Ylitornio. Tilinpäätös 2014

Ylitornio Tilinpäätös 2014

Sisällys 1 Toimintakertomus...1 1.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset... 1 1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.2.1. Kunnanjohtajan katsaus... 1 1.2.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 1.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 8 1.2.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 13 1.2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 14 1.2.6. Kunnan henkilöstö... 15 1.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista... 18 1.3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 19 1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 21 1.4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 21 1.4.2. Toiminnan rahoitus... 23 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset... 25 1.6. Kokonaistulot ja menot... 27 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 28 1.7.1. Konsernirakenne... 28 1.7.2. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 30 1.8. Kunnanhallituksen esitys tilikauden 2014 tuloksen käsittelystä... 34 2. Talousarvion toteutuminen... 35 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen, käyttötalousosan toteutumisvertailu. 35 2.1.1. Keskusvaalilautakunta (100)... 38 2.1.2. Tarkastuslautakunta (150)... 39 2.1.3. Kunnanhallitus... 40 2.1.4. Maaseutupalvelut (250)... 45 2.1.5. Perusturvalautakunta... 49 2.1.6. Sivistyslautakunta... 60 2.1.7. Tekninen lautakunta... 72 2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 86 2.3. Investointiosan toteutuminen... 88 2.4. Talousarvion rahoitusosan toteutuminen... 91 2.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 92 3. Tilinpäätöslaskelmat... 95 3.1. Kunnan tuloslaskelma... 95 3.2. Kunnan rahoituslaskelma... 96 3.3. Kunnan tase... 97 3.4. Konsernilaskelmat... 99

3.5. Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos... 103 4. Tilinpäätöksen liitetiedot... 106 4.1.Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 104 4.2. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus... 106 4.3. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 106 4.4. Tuloslaskelman liitetiedot... 107 4.4.1. Kunnan toimintatuotot ja kulut... 107 4.4.2. Verotulojen erittely... 108 4.4.3. Valtionosuuksien erittely... 108 4.4.4. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista... 108 4.4.5. Pakolliset varaukset... 109 4.4.6. Olennaiset muihin toimintatuottoihin sisältyvät pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot... 110 5. Tasetta koskevat liitetiedot... 111 5.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 111 5.1.1. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet... 111 5.1.2. Sijoitukset... 112 5.1.3. Omistukset muissa yhteisöissä... 111 5.1.4. Kunnan saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä ja osakkuus- ja muilta omistusyhteisöiltä... 114 5.1.5. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät... 114 5.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 115 5.2.1. Oman pääoman muutokset... 115 5.2.2. Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pitemmän ajan kuluttua... 115 5.2.3. Varaukset... 115 5.2.4. Kunnan velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille ja osakkuus- ja muille omistusyhteisöille... 116 5.2.5. Muiden velkojen erittely 115 5.2.6. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 116 6. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 117 6.1. Leasingvastuut... 117 6.2. Takausvastuut... 117 7. Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 118 8. Luettelot ja selvitykset... 124 9. Allekirjoitukset ja merkinnät... 125

1 1. Toimintakertomus 1.1. Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomus on osa kunnan tilinpäätöstä ja siinä annetaan tiedot kunnantoiminnan kehittymisestä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymientoiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksenkäsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). 1.2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1. Kunnanjohtajan katsaus Kirjoitin vuoden 2013 kunnanjohtajan katsauksessa mm. seuraavaa: Vuosi 2013 oli monella tavalla mielenkiintoinen. Kuntakentällä oli ja on edelleen poikkeuksellisen paljon uudistushankkeita, jotka keskusteluttavat erityisesti kuntien johtajia, päättäjiä ja myös kuntien asukkaita. Keskustelussa olivat kuntarakenne-, sosiaali- ja terveystoimen uudistus, kuntien tehtävien vähentäminen sekä valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Selvää on, että samat teemat ovat vahvasti esillä myös vuonna 2014. Teemat todellakin leimasivat vuoden 2014 toimintaa meillä ja muualla. Edellinen vuosi 2013 päättyi Ylitorniolla mukavissa tunnelmissa. Silloin kunta sai myönteisen päätöksen valtionavustuksen saamisesta Ainiovaaran koulukeskuksen peruskorjaamiseen. Koulukeskuksen peruskorjauksen vaativa suunnittelu eteni ripeästi ja rakennustyö käynnistyi syksyllä 2014. Myös vuosi 2014 päättyi meidän ylitorniolaisten kannalta mukavissa merkeissä. Meri-Lapin ja Ylitornion alueen kuntajakoselvitykselle lyötiin Ylitornion osalta piste. Kuntajakoselvittäjät päätyivät omassa esityksessään samaan johtopäätökseen ja esitykseen kuin Ylitornion kunnanvaltuusto. Ylitornio jatkaa itsenäisenä kuntana.

Toimintavuoden aikana valmisteltiin yhdessä yrittäjien kanssa itsenäinen Ylitornio hengessä elinkeinoohjelma. Valtuusto hyväksyi Ylitornion elinkeino-ohjelman keväällä. Elinkeinoasiat olivat muutenkin vahvasti työn alla päämääränä kotipesä entistäkin parempaan kuntoon. Haasteet elinkeinoelämässä ovat kovat. Kotikunnassamme on paljon positiivia asioita ja menestystekijöitä, joitten varaan voimme tulevaisuutta rakentaa. Yhteistyö yrittäjien kanssa toimii mielestäni hyvin. Valtuusto hyväksyi joulukuussa Ylitornion kuntastrategian Meän Väylän. Ylitornion kunnan arvot kiteytyvät sanoihin Yrittävä, Luotettava ja Innostava. Yhteisenä tavoitteenamme on, että nämä sanat saavat katetta ja eri tahot niin kunnan asukkaat kuin yhteistyökumppanimme kokevat, että sanat kuvaavat Ylitornion kunnan toimintaa. Silloin olemme onnistuneet meille annetussa tehtävässä. Tavoite on asetettu niin henkilöstölle kuin päättäjillekin. Vuoden 2014 talousarviota tehtäessä asetimme tavoitteeksi kunnan tulojen ja menojen tasapainon. Siltä osin tavoite toteutui hyvin. Tulos on reilut 300 000 euroa plusmerkkinen. Tämä siitäkin huolimatta, että valtuusto myönsi toimintavuoden aikana merkittävästi lisää määrärahaa sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Ennakoitua parempi tulos perustui erityisesti verotulojen arvioitua parempaan toteutumiseen. Nähtävissä kuitenkin on, että johtuen esimerkiksi valtionosuusuudistuksesta ja valtion talouden kuntoon saattamisesta taloustilanne tulee tiukkenemaan. Valtionosuuksien kasvu on pysähtynyt ja siihen meidän on sopeuduttava. Kunnan taloustilanne on edelleen hyvä. Vuosi 2014 oli valtuustokauden toinen toimintavuosi. Kunnan päättävissä elimissä ja organisaatiossa on hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja menestymisen kannalta on aivan ensiarvoisen tärkeä asia, että kunnan henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyö toimii ja soudamme Meän Väylällä samaan suuntaan. Kiitän kunnan henkilöstöä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita Ylitornion kuntalaisten hyväksi tehdystä työstä. 2 Tapani Melaluoto, kunnanjohtaja

3 1.2.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 1.2.2.1. Kunnanvaltuusto Ylitornion kunnan ylin päättävä toimielin on kunnanvaltuusto, jossa on yhteensä 27 valtuutettua. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut Reeta Laitinen (Kesk) ja varapuheenjohtajina ovat toimineet Rauha Turunen (Vas) ja Jouni Ollikkala (Kesk). Jäsenet Reeta Laitinen, puheenjohtaja Timo Kunnari Rauha Turunen, I-varapuheenjohtaja Kalevi Mäki Jouni Ollikkala, II-varapuheenjohtaja Arto Nalli Markku Antti Eugen Parviainen Pentti Hyrkäs Veikko Rautio Matti Häggman Lauri Sainmaa (ero 9.10.2014) Eero Jaako Raimo Keskitalo (9.10.2014 lukien) Tanja Joona Arto Salmi Markku Kangas Pekka Savolainen Teija Kannala Heli Syväjärvi Martti Koivuranta Jorma Uusimaa Tommi Knuuti Vuokko Vakkuri Erkki Kumpula Risto Vanhatalo Marketta Yrjänheikki Salme Ylävaara Kunnanvaltuusto kokoontui 5 kertaa ja teki päätöksen 57 asiasta. 1.2.2.2. Kunnanhallitus Kunnanhallitus huolehtii Ylitornion kunnan hallinnon ja toiminnan johtamisesta kunnanvaltuuston hyväksymien palvelutavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitukseen kuului vuoden 2014 aikana yhteensä seitsemän (7) jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut Jorma Uusimaa ja varapuheenjohtajana Vuokko Vakkuri. Kunnanhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet 2014: Jäsenet Jorma Uusimaa, Kesk, puheenjohtaja Vuokko Vakkuri, Vas, varapuheenjohtaja Markku Kangas, Kesk Marketta Yrjänheikki, Kesk Teija Kannala, Kesk Eugen Parviainen Lauri Sainmaa, PS (31.7.2014 saakka) Pekka Savolainen, PS (1.8.2014 lukien) Varajäsenet Risto Vanhatalo Rauha Turunen Arto Nalli Tanja Joona Heli Syväjärvi Tommi Knuuti Pekka Savolainen Raimo Keskitalo Kunnanhallitus kokoontui 19 kertaa ja teki päätöksen 245 asiasta. Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja.

4 1.2.2.3. Lautakunnat ja muut yhteistyöelimet, joissa kunnan edustus Perusturvalautakunta Jäsenet Heli Syväjärvi, puheenjohtaja Markku Antti, varapuheenjohtaja Maija Körkkö Kati Välimaa Matti Häggman Varajäsenet Tuula Parikka Sari Koivuniemi Pekka Savolainen Risto Vanhatalo Perusturvalautakunta kokoontui 10 kertaa ja teki päätöksen 106 asiasta. Sivistyslautakunta Jäsenet Tanja Joona, puheenjohtaja Tommi Knuuti, varapuheenjohtaja Hanna-Riikka Heikka Kaarina Lohiniva Pentti Hyrkäs Varajäsenet Sulo Pajuniemi Jorma Törmänen Aija Koskinen Raimo Keskitalo Sivistyslautakunta kokoontui 8 kertaa ja teki päätöksen 85 asiasta. Tekninen lautakunta Jäsenet Kalevi Mäki, puheenjohtaja Martti Koivuranta, varapuheenjohtaja Rauha Turunen Tuija Kariniemi-Saukkoriipi Eveliina Vanhatalo Varajäsenet Arto Nalli Erkki Kumpula Eeva-Maija Väisänen Raimo Keskitalo Arto Salmi Tekninen lautakunta kokoontui 7 kertaa ja teki päätöksen 96 asiasta.

5 Tarkastuslautakunta Jäsenet Salme Ylävaara, puheenjohtaja Veikko Rautio, varapuheenjohtaja Juhani Keisu Varajäsenet Regina Savolainen 16.6.2014 saakka Heikki Eteläaho 16.6.2014 lukien Martta Leppänen Tarkastuslautakunta kokoontui 5 kertaa. Keskusvaalilautakunta Jäsenet Raimo Lohiniva, puheenjohtaja Tero Hyttinen, varapuheenjohtaja Anne Sainmaa Varajäsenet Anna-Maija Rissanen Rauno Kuitunen Rovaniemen ympäristölautakunta Risto Vanhatalo Kuntayhtymät ja niissä kunnan edustajat: Lapin liitto kuntayhtymä: Eugen Parviainen Jouni Ollikkala Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Veikko Rautio Marketta Yrjänheikki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Sari Koivuniemi Heli Syväjärvi Kemi-Tornionlaakson Koulutuskuntayhtymä Lappia: Tanja Joona Petri Miikki Tornionlaakson Neuvosto Marketta Yrjänheikki Vuokko Vakkuri

6 1.2.2.4. Kunnan organisaatiokaavio Ylitornion kunnassa on yhteensä 6 lautakuntaa, joiden tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia sekä ohjata ja valvoa toimialan suunnittelua ja toteutusta. Talousarvion toteutuminen on esitetty sitovuustasoittain tulosalueittain ja sieltä ilmenee toimielinten vastuuhenkilöt. Ylitornion kunnan luottamushenkilöorganisaatio ilmenee seuraavasta kaaviosta: Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausunto sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvolliseen. Muistutuksen edellytyksenä on, että tilivelvollinen on toiminut vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat muun muassa kunnanhallituksen jäsenet, lautakuntien jäsenet, toimikuntien jäsenet, kunnan muiden toimielinten jäsenet, kunnanjohtaja, toimielinten alaisten hallintokuntien ja tulosalueiden johtavat viranhaltijat (yleensä esittelijät). Tilivelvolliset toimielimet sekä tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat on esitetty käyttötalouden toteutumisvertailun yhteydessä. 1.2.2.5. Johtoryhmä Vuoden 2014 aikana on jatkettu entisellä neljällä toimielinmallilla: perusturva, sivistys, tekninen ja yleishallinto. Vuoden 2014 tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat: Perusturva Eeva Leukumaa, perusturvajohtaja

7 Sivistys Tekninen Yleishallinto Jarkko Niiranen, sivistystoimenjohtaja 1.9.2014 alkaen Anne Kaihua, vt sivistystoimenjohtaja ajalla 1.1. 31.8.2014 Jarmo Jaako, kunnaninsinööri Marja-Leena Erkheikki, hallintojohtaja 1.2.2.6. Henkilöstöorganisaatio

8 1.2.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kansantalous Vuoden 2014 maailmantalous alkoi odottavassa ja myönteisissä tuulissa, ennusteet tukivat positiivista talouskehitystä niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Suomen talouden ennustettiin lähtevän myös lievään nousuun muun maailman vetämänä. Vuoden 2014 aikana maailman huomio kiinnittyi Krimille ja Ukrainaan, mistä alkoi talouspakotteiden kierre Venäjän, Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Tämä vaikutti merkittävästi vuoden 2014 taloustilanteeseen niin meillä Suomessa kuin koko Euroopassa. Tämä johti myös öljyn hinnan laskuun. Öljyn hinnan laskun tuoma hyöty ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan taloutemme alamäkeä. Suomen bruttokansantuote laski jo kolmatta vuotta peräkkäin, joten maassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden kokonaismäärä laski ja siten työn tekemisen tarve väheni. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Lähde: Tilastokeskus Taloudessamme vuonna 2014 väheni niin yksityinen kulutus ja investoinnit kuin vienti ja tuonti. Julkinen kulutus ja investoinnit sen sijaan kasvoivat. Julkisyhteisöjen rahoitusasema oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen ja on 3,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suhde ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen kolmen prosentin kynnysarvon ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Kotitalouksien reaalitulot supistuivat jo kolmatta vuotta peräkkäin (-1,1%, julkisyhteisöpalveluilla oikaistuinakin -0,7%). Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kotitalouksien kiinteät investoinnit supistuivat nimellisesti 5,2 prosenttia samaan aikaan kun velkaantuminen kasvoi ja oli 122 prosenttia käytettävissä olevista nettotuloista, 3,5% prosenttiyksikön kasvu vuoden aikana.

Vuonna 2014 työllisten määrä väheni 0,3 prosenttia ja työtuntien määrä pieneni 0,2 prosenttia edelliseen vuoteen. Työttömyysaste oli loka-joulukuussa 8,4 prosenttia, edellisvuoden vastaava luku oli 7,7 prosenttia ja koko vuoden työttömyysaste oli 8,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Julkinen talous Valtionhallinnon alijäämä oli jo kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen eli 8 miljardia euroa (ed vuonna 7,4 mrd euroa). Alijäämän kasvuun vaikutti myös yhteisöverokannan alentaminen. Julkisyhteisöjen (valtion hallinto, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot) bruttovelka kasvoi 121 mrd euroon, joka on 59,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, kasvua 3,5 prosenttiyksikköä ja jää vain niukasti alle EU:n kynnysarvon 60 prosenttia. Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 9 Lähde: Tilastokeskus Kuntatalous Suomessa Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet kuntien menoja. Kunnista 156 kuntaa (304 kunnasta) nosti kunnallisveroäyriä vuodelle 2014,kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3%, kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10%. Vuonna 2014 toteutettu kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Valtionosuuksiin tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Vuodelle 2015 leikkauksia kasvatetaan edelleen 276 miljoonalla eurolla. Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista mm. henkilöstökuluja vähentämällä 400 miljoonaa euroa ja verotuloja kasvattamalla 390 miljoonaa euroa (veroäyrin korotukset). Toimintojen tehostaminen on myös osaltaan vaikuttanut menojen kasvuun. Väestön ikääntyminen (Euroopan nopein) ja kunnan kasvamat vastuut pitkäaikaistyöttömistä väistämättä tulevat kasvattamaan kuntien menoja. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa kun v 2013 vastaava luku oli 28 kuntaa. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa.

Kuntien velkaa vuonna 2014 kasvattivat investoinnit, joihin ei riittänyt kunnan keräämät tulot, vaan ne menivät kaikki käyttötalousmenoihin. Velan määrä kuntalaista kohti oli vuoden lopussa keskimäärin 2 733 eur (ed vuonna 2 542 eur), kun se Ylitornion kuntakonsernissa oli 1259 eur asukas, kunnan velka asukasta kohti oli 151 eur. Kuntien ja kuntayhtymien talouslukuja vuoden 2014 kuntaliiton ennakkotietojen pohjalta, Ylitornion luvut ovat todelliset. Ylitornion luvuissa on mukana vain kunta ei kuntakonserni. 10 Kuntatalous yhteensä Ylitornion kunta 2013 2014e 2015e 2013 2014 2015e Toimintatulot, muutos % 2,7-1,6-8,5-2,4-2,6-1,0 Toimintamenot, muutos % 2,5 0,4 0,2 2,5 2,7-3,6 Toimintakate, muutos % 2,4 1,2 4 4,9 4,3-4,3 Verotulot, muutos % 6,8 2,5 2,1 2,9 3,7-7,4 Valtionosuudet, muutos % 2,6-1,3-1,2 0,4 1,2-2,8 Vuosikate, muutos % 50,3 1,9-29,6-32,1-26,4-32,5 Tulos,muutos % 222,2 322,7-30,9-0,6-64,2-82,6 Kunnallisvero%:n muutos 0,7 1,86 0,5 Palkkamenot, % ed v 1 1,2 1 3,6 0,1-1,9 Kuntatalouden velka mrd eur 15,6 16,6 18,1 muutos ed vuoteen % 12,7 6,4 9 Kuntatalouden kehitys Ylitorniolla tilinpäätösvuonna ja tulevaisuudessa Ylitornion kunnan talous on ollut vuodesta 2009 lähtien ylijäämäinen ja kertyneitä ylijäämiä taseessa on 6,3 miljoonaa euroa. Kunnan talous on pystytty pitämään tasapainossa, mikä on mahdollistanut keskimääräistä alhaisemman veroprosentin. Kunnan veroprosentti on 19,25%, Lapissa vain Inarissa on alhaisempi. Lapin keskimääräinen veroprosentti on 20,58 (koko maassa 19,74), myös Ranualla on sama kuin Ylitorniolla. Myös kiinteistöveroprosentit pysyivät ennallaan. Vakinaisen asumisen kiinteistöveroprosentti 0,35, yleinen kiinteistöveroprosentti 0,70 ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,85. Vuonna 2014 talous kokonaisuudessaan toteutui hieman ennakoitua paremmin. Perusturvan ennakoitua suurempia menoja pystyttiin kattamaan suunniteltua paremmin toteutuneilla verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuonna 2015 on odotettavissa sekä verotulojen selvää laskua että valtionosuuksien supistuminen. Mikäli kuntatalous halutaan pitää tasapainossa, on menojen karsimista jatkettava ja toimintaa tehostettava.

11 Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta 2003 2014* (lähde: Tilastokeskus) *Tilinpäätösarviot Ylitornion kunnan tulojen kehitys vuosittain TILIVUOSI 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kunnallisvero 9 921 228 9 535 719 9 872 552 10 131 528 10 373 091 10 651 359 Yhteisövero 522 945 723 715 972 508 665 880 775 853 805 795 Kiinteistövero 639 894 751 104 732 102 737 831 775 853 852 574 Valtionosuudet 14 849 143 15 882 222 16 359 172 18 951 066 19 024 848 19 253 597 Vuonna 2014 Lapin väestö väheni 750 hengellä (-0,4%), josta Ylitornion osuus oli 129 henkilöä, suhteellisesti ottaen Ylitornion väkiluku väheni eniten Lapin läänissä -2,9%. Vuoden lopussa Lapin liiton ennakkotiedon mukaan väkiluku oli 4353, Lapin luku oli 181 764. Lapissa syntyi 1661 lasta ja kuoli 1914 henkilöä. Ylitornion vastaavat luvut olivat 20 ja 63 joten Ylitornion nettomuutto oli 86 henkilöä. Ylitornion kuten koko Lapin haasteet suurimpina ongelmina ovat väestön väheneminen ja ikääntyminen. Ylitornion väestömuutokset 2005-2014 e Lähde: Tilastokeskus 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Elävänä syntyneet 20 27 42 37 33 23 27 20 Kuolleet 66 68 77 55 62 78 70 63 Syntyneiden enemmyys -46-41 -35-18 -29-55 -43-43 Kuntien välinen nettomuutto -106-45 -13-73 -51-38 -33-88 Nettomaahanmuutto -1-4 7 13-1 0 2 2 Väestönlisäys -153-90 -41-78 -81-93 -74-129 Väkiluku 31.12. 4 943 4 847 4 807 4 729 4 650 4 557 4 482 4 353

Taulukossa on tilastokeskuksen virallinen ennuste, jossa ennustetta on vuosi 2014 muut vuodet ovat toteutuneen mukaan. Kaikissa laskelmissa on käytetty väestörekisterikeskuksen antamaa väestötietoa per 31.12.2014 ja se oli 4354. 12 Vuonna 2014 työttömiä oli Ylitorniolla keskimäärin 294 henkilöä, jossa kasvua vuoteen 2013 oli 10,1%. Pitkäaikaistyöttömiä oli 86 henkilöä, kasvu edelliseen vuoteen oli 56,4%. Työttömyysaste oli keskimäärin 16,2%, joka oli hieman Lapin keskiarvoa (16,7%) alempi. Huolestuttavinta on pitkäaikaistyöttömien määrän voimakas kasvu, joka tuo kunnalle lisävelvoitteita määrän, mutta myös maksuperusteen muuttuessa vuodelle 2015. Vuoden 2014 työmarkkinatuen määrä oli 117 388 eur (v 2013 86 626 eur). Vuodelle 2015 suunnitelluilla työllistämistoimilla pyritään saamaan muutoksia kunnan työllisyyteen. Kunta on myös panostanut voimakkaasti elinkeinojen ja matkailun kehittämiseen kunnassa.

13 Vuoden 2014 tulos jäi huomattavasti vuoden 2013 tuloksesta, mutta oli kuitenkin parempi kuin ennustettu. Toimintakate jäi reilun miljoonan edellisestä vuodesta, suurin tekijä oli toimintakulujen tuottoja suurempi kasvu. 1.2.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tuloslaskelma ulkoinen Ylitornion kunta 2014 2013 Ero % Toimintatuotot 8 909 358 9 144 517-235 159-2,6 Toimintakulut -39 555 621-38 533 108-1 022 513 2,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -30 646 263-29 388 591-1 257 672 4,3 Verotulot 12 309 729 11 871 704 438 025 3,7 Valtionosuudet 19 253 597 19 024 848 228 749 1,2 Rahoitustuotot ja -kulut 472 324 378 098 94 226 24,9 VUOSIKATE 1 389 387 1 886 059-496 672-26,3 Poistot ja arvonalennukset -1 071 297-998 476-72 821 7,3 TILIKAUDEN TULOS 318 090 887 583-569 493-64,2 Varausten ja rahastojen muutokset 57 042 55 042 2 000 3,6 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 375 132 942 625-567 493-60,2 Taseen loppusumma 39 543 992,00 39 352 344,59 191 647,41

14 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 22,5 23,7 Verotulot /asukas 2 827,22 2 652,30 Vuosikate/Poistot % 129,7 188,9 Vuosikate /asukas 319,11 421,37 Asukasmäärä 4354 4476 Vuoden 2014 aikana kunnan toimintoja kehitettiin mm seuraavin toimenpitein: - Kunnan strategia vahvistettiin vuoden 2015 talousarvion yhteydessä joulukuussa 2014 - Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje päivitettiin, voimaan 1.6.2014 alkaen - Aavasaksan virkistysaluetta kehitettiin mm. uusimalla alueen valaisimet ja tekemällä uusi tie rinteeseen sekä parkkipaikka uusittiin (Aavasaksan Master Plan suunnitelma) - Ympäristöministeriö vahvisti uuden maakuntakaavan Länsi-Lapin alueelle 19.2.2014 - Sähköinen hyvinvointikertomus on valmisteltu vuoden 2014 aikana, ja hyväksytään vuonna 2015. - Kuntapalveluiden uudet toimintamallit ja palvelujärjestelmät Ylitorniolla-hankkeen panostuksella luotiin mm. kehityskeskustelumalli, työhyvinvointiin liittyen TYHY-suunnitelma ja henkilöstölehti sekä erilaisia esimiestyötä tukevia ohjeistuksia 1.2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, ja mm BKT:n kasvu ennuste vaihtelee Suomen Pankin -0,1% ja Valtionvarainministeriön 1,0%:n kasvuennusteiden välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että verotuloissakaan ei kasvua ole näkyvissä tälle vuodelle, eikä tuleville vuosille, koska palkkamalttia haetaan jopa 10 vuodelle. Kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen myötä. Kuntien tulorahoituksen ei ennusteta riittävän investointeihin, mikä puolestaan kasvattaa kuntien velkaantumista. Kunnallisveroon tulee jatkossakin kohdistumaan suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään. Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi ovat jääneet toteuttamatta tällä vaalikaudella, ja kuitenkin kunnat ovat ylittäneet niille asetetut yhden miljardin euron sopeuttamistavoitteet. Kuntien on kuitenkin edelleen tehostettava toimintaansa ja tehtävä myös rakenteellisia uudistuksia, jotta kuntatalouskin olisi kestävällä pohjalla tulevaisuudessa. Vuoden 2015 talousarvio on vielä tasapainossa, mutta ei kestä vuoden 2014 talousarvioylityksiä. Investoinnit tulevat kuluvalla kaudella merkittävästi vähentämään kunnan rahavaroja.

15 1.2.6. Kunnan henkilöstö Henkilöstön määrää on tarkasteltu vuosittain 31.12. tilanteesta. Koko henkilöstön määrä oli 452, jossa 13 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 Yleishallinto 12 12 12 10 10 1 3 3 2 2 13 15 15 12 12 Elinkeinotoimi 2 2 Muut työllistäminen 22 19 22 17 23 22 19 22 17 23 Maaseutulautakunta 1 2 2 2 1 2 2 2 2 lomatoimi 57 55 51 53 49 19 22 30 31 28 76 77 81 84 77 oppisopimus 1 1 0 Perusturvalautakunta 0 terveystoimi 62 59 54 62 60 23 17 18 14 13 85 76 72 76 73 sosiaalitomi 70 71 77 88 91 19 20 30 24 21 89 91 107 112 112 oppisopimus 1 1 0 0 1 1 Sivistyslautakunta 69 78 76 77 79 31 20 25 24 20 100 98 101 101 99 oppisopimus 1 2 1 2 0 0 0 Tekninen lautakunta 47 40 44 44 44 11 8 13 15 7 58 48 57 59 51 oppisopimus 1 1 1 1 1 0 Yhteensä 317 316 316 336 337 128 112 142 130 115 445 428 458 465 452 Henkilöstörakenne 31.12.2014 Kokoaikaisuus/osa-aikaisuus Palvelussuhteen luonne M N YHT Muutos% ed vuodesta kokoaikainen määräaikainen virka tai toimi 17 51 68-16,0 kokoaikainen oppisopimussuhteinen 1 1 0,0 kokoaikainen työllistämistuella työllistetty 5 6 11 175,0 kokoaikainen vakinainen 58 235 293-0,3 muu omasta pyynnöstä osa-aik vakinainen 6 6 200,0 osa-aikaeläkeläinen vakinainen 15 15 0,0 osa-aikainen virka tai toimi määräaikainen 11 11 22-24,1 osa-aikainen virka tai toimi työllistämistuella työllistetty 3 9 12-7,7 osa-aikainen virka tai toimi vakinainen 7 15 22-8,3 osa-aikainen virka tai toimi oppisopimussuhteinen -100,0 osittainen hoitovapaa vakinainen 1 1 sivuvirka tai sivutoimi määräaikainen virka tai toistaiseksi 1 1 100,0 Yhteensä 102 350 452-2,8 23 % 77 %

16 Palvelussuhde 31.12.2014 M N Yht Osuus % Vakinaiset 65 272 337 74,6 % Määräaikaiset 29 62 91 20,1 % Työllistetyt 8 15 23 5,1 % Oppisopimussuhteiset 0 1 1 0,2 % yhteensä 102 350 452 100,0 % Vakinaisen henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 49,7 vuotta kun se edellisenä vuonna oli 49,8 vuotta. Vuoden aikana eläkkeelle jäi 13 henkilöä ja kunnan vakinaisesta henkilöstöstä irtisanoutui 6. Uusia vakinaisia kunnan palkkalistoille tuli 11 henkilöä ja vakinaistettiin 9 henkilöä. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 13 3,9 % 30-39 43 12,8 % 40-49 75 22,3 % 50-59 153 45,4 % 60-64 53 15,7 % Yhteensä 337 100,0 % Keski-ikä 49,7 vuotta Henkilöstön poissaolot Sairauspoissaolojen kokonaismäärä henkilötyövuotta kohti nousi vuoden 2014 aikana rajusti, kun se vuonna 2013 oli 24,8 vuotta, niin vuonna 2014 se oli 26,9 vuotta, jossa nousua peräti 8,5 prosenttia. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 13,11 päivää työntekijää kohden. Vuoden 2014 aikana tapaturmia sattui huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna 54 kpl (v 2013 yht 31) eli kasvua 74% ja korvattavat päivät kasvoivat 424 päivällä, joten lähes koko sairauspoissaolojen kasvu selittyy tapaturmien lisääntymisellä.

17 Työyksikkö 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos ed vuoteen Kunnanhallitus,yleishallinto, elinkeino- ja maaseututoimi 198 110 156 26 46 143 121 71 89 18 Lomatoimi 1 652 1 265 1 559 1 696 1 970 1 352 1 334 1 160 932-228 Muu työllistäminen 28 200 274 379 234 124 59 205 515 310 Perusturva - terveystoimi 1 287 827 451 583 611 489 726 428 640 212 - sosiaalitoimi 2 033 2 413 1 676 1 386 758 1 465 1 118 1 584 1 934 350 Sivistystoimi 742 520 501 655 882 688 978 896 1 293 397 Tekninen toimi 34 819 874 629 910 761 1 051 1 117 521-596 Sairauspoissaolot yhteensä 5 974 6 154 5 491 5 354 5 411 5 022 5 387 5 461 5 924 463 Henkilöstön määrä 31.12. 472 486 462 465 446 428 458 465 452 Keskim. sairauspoissaolopv/hlö 12,66 12,66 11,89 11,51 12,13 11,73 11,76 11,74 13,11 2012 2013 2014 Työpäivät Sairauslomat 5 387 5 461 5 924 joista työtapaturmat, työmatkatapaturmat 622 420 422 Sairauspoissolot per henkilö (koko henkilökunta) 11,76 11,74 13,11 Sairauspoissolot henkilötyövuotta 24,5 24,8 26,9 Kuntoutus palkaton Keva/työkokeilu 41 Kuntoutus palkallinen Kela 237 112 24 Määräaikainen kuntoutustukieläke 942 805 900 Äitiys- ja vanhempainlomat 567 870 349 Hoitovapaat 744 618 387 Sairaan lapsen hoito 160 148 141 Opintovapaalain mukainen opintovapaa 308 641 564

18 Henkilöstökulut Vuoden 2014 henkilöstökuluissa varsinaiset palkkamenot ovat pudonneet, mutta sivukulut ja eläkekulut nousseet. Henkilöstökulut Ero ed vuoteen % palkasta 2014 2013 eur % 2014 2013 Palkat ja palkkiot 14 494 603 14 610 106-115 503-0,8 Henkilösivukulut 917 340 888 592 28 748 3,2 6,3 % 6,1 % Eläkekulut 3 990 294 3 887 743 102 551 2,6 27,5 % 26,6 % Yhteensä 19 402 237 19 386 441 15 796 0,1 33,9 % 32,7 % 1.2.7. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Henkilöstöriskit Henkilöstön keski-iän ollessa lähellä 50 vuotta, on tulevien vuosien haasteita riittävästi. Pätevän henkilöstön saanti ja kuntasektorilla käynnissä olevat muutokset tuovat omat epävarmuustekijät tulevaisuuteen. Seuraavan 10 vuoden aikana eläkeikään tulee vakituisista palkansaajista 121 henkilöä. Heidän tietotaidon siirtäminen on varmistettava, jotta eläkkeelle siirtymisen yhteydessä ei menetä kunnan toiminnan kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Vuoden 2013 aikana on aloitettu kaksi vuotta kestävä projekti, jossa tarkistetaan kunnan palvelurakenne ja siinä tapahtuvat muutokset lähitulevaisuudessa. Rahoitusriskit Rahoitusriskit koskevat mm. korkoriskejä, valuuttariskejä, likviditeettiriskejä sekä luottoriskejä. Ylitornion kunnan lainakanta on vähäinen. Kuntakonsernin sisällä on kuitenkin merkittäviä laina-eriä, joihin kunta on sitoutunut lainojen takausten muodossa. Kuntakonsernin koko lainakanta vuonna 2014 oli noin 5,5 milj. (2013 6,0 milj. ). Takauksia kunnalla oli myönnettynä vuoden 2014 lopussa 4,0 milj. (ed v 4,1 milj ), lisäksi yhteisvastuullisena Kuntien takauskeskukselle 20,4 milj (ed v 19,8 milj ). Kunnan takausvastuut per 31.12.2014 Ainiovaaran Kiinteistöt Oy 1 995 571,30 Alkkulan Aluelämpö Oy 988 678,22 Perämeren Jätehuolto Oy (lainatakaus) 417 203,96 Perämeren Jätehuolto Oy (ympäristöluvan vakuus) 105 621,97 Ylitornion vanhustenkotiyhdistys ry 408 500,00 Kuntien takauskeskus 20 438 688,27 Yhteensä 24 354 263,72

19 Vahinkoriskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisriskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Vakuutukset kattavat kiinteän ja irtaimen Vahinkoriskien hallinnassa kunnalla on apuna vakuutusmeklari Vakuutusvälitys Arktia Oy. Vakuutusturva käydään läpi vähintään kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa. Ympäristötekijät Ylitornion kunnalla ei tällä hetkellä ole sellaisia avoimia ympäristökysymyksiä, joilla olisi olennaista vaikutusta kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristötekijöitä, joilla on mahdollisesti lähivuosina vaikutusta toimintaan ja/tai talouteen, ovat mm: Nuotiorannalla sijaitsevan meijerin rakennusten purkaminen entisestään tiukentuvien ympäristömääräysten mukaisesti. Arvio purkutöiden kustannuksista on 2-3 M. Meltosjärven jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan uusiminen on ajankohtainen. Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on 2013 uusittu, joten sen osalta ei ole neljään vuoteen epävarmuuksia. 1.3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vuoden 2014 päivitettiin uudet ohjeet sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Valtuusto hyväksyi ohjeet kokouksessaan 16.6.2014. Voimassaolevan hallintosäännön uudistaminen aloitettiin vuoden 2014 aikana. Valtuuston käsittelyyn se viedään kesäkuussa 2015. Koko henkilökuntaa koskeva henkilöstöopas julkaistiin syksyllä 2014. Opaassa Valvonnassa on painotettu talouden seurantaa ja johtoryhmätyöskentelyä sekä tiedonkulun tärkeyttä riskien hallinnassa. Hallintokunnille on raportoitu kuukausittain talousarvion toteutuminen. Lisäksi on korostettu tulosalueiden omaa talouden seurantaa. Tulosalueen tilivelvollinen on vastuussa tehtäväalueestaan, seuraamaan ja valvomaan sitä, että jokainen työntekijä noudattaa lainsäädäntöä, valtuuston, kunnanhallituksen ja toimielinten päätöksiä ja annettuja ohjeita. Lisäksi toimielimet ovat toimintakertomuksen yhteydessä antaneet selonteot seuraavista kokonaisuuksista: Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Esimiesten toimien arviointi ja johtaminen sekä henkilöstöpolitiikka Tavoitteiden toteutuminen sekä tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Riskienhallinnan järjestäminen Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Päättyneen vuoden aikana sisäistä tarkastusta on tehty johdon tarpeiden mukaan omana toimintana. Sisäisen tarkastuksen johtopäätökset eivät ole johtaneet erillisiin toimenpiteisiin

20 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet on asetettu talousarviossa ja ne on laadittu hallintokuntien toimesta. Talousarvion tulosjako vastaa organisaatiorakennetta ja jokaiselle tulosalueelle ja -yksikölle voidaan osoittaa siitä vastaava toimielin tai tilivelvollinen. Toiminnan ja talouden seuranta tapahtuu johdon toimesta kuukausittain ja lisäksi laaditaan kattavammat osavuosiraportit kolme kertaa vuodessa. Raportit on saatettu myös kunnanhallitukselle, kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Toimintojen tuloksellisuuden tavoitteiden asettaminen huomioi strategiset päämäärät, keskeiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot. Lisäksi kunnanvaltuusto (1.12.2014 ) on käsitellyt talousarvioon tehdyt perustellut muutokset vuoden 2014 osalta. Riskienhallinnan järjestäminen Henkilöstökoulutuksella on pyritty varmistamaan osaamisen riittävyys ja pyritty vähentämään avainriskien syntymistä. Lisäksi johtoryhmän säännöllisellä ja jatkuvalla raportoinnilla on pyritty varmistamaan sisäisen valvonnan prosessien toimivuus. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnanhallituksen tiedossa ei ole, että omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olisi toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai että olisi jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Kunnan tiedossa ei ole sellaisia sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia, joista aiheutuisi taloudellista vahinkoa. Sopimushallintaa kehitetään ottamalla se osaksi asianhallintaa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnan hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen ja sisäinen tarkastus muodostivat yhteisen valvontajärjestelmän tilikaudella 2014. Toimivasta johdosta riippumattomat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja järjestivät ulkoisen valvonnan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastasi kunnanhallitus. Kunnalla ei ole erillistä sisäistä tarkastajaa, joten sisäinen tarkastus jakautuu esimiesten ja hallintokunnan sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja ohjaamiseen.

21 1.4. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 Muutos 1 000 1 000 % Toimintatuotot 8 909 9 144-235 -2,6 % Toimintakulut -39 556-38 533-1 023 2,7 % Toimintakate -30 647-29 389-1 258 4,3 % Verotulot 12 310 11 872 438 3,7 % Valtionosuudet 19 253 19 025 228 1,2 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 368 333 35 10,5 % Muut rahoitustuotot 116 56 60 107,1 % Korkokulut -3-2 -1 50,0 % Muut rahoituskulut -8-9 1-11,1 % Vuosikate 1 389 1 886-497 -26,4 % Poistot ja arvonalentumiset -1 071-998 -73 7,3 % Tilikauden tulos 318 888-570 -64,2 % Tilinpäätössiirrot 57 55 2 3,6 % Tilikauden ylijäämä 375 943-568 -60,2 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 22,5 23,7-1,2 %-yks Vuosikate/Poistot, % 130 189-59 -31,4 % Vuosikate, euroa/asukas 319 421-102 -24,3 % Asukasmäärä 4 354 4 476-122 -2,7 % Verotulot, euroa/asukas 2 827 2 652 175 6,6 % Valtionosuus, euroa/asukas 4 422 4 250 171 4,0 % Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle kuuluvien tulojen riittävyyttä tilikaudella aiheutuneisiin menoihin. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toiminta- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen ja valtionosuuksien osuuden toiminnan kuluista.

22 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Tunnusluku kääntyi edellisenä vuonna laskuun ja on edelleenkin laskenut, suunta on ollut sekä tuotoissa että kuluissa tunnuslukua huonontava. Vuosikate ilmoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin ja se on yksi keskeisimmistä kuntatalouden tunnusluvuista. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan talous on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on käytetty yleisesti seuraavaa tunnuslukua: Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kunnan tunnusluku (ylittää 100%) osoittaa, että kunnan tulorahoituksen on ollut riittävä ja jopa hyvä. Vuoden 2014 aikana tehdyt poistot ovat suunnitelman mukaiset. Kuntaliiton ennusteen mukaan vuosikate on pienempi kuin poistot lähes puolessa kuntia (133/304 kuntaa) ja vuosikate negatiivinen 14 kunnassa. Vuosikate euroa/asukas Asukaskohtaisen vuosikatteen tulisi olla muutaman vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin samansuuruinen kuin keskimääräinen investointitaso asukasta kohden. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Vuonna 2014 investoinnit asukasta kohti olivat 512 euroa, joten investointimenot/asukas ylittyi 60%:lla.

23 1.4.2. Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 Muutos 1 000 1 000 1 000 % Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 389 1 886-497 -26,4 % Satunnaiset erät -230 293-127,4 % Tulorahoituksen korjauserät - 49 8-120 -1500,0 % Investoinnin rahavirta Investointimenot -2 230-1 564-666 42,6 % Rahoitusosuudet investointeihin 272 41 231 563,4 % Käyttöomaisuuden myyntitulot 55 15 40 266,7 % Toiminnan ja investoinnin rahavirta -563 156-719 -460,9 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainsaamisten lisäykset -19-52 33-63,5 % Antolainasaamisten vähennykset 65 44 21 47,7 % Lainakannan muuotkset Pitkäaikaisten lainojen vähennys -19-19 0 Lyhtyaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset -56 1 120-1 176-105,0 % Rahoituksen rahavirta -29 1 093-1 122 Rahavarojen muutos -592 1 249-1 841 Rahavarat 31.12. 15 249 15 841 Rahavarat 1.1. 15 841 14 592 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 v 8 019 10 245 Investointien tulorahoitus % 71 124 Lainanhoitokate 62 90 Kassan riittävyys, pv 133 144 Asukasmäärä 4 354 4 476

24 Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Tämä luku kertoo positiivisena kuinka paljon rahavirrasta jää antolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassatilanteen vahvistamiseen. Negatiivisena luku kertoo kuinka paljon menoja joudutaan kattamaan kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Investointien tulorahoitus, % = 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Omahankintameno saadaan kun investointimenoista vähennetään rahoitusosuudet. Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Maksuvalmius Kassan riittävyys (pv) = 365 pv *Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee kuinka moneksi päiväksi kassavarat riittävät kassasta maksuihin. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksuihin lasketaan tilikauden tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta seuraavat erät: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Ylitornion vuoden vaihteen kassa riittäisi siten reiluksi neljäksi kuukaudeksi.

25 1.5. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2014 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 21 853 21 067 OMA PÄÄOMA 30 020 29 677 Aineettomat hyödykkeet 307 215 Peruspääoma 16 586 16 586 Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot 7 090 7 122 Tietokoneohjelmistot Edell. tilik. Yli-/alijäämä 5 969 5 026 Muut pitkävaikutteiset menot Tilikauden ylijäämä 375 943 Aineelliset hyödykkeet 17 816 17 152 POISTOERO JA VAPAA- 2 721 2 746 Maa- ja vesialueet 1 612 1 598 EHTOISET VARAUKSET Rakennukset 9 641 9 714 Poistoero 685 710 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 913 4 829 Vapaaehtoiset varaukset 2 036 2 036 Koneet ja kalusto 915 861 Muut aineelliset hyödykkeet 60 60 PAKOLLISET VARAUKSET 200 250 Enn.maksut ja kesk.er.hank. 675 90 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 200 250 Sijoitukset 3 730 3 700 Osakkeet ja osuudet 2 725 2 649 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 909 936 Valtion toimeksiannot 3 7 Muut lainasaamiset 1 005 1 051 Lahjoisturahastojen erityiskatt. 868 894 Muut saamiset Muut toimeksiantojen varat 38 35 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 910 937 VIERASPÄÄOMA 5 694 5 743 Valtion toimeksiannot 4 8 Pitkäaikainen 638 658 Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 868 894 Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 638 658 Muut toimeksiantojen varat 38 35 Muut velat VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 781 17 348 Lyhytaikainen 5 056 5 085 Vaihto-omaisuus Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 20 19 Saadut ennakot 207 494 Saamiset Ostovelat 2 425 2 543 Lyhytaikaiset saamiset 1533 1507 Liittymismaksut ja muut velat 475 285 Myyntisaamiset 768 778 Siirtovelat 1 928 1 744 Lainasaamiset Muut saamiset 418 324 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 39 544 39 352 Siirtosaamiset 347 405 TASEEN TUNNUSLUVUT Rahoitusomaisuusarvopaperit 4505 4276 Omavaraisuusaste, % 83,2 83,4 Osakkeet ja osuudet Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,6 13,1 Sijoitukset rahamarkkinainstr. 4505 4276 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 6 344 5 969 Joukkovelkakirjasaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 1 457 1 334 Muut arvopaperit Lainakanta 31.12., 1000 658 677

Lainakanta 31.12., /asukas 151 151 Rahat ja pankkisaamiset 10743 11565 Lainasaamiset, 1000 1 005 1 051 VASTAAVAA YHTEENSÄ 39 544 39 352 Asukasmäärä 4354 4476 26 Taseen tunnuslukujen analysointi Omavaraisuusaste % = 100* (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alhaisempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Ylitornion omavaraisuusaste vuonna 2014 on 83,9 %. Suhteellinen valkaantuneisuus % = 100*(vieras pääoma saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötaloustuloista tarvittaisiin koko vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lukua käytetään kuntien välisessä vertailussa. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (Saadut ennakot+ Ostovelat+ Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta vuoden vaihteessa tarkoittaa korollista vierasta pääomaa. Kunnan lainamäärä asukasta kohden on sama kuin edellisenä vuonna.

27 1.6. Kokonaistulot ja menot Tulot 1 000 % Menot 1 000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 8 909 21,5 % Toimintakulut 39 556 94,4 % Verotulot 12 310 29,8 % Valtionosuudet 19 253 46,6 % Korkotuotot 368 0,9 % Korkokulut 3 0,0 % Muut rahoitustuotot 116 0,3 % Muut rahoituskulut 8 0,0 % Satunaiset tuotot 0,0 % Tulorahoituksen korjauserät 49 0,1 % Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pysyvien vast.myyntivoitot Pysyvien vast. myyntitappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 272 Käyttöomaisuusinvestoinnit 2 230 0,7 % 5,3 % Pysyvien vastaavien myyntitulot 55 0,1 % Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 65 0,2 % Antolainasaamisten lisäykset 19 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 19 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % Lyhytaikaisten lainojenvähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset 100,0 100,0 % Kokonaistulot yhteensä 41 348 Kokonaismenot yhteensä 41 884 % Kokonaistulojen ja -menojen laskelmaan yhdistetään kunnan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Laskelma osoittaa, että toimintakulujen osuus kokonaismenoista oli 94,3 % (ed vuonna 95,4%) ja vastaavasti toimintatulojen osuus vain 21,5% (ed vuonna 22,6 %) kokonaistuloista.

28 1.7. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.7.1. Konsernirakenne Ylitornion kunnan kuntakonsernin rakenne: Yhdistetty lkm Kiinteistö- ja asuntoyhtiö 1 Ainiovaaran Kiinteistöt Oy Kunnallista liiketoimintaa harjoittava yhtiö 1 Alkkulan Aluelämpö Oy Tytäryhtiöt yhteensä 2 Kuntayhtymät ja - osuudet 4 L apin Liitto Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Ei yhdistetty lkm Osakkuusyhteisöt 7 Yhteensä 6 7 Kuntakonserni muodostuu kirjanpitolain mukaisesta konsernista, joka muodostuu: emoyhteisöstä tytäryhteisöistä, joita ovat sellaiset osakeyhtiöt, kiinteistöyhtiöt, yhdistyksen ja muut yhteisöt ja säätiöt, joissa kunnalla yksin tai yhdessä tytäryhteisönsä kanssa on määräämisvalta osakkuusyhteisöistä eli yhtiöistä, joissa kunnalla on 20 50 prosentin omistusosuus ja enintään puolet osakkeiden ja osuuksien tuomasta äänimäärästä tai joissa kunnalla on rahoitusosuutensa kautta huomattava vaikutusvalta liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa kuntayhtymistä Kunnanvaltuusto on Ylitornio-konsernin toiminnan ylin ohjaaja, joka kuntalain 13 :n mukaan päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Ylitornion kunnan konserniohjaus perustuu kunnanvaltuuston hyväksymään ohjeistukseen. Konserniohje on päivitetty ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.11.2011 50. Konserniohje on tullut voimaan vuoden 2012 alusta. Ylitornion kunnan kuntakonsernin rakenteessa ei ole toimintavuoden 2014 aikana tapahtunut olennaisia muutoksia.

29 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan konsernijaoston yleisohjeen mukaan konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Toimivallan ja -vastuunjako konsernivalvonnassa on kirjattu kunnanvaltuuston hyväksymään konserniohjeeseen. Tiedonkulku tytäryhteisöjen ja kunnan välillä on pääsääntöisesti toiminut tarkoituksenmukaisella tavalla, samoin ohjeiden antaminen yhteisöille. Konserninjohto, johon kuuluu kunnanhallitus ja kunnanjohtaja, saavat säännöllisesti tietoa tytäryhtiöistä ja kummankin tytäryhtiön hallituksessa on ollut kunnanhallituksen jäseniä ja johtavia viranhaltijoita. Ainiovaaran Kiinteistöt Oy:n toimintakertomus (Jarmo Jaako): Yhtiössä ryhdyttiin käytännön toimiin talouden tervehdyttämiseksi. Kunnanhallitus perusti talouden tervehdyttämisen työryhmän, joka kokoontui useita kertoja vuoden aikana. Työryhmän työskentelyn seurauksena Käpylänpuisto I rivitalo ja Pekanpään rivitalo on tyhjennetty ja laitettu kylmilleen. Vuokratalo Pekanpäälle on haettu Arasta purkulupaa. Näillä toimilla on pyritty pienentämään kuluja ja sopeuttamaan asuntomäärää kysyntää vastaavaksi. Asuntojen määrää täytyy edelleenkin vähentää, mutta tavoitteena on saada kohteille ensin Arasta purkulupa, jonka jälkeen valtiokonttorista on mahdollista hakea purettaville kohteille purkuakordia ja purkuavustusta. Tämä työ on osoittautunut aikaa vieväksi ja tuloksia saadaan odottaa jopa useita vuosia. Kuitenkin purkuakordin merkitys on niin merkittävä eli jopa puolet jäljellä olevasta lainapääomasta on mahdollista saada anteeksi, niin tämä aikataulu on todettu hyväksyttäväksi. Alkkulan Aluelämpö Oy:n toimintakertomus (Jorma Pietiläinen): Vuonna 2014 yhtiön toiminnassa ei ole ollut poikkeuksellisia muutoksia. Liittyjiä ei tullut vuoden aikana. Isommassa turve kattilassa oli vuoto jonka vuoksi jouduttiin ottamaan ulkopuolinen tekijä (kattilan valmistaja). Tulevina vuosina ei ole suurempia muutoksia. Kuluttajia tulee ainoastaan olemassa olevien linjojen varrelta. Runkoverkosto on siinä laajuudessa kun on järkevää pitää. Yhtiöissä on harjoitettu konserniohjeen mukaista valvontaa ja riskienhallintaa.

30 1.7.2. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 1.7.2.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 19 759 21 434 Toimintakulut -49 296-50 040 Toimintakate -29 537-28 606 Verotulot 12 310 11 872 Valtionosuudet 19 253 19 025 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 372 339 Muut rahoitustuotot 175 100 Korkokulut -69-87 Muut rahoituskulut -17-14 Rahoitustuotot ja -kulut 461 338 Vuosikate 2 487 2 629 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 071-998 Poistot ja arvonalentumiset -1 905-1 799 Satunnaiset erät Tlikauden tulos 582 830 Tilinpäätössiirrot 27 28 Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 609 858 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 40,08 42,83 Vuosikate/Poistot, % 130,6 146,1 Vuosikate /asukas 571,20 587,35 Asukasmäärä 4 354 4 476