AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605
Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa erilaisia esimiestehtäviä Suhdanteet niin hyvät kun heikommat koettu matkan varrella Maahantuontitausta joka antanut laajempaa näkemystä alasta Oma intohimo aina ollut työskennellä vähittäiskaupan parissa Nopeatempoista Muuttuva ympäristö Tarkkaa toimintaa jossa virheisiin ei ole varaa Mahdollisuus tehdä yhteistyötä monen eri yrityksen kanssa Hyvin ihmisläheistä toimintaa jossa tapahtuu jatkuvasti
Muutamia toteamuksia miten ala toimii tänään Paljon samoja haasteita kun 25 30 vuotta sitten Samat lainalaisuudet toimivat yhä It osaamisen merkitys lisääntynyt Ei korvaa perustekemistä Alan kannattavuus ei tyydyttävällä tasolla Raju hintakilpailu ajaa yrittäjät ahtaalle => fuusioita Mittauksia tehdään paljonkin mutta tiedon hyödyntäminen ei aina paras mahdollinen Johtamisen laadusta keskustellaan paljon mutta tapahtuuko muutosta toivotulla tavalla Alaa morkataan paljon--- usein väärin perustein ( oma mielipide) Opittavaa ja kehitettävää on paljon mutta aina ei muutos riittävän nopeata
Johtamisen kokonaisuus Johtamiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, mutta mallit ja teoriat tuovat tukea käytännön tason analysoimiseen Yksi johtamisen neljästä perustekijästä on tilannetietoisuus / Eero Kostamo 2006
Oikean tiedon lähteillä: tilannetietoisuus Tilannetietoisuuteen vaikuttavat sekä sisäiset, että ulkoiset tekijät. Johtajan on tärkeä tiedostaa, millaisen tiedon varassa toimii. Miten ajatukset, tunteet ja mielentila sekä tahto vaikuttavat. Tilannetietoisuus on kuin suunnistaminen: - on tiedettävä mistä lähtee - kuinka hyvin tunnen maaston - onko karttani luotettava - minne olen menossa - miten on tunnistetaan poikkeamat suunnasta Esimiehellä tulee olla kyky tulkita ennakkoluulottomasti ja realistisesti ympäristön signaaleja.
Tilannetietoisuus on osa organisaation tietopääomaa Tietopääoma: yrityksen aineettomat omaisuuserät sekä kyky käyttää informaatiota ja osaamista uusien ideoiden ja innovaatioiden jatkuvaan tuottamiseen Tietopääoma on yrityksen tärkeä kilpailutekijä Tieto, jota organisaatiolla ei vielä ole voi olla erottautumistekijä suhteessa kilpailijaan Ala saa paljon tietoa ja tilastoa mutta osataanko kaikkea tätä hyödyntää riittävän hyvin Ei saa olla NICE TO KNOW infoa (Ståhle & Grönroos 1999).
Tiedolla johtaminen Tietoa tarvitaan, ja sitä saa? Tiedon tulee olla oikeaa, miten varmistan oikeellisuuden? Mittaa, mittaa, mittaa Oikaise kurssi ja mittaa uudelleen
Tiedon taso: organisaatio Tiedä miten oma organisaatiosi pärjää Tiedä miten oma organisaatiosi pärjää suhteessa kilpailijoihin Huom! Yksi mittauskerta antaa tilannekuvauksen, usein toteutettu mittaus paljastaa kehityksen ja muutoksen
Luotettavaa, ajantasaista tietoa oman palvelun/tuotteen tilasta: Faros Huollon tavoitettavuus Faros Research Oy
Tiedon taso: yksilö Tiedä miten itse suoriudut, tunne itsesi paremmin Tiedä miten muut arvioivat suoriutumistasi, mittaa mielipiteitä Vertailemalla näitä näkökulmia saat kokonaiskuvan tilanteesta Huom! Yksi mittauskerta antaa tilannekuvauksen, usein toteutettu mittaus paljastaa kehityksen ja muutoksen
Faros Johtamisen 360 Arvioitava henkilö saa selville osaamisensa vahvuudet sekä kehitettävät osa-alueet useasta eri näkökulmasta mm. Oma näkemys Alaisen näkemys Esimiehen näkemys Kollegan näkemys
Faros 24 tutkimus Esimerkki tutkimustyypistä joka hyvin nopeasti antaa suuntaa ja mahdollisuuden verrata esim. eri ketjujen toiminnallista tasoa vaikkapa jälkimarkkinoinnin osalta Toimii myös automyynnissä fantastisen hyvin Nopeaa hands on tietoa helposti yksilötasolla Helppo tehdä vertailuja organisaation sisällä Yksinkertainen työkalun nopeaan reagointiin
Mitä Toimiva tutkimus edellyttää Tutkimuksia myydään ja myös ostetaan todella paljon Aina mietittävä ettei vain tutkimustuloksesta tule nice to know-infoa Mitä toimia jottei näin tapahtuisi => kokonaisuuden ymmärtäminen siten että tieto saadaan muutettua toiminnaksi joka muuttaa jokapäiväistä tekemistä suuntaan johon halutaan mennä.
Toimivan tutkimuksen askeleet. 1. Tutkitaan oikea asia oikealla menetelmällä Tarkka määrittely mitä halutaan saada selville 2. Oikeanlainen tulkinta ja johtopäätösten tekeminen Mikä osa-alue toimii --- mikä ei? Haasteet selkeästi tiedostettava Poikkeamat luultuun 3. Päätellään mitä muutoksia halutaan saada aikaiseksi Mikä on meidän tahtotilamme joka halutaan saavuttaa 4. Miten saadaan joukot sitoutettua Faktaa on mutta miten saadaan joukot näkemään asiat kuten johto haluaa => MUUTOS
Toimivan tutkimuksen askeleet HUOM! Muutoksen edellytys on että haaste voidaan todeta yhdessä : 3 T:n malli Tiedosta Tunnusta Toimi 5. Jalkautus ----- konkreettinen tekeminen Mitä tämä pitää sisällään Kuka tekee ja miten tapahtuu Hoidetaanko itse vai käytetäänkö ulkopuolista valmentajaa On prosessi ei mikään kerta rykäisy Sovitaan yhdessä mihin kiinnitetään huomio jotta tahtotila toteutuu 6. Uusi mittaus Mikä on muuttunut mikä ei Erot eri osa-alueiden suhteen onko kehitystä vai? Uuden tavoitetason asettaminen ja edelleen kehitys jatkuu
Mitä voimme päätellä? Tietoa on maailmassa rajattomasti Johtajan tulee tietää milloin tietoa on riittävästi Ei ole tarkoituksenmukaista kerätä tietoa tiedonkeruun vuoksi, vaan.. Tietoa kerätään, jotta voidaan tehdä organisaation kannalta oikeita strategian mukaisia ohjausliikkeitä! Tietoa kerätään usein turhaan ja tämä maksaa Miten tieto muutetaan hyödyksi käytännössä? => Tämä on kaiken A&O => + = 3*
Kiitos