantamaantien varressa n. 4 km kaupungin keskustan eteläpuolella on jo huomattava autokaupan keskittymä (17 000 k-m 2 ). Alueelle vahvistettu asemakaava sallii paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa noin 30 000 k-m 2. Alue sijaitsee yhdyskuntarakenteessa ja Vaasan keskustan kaupunkirakenteen tuntumassa. Alueen kehittämisen mahdollistamiseksi on se osoitettu vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän alueeksi, jossa sallitaan ainoastaan paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa. Kauppaselvityksen mukaan suurin osa kaupasta olisi autokauppaa. Vikby, Mustasaari Kuva 47: Rantamaantien varressa on uusia autokauppoja (kuva: Ann Holm, 2011). Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt3) Alueelle on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, jossa on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa eli moottoriajoneuvojen kauppaa, rauta- ja rakennustarvikekauppaa sekä maatalous- ja puutarha-alan kauppaa. Yksikön tai keskittymän kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 6 000 k-m 2. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kaupallisen toiminnan ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen ja tulvasuojelutoimenpiteisiin. Määräys astuu voimaan 15.4.2015. Mustasaaren Vikby sijaitsee noin 10 km etäisyydellä Vaasan keskustasta moottoritien varressa. Alue rajautuu pohjoisessa moottoritiehen, lännessä Rantatiehen ja idässä Porintiehen. Tätä nykyä alue on rakentamatonta eikä sillä ole asemakaavaa. Porintien toisella puolella on teollisuusalue. Alue soveltuu hyvin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle. Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa Vikby on merkitty palvelujen alueeksi (p). Merkintä kumoutuu, kun vaihemaakuntakaava vahvistetaan. Koska maakuntakaava sallii vain paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja mitoitus on vain 6 000 k-m 2, ei kauppapaikan merkitys olemassa olevalle yhdyskuntarakenteelle ole yhtä ratkaiseva kuin sellaisten kauppapaikkojen, joissa käydään myös päivittäistavarakauppaa.

53 Keskustatoimintojen alueita (C, c, ca) koskevat muutokset Vaasan seudulla Kuva 48: Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Vaasan laatukäytävä osoitettu sinisellä viivalla (kk-5). Vaasa/Mustasaaren keskusta Vaasan keskustan alue ulottuu jo tällä hetkellä Palosaaren keskustan pohjoispuolelle ja lähitulevaisuudessa myös alueelle, joka aikaisemmin oli raviradan alue Hietalahdessa keskustan kaakkoispuolella. Vaihemaakuntakaavassa Vaasan keskustatoimintojen aluetta on siksi laajennettu käsittämään myös nämä alueet. Valtatien 8 uuden linjauksen myötä luodaan myös mahdollisuuksia Mustasaaren Sepänkylän keskustan kehittämiselle. Koska Sepänkylän keskusta sijaitsee vain viiden kilometrin etäisyydellä Vaasan keskustasta, on toivottavaa, että Sepänkylää kehitetään ensisijaisesti Vaasan suuntaan. Tämä johtaa tiiviimpään yhdyskuntarakenteeseen ja sen myötä kaupallisten palvelujen saatavuuden ja joukkoliikenteen edellytysten paranemiseen. Tämä toivottu kehityssuunta kuvataan kaavakartalla nuolena ja kehittämisperiaatemerkintänä Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhyke. Sundom, Vaasa Sundom on vanha kyläkeskus, joka on kokonaismaakuntakaavassa merkitty palvelukyläksi (at-1). Sundomissa väestönkasvu on ollut viime vuosina voimakasta ja väkimäärä jatkaa kasvuaan tulevaisuudessakin, mikä luo hyvät edellytykset kehittää kauppapalveluiden tarjontaa. Vaihemaakuntakaavassa Sundomin keskusta on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Karperö, Mustasaari Mustasaaren kunta pyrkii kehittämään Pohjois-Mustasaaren Karperöstä alakeskuksen. Karperön keskusta on vaihemaakuntakaavassa merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca).

54 Logistiikkakeskus Vaasan lentokentän itäpuolella Logistiikkakeskus (LM1) Alue on ensisijaisesti tarkoitettu maa-, rautatie- ja lentoliikenteen tarpeita palveleville tavaraterminaaleille. Alueelle voi sijoittaa myös pienteollisuutta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti logistisen toiminnon ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen, lentoaseman esterajoituksiin, kulttuurimaisemaan, tulvasuojelutoimenpiteisiin ja luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Nykyinen logistiikkakeskus sijaitsee Risössä, noin 8 kilometriä kaupungin keskustasta kaakkoon. Alue on osoittautunut seudun logistiikkatarpeisiin nähden liian pieneksi. Vaihemaakuntakaavassa logistiikkakeskus onkin sijoitettu Vaasan ja Mustasaaren rajalle, lentokentältä itään. Alueen rajaus ilmenee alla olevasta kartasta. Toinen syy on se, että kokonaismaakuntakaavassa maaliikenteen terminaalille osoitetulle alueelle kohdistuu kilpailevia maankäyttötarpeita. Kolmas syy on logistiikkakeskuksen tarvitsema rautatieyhteys. Keskuksen uusi paikka on moottoritien ja lentokentän lähellä sekä Seinäjoki Vaasan keskusta Vaskiluotoradan varressa. Valtatie 8:lle suunniteltu uusi linjaus Helsingbystä Vassoriin luo hyvät edellytykset maaliikenneyhteydelle, vaikkakin sen rakentaminen on kaukana tulevaisuudessa. Keskuksen siirtäminen mahdollistaa logistiikkatoiminnan kehittämisen, ja lisäksi se vapauttaa muuhun maankäyttöön tarvittavia maa-alueita. Vaasa ja Mustasaari laativat parhaillaan alueelle osayleiskaavaa ja asemakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu logistiikkakeskukseksi (LM1). Alue on tarkoitettu tie-, rautatie- ja lentoliikenteen tarpeita palveleville logistiikkaterminaaleille sekä muille logistiikkatoimintaa ja pienteollisuutta palveleville toiminnoille. Alueen toteutuksessa on otettava huomioon ilmailulain (1194/2009) 165 :n säännökset lentoestelupamenettelystä. Kuva 49: Logistiikka-alueen yleiskaavan rajaus (vihreällä) ja ensi vaiheessa toteutettavan alueen asemakaavan rajaus (sinisellä).

55 6.5.3 Kyrönmaa Kyrönmaan kuntakeskuksissa kaupallisten palvelujen tarjonta on jo nykyisellään hyvä, ja on tärkeää, että kunnat pyrkisivät jatkossakin luomaan edellytyksiä palvelujen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Näin erityisesti päivittäistavarakaupan ostovoimasiirtymät eivät kasva liian suuriksi. Sen sijaan keskusta-alueiden ulkopuoliset kauppapaikat hajottaisivat väistämättä yhdyskuntarakennetta. Tervajoki on autokaupan kiistaton keskus Pohjanmaalla. Alueen kehittämisellä ei ole kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteelle. Laihia on kauppatarjonnaltaan pitkälti omavarainen, ja keskustan kehittäminen edelleen pienentää entisestään ostovoimasiirtymää Vaasaan. Isossakyrössä kauppamatkat suuntautuvat enemmän Seinäjoelle. Myös Isonkyrön kannattaisi kehittää keskustaansa, jotta kunnasta ulos virtaavaa ostovoimaa saataisiin hillittyä. Kauppaselvityksen mukaan Kyrönmaan ostovoima ei juuri kasva vuoteen 2030 mennessä. Selvityksestä ilmenevä kaupallisten palvelujen lisäkerrosalan enimmäistarve on vuoteen 2030 mennessä yhteensä 31 400 k-m². Tarve jakautuu seuraavasti: Keskustoissa (k-m 2 ) Keskustojen ulkopuolella (k-m 2 ) Päivittäistavarakauppa 1 900 800 Paljon tilaa vaativa kauppa + auto 900 20 400 Muu erikoistavarakauppa 3 800 1 000 Yhteensä 6 600 22 200 Jäljelle jäävä lisäkerrosalan tarve, noin 2 600 k-m², jakautuu autokaupan ja huoltoasemien, ravintoloiden ja kahviloiden sekä muiden kaupallisten palvelujen kesken. Vaihemaakuntakaavassa on Kyrönmaalla ainoastaan yksi varaus kaupallisille palveluille. Kyseinen varaus koskee pelkästään paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan keskittyvää vähittäiskaupan suuryksikköä tai myymäläkeskittymää Tervajoella, Vähänkyrön ja Isonkyrön rajalla. Tervajoella vaihemaakuntakaava sallii yhteensä 50 000 k-m 2 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Tästä noin 20 000 k-m 2 on jo toteutunut. Kauppaselvitys on osoittanut pienempää tarvetta, mutta koska maankäyttösuunnitelmat harvoin toteutuvat kokonaisuudessaan, voi maakuntatason kaavoissa olla 30 %:in ylimitoitus. Tämä tekee myös kaavaratkaisusta joustavamman ja lisää kilpailuneutraliteettia. Lisäksi on toivottavaa, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa kokonaisuudessaan keskitetään Tervajoen keskustan liepeille, sillä Tervajoki on myös keskustatoimintojen alakeskus. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan ja autokaupan lisäkerrosalan kokonaistarve on 21 300 k-m 2. Vaihemaakuntakaavan ratkaisu on Kyrönmaan osalta suurin piirtein kauppaselvityksen mukainen. Selvityksessä lisäkerrosalan kokonaistarve paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle ja autokaupalle on 30 %:in ylimitoituksella 27 690 k-m 2. Olennaista on kuitenkin se, että suuri osa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupasta on jatkossakin autokauppaa. Tervajoki, Isokyrö/Vähäkyrö Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt2) Alueelle on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, jossa on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa eli moottoriajoneuvojen kauppaa, huonekalukauppaa, rauta- ja rakennustarvikekauppaa, maatalous- ja puutarha-alan kauppaa sekä kodinkonekauppaa. Yksikön tai keskittymän kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 50 000 k- m 2. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kaupallisen toiminnan ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen, taajamakuvaan ja luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Määräys astuu voimaan 15.4.2015. Tervajoki on olemassa oleva kauppapaikka Isonkyrön ja Vähänkyrön rajalla. Alueella on n. 20 000 k-m 2 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, josta suurin osa on autokauppaa. On tärkeää, että vaihemaakuntakaava luo edellytyksiä Tervajoen kehittymiselle, ja sille että Tervajoki myös tulevaisuudessa voi olla kansallisesti merkittävä autokaupan kauppapaikka.

56 Voimassa olevissa asemakaavoissa on rakennusoikeutta yhteensä 80 000 k-m² eli reilusti enemmän kuin vaihemaakuntakaavassa esitetty mitoitus. Pohjanmaan maakuntakaavassa Tervajoki on merkitty palvelujen alueeksi (p). Merkintä kumoutuu, kun vaihemaakuntakaava vahvistetaan. Maakuntakaavassa Tervajoella on myös merkintä keskustatoimintojen alakeskus (ca). Tämä merkintä säilyy. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan kauppapaikan kasvaessa ja kehittyessä Tervajoella on erityisen tärkeää ottaa huomioon, että alue myös muodostaa keskustatoimintojen alueen. Varsinkin liikennejärjestelyihin ja taajamakuvaan on kiinnitettävä huomiota. Merikaarto, Vähäkyrö Vähänkyrön Merikaarron asukasmäärä on kasvussa, ja kylällä on edellytykset kehittyä keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Tämä olisi myös toivottava kehityksen suunta. 6.5.4 Suupohjan rannikkoseutu Suupohjan rannikkoseudulla kauppa on kehittynyt jonkin verran hitaammin kuin muualla Pohjanmaalla, mutta siellä on mahdollisuuksia laajentumiseen. Närpiössä kauppa on kehittynyt hieman Kristiinankaupunkia nopeammin, vaikka Kristiinankaupungissakin on viime vuosina panostettu kauppaan ja kaupunki on tällä hetkellä melko omavarainen kaupallisten palvelujen suhteen. Yleisesti ottaen kaupan ja varsinkin erikoiskaupan tarjontaa tulee Suupohjan rannikkoseudulla parantaa, sillä muuten ostovoimaa virtaa ulos kunnista ja seudulta. Kauppaselvityksen mukaan Suupohjan rannikkoseudunkaan ostovoima ei juuri kasva nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Kauppaselvityksen mukaan kaupallisten palvelujen lisäkerrosalan tarve on vuoteen 2030 mennessä Suupohjan rannikkoseudulla 32 900 k-m². Tarve jakautuu seuraavasti: Keskustoissa (k-m 2 ) Keskustojen ulkopuolella (k-m 2 ) Päivittäistavarakauppa 2 400 1 000 Paljon tilaa vaativa kauppa + auto 2 000 11 60 Muu erikoistavarakauppa 8 700 2 200 Yhteensä 13 100 14 800 Jäljelle jäävä lisäkerrosalan tarve, noin 5 000 k-m², jakautuu autokaupan ja huoltoasemien, ravintoloiden ja kahviloiden sekä muiden kaupallisten palvelujen kesken. Suupohjan rannikkoseudulla on vaihemaakuntakaavassa kolme varausta kaupallisille palveluille: yksi vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä päivittäistavarakaupalle, erikoistavarakaupalle ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle Närpiön Högback Nixbackin alueella sekä kaksi vähittäiskaupan suuryksikköä tai myymäläkeskittymää ainoastaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle Kristiinankaupungin Lålbyssä ja Åsändanissa. Suupohjan rannikkoseudulla vaihemaakuntakaava sallii kokonaisuudessaan 49 700 k-m 2 kauppaa keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Tästä päivittäistavarakaupan osuus on 3 700 k-m 2, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan 39 000 k-m 2 ja muun erikoistavarakaupan 7 000 k-m 2. Suuri osa on kuitenkin jo toteutunutta kerrosalaa. Keskusta-alueiden ulkopuolella maakuntakaava mahdollistaa kokonaisuudessaan 18 000 k-m 2 lisätilaa, josta 1 000 k-m 2 on päivittäistavarakauppaa, 15 000 k-m 2 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa sisältäen autokaupan ja 2 000 k-m 2 muuta erikoistavarakauppaa. Kauppaselvitys on osoittanut pienempää tarvetta, mutta koska maankäyttösuunnitelmat harvoin toteutuvat kokonaisuudessaan, voi maakuntatason kaavoissa olla 30 %:in ylimitoitus. Tämä tekee myös kaavaratkaisusta joustavamman ja lisää kilpailuneutraliteettia. Selvitys (k-m²) + 30 % (k-m²) Kaava (k-m²) Päivittäistavara 1 000 1 300 1 000 Paljon tilaa vaativa kauppa + auto 11 600 15 080 15 000 Erikoistavara 2 200 2 860 2 000 Yhteensä 14 800 19 240 18 000

57 Edellä oleva taulukko osoittaa, että kaavaratkaisu pysyy kauppaselvityksen antamissa rajoissa. Högback Nixback, Närpiö (jätettiin vahvistamatta) Vähittäiskaupan suuryksikkö (km5) Alueelle on mahdollista sijoittaa enintään 37 700 k-m² suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, josta 3 700 k-m² saa olla päivittäistavarakauppaa, 27 000 k-m² paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa 7 000 k-m² muuta erikoistavarakauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä kaupallisen toiminnan ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen, kevyen liikenteen väylien verkkoon sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Högback-Nixback sijaitsee muutaman kilometrin Närpiön keskustasta itään, kaupungin keskustan ja valtatien 8 välillä. Högbackin alueella on jo mm. Halpa-Halli, Lidl ja Agrimarket, Nixbackin alueella on lähinnä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja autokauppaa. Alueella on jo 27 700 k-m 2 rakennettua liiketilaa, kun vahvistetut asemakaavat sallivat yhteensä 40 00 k-m 2. Närpiön kauppapalvelujen kehittäminen pienentäisi ostovoimasiirtymiä Vaasaan. Högback ei sovellu keskustahakuisen kaupan alueeksi, koska se kilpailisi Närpiön keskustan kanssa, ja siksi erikoistavarakauppa tulisi toteuttaa markettina. Toteutettaessa kaupan aluetta on kiinnitettävä huomiota liikennejärjestelyihin ja erityisesti kevyen liikenteen väylien verkkoon. Högbackin aluetta pitää ensisijaisesti kehittää Närpesvägenin eteläpuolella, koska mikäli aluetta kehitetään kummallakin puolella tietä, joudutaan tieluokkaa muuttamaan. Kuva 50: Näkymä Högbackin alueelta Närpiössä (kuva: Bo-Erik Liljedahl 2010). Tarkastelualueella on noin 5 600 asukasta. Väkimäärä on viimeisten 20 vuoden aikana vähentynyt, mutta on viime vuosina kääntynyt nousuun. Noin 60 % asukkaista asuu pyöräilyetäisyydellä Högback-Nixbackin kauppapaikasta. Suuri osa varttuneesta väestä asuu Närpiön keskustassa, kun taas lapsiperheet ovat hakeutuneet maaseudulle. Työpaikat ovat keskittyneet Närpiön keskustaan sekä kasvavalle yritysalueelle keskustan ja Högback-Nixbackin välillä. Kuvat 51: Väestökehitys 1980 2009 kymmenen kilometrin säteellä Högbackin-Nixbackin kaupppaikasta. (lähde: SYKE ja Tilastokeskus).

58 Kuva 52: Väestömäärä vuonna 2009 (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). Kuvat 53: Väestörakenne vuonna 2009 kymmenen kilometrin säteellä (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). Kuva 54: Työpaikkojen määrä vuonna 2007 (lähde: SYKE ja Tilastokeskus).

59 Kuva 55: Työpaikkakehitys vuosina 1980 2009 kymmenen kilometrin säteellä Högbackin kauppapaikasta (lähde: SYKE ja Tilastokeskus). Lålby, Kristiinankaupunki Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt3) Alueelle on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, jossa on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa eli moottoriajoneuvojen kauppaa, rauta- ja rakennustarvikekauppaa sekä maatalous- ja puutarha-alan kauppaa. Yksikön tai keskittymän kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 6 000 k-m 2. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kaupallisen toiminnan ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Määräys astuu voimaan 15.4.2015. Lålby, joka oli aiemmin osa Lapväärtin kuntaa, sijaitsee valtatie 8:n varressa, nelisen kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta kaakkoon ja kilometrin verran länteen valtatien toisella puolella sijaitsevasta Lapväärtistä. Lålbyssä on jo ABC-liikenneasema sekä pienimuotoista logistiikkatoimintaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa on osoitettu Lålbyhyn noin 15 000 k-m² rakennusoikeutta kaupan toiminnoille. Alue soveltuu hyvin tällaisen sekä matkailua palvelevien toimintojen kehittämiseen. On tärkeää, ettei Lålbyhyn sijoiteta toimintoja, jotka synnyttävät haitallista kilpailua Kristiinankaupungin tai Lapväärtin keskustojen kanssa. Lålbyhyn tulisi sen sijaan sijoittaa lähialueiden keskuksia vahvistavaa ja tukevaa toimintaa. Åsändan, Kristiinankaupunki Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt3) Alueelle on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, jossa on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa eli moottoriajoneuvojen kauppaa, rauta- ja rakennustarvikekauppaa sekä maatalous- ja puutarha-alan kauppaa. Yksikön tai keskittymän kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 6 000 k-m 2. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kaupallisen toiminnan ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamiseen sekä luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen. Määräys astuu voimaan 15.4.2015. Lålbystä kolmisen kilometriä etelään valtatie 8:n varressa sijaitsee Åsändan, jossa on lähes valtakunnallisesti merkittävää, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa yli 3 000 kerrosneliömetrin alalla. Voimassa olevissa asemakaavoissa on osoitettu Åsändaniin noin 22 000 k- m² rakennusoikeutta kaupan toiminnoille. On tärkeää, että aluetta voidaan tulevaisuudessa kehittää ja laajentaa. Sen vuoksi Åsändaniin on osoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt3). Koska maakuntakaava sallii Lålbyssä ja Åsändanissa vain paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja mitoitus on vain 6 000 k-m 2, ei kauppapaikkojen merkitys olemassa olevalle yhdyskuntarakentelle ole yhtä ratkaiseva kuin sellaisten kauppapaikkojen, joissa käydään myös päivittäistavarakauppaa. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa on nykypäivänä ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa luonteeltaan sellaista, ettei se aiheuta paljon liikennettä.