PÖYTYÄN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanhallitus 6.6.2016 LIITE Lautakunnat VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017 2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA- OHJEET 1. Aikataulu ja suunnitelman sisältö Valtuusto hyväksyy vuosittain kolmea vuotta koskevan taloussuunnitelman ja -arvion, joka on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan käyttäen pohjana kuntien yhdistyessä 2009 vahvistettua talouden perusrakennetta, johon tarvittaessa tehdään organisaatiorakenteen muutosten edellyttämät korjaukset. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan yhtenä kokonaisuutena ja yhdistetään yhdeksi asiakirjaksi. Lautakuntien ehdotukset toimitetaan taloushallinnolle kunnanhallituksen valmistelua varten 22.9.2016 mennessä. 2. Peruspalveluohjelma ja julkisen talouden suunnitelma 3. Meno- ja tulokehykset Valtiovarainministeriön nettisivuilta löytyy 2014 julkaistu peruspalveluohjelma vuosille 2015 2018 sekä huhtikuussa 2016 julkaistu julkisen talouden suunnitelma vuosille 2017 2020, joka toimii samalla EU:n komissiolle toimitettavana Suomen vakausohjelmana. Vuoden 2016 talousarvio hyväksyttiin vuosikatteeltaan negatiivisena. Tilivuoden alijäämäksi talousarviossa tuli n. 2,3 milj.. Toukokuussa 2016 saadun veroennusteen mukaan verotulot ylittäisivät talousarviossa arvioidun n. 514.000 euroa. Valtionosuuksien kertymäksi 2016 ennustetaan arvioitua enemmän peräti 850.000 euroa. Jos nämä ennakkotiedot pitävät paikkansa, tulee tuloslaskelman 2016 vuosikate olemaan positiivinen 1,2 miljoonaa euroa. Tilikausi jää silti vajaat 900.000 euroa alijäämäiseksi. Tuloveroprosenttia korotettiin 0,5 %-yksikköä vuodelle 2016. Yhtenäiskouluhankkeita suunnitellaan aloitettavaksi suunnitelmavuodella. Hankkeet kiristävät kunnan taloutta entisestään niin, että nettomenojen nousu on minimoitava tai on jopa pyrittävä saamaan menot aiempia vuosia pienemmiksi. Palkkauskustannusten nousu on maltillinen, mikä hillitsee menojen kasvua. Toisaalta verotuloihin on odotettavissa pientä nousua. Ennusteen mukaan nousu olisi 4,27 %. Kustannusten nousua ei kaikilta osin voida välttää. Tähän vaikuttavat toiminnan muutokset voivat johtua esim. palvelutarpeen muutoksista, lainsäädännön muutosten vaikutuksesta palveluihin tai toiminnan muista muutoksista ja esim. poikkeuksellisen kalliista hoitojaksosta terveyspalveluissa. Omaisuuden myynnillä helpotetaan kunnan rahoitusta ja vaikutetaan myös tulokseen, jos myytävästä omaisuudesta saadaan kirjanpitoarvoa korkeampi hinta. KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat päässeet sopimukseen kuntaalan työ- ja virkaehtosopimuksista, jotka toteuttavat työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa kilpailukykysopimusta. Sopimuskausi on 1.2.2017-31.1.2018. Sopimuskaudella ei tule sopimuskorotuksia. Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ja lomarahoja leikataan nykyisestä tasosta 30 % ajanjaksolla 1.2.2017-30.9.2019. Paikallista sopimista edistetään paikallisten olosuhteiden mukaan. Kustannustason muutoksesta johtuvia määrärahakorotuksia ei tule tehdä, vaan harkinnanvaraisia menoja tulisi vähentää. Tästä tavoitteesta poikkeaminen sallitaan ostopalveluissa, joissa määrärahavarauksen perustana käytetään palvelujen tuottajan arviota kustannuksista. Arvion tulee kuitenkin perustua tilaajan kanssa yhteisesti sovittuun ennusteeseen palvelun käytöstä. Myös sähkön ja polttoaineiden hintamuutokset tulisi mahdollisimman pitkälle kattaa kulutusta alentamalla ja tämä edellyttää myös tilojen käyttäjien sitoutumista tavoitteeseen. Teknisen toimen haasteena on laatia energian säästämiseen ohjeistus, joka saatetaan laajasti tilojen käyttäjien tietoon. Tärkeää on, että tavoitteet ovat sellaisia, joita voidaan mitata. Uusia virkoja tai toimia perustetaan vain, jos palvelujen tuottaminen sitä välttämättä edellyttää. Uusista viroista/toimista on tehtävä selkeä esitys perusteluineen ja kustannusvaikutuksineen.
2 Vuodelle 2017 on laadittu tuloslaskelmaennuste, joka pohjautuu käyttötalouden meno- ja tulokehykseen. Tuloslaskelmaennuste on laadittu tuloveroprosentilla 21,25. Vuosikate on ennusteessa n. 3,7 milj. euroa positiivinen ja tilikauden tulos n. 1 miljoonaa euroa. Verotulo- ja valtionosuusennusteet tarkentuvat syksyllä. Tavoitteena on, että talousarvioehdotukset pohjautuvat laadittuun kehykseen siten, että tehtävien nettomenot ovat kehyksen rajoissa. Kehys tulee saattaa myös lautakuntien tietoon. Toimielinten tulee pohtia, ovatko kaikki tuotettavat palvelut tarpeellisia tai voidaanko palveluita tuottaa muulla tavalla. Ns. ilmaispalvelut tulee selvittää ja niiden osalta lisätä palvelun käyttäjien kustannusvastuuta silloin, kun siihen ei ole lainsäädännöllisiä esteitä. (Liite 1) Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnalle strategian 10.2.2014. Hallinnonalakohtaisia strategioita tulee täydentää ja tarkistaa viimeistään talousarvioehdotuksen valmistelun aikana. Hyväksytyn strategian päämäärien tulee näkyä talousarvioehdotuksissa. 4. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatiminen Vuonna 2011 on Suomen Kuntaliitto antanut suosituksen kunnan ja kuntayhtymän talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Suosituksen mukaan käyttötalousosassa on budjettirahoitteisia ja kohderahoitteisia tehtäviä. Pöytyän kunnassa Vesihuoltolaitos on kohderahoitteinen. Sen menot rahoitetaan pääsääntöisesti tulorahoituksella. Budjettirahoituksessa varojen lähteenä on ensisijaisesti verorahoitus ja muu yleiskatteinen rahoitus. Lomakepohjat, joihin käyttötalousosan sanalliset talousarvioehdotukset laaditaan, on uusittu 2011 vastaamaan uutta suositusta. 4.1 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa 4.1.1 Palvelusuunnitelma Jokaisen tehtävän tulisi sisältää palvelusuunnitelma, jossa esitetään kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet. Palvelusuunnitelman tavoitteet ohjaavat muuta tavoiteasettelua. 4.1.2 Tavoitteet ja tunnusluvut Talousarvioehdotuksessa tavoitteet voidaan jakaa valtuustotason tavoitteisiin ja informatiivisena esitettäviin lautakuntatason tavoitteisiin. Valtuustotason tavoitteet ovat ensisijaisesti vaikuttavuustavoitteita, joissa näkökulmana on palvelun vaikutus asiakkaaseen. Vaikuttavuustavoitteet määrittävät joko palvelun aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan sen saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Vaikuttavuustavoitteet valmistelee valtuuston hyväksyttäväksi lautakunta, jonka toimialaan tehtävä kuuluu. Vaikuttavuustavoitteen asettamisessa korostuu tilaaja-näkökulma ja palvelutarpeiden priorisointi. Valtuusto voi sitovina tavoitteina hyväksyä myös tuotantotavoitteita tärkeissä toiminnan kehittämistä, tuloksellisuuden parantamista tai henkilöstöpolitiikkaa koskevissa asioissa. Sekä vaikuttavuus- että tuotantotavoitteet tulee määritellä siten, että niiden toteutumista voidaan mitata ja seurata. Tavoitteiden tai tavoitekokonaisuuksien tulee olla oleellisia tehtävän perustoiminnan kannalta. 4.1.3 Käyttötalouden perustelut Perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perusteluissa tehdään lisäksi selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä muun muassa henkilöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta. 4.1.4 Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot Budjettirahoitteisen tehtävän määrärahat ja tuloarviot sidotaan tavoitteisiin. Valtuusto osoittaa toimielimelle määrärahan tai asettaa tuloarvion määrätyn tehtävän tai tehtävien hoitamiseksi siten, että tehtävälle asetetut tavoitteet toteutuvat. Määräraha osoitetaan vain niiden tehtävän suorittamisesta aiheutuvien menojen kattamiseen, joihin toimielin voi vaikuttaa. Näin ollen ns. vyörytys- ja muut laskennalliset erät eivät sisälly määrärahalla katettaviin menoihin. Sellainen sisäinen meno, joka perustuu sopimusperusteiseen suoritekohtaiseen hinnoitteluun ja laskutukseen, sisältyy lähtökohtaisesti tehtävän määrärahaan. Määrärahat osoitetaan menoihin, jotka kohdistetaan talousarviovuodelle suoriteperusteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että määräraha osoitetaan suunnitteluvuoden aikana vastaan-
3 otettavien tuotannontekijöiden hankintaan ja menoihin, jotka muutoin realisoituvat tehtävän lopullisena menona. Tehtävän käyttötalousosaan otetaan tuloarviot tehtävälle varainhoitovuoden aikana suoritteiden luovuttamisesta saatavista tuloista ja muista lopullisesti tehtävälle kuuluvista tuloista. 4.1.5 Laskennalliset kustannukset budjettirahoitteisessa tehtävässä Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa esitetään määrärahan ja tuloarvion lisäksi määrärahaan sisältymättömät kustannuslaskennalliset erät, kuten tehtävän osuus hallinnon yleiskustannuksista sekä pysyvien vastaavien hyödykkeiden suunnitelmapoistot ja korvaus tehtävän tuotantovälineisiin sitoutuneesta pääomasta. Kokonaiskustannusten perusteella voidaan laskea budjettirahoitteisen tehtävän palvelutuotannon omakustannusarvo, jota voidaan hyödyntää tuotantovaihtoehtojen vertailussa ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. 4.1.6 Tehtävän kokonaiskustannukset Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa esitetään kaikki menot, joiden perusteella tehtävän kokonaiskustannukset ovat laskettavissa. Niiden perusteella voidaan laskea oman tuotannon arvo. Kokonaiskustannuksiin perustuvista tiedoista voidaan muodostaa tehtävän tuloksellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut. 4.1.7 Arvonlisäveron käsittely Tavaroiden ja palvelujen hankintamenot budjetoidaan pääsääntöisesti arvonlisäverottomin hinnoin. Kunta saa 5 prosentin suuruisen laskennallisen palautuksen arvonlisäverolaissa tarkoitetuista verottomista terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista sekä tällaisen toiminnan harjoittajalle myönnetystä avustuksesta. Laskennalliseen palautukseen oikeuttavista menoista budjetoidaan näin ollen 95 prosenttia laskutusarvosta. Vähennysrajoitteiset hankinnat budjetoidaan verollisina. 4.2 Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosa 4.2.1 Kohderahoitteisen tehtävän järjestämismallit Kohderahoitusta sovelletaan palveluja tuottavissa tehtävissä kuten liikelaitoksissa, muissa taseyksiköissä sekä nettoperiaatteella toimivissa yksiköissä, jotka saavat varsinaisen toimintansa rahoituksen kokonaan tai osittain korvauksena tuottamistaan palveluista. Kohderahoitteiset tehtävät jaetaan tehtäviin, jotka ovat sekä käyttötalouden että investointien osalta sidottu tuloarvioin ja määrärahoin kunnan talousarvioon sekä tehtäviin, joiden menoihin ja tuloihin ei rahoituseriä lukuun ottamatta osoiteta määrärahaa tai tuloarvioita. Talousarviosidonnaiset tuottajayksiköt ovat joko nettoyksikköjä tai taseyksikköjä. Nettoyksiköitä ovat kunnan sisäisiä tukipalveluja tuottavat nettoyksiköt ja nettoyksiköt, jotka saavat kohderahoitusta paitsi kunnan tilaajayksiköiltä myös muilta kunnilta tai muilta yhteisöiltä. Nettoyksikölle ei laadita tasetta, joka tekisi mahdolliseksi tuloksen siirtämisen käytettäväksi tai katettavaksi seuraavalla varainhoitovuodella. Taseyksiköt ovat joko kirjanpidollisia taseyksikköjä tai laskennallisia taseyksikköjä. 4.2.2 Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa esitetään tehtävän palvelusuunnitelman kuvaus, tehtävän tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavat tunnusluvut, tehtävän tulosbudjetti ja tehtävän kokonaiskustannukset. 4.2.3 Kohderahoitteisen tehtävän palvelusuunnitelma Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa esitetään tehtävän palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelman tavoitteet ohjaavat tehtäväkohtaista tavoiteasettelua. 4.2.4 Tehtäväkohtaiset tavoitteet Palvelusuunnitelmat jaksotetaan tehtävän käyttötalousosassa konkreettisiksi vuosittaisiksi tavoitteiksi. Kuntalain 13 ja 65.2 mukaan talousarvioon otetaan lähtökohtaisesti valtuuston hyväksymät tavoitteet. Muiden toimielinten ja toimialajohdon toimivaltaan kuuluva tavoiteasettelu esitettäisiin siten tehtäväkohtaisissa käyttösuunnitelmissa, jotka toimielimet hyväksyisivät sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. Tätä menettelyä voidaan soveltaa myös muuna taseyksikköinä ja nettoyksikköinä järjestetyissä tehtävissä. Haluttaessa talousarviossa esitetään perustelutietona myös muita kuin valtuustoon nähden sitovia tavoitteita. Lautakunnan toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävä informaatioarvo myös valtuuston tavoitteista päättämisessä. Erityisesti kohderahoitteisissa tehtävissä sovelletaan nettobudjetointia. Koska kohderahoitteiset tehtävät ovat pääsääntöisesti tuottajia, on niille asetettavissa tavoitteissa kyse lähtökohtaisesti tuotantotavoitteista. Valtuustoon nähden sitova palvelukykyä kos-
4 keva vaikuttavuustavoite on kuitenkin perusteltua asettaa myös kohderahoitteiselle tehtävälle erityisesti silloin, kun se tuottaa kokonaan tai pääosan kunnan tarjoamista palveluista ao. tehtäväalueella. Tällainen tehtävä on useimmiten alueellinen monopoli kuten kunnan vesihuoltolaitos. Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalousosassa on käytävä selkeästi ilmi, mitkä ovat valtuuston tehtävälle sitovaksi hyväksymät tavoitteet ja mitkä ovat muita, esimerkiksi lautakunnan hyväksymiä tavoitteita. Valtuusto asettaa kohderahoitteiselle tehtävälle ensisijaisesti vaikuttavuutta ja kannattavuutta sekä merkittäviin investointeihin liittyviä tavoitteita. Tuotantotavoitteista päättää pääsääntöisesti tehtävästä vastaava toimielin. Tuotantotavoitteet lautakunta hyväksyy sen jälkeen kun valtuusto on hyväksynyt tehtävän vaikuttavuus- ja kannattavuustavoitteet. Sekä vaikuttavuus- että tuotantotavoitteet tulee määritellä siten, että niiden toteutumista voidaan mitata ja arvioida. 4.2.5 Kohderahoitteisen tehtävän käyttötalouden perustelut Käyttötalouden perusteluissa esitetään lisätietoja tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta sen lisäksi, mitä on tavoitteiden osalta esitetty ja mitä tulosbudjetin tulojen ja menojen osalta esitetään. Perusteluihin otettavat tunnusluvut ja niiden tavoitearvot on syytä esittää selkeästi erikseen tavoiteosan sitovista tavoitteista ja niiden tavoitearvoista. 4.2.6 Kohderahoitteisen tehtävän tulosbudjetti Kohderahoitteisen tehtävän tulosbudjetilla tarkoitetaan katelaskelmaa, jossa tulosvaikutteisista tuloista vähennetään määrätyssä järjestyksessä suoriteperusteen mukaan kertyväksi arvioidut menot. 4.2.7 Kohderahoitteisen tehtävän tulosbudjetin sitovat erät valtuustoon nähden Kohderahoitteisen tehtävän budjetoinnissa sovelletaan nettoperiaatetta. Nettoyksikössä ja muussa taseyksikössä sitova erä valtuustoon nähden on tilikauden tulos. Jos muussa taseyksikössä budjetoidaan poistoero- ja varaussiirtoja, ne käsitellään myös valtuustoon nähden sitovina. 4.8.8 Tehtävän kokonaiskustannukset Kohderahoitteisen tehtävän tulosbudjettiin merkitään kaikki menot, joiden perusteella tehtävän kokonaiskustannukset ovat laskettavissa. Niiden perusteella voidaan laskea oman tuotannon arvo, jota voidaan verrata muiden tuottajien tarjoamien palvelujen hintoihin. Lisäksi kokonaiskustannuksiin perustuvista tiedoista voidaan muodostaa tehtävän tuloksellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut. 4.2.9 Arvonlisäveron käsittely Pääsääntöisesti tavaroiden ja palvelujen hankintamenot budjetoidaan arvonlisäverottomin hinnoin. Hankinnat vähennysrajoitteiseen toimintaan budjetoidaan verollisin hinnoin. 4.3 Aineiston toimittaminen Suunnittelua tehtäessä käytetään apuna suunnitteluohjelmistoa, josta saadaan talouden yhteenvedot ja tuloslaskelmat. Tehtäväkohtainen osa valtuustoon nähden sitovista määrärahoista laaditaan käyttäen tekstinkäsittelyä. Tämä laaditaan talouden osalta suunnitteluohjelmasta saatavien tietojen pohjalta. Suunnitteluohjeen mukana toimitetaan mallilomake erikseen budjettirahoitteisille tehtäville ja erikseen kohderahoitteisille tehtäville, joita toivotaan käytettävän kussakin tehtävässä siihen soveltuvalla tavalla.
5. Muuta talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa huomioitavaa 5 5.1 Palkat ja henkilösivukulut Palkkojen sivukuluprosentit lasketaan vuodelle 2017 seuraavasti: Sosiaaliturvamaksu 2,15 % Työttömyysvakuutusmaksu 2,80 % Tapaturmavakuutusmaksu 0,5 % Tapaturmavakuutusmaksu maatalouslomittajat 2,9 % KVTEL-maksu palkkaperusteinen + taloudellinen tuki 17,15 % Varhemaksu palkkasummaperusteinen osuus 0,52 % KVTEL - palkkasummasta lukuunottamatta maatalouslomitusta, jossa varhemaksu kirjataan todellisen kustannuksen mukaan; opettajien palkoista voidaan laskea 0,4 %, koska osa opettajista kuuluu VaEL:n piiriin. Palkkasummaperusteiseen varhemaksuun lisätään eläkemenoon perustuva osa KVTEL-maksu eläkemenoperusteinen vaihtelee huomattavasti eri hallinnonaloilla; voidaan laskea seuraavasti: vuoden 2016 maksun määrä x 1,01 Opettajien eläkevakuutusmaksu (VaEL) 20,9 % (Em. %-osuuksia tarkistetaan, kun tiedot tarkentuvat) 5.2 Investoinnit Investoinneista esitetään talousarviossa kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina investointiin käytetty määräraha, talousarviovuonna tarvittava määräraha sekä suunnitelmavuosille arvioitu määrärahatarve. Investointien tuloina käsitellään valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet sekä pysyvien vastaavien myynnistä saatu tulo (suunnitelman mukainen jäännösarvo). Investointiosan määrärahoilla hankittavaa pysyviin vastaaviin sisältyvää omaisuutta on kunnan toiminnassa useampana kuin kahtena tilikautena käytettäväksi hankittu omaisuus. Pienhankintaraha on 8000 euroa. Pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen hankinta-arvoon luetaan sen hankintameno sekä kuljetuksista ja asennuksista ja muista vastaavista toimenpiteistä aiheutuneet menot. Tämä hankintameno esitetään menona investointiosassa. Hankintaarvosta vähennetään saadut valtionosuudet, investointiavustukset ja rahoitusosuudet. Pysyviin vastaaviin luetaan myös ensikertainen kalustaminen samoin kuin perusparannusten yhteydessä tapahtuva kalustaminen. Pysyvien vastaavien hankintamenot kirjataan niiden taloudellisena pitoaikana kuluksi tuloslaskelmassa poistosuunnitelman mukaisesti. 5.3 Väestökehitys (katso liite 2) Pöytyällä 2. päivänä kesäkuuta 2016 PÖYTYÄN KUNNANHALLITUS Kari Jokela kunnanjohtaja Minna Auranen taloussuunnittelija