Kaavaselostus, liite 2 1 (10) Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Muistutukset ja lausunnot sekä niiden huomioonottaminen kaavaehdotuksessa Yleiskaavan ehdotusvaihe nähtävillä 12.8. 12.9.2013 Muistutukset ja niiden huomioonottaminen kaavaehdotuksessa Asukkaat, maanomistajat, yhteisöt ja yritykset Osapuoli, pvm Muistutus Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Maaninka 476-405-53-7 omistaja muistutus 11.9.2013 Haemme kaavamuutosta osalle aluetta nro 53:7,metsämaasta soran- ja hiekanottoalueeksi. Alueen koko on noin 4 ha. Ks. kartta. Alue rajoittuu toiseen soranottoalueeseen eikä sijaitse natura-alueella. Tiestö on valmiina jo olemassa ja viereinen alue on toiminut soranottopaikkana jo n. 40 vuotta. Ottamisen jälkeen alue palautetaan joko metsämaaksi tai tonteiksi. Alueella ei liene korkealaatuista betonisoraa, jonka saannin turvaaminen on ollut kaavan tavoitteena. Alueelle esitettyä maa-ainesten ottoa ei myöskään ole tutkittu riittävästi kaavatyön aikaisten selvitysten mukana ja vaikutuksissa, joten maa-ainesten oton osoittaminen suoraan kaavan hyväksymisvaiheeseen ei ole mahdollista. Ehdotusvaiheen muistutuksissa esitettyjen uusien maa-ainesten ottoalueiden kokonaisuus huomioiden ei ole tarkoituksenmukaista tehdä enää lisäselvityksiä ja asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville. Yleiskaavaehdotuksessa kyseinen tila osoitetaan MU-alueeksi. Merkintä ei ehdottomasti estä maa-aineslakiin ja lupaan perustuvaa maa-ainestenottoa alueella. Mahdollista maaainesten ottamista suunniteltaessa on otettava huomioon erityisesti alueella sijaitsevat muinaismuistot sekä ulkoilureittitarve. Maaninka Silmusharju 476-405-6-36 omistajat Muistutus 5.9.2013 Pyydämme, että tilan 6-36 kohdalla otetaan huomioon maastomuodot ja kohtuulliset ja järkevät soranottomahdollisuudet levittämällä E0-2/MU merkintä 60 metriä pohjoiseen. Ottoalueen laajennus on perusteltua merkitä tilan poikki kulkevan ottoalueeksi soveltuvan harjanteen levyiseksi. Samalla pyydämme siirtämään ge-1 rajausta tilallamme kuusikymmentä metriä pohjoisemmaksi olemassa olevan harjupainanteen pohjalle, jolloin rajaus toimisi luonnollisena rajana maaainesten ottoon soveltuvalle alueelle. Tällöin myös tulevan sorakuopan maisemoitava reuna jäisi huomattavasti matalammaksi ja soranoton arpi maastossa pienemmäksi. Ottoalueen laajennusalueen leventäminen tilojen 11-22 ja 10-9 välillä on perusteltua, myös siksi että sitä kaventanut tilan 11-25 eteläisen liito-oravaaluemerkintä luo-1 on poistettu ja merkinnän alueella ollut metsikkö hakattu. Yleiskaavalla ei ole mahdollista siirtää valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman (ge-1) rajausta, jonka tavoitteena on harjualueen geologisten, geomorfologisten ja maisemallisten piirteiden säilyttäminen. Suojeluohjelman mukaan, maa-ainesten otto ohjelmassa rajatulla alueella tulisi yleensä estää. Kaavoituksessa on huomioitu nämä arvokkaat maisema-alueet. Harjujensuojeluohjelman alueelle on esitetty kaavassa ottotoimintaa erityisperustein ainoastaan Noron montun alueella, jossa esitetty laadukkaan betonisoran ottamisen mahdollistaminen perustuu tarkkoihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Silmusharjun tilalla ei esitettyjen perustelujen vuoksi ole tarkoituksenmukaista lähteä laajentamaan maa-ainesten ottoon osoitettua aluetta harjujensuojeluohjelman alueelle, koska muutos vaatisi lisäselvitysten tekemistä ja mahdollisesti myös kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamisen. Alueella ei myöskään liene merkittävästi pohjaveden pinnan suojaetäisyyden yläpuolelta otettavissa olevaa korkealaatuista betonisoraa (vrt. kaavaselostus kuva 8), jonka saannin turvaaminen on ollut kaavan erityisenä tavoitteena. Tarkka ottoalueen raja määritellään ottosuunnitelmissa ja maaaineslupakäsittelyssä.
Kaavaselostus, liite 2 2 (10) Osapuoli, pvm Muistutus Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Silmusharju jatkuu Pyydämme poistamaan Luo-2 ja Luo-3 merkinnät tilan 6-36 osalta koska merkinnät perustuvat puutteellisiin selvityksiin ja niiden tulosten yliarviointiin. Alueella ei ole Luonnonsuojelulain tarkoittamia merkittäviä luontoarvoja. Kellarilampi on yli hehtaarin suuruinen, joten se ei ole vesilain mukaan suojeltu. Lampi ympäristöineen ei ole myöskään luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi ja metsälaki suojelee lammen rannan kaavamääräyksistä huolimatta. Merkinnät perustuvat yleiskaavan luonto- ja liito-oravaselvityksiin, joissa todetaan arvoja Kellarilammen ympäristössä. Kaavassa ei esitetä em. luontoalueiden suojelua vesi- tai metsälakien perusteella, vaan MRL:n 128 mukainen toimenpiderajoitus eli maisematyölupavelvoite, jossa toimenpiteitä varten on pyydettävä paikallisen ELY-keskuksen lausunto. Luonnonsuojelualueen perustaminen on mahdollista vapaaehtoisin sopimuksin ELYkeskuksen kanssa. Maaninka Harju 476-405-36-2 omistaja muistutus 2.9.2013 Tilan 6-36 alueella ainoa liito-oravahavainto on vuodelta 2005 kuusesta, jossa oli risupesä. Risupesä on nyttemmin jo ravistunut eikä tilalla 30.4.2012 tehdyssä liito oravatarkastuksessa löytynyt yhtään havaintoa liito-oravista. Runsaita jätösmääriä havaittiin kyllä kymmeniltä rungoilta tilan 6-36 rajojen itä- ja pohjoispuolella. Havaintojen puutetta tilallamme selittää sen metsän rakenne. Se on noin neljäkymmentävuotiasta taimikkoa eli nuorta metsää, jossa ei ole kolopuita. Se ei ole varttunutta sekametsää jollaisessa liito-orava viihtyy ja asustaa. Koska alueella ei ole pysyvää liito-oravakantaa, rajoittavat määräykset kohtuuttomasti alueen käyttöä ja ovat siten laittomia. Pyydämme, että alue merkitään M- alueeksi, jolloin Suomen lainsäädäntö turvaa alueen mahdolliset luontoarvot ilman kohtuuttomia kaavamääräyksiä (vrt. KHO 2003:38). Pyydämme muuttamaan MY ja MU merkinnät tilamme kohdalla merkinnäksi M maa ja metsätalousalue, koska em. merkinnät rajoittavat kohtuuttomasti elinkeinonharjoittamista ja rakentamista tilallamme. Tilani Harju (476-405-36-2) sijaitsee yleiskaavaehdotuksen kohteena olevalla alueella. Tila on lohkaistu 2000-luvulla aiemmin Koivumäki 36- nimisestä tilasta. Olemme ottaneet aiemmin kantaa kyseisen harjualueen suunnitelmiin harjunsuojeluohjelman yhteydessä 26.3.1983 ja 28.5.1986 sekä nyt puheenaolevan kaavasuunnitelman yhteydessä 17.8.2010. Kaikki näissä dokumenteissa esitetyt harjuun ja sen käyttöön liittyvät näkemyksemme ovat edelleen sellaisenaan voimassa. "Yleinen etu" näyttää tämänkin suunnitelman mukaan edelleen estävän tilani muun kuin metsätaloudellisen hyödyntämisen. Esimerkiksi tilallani sijaitsevien runsaiden soravarojen käyttäminen estetään hallinnollisilla päätöksillä. Oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus edellyttävät, että erilaisista käyttöön liittyvistä rajoituksista johtuvat menetykset korvataan maanomistajalle valtion varoista tai muulla sopivaksi katsotulla tavalla. Esitän, että Maaningan kunta ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten järjestelyjen aikaansaamiseksi valtion ja maanomistajan kanssa. Harjualueella aikaisemmin 2005 todetut liitooravareviirit tarkistettiin keväällä 2013 tehdyssä selvityksessä. Kellarilammen rannasta löytyi edelleen merkkejä liito-oravan elinympäristöstä. Yleiskaavaehdotukseen merkitty liito-oravan elinympäristö perustuu selvityksissä esitettyihin rajauksiin ja on otettava huomioon alueelle kohdistuvissa toimenpiteissä. Luo - kaavamerkinnän tarkoituksena on varmistaa ELY-keskuksen tehtäviin kuuluva valvonta luonnonsuojelussa. Merkintöjä ei muuteta. Merkinnät perustuvat laajan yleiskaava-alueen selvityksiin ja kokonaisratkaisuun eikä niissä käytetä tilakohtaista harkintaa. Tilan 6:36 alueen kaavaratkaisun perusteella maata voidaan pääosin käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla maa- ja metsätalouteen sekä myös esitetyllä osalla maa-ainesten ottoon. Rakentamista ei ole tutkittu kaavassa, mutta mm. suunniteltu maa-ainesten otto ja luontokohteet on huomioitava uusia rakennuspaikkoja sijoitettaessa. Harjujensuojeluohjelman tavoitteena on harjualueen geologisten, geomorfologisten ja maisemallisten piirteiden säilyttäminen. Ohjelman mukaan, maa-ainesten otto alueella tulisi yleensä estää. Yleiskaavaratkaisu perustuu pääosin tähän lähtökohtaan. Tila on sekä harjujensuojeluohjelman alueella (ge-1) että pohjavesialueella (pv). Yleiskaavassa on todettu myös tilan kohdalla havaitut muinaismuisto- ja luontokohteet sekä ohjeellinen ulkoilureittitarve. Muutoin yleiskaava ei estä alueen käyttöä metsätalouteen kohtuullisella hyötyä tuottavalla tavalla, joka on myös perusteena silloin, kun arvioidaan valtion korvausvelvollisuutta maa-ainesten ottamisluvan epäämisestä johtuvasta taloudellisesta menetyksestä. Harjujensuojeluohjelmassa linjattuja lunastus- tai korvausvelvollisuuksia maaainesten ottoon on voinut aiheutua silloin, kun kyseessä on ennen vuotta 1980 aloitettu soranotto tai sitä ennen soranottotarkoitukseen hankittu alue. Lunastusvelvollisuus voi syntyä myös, jos aluetta ei voi käyttää muuhunkaan kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoitukseen harjujensuojeluohjelman tai yleiskaavan vuoksi.
Kaavaselostus, liite 2 3 (10) Osapuoli, pvm Muistutus Vastine ja/tai vaikutus kaavaan Maaninka Koivumäki 476-405-36-3 omistaja Muistutus 8.9.2013 Tilani Koivumäki 36:3 sijaitsee yleiskaavaehdotuksen kohteena olevalla alueella. Olemme ottaneet aiemmin kantaa kyseisen harjualueen suunnitelmiin harjunsuojeluohjelman yhteydessä 26.3.1983 ja 28.5.1986 sekä nyt puheenaolevan kaavasuunnitelman yhteydessä 17.8.2010. Näissä dokumenteissä esitetyt harjun käyttöön liittyvät näkemykset ovat edelleen sellaisenaan voimassa. Mikäli kuitenkin tahtoni vastaisesti suunnitellaan käyttörajoituksia, joita edelleen vastustan, vaadin kaikenlaisesta vahingosta täysimääräistä korvausta. Harjujensuojeluohjelman tavoitteena on harjualueen geologisten, geomorfologisten ja maisemallisten piirteiden säilyttäminen. Ohjelman mukaan, maa-ainesten otto alueella tulisi yleensä estää. Yleiskaavaratkaisu perustuu pääosin tähän lähtökohtaan. Tila on sekä harjujensuojeluohjelman alueella (ge-1) että pohjavesialueella (pv). Yleiskaavassa on todettu myös tilan kohdalla havaitut muinaismuisto- ja luontokohteet sekä ohjeellinen ulkoilureittitarve. Muutoin yleiskaava ei estä alueen käyttöä metsätalouteen kohtuullisella hyötyä tuottavalla tavalla, joka on myös perusteena silloin, kun arvioidaan valtion korvausvelvollisuutta maa-ainesten ottamisluvan epäämisestä johtuvasta taloudellisesta menetyksestä. Harjujensuojeluohjelmassa linjattuja lunastus- tai korvausvelvollisuuksia maaainesten ottoon on voinut aiheutua silloin, kun kyseessä on ennen vuotta 1980 aloitettu soranotto tai sitä ennen soranottotarkoitukseen hankittu alue. Lunastusvelvollisuus voi syntyä myös, jos aluetta ei voi käyttää muuhunkaan kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoitukseen harjujensuojeluohjelman tai yleiskaavan vuoksi. Käärmelahti-Hamula- Koivusaari yksityistien tienhoitokunta Muistutus 18.8.2013 Parkkilanharjun ottoalueelle on suunniteltu otettavaksi 2,5 milj.m3 joka tultaisiin kuljettamaan Parkkilantietä Maaningantielle kt77. Parkkilantien ollessa tienpinnan leveydeltään 6m jossa tulisi rekkaliikenteen seassa kulkemaan myös kevyt liikenne (lapsia ja ulkoilijoita). Myös huomattava raskaanliikenteen kasvu aiheuttaa tiehemme kantavuuden parantamisen tarvetta. Huomautamme myös, että kt77 Siilinjärveltä Parkkilantielle kääntyvä liikenne estää muun liikenteen kulkemisen samasta suunnasta sillä aikaa, kun kääntyvä liikenne odottaa vastaan tulevaa liikennettä ja aiheuttaa vaaratilanteita kantatielle. Kunnan ja valtion tuki yksityisille teille on pienentynyt, eikä huomattavan liikenteen lisääminen Parkkilantielle saa muodostua rasitteeksi entisille tieosakkaille. Ehdotammekin että yleiskaavaa laadittaessa otettaisiin huomioon edellä mainitut näkökohdat ja kaavaan varataan tarpeellinen alue tien leventämiseksi ja mahdollisen kevyenliikenteen väylän rakentamisen osalta. Tiekunta pidättää oikeuden esittää vaatimuksen tuleville toimijoille saattaa kyseinen tienkohta siihen kuntoon, että tarvittavat liikenneturvallisuuden ja kantavuuden edellytykset täyttyvät. Yleiskaavassa on huomioitu mahdollisuus liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen pääosin nykyistä tieverkostoa hyödyntäen. Liikenneturvallisuus on huomioitava ottamissuunnitelmissa ja maa-aineslupien käsittelyssä. Yleiskaavassa ei määritellä tarkasti yksityistiejärjestelyjä tai niillä tapahtuvaa kevyttä liikennettä. Maa-ainestenottamisen liikennejärjestelyt määritellään maaaineslupakäsittelyssä, jossa on mahdollista määrätä ehtoja myös liikenteelle. Kaava tai kaavassa esitetyt toiminnot eivät ole esteenä tien leventämiseen tai kantavuuden parantamiseen mikäli maa-ainelupien mukainen toiminta sitä edellyttää. Maa-aineslupaan liittyvässä ottamissuunnitelmassa esitetään ottamiseen liittyvän liikenteen järjestäminen, liikenteen pääkulkusuunnat ja liikennemäärät, mitä tieyhteyksiä (yksityistiet/ yleiset tiet) aiotaan käyttää, mitä uusia tieyhteyksiä tai liittymiä aiotaan rakentaa (tarvittaessa esitetään sopimukset/luvat suunnitellun tiealueen maanomistajan ja liittymissä Tiehallinnon kanssa) sekä selvitetään mahdolliset käyttöoikeudet yksityisteihin. Maa-ainesluvassa kuullaan tienpitäjää.
Kaavaselostus, liite 2 4 (10) Lausunnot viranomaiset Pohjois-Savon liitto lausunto 14.8.2013 Paula Qvick, Santtu Tenhunen Siilinjärvi-Maaninka -harjualueen yleiskaavaehdotuksessa (sivulla 2) ei ole mainittu merkintöjä (MA1 12.630 ja 13.623), jotka olisi hyvä huomioida suunnitelmissa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu 7.12.2011) Siilinjärvi Maaninka -harjualueella, Käärmelahden-Repomäen -alueella, on esitetty merkintä MA1, jolla tarkoitetaan Maaningan-Lapinlahden kulttuurimaisema-aluetta. Maakuntakaavaselostuksen mukaan merkinnällä MA1 tarkoitetaan maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeää aluetta. Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnallisesti merkittävät maisema alueet (MA1-v) ja maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet (MA1). MA1 suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueen erityispiirteitä tulee vaalia. Yleiskaavaehdotuksessa Käärmelahden-Repomäen - alueella on myös maaseudun kehittämisen kohdealue - merkintä. Merkinnällä osoitetaan alueet, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee edistää alueelle suuntautuvan rakentamisen ohjaamista kaavoituksella nykyisten kyläalueiden yhteyteen. Alueen kulttuuri- ja maisema-arvot tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Iisalmi - Kiuruvesi -alueen kehittämis- ja alueidenkäytön suunnittelu tulisi tehdä lisalmen ja Kiuruveden sekä alueen toimijoiden kanssa yhteistyössä. Suunnittelussa tulee edistää maaseutuyrittäjyyden edellytyksiä. Pohjois-Savon liitto pyytää huomioimaan edellä mainitut merkinnät maa aineslupapäätösten ja erityisesti maa-ainesalueiden jälkihoidon ja maisemoinnin yhteydessä Lisätään puuttuvat maakuntakaavamerkinnät kaavaselostukseen. Pohjois-Savon ELYkeskus Lausunto 20.9.2013 Leila Kantonen, Antti Lammi Kaavasta on pidetty jo useita neuvotteluja. Viranomaisneuvottelu (MRL 66 )on tarpeen kaavaehdotuksen nähtävilläpidon jälkeen. Harjuyleiskaavan yhteydessä tehty vaikutusten arvioiminen voi antaa mahdollisuuden siihen, ettei myöhemmin yksittäisten YVA- asetuksen kokorajoja pienempien hankkeiden yhteisvaikutusten vuoksi ole välttämätöntä käynnistää YVA- lain mukaista arviointimenettelyä. Erityisesti vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään ei kuitenkaan ole toistaiseksi arvioitu riittävällä tasolla ja tarkkuudella, vaikka tehtyjen selvitysten pohjalta arviointi olisi jo mahdollista tehdä. Myös muilta osin kaavaselostukseen tulee lisätä ympäristövaikutusten arviointia YVA- lain näkökulmasta. Kaavaselostuksessa on kerrottu kaava-alueella tehdyistä selvityksistä, joita kaavan pohjavesivaikutuksien arviointiin on vaadittu. Selostuksessa kerrotaan selvityksen tuloksista yleisesti, mutta itse vaikutusten arviointi puuttuu. Kaavaselostukseen tulee lisätä arviointi kaavaan merkittyjen olemassa olevien maaainestenottoalueiden nykytilanteen vaikutuksista sekä arvioida uusien esitettyjen ottoalueiden vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään. liman vaikutusten arviointia ELY- keskus katsoo, ettei kaava korvaa YVAmenettelyssä vaadittavaa vaikutusten arviointia. Tekstiä onkin syytä tältä osin täsmentää ja toteuttaa vaikutusarviointi kaavaselostuksen muodossa. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 28.10.2013. Muistio. Lisätään pohjavesivaikutusten arviointia kaavaselostukseen.
Kaavaselostus, liite 2 5 (10) Pohjois-Savon ELYkeskus jatkuu Itäsuomen Vesioikeuden päätöksessä N:o 9/ym 11/79 määrätään Hakkaralan ja Koivuniemen vedenottamoille suoja-alue. Vedenottamoiden suoja-alueen kaukosuojavyöhyke ulottuu kaava-alueelle ja se tulee merkitä kaavaan merkinnällä pv/s. Pohjavesialueen kaavamääräys voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Alueelle ei tule sijoittaa sellaista toimintaa, joka voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset on riittävästi arvioitu. Selvitysten perusteella Parkkilanharjussa voisi vielä miettiä vaihtoehtoa, jossa Parkkilanharjun tien länsipuoleiset osat jätetään luonto- ja maisemaperustein maa-ainesten oton ulkopuolelle, jos itäpuolen maa-ainesten otto katsotaan välttämättömäksi. Lisätään merkintä kaavaan. Muutetaan pohjavesimerkintä seuraavaksi: Alueella ei saa harjoittaa tai sijoittaa sellaista toimintaa, joka aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Parkkilanharjun tien itä- ja länsipuolen esitetyillä ottoalueilla on yhteensä 8 eri maanomistajaa, neljä kummallakin puolella. Tässä vaiheessa kaavatyötä ei ole tarkoituksenmukaista enää käynnistää neuvotteluja koko ottotoiminnan sijoittumisesta harjualueelle. Parkkilanharjun länsipuolen ottomerkintä jätetään ennalleen. Maa-ainesten ottamissuunnitelmassa ja maaaineslupakäsittelyssä tulee alueen luontoarvot ja ulkoiluyhteystarpeet selvittää ja suunnitella erityisellä tarkkuudella. Samoin ELY keskuksen käsityksen mukaan Repoharjun lakialue on syytä jättää maa-ainestenoton ulkopuolelle. Repoharju on kaavan tavoitteen, betoniteollisuuden korkealaatuisen soran Ottaminen voisi olla mahdollista harjunlaen etelä- ottomahdollisuuksien turvaamisen puolisella rinteellä siten, että tilojen 9:8 ja 10:9 nykyiset ottamisalueet yhdistyisivät. Perusteluna lakialueen säästämiselle, pohjautuen myös ympäristöministeriön lausuntoon, on sijainti harjujensuojeluohjelman alueella, lakialueen pohjoispuolen luonnonarvot suppineen sekä maiseman eheys. kannalta määrällisesti toinen merkittävä alue Parkkilanharjun ohella. Repoharjun ottoalueen osalta on tehty kaavaa varten perusteelliset selvitykset maiseman ja luonnon olosuhteista, koska osoitettu ottoalue sijaitsee harjujensuojelualueella. Lisätään EO-2/MU kaavamääräykseen Harjujensuojeluohjelmaan sisältyvän alueen osalta maa-ainesten ottomahdollisuudet tarkentuvat maa-aineslain mukaisessa menettelyssä, jolloin ottosuunnitelmien perusteella arvioidaan lopullisesti vaikutukset maisemaan ja luontoon. MY- alueiden kaavamääräyksen mukaan ottotoiminta ei ole luonnon- ja maisemallisista syistä yleensä mahdollista. Yleensä sana vaikuttaa tässä yhteydessä epämääräiselle ja sen oikeudelliset vaikutukset jäävät epäselviksi, siksi se on syytä poistaa. Myös MY- alueilla määräys, jonka mukaan MRL:n 128 :n toimenpiderajoitus ei koske normaalia metsätaloutta on sanamuodoltaan epämääräinen. Jos metsätaloutta halutaan säädellä koko MY- alueella maisematyöluvan kautta, olisi hyvä, että luvantarve olisi mahdollisimman tarkkaan määritelty. Tässä tapauksessa voitaisiin viitata toimenpiderajoitusta koskevan pykälän sanamuodon mukaisesti vaikka "puiden kaatamiseen", jota maisematyölupa ei koskisi. Maisematyölupaa ei tarvittaisi myöskään metsänuudistamiseen liittyvää maanmuokkausta varten. Jätetään yleensä sana MY-alueen kaavamääräyksen, joka on ympäristöministeriön lausunnon ja harjujensuojeluohjelman tavoitteiden sanamuotojen mukainen. Harjujensuojeluohjelman alueella sen sijaan on käytetty ottotoimintaa ehdottomammin rajaavaa määräystä ilman yleensä sanaa. Muutetaan MY-alueen rakentamismääräys muotoon: Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on voimassa kielto rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus), sekä kielto suorittaa maisemaa muuttavaa toimenpidettä ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus.) Toimenpiderajoitus ei koske metsätaloutta luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen ulkopuolella. Maa-ainesten ottaminen ei ole luonnon- ja maisemansuojelullisista syistä yleensä mahdollista.
Kaavaselostus, liite 2 6 (10) Pohjois-Savon ELYkeskus jatkuu Kaavan Siilinjärven puoleisella osalla osayleiskaava on kehittynyt luonnoksesta parempaan, koska luonnoksessa ei MY-1 alueella ollut rajoitettu ottoa mitenkään. Nyt ne on muutettu MY:ksi, jossa otto ei ole yleensä mahdollista. Näitä alueita on mm. Parkkilanharjun ja Outokin alueilla. Luonnoksen MY 1-alueita on muutettu monin paikoin myös MU- alueeksi Siilinjärven puolella. Lopputulos vaikuttaa harkitulta ja tarkoituksenmukaiselta, ottotoimintaan tai metsienkäsittelyyn tällä muutoksella ei ole käytännön merkitystä. Samalla on muutettu maakuntakaavan MY:tä jonkin verran yleiskaavan MU:ksi Kaavaan tulee päivittää jo luvan saaneet muutamat alueet merkinnällä, jota käytetään käynnissä olevien ottoalueiden kohdalla (ainakin Noron alueella näitä ottoalueita on, mahdollisesti myös Kellarilammen eteläpuolella). SL-1 alueen määräys korjattava. Kaavassa on ainoastaan yksi suojelualue, joka on jo perustettu. Tästä syystä määräys MRL:n rajoituksista ja siitä että alue tullaan perustamaan joskus suojelualueeksi on tarpeeton. Luontokohteissa on nyt nostettu, ELY:n ja kuntien neuvottelujen pohjalta, oleelliset kohteet kaavakartalle luo 1, 2 ja 3 merkinnöillä. Näihin liittyviin määräyksiin olisi syytä lisätä teksti maisematyöluvan tai ELY:n lausunnon tarpeesta ennen kaikkia toimenpiteitä. Näillä arvokkailla kohteilla metsänkäsittelyä on tarpeen ohjata muuta kaava aluetta tarkemmin. Harjujensuojeluohjelman alueelle laitettu ge1- kaavamääräys ei ole tässä muodossa toimiva. Sen mukaan suunniteltaessa toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen luonnonarvojen säilymisen, tarvitaan ELY:n lausunto. Parempi olisi mainita geologi set, geomorfologiset tai maisemalliset seikat, joiden vaaranluminen käynnistäisi lausuntomenettelyn, ei pelkästään esim. suunniteltu metsänhakkuu. Sen sijaan esim. maanmuokkaus vaatisi maisematyöluvan. ELY:n lausunto tai maisematyölupa tulee vaatia kaikenlaisesta metsänkäsittelystä sekä muista toimista vain ge:tä ja MY:tä pienialaisemmilta luo -rajauksilta (ks. yllä). Kaavaselostuksen näkyvimpiä puutteita on ainakin se, että mukana tekstissä on yhä luontokohteet jotka jäivät pois kaava-alueen supistuttua itäpäästä. Sivulla 36 mainitaan, että kaavassa olisi vain yksi luo-1 kohde, vaikka niitä on kaksi. Viimeisen aukeaman tiivistelmässä on jäänyt MY-1 ja MY-2 luokat joita on siis enää vain yksi kaavaehdotuksessa. Luo-2 kohteet vaikutuksineen pitää nostaa yhteenvetoon mukaan Päivitetään ottoalueet lupatilanteen mukaisiksi. Poistetaan tarpeeton suunnittelumääräys. Lisätään luo merkintöihin ELYkeskuksen lausuntopyyntövelvoite. Muutetaan ge-1 merkintä muotoon: Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet. Maa-ainesten ottaminen alueella ei ole luonnon- ja maisemansuojelullisista syistä mahdollista. Rajoitus ei koske yleiskaavan mukaisia maaainesten ottoon osoitettuja alueita. Suojelumääräys: Suunniteltaessa toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen geologisten, geomorfologisten tai maisemallisten arvojen säilymisen, alueelliselle ELY -keskukselle ja maakunnan liitolle on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Lisätään luo merkintöihin ELYkeskuksen lausuntopyyntövelvoite. Korjataan virheelliset merkinnät. Kahdessa kohteessa on tarpeettomasti päällekkäin kahdesti luo-2 rajaus (luontotyypin ja lajin takia piirretty). Poistetaan tarpeettomat merkinnät.
Kaavaselostus, liite 2 7 (10) Pohjois-Savon ELYkeskus jatkuu Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Lausunto 9.9.2013 Merja Heiskanen, Jouko Aroalho Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue huomauttaa kevyen liikenteen yhteystarvemerkintöjen yhtenäisestä käyttämisestä ja kaavakartan päivittämisestä kaavoitustyön aikana valmistuneiden selvitysten mukaiseksi. Kumpusentien (mt 16275) kevyen liikenteen väylää koskeva tarveselvitys on valmistunut elokuussa 2013. Tarveselvityksestä ilmenee kevyen liikenteen väylän tarve em. maantielle ja se sijoitettaisiin suunnittelualueella maantien itäpuolelle. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue katsoo, että kevyen liikenteen väylän yhteys tarve tulisi merkitä kaavakarttaan punaruskealla nuolipalloviivalla maantien itäpuolelle. Kaavaselostuksen kohdassa 2.1 listattuihin suunnittelualuetta koskevien ohjelmien, suunnitelmien ja selvitysten luetteloon olisi hyvä lisätä myös em. elokuussa 2013 valmistunut "Kumpusentien (mt 16275) kevyen liikenteen väylän tarveselvitys". Museoviraston ja Kuopion kulttuurihistoriallisen museon 15.1.2012 voimaan astuneen yhteistyösopimuksen perusteella kulttuurihistoriallinen museo on toimivaltainen asiantuntijaviranomainen sekä rakennusperinnön että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Siilinjärven ja Maaningan kunnan harjujaksolla sijaitsevan yleiskaava-alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 1327 ha, josta harjujensuojeluohjelmaan kuuluu noin 325 ha. Vahvistetussa (3.7.2008) Kuopion seudun maakuntakaavassa harjualue on enimmiltä osin esitetty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY). Toisaalta maa-ainesvarannot Kuopiossa ja Siilinjärvellä ovat tarvetta pienemmät, ja myös kaavoitettavalla alueella Vuorimäessä ja Parkkilanharjulla on selvitetty ja suunniteltu maa- ja kallioaineksen mittavaa lisäottoa. Kesällä 2012 yleiskaava-alueella tehtiin muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy), jonka toimenpiteenä tutkittiin kattavasti kaikki kymmenen erillistä maastokohtaa, joihin on suunniteltu uutta maa-aineksen ottoa. Lisäksi tarkastettiin Suur-Saimaan ja Ancylusjärven rantatasoja alueella, mutta ennestään paikantamattomana muinaisjäännöksenä havaittiin vain vanha pitäjänrajamerkki Maaningan ja Siilinjärven rajan tuntumassa (SM 1). Maaningan puolella tarkastettiin 10 kaava-alueella aiemmissa tutkimuksissa löydettyä pyyntikuoppakohdetta Kiinteät muinaisjäännökset - pitäjänrajamerkki Siilinjärvellä sekä 10 pyyntikuoppa kohdetta Maaningalla on merkitty SM-merkinnällä. Niistä SM 1 (rajamerkki), SM 2 (Hetelampi, 7 pyyntikuoppaa) ja SM 3 (Syvälampi, 8 pyyntikuoppaa) ovat aivan sorakuopan reunan lähellä. Niitä on siksi vast'edes maa-aineksen otossa erityisesti varottava ja suojeltava, vaikka ne sijaitsevatkin E0-1/MU tai E0-2/MU -alueiden reunoilla sekä nykyisten tilarajojen kohdalla tai vieressä. Suojelumääräyksen mukaisesti muinaismuistokohteiden aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä lausuntoa varten museoviranomaiselle. Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla ei ole asemakaavaehdotukseen muuta huomautettavaa. Lisätään merkintä kaavaan.
Kaavaselostus, liite 2 8 (10) Tekninen lautakunta Lausunto 67 25.9.2013 Ympäristöterveyspalvelut Lausunto 13.9.2013 Sirpa Hakkarainen, Susanna Haatainen Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan, että Siilinjärvi-Maaninka -harjujaksolla on vedenhankinnan kannalta erittäin tärkeä pohjavesialue. Tekninen lautakunta muistuttaa, että maa-ainesten ottotoiminnalla ei saa vaarantaa pohjaveden laatua vanhat ottoalueet on jälkihoidettava ja ottotoimintaa on vaiheistettava pohjavesialueella on säännöllisesti seurattava pohjaveden asemaa ja laatua (yhteistarkkailu, johon kaikki alueella maa-ainestenottoa harjoittavat velvoitetaan osallistumaan) sekä asennettava ottoaluekohtaisia pohjaveden havaintoputkia lisäksi yleiskaavassa on varauduttava kevyen liikenteenväylän tarpeeseen kantatie 77:n varteen Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut vastaa Maaningan ja Siilinjärven kunnan alueella mm. talousveden laadun, asumisterveyden ja uimavesien valvonnasta. Tarkasteltavana olevalla yleiskaava-alueella sijaitsevat sekä Maaningan että Siilinjärven kunnan vedenhankinnan kannalta tärkeimmät pohjavesialueet. Siksi kyseisten pohjavesialueiden vedenlaadun turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää ja alueille ei lähtökohtaisesti tulisi sijoittaa toimintoja, joilla voi olla vaikutusta maaperään ja pohjaveden laatuun. Terveydensuojeluviranomainen esittää että EO-2/MU, Maa-ainesten ottoon soveltuva alue kaavamerkinnän määräyksen ensimmäiseen lauseeseen siirrettäisiin määräyksen viimeisen lauseen sisältö. Määräys voisi olla esimerkiksi muotoa: Maa-ainesten ottamisen tulee perustua maa-aineslain mukaiseen ottamissuunnitelmaan ja maa-aineslupaan, jossa määrätään myös alueen suunnitelmallisesta jälkihoidosta ja pohjavesien tarkkailuohjelmaan liittymisestä. Suunnitelmassa tulee erityisesti ottaa huomioon aluekokonaisuuden maisemallisten arvojen ja luonnon monimuotoisuuden palauttaminen sekä pohjavesien suojelu. Oton päätyttyä alueella noudatetaan MU -alueen kaavamääräyksiä. Ennen uuden alueen ottotoimintaa viereiset lakanneet ottoalueet tulee maisemoida. Uusien ottoalueiden tulee liittyä pohjavesien yhteistarkkailuohjelmaan. MY- ja MU-kaavamerkintöihin ehdotetaan lisättäväksi metsätalouden ohjausta, jolla maanpinnan rikkoontuminen sekä kemikaalien käyttö ja käsittely alueella pidetään mahdollisimman vähäisenä. Olemassa olevan asutuksen läheisyyteen on merkitty maa-ainesten ottoalueiden laajennuksia. Laajenevat ottoalueet tarkoittavat pöly- ja meluhaittojen lisääntymistä tai ainakin nykyisen haittatason säilymistä. Ottoalueiden laajennukset tulee pitää mahdollisimman pieninä asutuksen suuntaan. Esitetyt asiat ovat olleet kaavatyön lähtökohtia. Niistä määrätään kaavaehdotuksessa lausunnon mukaisesti. Muutetaan EO-2/MU merkintä muotoon: Suunnittelumääräys: Maaainesten ottamisen tulee perustua maa-aineslain mukaiseen ottamissuunnitelmaan ja maa-aineslupaan, jossa määrätään myös alueen suunnitelmallisesta jälkihoidosta sekä pohjavesien yhteistarkkailuohjelmaan liittymisestä. Jälkihoitosuunnitelmassa tulee erityisesti ottaa huomioon aluekokonaisuuden maisemallisten arvojen ja luonnon monimuotoisuuden palauttaminen sekä pohjavesien suojelu. Oton päätyttyä alueella noudatetaan MU -alueen kaavamääräyksiä. Ennen uuden alueen ottotoimintaa, samaan toimintaan liittyvät lakanneet ottoalueet tulee jälkihoitaa. Maanpinnan rikkoutuminen ja kemikaalien käyttö liittyvät pohjavesien tilaan, josta määrätään pohjavesialueen merkinnän yhteydessä. Uusien ottoalueiden sijoittumisessa on huomioitu nykyisen asutuksen sijoittuminen ja riittävät suojaetäisyydet.
Kaavaselostus, liite 2 9 (10) Ympäristöterveyspalvelut jatkuu Viranomaislautakunta Lausunto 50 17.9.2013 Pehkosenlammen pohjoisrannalla on Hamulan kylän asukkaiden käyttämä uimaranta, jota Siilinjärven kunnan liikuntatoimi ylläpitää. Yleiskaavaan tulee merkitä uimaranta-alue kaavamerkinnöissä olevalla VV - merkinnällä. Pehkosen lammen veden laatu on ajoittain heikentynyt sinileväkukintojen vuoksi. Lammen ympäristössä tulee välttää toimia, joista aiheutuu levän kasvua edistäviä ravinnevalumia. Yleiskaavaehdotuksessa on yksi VV -merkintä pienen Ruokolammen rannalla. Merkityllä paikalla on liikuntatoimen ylläpitämä laavu ja retkeilijät käyvät lammen rannassa myös uimassa. Paikalla ei ole varsinaista ylläpidettyä uimarantaa. VV -merkinnän tekstiin tulisi lisätä tämänkaltaisen retkeilypaikan kuvaus. Lautakunta toteaa, että Siilinjärvi-Maaninka - harjualueen yleiskaavan jatkotyössä on otettu huomioon ympäristölautakunnan 9.9.2010 kaavaluonnoksesta antama lausunto. Kaavaluonnokseen tehtyjä selvityksiä on täydennetty. Tärkeimpiä ovat Harjamäki- Käärmelahti -pohjavesialueen geologiset tutkimukset ja harjualueen luontoselvitys. Huomattavaa on, että kaavaselostuksen pohjavesivaikutuksia koskevassa osassa (kohta 6.3) esitetään, että Harjamäki-Käärmelahti pohjavesialueelle sijoittuvien toimintojen yhteensovittaminen vaatisi koko laajan alueen geologisen ja hydrogeologisen rakenteen selvittämistä. Rakennetutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää mm. taustaaineistona kaavoitukselle, vedenhankinnan suunnittelulle, pohjaveden suojelulle sekä pohjaveden virtausmallin laadinnalle. Kaavaan on lisätty ympäristölautakunnan esittämänä yleismääräys, jonka mukaan harjualueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisemaan sekä geologisiin, hydrogeologisiin ja ekologisiin ominaisuuksiin. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyminen.. Tärkeitä ovat myös maa-ainesten ottoalueiden rajausten ja määräysten täsmennykset. Täydennettyyn luontoselvitykseen perustuen Hamulan ottamisalueen etelälaajennuksen rajauksessa on otettu huomioon kasvillisuusinventoinnissa todettu rauhoitettu valkolehdokki. Esiintymää ei kuitenkaan ole merkitty kaavakartalle luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (luo-2), vaikka kaavaselostuksen (s. 36) mukaan luo-2 -merkinnällä on osoitettu luontoselvitysten mukaiset uhanalaiset luontotyypit tai alueet, joilla on havaittu vaarantunut tai rauhoitettu laji. Merkitään Pehkosenlammen puuttuva uimarantamerkintä kaavaan. Lisätään puuttuva luo-2 merkintä kaavakarttaan. Ehdotuksessa maa-ainesten ottoon soveltuvan alueen (EO-2/MU) suunnittelumääräyksen mukaan uusien ottoalueiden on liityttävä pohjavesien yhteistarkkailuohjelmaan. Valitettavasti pohjavesien yhteistarkkailuohjelmaa ei ole laadittu. EO-2/MU-alueiden suunnittelumääräyksiin sisältyy sekä suunnitelmallinen jälkihoito että maisemointi. Lautakunta esittää, että EO- 2/MU-alueiden suunnittelumääräyksen kohta Ennen uuden alueen ottotoimintaa viereiset lakanneet ottoalueet tulee maisemoida muutetaan seuraavaksi: Ennen uuden alueen ottotoimintaa viereiset lakanneet ottoalueet tulee jälkihoitaa. Jälkihoidolla on merkitystä myös pölyhaittojen ehkäisemisessä erityisesti Hamulan ottoalueella, jonka on todettu aiheuttavan pölyhaittaa Koivusaarentien varressa asuville. Muutetaan EO-2 merkintä esityksen mukaiseksi.
Kaavaselostus, liite 2 10 (10) Viranomaislautakunta jatkuu Kaava-aluetta on supistettu itäosassa luonnoksessa esitetystä. Kaavaehdotusalue rajautuu idässä Kumpusentiehen (yhdystie 162759), Tarinaharjun maakäyttö ratkaistaan kirkonkylän yleiskaavassa. Lautakunta katsoo, että ehdotuksen mukaisella alueella on erityinen tarve yhteen sovittaa harjun, luonnon, maiseman ja pohjaveden suojelu, alueen virkistyskäyttö sekä maa-ainesten ottaminen. Lautakunta kannattaa ehdotuksen mukaista rajausta. Lautakunta huomauttaa, että kaava-alueen supistaminen ei kaikilta osin ole vaikuttanut kaavaselostuksessa eikä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn. Korjataan aikaisemman laajemman kaava-alueen jäänteet kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksen liitteenä 2 on kooste luonnosvaiheessa esitetyistä mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet niihin. Useassa kohdassa vastineena on, että kaavaratkaisu mahdollistaa maa-aineslain mukaisen ottamisluvan hakemisen. Viranomaislautakunta huomauttaa, että alueen kaavallisesta tilanteesta ja kaavamääräyksistä riippumatta on aina mahdollista hakea muun muassa lupaa maa-ainesten ottamiseen. Sen sijaan kaavallinen tilanne ja kaavamääräykset ovat otettava huomioon muun muassa maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa. Metsätalousvaltaisen alueen (M) rakentamismääräyksen mukaan rakentamista ei saa sijoittaa kaavassa osoitettujen maa- ja kiviainesten ottoalueiden suojaalueille. Yleiskaavaehdotuksessa ei ole merkitty edellä mainittuja suoja-alueita eikä niitä määritellä maaainesten ottoluvassa eikä ympäristöluvassa. Mitä suoja-alueita rakentamismääräyksessä tarkoitetaan? Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen kunnanhallitus hyväksyi 19.12.2011 Siilinjärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen ja kunnanvaltuusto 17.12.2012 Siilinjärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat. Molemmat suunnitelmat ovat mainittu kaavaselostuksen kohdassa 2.1. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa yhtenä painopistealueena on kestävän vesihuollon järjestäminen. Tavoitteena on kehittää vesihuoltoa suunnitelmallisesti laatimalla yleiskaavoja. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien mukaan pohjavesialueiden luonnontilaisilla alueilla ei tule sallia uusia tai merkittävästi laajentuvia ottamisalueita ilman kaavallista tarkastelua. Viranomaislautakunta katsoo, että Siilinjärvi-Maaninka -harjualueen yleiskaava on osaltaan toteuttamassa niin vesihuollon kehittämissuunnitelman kuin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien tavoitteita. Suoja-alueella tarkoitetaan maaainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten laaditun ympäristöministeriön oppaan Maaaineisten kestävä käyttö 1/2009 sivulla 30 esitettyjä suositeltuja etäisyyksiä soran- ja kallionottoalueilla. Lisätään suoja-alueen määrityksiä kaavaselostukseen. Detaljeina lautakunta tuo esille seuraavaa: Jussilan letto on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla (vrt. kaavaselostuksen sivu 45). Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (luo-1) on kaavakarttaan merkitty Parkkilan itäpuolella oleva pieni luonnontilainen suo. Tätä ei kuitenkaan mainita kaavaselostuksessa (s. 36). Kaavakarttaan ei ole merkitty kaavaselostuksen sivulla 15 mainittua, olemassa olevaa Hamulan uimapaikkaa Pehkosella. Korjataan virheellisyydet kaavakartalla ja kaavaselostuksessa lausunnon mukaisesti.