ROVANIEMEN KAUPUNKI Viiksjärven ranta-asemakaava

Seitap Oy Rovaniemi 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Viiksjärven ranta-asemakaava Korttelit 1-7 SEITAP OY 2012-2013

Seitap Oy Rovaniemi 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2 TIIVISTELMÄ 4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Luonnonympäristö 4 3.2 Rakennettu ympäristö 5 3.3 Suunnittelutilanne 5 4 RANTA-ASEMAKAAVA 4.1 Ranta-asemakaavan valmistelu 7 4.2.Ranta-asemakaavehdotus 8 5 RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 9 6. KAAVAN TOTEUTTAMINEN 9 Tilastolomakkeet 10 Liite 1 12 Liite 2 17

Seitap Oy Rovaniemi 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282, Kaavan vireilletulo: Ranta-asemakaavan vireilletulo on kuulutettu 8.9.2011. Tehtävän määrittely: Ranta-asemakaava laaditaan MRL 74 :n mukaisesti maanomistajien toimesta. Rantaasemakaava laaditaan tilojen RN:ot 40:59, 40:131 ja 40:141 alueelle. Kaavoitettavan alueen sijainti ilmenee alla olevasta kartasta.

Seitap Oy Rovaniemi 4 Kaavoituksen vaihe: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 8.-21.9.2011 Ranta-asemakaavaluonnos pidettiin MRL 62 ja MRA 30 :t mukaisesti valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävänä 15.05. 21.05.2012. Ranta-asemakaavaehdotus asetetaan MRL 65 ja MRA 27 :t mukaisesti julkisesti nähtäville 26.04.- 27.05. 2013 ja kaavaehdotuksesta pyydetään MRA 28 :n mukaisesti lausunnot. 3. TIIVISTELMÄ Ranta-asemakaavalla osoitetaan tilojen 40:59, 40:131 ja 40:141 alueille kymmenen loma-asunnon rakennuspaikkaa ja yksi matkailupalvelujen rakennuspaikka. Matkailupalvelujen rakennuspaikka on tarkoitettu maatilamatkailutyyppisen kalastus- ja erämatkailupalvelujen tarjoamiseen. Ranta-asemakaava on omarantaista, rakenteeltaan väljää. Loma-asuntojen rakennuspaikat osoitetaan melko suurina (keskimäärin n. 0,32 ha). Rakennusoikeudeksi esitetään 120 k-m2 yhdeksällä rakennuspaikalla ja yhdellä 150 k-m 2, jolloin kaavan keskimääräiseksi korttelitehokkuudeksi lomaasuntoalueille tulee e=0,04. Yhdellä kaava-alueen tilalla harjoitetaan maatilamatkailutyyppistä matkailupalvelujen tarjontaa, lähinnä kalastusmatkailua (talvikalastusta verkoilla ja pilkkien). Kyseinen alue osoitetaan kaavaluonnoksessa RM-1 alueeksi, sille merkinnän selitys nykyisen käytön mukaan. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Luonnonympäristö Kaavoitettavan alueen luontoselvityksen laati FM Sami Mäkikyrö. Luontoselvitys liitteenä (Liite 2).

Seitap Oy Rovaniemi 5 Yllä Viiksjärven etelärantaa. Kaava-alue talvisessa asussaan. 3.2 Rakennettu ympäristö. Kaavoitettavalla alueella korttelissa 4 on loma-asuinrakennus ja talousrakennuksia. Korttelissa harjoitetaan maatilamatkailua ja puutarhaviljelyä. Korttelin 7 rakennuspaikalla 2 on hyvin vanha, pitkään lähes käyttämättömänä ollut lomaasuinrakennus. Muilta osin kaavoitettava alue on rakentamatonta. Kaavoitettavan alueen reunassa kulkee Viiksjärven yksityistie. 3.3 Suunnittelutilanne 3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: - aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys - merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön - valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen.

Seitap Oy Rovaniemi 6 Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteista on päätetty Rovaniemen maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen, eikä alueella ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ranta-asemakaavoituksessa. 3.1.2 Maakuntakaava Ranta-asemakaavoitettava alue sijoittuu Rovaniemen maakuntakaavan loma-asuntoalueeksi osoitetulle RA 7293 alueelle. Rovaniemen maakuntakaava on vahvistettu 02.11.2001. RA 7293 kohteen kuvaus:

Seitap Oy Rovaniemi 7 3.3.3 Yleiskaava Ranta-asemakaavoitettava alue ei sijoitu minkään yleiskaavan alueelle. 3.3.4 Ranta-asemakaava Kaavoitettavan alueen läheisyyteen ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 4. RANTA-ASEMAKAAVA 4.1 Ranta-asemakaavan valmistelu Ranta-asemakaavaa valmisteltaessa laadittiin luonnos, jonka sopivuus maastoon tarkasteltiin yksityiskohtaisen gps- mittauksen avulla. 4.1.1 Rantaviivatarkastelu ja mitoitus Liitteenä 1 Lapin maanmittaustoimiston tulostus tilojen muodostumisesta. Kaavoitettava tila RN:o 40:59 on muodostunut 17.11.1967, se on emätila (liite 1,sivu1). Siitä on erotettu tila RN:o 40:58 26.2.1973. Tila RN:o 40:113 on muodostunut emätilasta 4:44, joka on muodostunut 13.5.1964. (liite 1 sivu 2) Emätilasta on vuosina 1977 erotettu tila 40:100 ja vuonna 1991 tässä kaavoitettava RN:o 40:113. Samasta emätilasta 40:44 on lisäksi muodostettu tilat 40:114, 40:133 ja 40:144. Tila RN:o 40:141 on emätila, joka on muodostettu 1967 tunnuksella 40:49. (liite 1 sivut 1, 3, 4 ja 5) Emätilasta on Sinettäjärven ranta-alueelle muodostettu tilat 40:61, 40:62, 40:63 ja 40:64. Viiksjärven ranta-alueelle on muodostettu tilat RN: 40:68 ja 40:74, jotka eivät ole kaavoitettavalla alueella. Muut emätilasta erotetut tilat eivät sijoitu ranta-alueelle. Sinettäjärven yleiskaavoituksessa rantaviivatarkastelu on tehty tiloittain Sinettäjärven rantaviivan osalta ja rakennusoikeus tiloille on osoitettu pelkästään Sinettäjärven rantaviivan suhteessa. Sinettäjärvelle osoitettu rakennusoikeus ei vaikuta tilojen rantarakennusoikeuteen muilla ranta-alueilla. Kaavoituksessa mukana olevien tilojen emätilojen yhteenlaskettu Viiksjärven rantaviiva on 2100m. Kaavoitettavana olevien tilojen rantaviiva on yhteensä 1270 m. Emätilan rantaviivasta kaavoitettavan alueen ulkopuolelle jää 830 m, sille sijoittuu yhteensä 7 rakennuspaikkaa, 8,4 / km. Ranta-asemakaavalla alueelle osoitetaan kymmenen omarantaista loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA) ja yksi matkailupalvelujen kortteli (RM-1). Rantaviiva mitoitus 11 / 1270 m, joka on 8,7 / rantaviiva km. Rantaviiva mitoitus on ranta-asemakaavojen keskiarvon ylärajoilla, mutta maakuntakaavassa tehokkaan loma-asumisen alueeksi osoitetulla alueella, lähellä Rovaniemeä, hyvien tieyhteyksien varressa, mitoitus on perusteltua. Hieman yli puolet rantaviivasta (675 m) jää rakentamiselta vapaaksi. Ranta-asemakaava on rakentamistehokkuudeltaan alhainen. Rakennuspaikat osoitetaan suurina (n. 3500 m2). Rakennusoikeudeksi esitetään 120 k-m2 / rakennuspaikka, lukuun ottamatta korttelia 5, jossa rakennusoikeus on 150 k-m 2 ja korttelia 4, jossa matkailupalvelujen rakennusoikeus on 350 k-m2. Keskimääräiseksi korttelitehokkuudeksi tulee e=0,04 ja aluetehokkuus e a= 0,003.

Seitap Oy Rovaniemi 8 4.2 Ranta-asemakaavaehdotus 4.2.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet, yleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon Viiksjärven asemakaavaa valmisteltaessa: - ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen eikä sillä ole vaukutusta kenenkään elinympäristön laatuun - ranta-asemakaavassa määrätään jätevesien käsittelystä niin, että kaavasta ei aiheudu jätevesihaittoja - Kaavoitettavalla alueella ei ole kulttuuri- eikä luonnonperintöarvoja - kaavaehdotuksella ei vaaranneta pintavesien laatua eikä järven virkistyskäyttömahdollisuudet heikkene Koska Viiksjärven ranta-asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on kaavan valmistelussa otettu huomioon MRL:n yleiskaavalle asettamat sisältövaatimukset: - kaava-alue on lähellä Rovaniemen kaupunkia, hyvien tieyhteyksien piirissä (kaavoitettavilla tiloilla osuus yksityistiehen, jonka tieyksiköt voidaan tarvittaessa määrätä kaavaa toteutettaessa uudelleen kaava huomioon ottaen) - Viiksjärven ranta-asemakaava on mitoitettu kaava-alueella olevien tilojen rantaviiva huomioon ottaen niin, että naapuritilojen mahdollisuutta rantarakentamiseen ei heikennetä eikä Viiksjärven tai sen rantojen virkistyskäyttö vaarannu - ranta-asemakaavamääräyksellä määrätään jätevesien käsittely niin, että kaavasta ei aiheudu ympäristöhaittoja - kaava-alueen luonnonarvot on selvitetty, kaavaehdotuksen mukaisena totuttaen kaava ei heikennä luonnon tilaa - rakentamiseen osoitetut korttelialueet on sijoitettu niin, että kaavalla ei heikennetä Viiksjärven maisema-arvoja - kaavaan jää yli puolet rantaviivasta rakentamiselta vapaaksi Viiksjärven ranta-asemakaavaehdotusta valmisteltaessa on otettu huomioon asemakaavalle asetetut sisältövaatimukset: - rakennuspaikat on sijoitettu niin, että muodostuu viihtyisää loma-asuinympäristöä sekä alueelle sijoittuva, siellä oleva ja alueen naapurustona oleva loma-asuinrakennuskanta huomioon ottaen - ranta-asemakaavaehdotusta valmisteltaessa tehdyssä luontoselvityksessä alueelta ei ole todettu erityisen arvokkaita luontokohteita, mutta luontoselvittäjä on rekisteröinyt alueella silti huomioon otettavia luontoarvoja jotka on kaavaehdotuksessa otettu huomioon - kaavaehdotusta valmisteltaessa on otettu huomioon myös yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset

Seitap Oy Rovaniemi 9 4.2.2 Aluevaraukset Ranta-asemakaava-alueen pinta-ala on 61,96 ha. Rakentamiseen on osoitettu 3,95 ha, (6 %). Rakennusoikeutta on yhteensä 1580 k-m 2. Kerrosluku kaikilla rakennuspaikoilla on yksi (I). Ranta-asemakaavalla muodostuu 10 rakennuspaikka loma-asuntorakennuksille, joiden pinta-ala on yhteensä 3,45 ha. Rakennuspaikan keskikoko on siten 3450 m2. Rakennusoikeus osoitetaan rakennusoikeuslukuna, joka on yhdeksällä rakennuspaikalla 120 k-m2 /ja yhdessä 150 k-m 2, yhteensä siten 1230 k-m2. Matkailupalvelujen (RM-1) korttelin pinta-ala on 0,70 ja. Rakennusoikeutta aluilla on 350 k-m 2. Retkeily- ja ulkoilualueita (VR) on 4,00 ha. Alueet sijoittuvat järven ranta-alueille ja ne on osoitettu yhteiskäyttöalueiksi (yk). Korttelin 4 ympäristö on säilytetty luonnontilassa ja kaavaankin osoitetaan korttelin länsipuolelle suojeltava alueen osa (s), joka säilytetään jatkossakin luonnontilassa. Tilan RN:o 40:113 alueelle on osoitettu venevalkama-alue, jonka pinta-ala on 0,05 ha. Kaava-alue rakentamiseen osoitetun alueen ulkopuolella osoitetaan metsätalousalueeksi (M), jota on 41,23 ha, 66 % kaava-alueen pinta-alasta. Tie/katualueita on 1,93 ha. Vesialuetta kaavaan sisältyy 11,10 ha. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOIONTI 5.1 Vaikutukset luontoon (liite 2, luontoselvitys) Kaavan luontoselvityksessä ei todettu alueella erityisen arvokkaita luontokohteita. Luontoarvoista merkittävin on Viiksjärvi vesistönä, jonka hyvän luonnontilan turvaamiseksi kaavamääräyksellä määrätään jätevedet käsiteltäväksi asetuksen määräämällä tavalla. Kaava-alueen maanomistajista tilan 40:113 (korttelit 3 ja 4) omistaja on vaalinut ranta-aluettaan täysin koskemattomana, edes kaatuneita puita ei ole poistettu. Siksi luontoselvittäjä on löytänyt alueelta vanhan metsän luontoista metsää, mm kolopuita. Kaavaehdotuksella turvataan rantametsän säilyminen (s-merkintä). 5.2 Vaikutukset maisemaan, muinaisjäännöksiin ja rakennettuun ympäristöön Rakentaminen osoitetaan niin, että loma-asunnot eivät häiritse toisiaan eivätkä näy kauas maisemassa. Lapin maakuntamuseon intendentti, arkeologi Hannu Kotivuori on tarkastanut kaavoitettavan alueen ja todennut, että alueella ei ole yhtään muinaismuistolain (295/63) tarkoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Alueella ei ole myöskään rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Kaavalla osoitettu tiestö noudattelee maastossa olevien teiden linjauksia. 6. KAAVAN TOTEUTUMINEN Ranta-asemakaava tulee voimaan, kun sen hyväksymispäätöksen lainvoimaisuus on kuulutettu. Ranta-asemakaavan toteuttaminen on maanomistajien vastuulla. Ranta-asemakaavan toteutuminen ajoittunee useiden vuosien jopa vuosikymmenien ajalle. Rovaniemen kaupungille kaavan toteuttamisesta ei aiheudu mitään velvotteita. Rovaniemi, 09.04. 2013 Tapani Honkanen, maanmitt.tekn. YKS-282 Seitap Oy Ainonkatu 1 96200 Rovaniemi www.seitap.fi

Seitap Oy Rovaniemi 10 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 698 Rovaniemi Täyttämispvm 24.04.2013 Kaavan nimi Viiksjärven ranta-asemakaava, korttelit 1-7 Hyväksymispvm Ehdotuspvm 09.04.2013 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 08.09.2011 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 62,46 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 62,46 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pintaala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Yhteensä 62,4600 100,0 1580 0,003 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 4,0000 6,4 R yhteensä 4,1500 6,6 1580 0,05 L yhteensä 1,9800 3,2 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 41,2300 66,0 W yhteensä 11,1000 17,8 Pinta-alan muut. [ha +/- ] Kerrosalan muut. [km² +/-]

Seitap Oy Rovaniemi 11 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 62,4600 1580 RA 3,4500 5,5 1230 0,04 RM 0,7000 1,1 350 0,05 M 41,2300 66,0 LV 0,0500 0,1 Kadut 1,9300 3,1 VR 4,0000 6,4 W 11,1000 17,8

Seitap Oy Rovaniemi 12 Liite 1, sivu 1

Seitap Oy Rovaniemi 17 Liite 2 SEITAP OY FM Sami Mäkikyrö 10.11.2011 Viiksjärven ranta-asemakaava-alue Rovaniemen kaupunki Luontoselvitys SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. SUOJELUALUEET JA -OHJELMAT 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat 2.2. Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset suojeltavat kohtee 3. KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA PERINNEMAISEMAT 4. KASVILLISUUS 4.1. Uhanalaiset kasvilajit 5. LINNUSTO 6. JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET 1. JOHDANTO Viiksjärvi sijaitsee Rovaniemeltä noin 15 kilometriä pohjoiseen. Lähimpiä kyliä ovat Nivankylä kaakossa ja Sinettä, joka sijoittuu reilut 5 kilometriä Viiksjärvestä luoteeseen. Järven pinta-ala on 520 hehtaaria ja korkeus merenpinnasta 128 metriä. Viiksjärven vedet laskevat järven pohjoispäästä lähtevän Viiksjoen kautta Sinettäjokeen ja siitä edelleen Ounasjokeen. Veden laatu järvessä on ilmeisen hyvä, sillä järvessä on hyvät siika- ja muikkukannat. Kaavoituksella pyritään mahdollistamaan loma-asuntojen lisärakentaminen Viiksjärven eteläpäähän. Kaava-alueen luontoon tutustuttiin maastokäynnillä 4.8.2011. 2. SUOJELUALUEET JA -OHJELMAT 2.1 Luonnonsuojeluohjelmat Alue ei kuulu luonnonsuojeluohjelmiin. 2.2 Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset suojeltavat kohteet Alueella ei ole luonnonsuojelu- vesi- tai metsälain mukaisia suojeltavia kohteita. Järven eteläpäässä on tosin laaja rantahietikko, mutta sen luonnontila on mökkirakentamisen ja vähäisessä määrin myös rannalle vedettyjen suo-ojitusten laskuojien takia häiriintynyt siinä määrin, että hietikkoa ei voi pitää luonnonsuojelulain mukaisena luonnontilaisena hiekkarantana. Tästä huolimatta hiekkarannan virkistysarvoa ei tule väheksyä ja mielellään näkisikin, että mökkirakentamisen vaikutuksesta rantaa ei pilkottaisi osiin, jossa jokaisella mökin omistajalla olisi pieni pala omaa rantaa. Hiekkaranta olisi arvokkaampi kokonaisuutena, josta kaikki alueella vierailevat voisivat nauttia.

Seitap Oy Rovaniemi 18 3. KULTTUURIYMPÄRISTÖT JA PERINNEMAISEMAT Kaavoitettavalla alueella ei ole perinnemaisemia eikä Lapin kulttuuriympäristöohjelmaan kuuluvia kohteita. 4. KASVILLISUUS Kasvimaantieteellisesti Viiksjärven seutu kuuluu pohjoisboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja kaavoitettava alue Peräpohjolan metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Kaava-alueen metsäpinta-alasta suurin osa on hakkuaukkoa tai eri kehitysvaiheissa olevaa mäntytaimikkoa. Luonnontilaista metsää löytyy ainoastaan kapealta rantavyöhykkeeltä alueen pohjoisosasta. Tällä alueella metsä on tuoretta seinäsammal-mustikkatyypin (HMT) kangasta. Puusto on vanhaa kuusivaltaista sekametsää, jossa tapaa vanhoja mäntyjä, haapoja sekä eläviä ja jo pökkelöityneitä koivuja. Kelot ja maapuut ilmentävät myös metsän luonnontilaa. Järven eteläpäätä kohti siirryttäessä metsässä alkaa näkymään käsittelyn jälkiä. Suuremmat suot ovat alueella ojitettuja ja kasvavat pusikkoa. Alueen keskiosassa on pienialainen, ojittamaton, soistuma, jonka voi luokitella rämeeksi. Suolla kasvaa mäntyjä, kuusen taimia, vaivaiskoivua, hillaa ja rahkasammalta 4.1 Uhanalaiset kasvilajit Alueelta ei ole löytynyt uhanalaisten kasvilajien esiintymiä. 5. LINNUSTO Maastokäynnillä tarkkailtiin kaavoitettavan alueen linnustoa. Alueella tavattiin seuraavat lintulajit: hömötiainen, peippo, rantasipi, haarapääsky ja kivitasku. Alueella on havaittu pesivinä lintulajeina mm. telkkä, tavi, kaakkuri, liro, korppi, pyy ja metso. Muuttoaikoina, keväällä ja syksyllä, alueella tapaa joutsenia. Tavatuista lintulajeista kivitasku on merkitty kuuluvaksi luokkaan vaarantuneet (VU) Suomen uhanalaisuusluokituksessa vuodelta 2010 ja rantasipi luokkaan silmälläpidettävät (NT). Linnut myös todennäköisesti pesivät alueella. Lisäksi alueella pesivänä tavattavista lintulajeista kaakkuri ja metso kuuluvat luokkaan silmälläpidettävät (NT). Vaarantuneeksi lajiksi merkittyä kivitaskua uhkaavat muutokset talvehtimisalueilla sekä Suomessa avoimien alueiden umpeenkasvu peltojen metsittymisen takia. Kivitasku tavattiin kaava-alueen länsiosan isolla hakkuuaukealla, mikä ilmentää hyvin lajin vaatimuksia avoimesta elinympäristöstä. Pyy, metso, liro, joutsen ja kaakkuri kuuluvat EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin, jotka tulee huomioida suunniteltaessa alueiden käyttöä. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Vaikka kaavoitettavalla alueella ihmisen kädenjälki näkyykin jo varsin voimakkaasti hakkuiden ja kesämökkirakentamisen muodossa, löytyy sieltä kuitenkin vielä merkittäviä luonnonarvoja. Osa rantametsää on lähes luonnontilaista ja sellaisena sen soisi säilyvänkin, jotta myös vanhempaa metsää löytyy alueelta. Esimerkiksi kolopesijälinnut vaativat elinalueeltaan kuollutta puuta kelojen ja pökkelöiden muodossa pesimäpaikoikseen. Maisemallisesti näyttävä ja virkistysmahdollisuuksiensa puolesta arvokas kohde alueella on järven eteläpään pitkä hiekkaranta. Rannan toivoisi säilyvän kokonaisuudessaan yleisessä käytössä, jolloin se voisi houkutella myös muita kuin rannan omistavia mökkiläisiä uimaan ja rannalla lekotteluun. LÄHTEET Autti, T. Selvitys Viiksjärven luonnosta. Ei julkaistu. Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-Oja, K. 1994. Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 13. Ou lanka Biological Station. University of Oulu. Oulu 1994. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998. Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kalpio, S. ja Bergman, T. 1999. Lapin perinnemaisemat. Lapin ympäristökeskus. Alueelli set ympäristöjulkaisut 116. Lokio, J. 1997. Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1996. Maa- ja metsätalousministeriö 1981. Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma. Maa- ja metsätalousministeriö 1982. Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Erillisjulkaisu. s. 685. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. ISBN 978-952-11-3805-8 (nid.). Ympäristöministeriö 1991. Rantojensuojeluohjelman alueet. selvitys 97.