1
Sisällysluettelo 1. Projektin tavoitteet ja taustat... 3 2. Matalankynnyksen hoitopalveluiden kehittäminen... 4 2.1. Apteekkikysely... 4 2.2. Terveysneuvontapisteiden kehittyminen... 4 2.3. Yhteistyöverkostojen luomisesta ja koulutuksista... 5 2.4. Palveluiden kehittyminen sairaanhoitajan työstä Matalankynnyksen palveluyksiköksi 6 2.5. Vammaisten päihdepalvelukysely... 8 3. Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointti... 11 3.1 Pointin palvelut... 12 3.1.1 Asiakaspalvelut... 12 3.1.1.1 Asiakaspalvelutilastoja... 14 3.1.2 Viranomaispalvelut... 15 3.1.2.1 Puhelinkonsultaatiopalveluiden tarkoitus... 16 4. Johtopäätöksiä... 17 5. Lopuksi... 19 LIITE 1 Apteekkikyselyn tulokset LIITE 2 Terveysneuvontapiste Visiitin tilastot 2004 2007 LIITE 3 Terveysneuvontapiste Visiitin ja Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin terveysneuvontapalveluiden tilastovertailua vuodelta 2007 LIITE 4 Päihdepalvelukysely vammaisille 2
1. Projektin tavoitteet ja taustat Jyväskylän Seudun päihdepalvelusäätiö aloitti Raha-automaattiyhdistyksen tuella matalankynnyksen ja liikkuvan päihdepalvelun kehittämisprojektin vuonna 2004. Hankkeen päämääränä oli matalankynnyksen hoitopalveluiden kehittäminen huumeidenkäyttäjille Jyväskylän seudulla ja maakunnan alueella. Tavoitteena oli kehittää liikkuvan päihdehuollon erityispalveluita matalankynnyksen periaatteilla, jossa asiakkaan hoito pyrittiin toteuttamaan ensisijaisesti hänen omassa kunnassaan. Tavoitteen toteuttamiseksi käynnistettiin liikkuvan päihdepalvelutiimin palvelu- sekä hoidontarpeen arviointi ja hoitoonohjauspalvelut sekä alueelliset terveysneuvontapalvelut. Toiminta laajeni vaiheittain, ensin liikkuvaksi päihdepalvelutiimiksi ja kenttätyöksi ja syyskuussa 2006 siihen liitettiin huumepäivystys ja perustettiin Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointti. Projektin kohderyhmänä olivat ensisijaisesti suonensisäisesti huumeita käyttävät hoitoon kiinnittymättömät asiakkaat ja sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason työntekijät. Lisäksi vammaisten päihdepalvelujen tarvetta mittaava kysely toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän Vammaisneuvoston kanssa. Projektityöntekijänä toimi kokopäiväinen sairaanhoitaja. Keväällä 2005 hänen työparikseen tuli osa-aikainen sosiaalityöntekijä ja myöhemmin osa-aikainen sairaanhoitaja. Hanketta seurattiin ja arvioitiin Päihdepalvelusäätiön johtoryhmässä ja hallituksessa sekä Keski- Suomen päihdefoorumissa. Projektin alkuvaiheessa ohjausryhmä koostui Keski-Suomen päihdefoorumin alatyöryhmän jäsenistä. Projektin aikana ohjausryhmän kokoonpanoa muutettiin paremmin tarpeita palvelevammaksi ja joustavammaksi. Joulukuusta 2005 alkaen ohjausryhmä koostui Päihdepalvelusäätiön työntekijöistä. Tällä pyrittiin vahvistamaan projektin toiminnan ja tulosten juurruttamista ja vakiintumista osaksi perustyötä. 3
2. Matalankynnyksen hoitopalveluiden kehittäminen 2.1. Apteekkikysely Projektin alkuvaiheessa tehtiin Keski-Suomen maakunnan apteekkeihin kysely, jossa kartoitettiin apteekeista myytyjen ruiskujen ja neulojen määrää sekä apteekkien toiveita terveysneuvontapisteiden ja apteekkien väliselle yhteistyölle. Kyselyssä (kts. liite 1) kävi ilmi, että ruiskujen ja neulojen myyntimäärät ovat suurimpia Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Äänekosken apteekeissa. Näissä kunnissa oli myös uusia C- hepatiittitartuntoja eniten. C-hepatiittitartunnoista 99 % tulevat suonensisäisen huumeidenkäytön kautta. Kyselyssä apteekit toivat esille tarpeensa saada tietoa terveysneuvontapisteiden toiminnasta ja koulutusta mm. huumeita käyttävän asiakkaan kohtaamisessa. Lisäksi toivottiin Keski-Suomen hoito- ja neuvontapaikkojen yhteystietoja apteekkiin asiakkaille annettavaksi. Kyselyn tulokset kerrottiin apteekkareiden yhteisessä koulutustilaisuudessa. Kun Terveysneuvontapiste Visiitti perustettiin toukokuussa 2000, apteekit ryhtyivät jakamaan oman kunnan terveysneuvontapisteen esitettä omille asiakkailleen. Vuonna 2008 suunnitellaan yhtenäinen terveysneuvontamateriaali apteekkien päivystyspakkauksiin, jossa mainitaan maakunnan alueella olevien terveysneuvontapisteiden aukioloajat. Jyväskylän ja Äänekosken terveysneuvontapalveluiden muutosten vuoksi terveysneuvontamateriaalia ei voitu toteuttaa projektin aikana. 2.2. Terveysneuvontapisteiden kehittyminen Ennen projektin alkua suonensisäisesti huumeita käyttäville tarkoitettuja terveysneuvontapisteitä oli Jyväskylässä ja Jämsässä. Projektityöntekijä toimi Jyväskylän terveysneuvontapisteen vastaavana työntekijänä ja tarjosi päihdealan sekä terveysneuvonnan koulutus- ja konsultaatiopalveluita kuntien työntekijöille. Projektityöntekijä teki yhteistyötä erityisesti kuntien kanssa, joissa oli apteekkikyselyn ja Keski-Suomen C-hepatiittitilastojen perusteella suonensisäisesti huumeita käyttäviä henkilöitä. Äänekosken kaupungin kanssa suunniteltiin terveysneuvontatoiminnan aloittamista yhdessä ja vuonna 2005 Äänekoskelle perustettiin Äänekosken kaupungin ja paikallisen päihdeklinikan ylläpitämä terveysneuvontapiste Visiitti. Äänekosken terveysneuvontapiste päätti vuonna 2007 kokeilla terveysneuvontatoimintaa 4
vuoroviikoin Äänekoskella ja Suolahdessa asiakkaiden tavoittamiseksi. Aikaisemmin terveysneuvontapiste oli avoinna vain Äänekoskella. Myös Laukaan ja Pieksämäen terveysneuvontapisteiden perustamisvaiheessa projektityöntekijä toimi konsultaatio- ja koulutusapuna. Keuruulla projektityöntekijä kävi esittelemässä terveysneuvontatoimintaa. Siellä he jatkoivat entiseen tapaan ruiskujen ja neulojen vaihtoa osana terveyskeskuksen ensiavun toimintaa. Varsinaista terveysneuvontapistettä Keuruulle ei perustettu. Keski- Suomen maakunnan ja Pieksämäen terveysneuvontapisteiden vastaavat työntekijät kokoontuivat säännöllisesti projektin alkuvaiheessa jakamaan kokemuksiaan toiminnasta. Projektityöntekijä toimi yhteistyön koordinoijana. Vuoden 2007 loppuun mennessä Jyväskylässä asiakkailla on ollut mahdollisuus terveysneuvontapalveluihin terveysneuvontapiste Visiitissä ja huumepäivystys Pointissa (18.9.2006 alkaen). 1.11.07 aloitettiin jalkautuneen terveysneuvonnan kokeilu Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa. Asiakkaiden kohtaamispaikat valikoituivat heille tehdyn kyselyn perusteella. Toiminnan tavoitteena on tavoittaa huumeidenkäyttäjiä, jotka ovat estyneet erilaisista syistä käyttämään terveysneuvontapiste Visiitin tai huumepäivystys Pointin palveluita. Vuonna 2007 Keski-Suomen maakunnassa toimivat terveysneuvontapisteet Jyväskylässä, Laukaassa, Äänekoskella ja Jämsässä. 2.3. Yhteistyöverkostojen luomisesta ja koulutuksista Projektin yhtenä tavoitteena oli kehittää malli, jossa jokaiselle ensimmäistä kertaa Jyväskylän Katulähetys ry:n ensisuojaan joutuneelle tehdään monipuolinen hoidon tarpeen arviointi ja tilannekartoitus niistä syistä miksi he ovat ensisuojaan päätyneet. Lisäksi pyrittiin tehostamaan niitä toimia, jotka ehkäisevät huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja motivoitiin nuoria asiakkaita matalankynnyksen terveysneuvontapalveluiden sekä tavoitteellisempien palveluiden piiriin mahdollisimman nopeasti. Jyväskylän kaupungin kotisairaanhoitaja oli projektin alkuvaiheessa kokopäiväisesti töissä Kankitien ensisuojassa. Hänen kanssaan rakennettiin mallia, jossa kiinnitettiin huomiota varsinkin nuorten huumeidenkäyttäjien syrjäytymisen ehkäisyyn. Uusista ensisuojaan tulleista huumeidenkäyttäjistä ohjaajina toimivat työntekijät informoivat sairaanhoitajaa ja hän kartoitti asiakkaan tilanteen tarvittaessa yhteistyössä jalkautuvan projektityöntekijän kanssa. 5
Jyväskylän terveyskeskuksessa oli vuonna 2004 meneillään TUUMA- projekti. Yhtenä projektin tavoitteena oli, että päihdeasiakkaat ohjautuvat lisääntyvässä määrin terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanotolle, jossa asiakkaan tilannetta voi tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Projektityöntekijä suunnitteli yhdessä Jyväskylän kaupungin terveydenedistämisyksikön kanssa päihdeasiakkaiden hoitomallia terveyskeskukseen asiakkaan eri muutosvaiheet huomioiden. TUUMA- projektiin kuuluville sairaanhoitajille järjestettiin projektin tiimoilta koulutusta keväällä 2004. Koulutuksen tarkoituksena oli miettiä, mitä asioita tulisi ottaa huomioon asiakaan hoitoa suunniteltaessa sekä luoda yhteistyöverkostoa Päihdepalvelusäätiön ja perusterveydenhuollon välille. Projektityöntekijä osallistui koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa järjestettiin vuonna 2005 koulutuksia, jossa projektityöntekijä oli mukana. Kohderyhmänä olivat hoitotyötä ammatikseen tekevät henkilöt, jotka työssään kohtaavat huumeiden ongelmakäyttäjiä. Aiheet olivat huumeita käyttävien terveysneuvontaan, kohtaamiseen ja hoitamiseen liittyviä. Koulutuksissa oli tavoitteena myös selkeyttää ja suunnitella asiakkaiden hoitopolkuja yhdessä eri hoitotahojen kanssa. Toukokuussa 2005 järjestettiin sairaanhoitopiirin organisoimana Keski-Suomen kunnille koulutustilaisuus huumeiden käyttöön liittyvien tartuntatautien torjumiseksi. A-klinikkasäätiö koordinoi tätä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa hanketta, jossa tavoitteena oli kertoa ja herättää keskustelua vuonna 2003 voimaan tulleesta tartuntatautiasetuksesta. Projektityöntekijä oli suunnittelemassa ja toteuttamassa koulutusta yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. 2.4. Palveluiden kehittyminen sairaanhoitajan työstä Matalankynnyksen palveluyksiköksi Projektin alkuvaiheessa pääpaino oli apteekkikyselyn toteutuksessa, terveysneuvontatyön suunnittelussa ja yhteistyöverkostojen luomisessa. Tammikuussa 2005 projektityöntekijä siirtyi kehittämisyksiköstä huumepoliklinikalle kehittämään liikkuvan päihdetyön ja konsultaatiotoiminnan hoitomallia. Projektin kehittymiselle ja toimintamallin vakiintumiselle oli olennaisen tärkeää, että työntekijä oli osana poliklinikkaa ja osallistui moni ammatillisiin tiimeihin. 6
Työnkuvan muuttuessa enenevässä määrin asiakastyöskentelyksi, tuli keväällä 2005 projektityöntekijän työpariksi puolipäiväinen alaikäisten hoidon tarpeen arviointimallia sekä katkaisu- ja vieroitushoitoa suunnitteleva ja hoitoa toteuttava sosiaalityöntekijä. Syksyllä 2005 perustettiin liikkuva päihdepalvelutiimi, johon kuuluivat matalankynnyksen ja liikkuvan päihdepalveluprojektin sairaanhoitaja, poliisiputkaan säilöön otettujen kehittämishankkeen sairaanhoitaja sekä alaikäisten hoidon tarpeen arviointimallia sekä katkaisu- ja vieroitushoitoa suunnitteleva ja hoitoa toteuttava sosiaalityöntekijä. Huumepoliklinikan perustehtäviin kuului tuolloin päivystystoiminta, avokuntoutus, rattiseurannat, opioidiriippuvaisten korvaus ja ylläpitohoito, liikkuva päihdepalvelutiimi sekä terveysneuvontatyö. Pian huomattiin, että huumepoliklinikan toiminta olisi kehittämisvaiheessa parempi jakaa matalankynnyksen palveluihin ja kuntoutuspalveluihin, jotta työntekijät pystyisivät paremmin keskittymään matalankynnyksen työn tai huumekuntoutuksen kehittämiseen. Erilaisissa kuntoutumisprosessin vaiheissa olevat asiakkaat tarvitsivat erilaisia hoitomuotoja ja käytäntöjä. Uuden palvelu- ja toimintakulttuurin vakiinnuttamiseksi käynnistettiin vuoden 2005 lopulla matalankynnyksen yksikön suunnittelu matalankynnyksen ja liikkuvan erityispalveluprojektin kokemusten perusteella. Keväällä 2006 Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön johtoryhmä päätti Pointin perustamisesta ja silloin asetettiin tavoitteeksi, että toiminta käynnistettäisiin syksyllä 2006. Toiminnan suunnittelemiseksi perustettiin työryhmä, johon siirrettiin liikkuvaa työtä tekevien projektien ja huumepäivystyksen työntekijät. Työryhmä laati kevään ja kesän aikana käynnistämissuunnitelman ja määritteli palvelurakenteet. Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointti perustettiin 18.9.2006. Pointin työryhmään liitettiin Matalankynnyksen ja liikkuvan erityispalvelun projektityöntekijät, huumepäivystyksen työntekijät, poliisiputkaan säilöön otettujen kehittämishankkeen sairaanhoitaja, alaikäisten palveluohjausta sekä katkaisu- ja vieroitushoitoa suunnitteleva ja hoitoa toteuttava projektityöntekijä sekä järjestöjen ja rikosseuraamusalan kuntoutusjatkumoprojektin työntekijä. Päihdepalvelusäätiön päihdepsykiatri konsultoi työryhmää tarvittaessa. Yhteinen toimintamuoto, liikkuvuus matalalla kynnyksellä joustavasti ja lähelle asiakasta, yhdistää työryhmän työntekijöitä. Toiminnan rakenteita ovat kerran viikossa pidettävä tiimipalaveri, jokaisena arkipäivänä kokoontuva asiakastiimi sekä suunnittelupäivät, joita oli vuonna 2007 kahdeksan. 7
Palveluita markkinoitiin kuntiin ja yhteistyökumppaneille sähköpostitse ja voimakkaasti verkostoitumalla. Pointin perustaminen, verkostoituminen ja liikkuvaa päihdepalvelua tuottavien projektien yhdistäminen toimintaan auttoi tuomaan jokaiselle hankkeelle yhteistoimintaa helpottavaa tukea toisista. Olennaista on, että jokainen tiimiin kuuluva eteni oman projektityön tavoitteiden suuntaisesti. Samalla projektien asiakkaat saivat kosketuspinnan päihdepalveluiden palvelu-, hoito- ja kuntoutumispolkuihin. Matalankynnyksen toiminnan ja projektien kautta asiakkaat ohjattiin vakiintuneiden päihdepalveluiden piiriin. Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin toiminta vakiintuu osaksi Päihdepalvelusäätiön toimintaa. Vaikka kokemukset toiminnasta ovat vielä lyhytaikaisia, nähdään nopeasti kasvaneista asiakaskäyntitilastoista, että toiminta ja palvelukulttuurimuutos on ollut tarpeellinen. 2.5. Vammaisten päihdepalvelukysely Projektissa selvitettiin vammaisten päihdepalvelujen tarvetta ja tyytyväisyyttä päihdepalveluihin kyselyllä, joka toteutettiin Jyväskylän Vammaisneuvoston ja Jyväskylän seudun Päihdepalvelusäätiön yhteistyöllä (katso liite 4). Selvitystä varten laadittiin kyselylomake, jossa oli 23 teemoittain ryhmiteltyä kysymystä. Kyselyn avulla haluttiin selvittää vammaisten tyytyväisyys tämänhetkisiin päihdepalveluihin sekä mitä palveluja vastaajat toivoivat. Tiedot koottiin helmikuun 2007 aikana Jyväskylän kaupungin vammaispalvelutoimiston kuljetuspalveluiden alle 61- vuotiailta käyttäjiltä. Kysely lähetettiin kaikkiaan 302 henkilölle, joista 105 vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi tuli siis 34,8 %. Jyväskylän ammattikorkeakoulun oppilaat kokosivat kyselyn vastaukset sekä analysoivat ja tulkitsivat kyselyn tuloksia tilastotieteen opettajansa johdolla ja esittivät seuraavia tuloksia, arvioita ja pohdintoja. Eniten vastaajilla oli liikuntavammoja. Näkövamma oli kymmenellä. Muu vamma oli kaikkiaan 23 vastaajalla ja vammoina oli mainittu mm. MS-tauti, epilepsia ja aivovamma. Vastaajien keski-ikä oli 46 vuotta. Suurin osa vastaajista (79,4 %) asuu omassa tai vuokra-asunnossa itsenäisesti. Loput asuvat vanhempien luona (6,9 %) ja palvelutalossa tai asuntolassa (10,8 %). Kotisairaanhoito tai kotipalvelu kävi vain 19 henkilön luona. 8
Kaavio 1 mukaan suurin osa oli päihteiden käytön takia käyttänyt terveyskeskuksen (34 %), A- poliklinikan (22 %) tai alkoholikuntoutuksen (16 %) palveluita. MItä palveluita olet käyttänyt päihteiden käytön takia? Psykiatrinen sairaala Keskussairaala Mielenterveystoimisto Alkoholivieroitus Alkoholikuntoutus A-poliklinikka Terveyskeskus 1 2 2 4 5 7 11 0 2 4 6 8 10 12 Vastaajilta kysyttiin: missä ja miten päihdepalvelut pitäisi tuottaa? Eniten kannatusta saivat terveyskeskus ja liikkuvan päihdepalvelun työntekijän kotikäynnit tai asumisyksikkö (23 %). Seuraavaksi eniten kannatusta sai päihdepalvelusäätiö (22 %). Vastaukset on esitetty taulukossa 1 ja kaaviossa 2. 1. terveyskeskuksessa: 30 kpl 2. liikkuvan päihdepalvelun työntekijöiden kotikäynneillä tai asumisyksikössä: 29 kpl 3. päihdepalvelusäätiössä: 28 kpl 4. kotipalvelun yhteydessä: 20 kpl 5. puhelimitse: 9 kpl 6. sähköpostilla: 7 kpl 7. muu: 5 kpl yhteensä: 128 kpl Taulukko 1 9
Miten ja missä päihdepalvelut pitäisi tuottaa? muu sähköpostilla puhelimitse kotipalvelun yhteydessä päihdepalvelusäätiö 0 % 10 % 20 % 30 % liikkuvan päihdepalvelun työntekijöiden kotikäynneillä tai asumisyksikössä terveyskeskus Kaavio 2 Moni vastaaja toivoi, että palvelut olisivat mahdollisimman lähellä vammaista. Palvelut tulisi tuottaa siellä, missä ne toimivat parhaiten ja apua tulisi olla saatavissa ajoissa.. Vastaajat pitivät suoraa ihmiskontaktia parempana kuin esimerkiksi puhelinta ja sähköpostia. Asiantunteva palvelu tulisi olla hyvin saatavissa ja sitä pitäisi olla mahdollista saada myös kotiin. Moni vastaaja kannatti kotipalvelua, sillä siinä nähdään päivittäinen tilanne, työntekijän olisi ehkä helpompi tulla vammaisen asiakkaan luokse ja näin vammaisen oma liikkuvuusrajoitus ei olisi esteenä palvelun saamiselle. Apua tulisi saada paikassa, jossa vammainen tuntee olonsa turvalliseksi eikä hänen tarvitse hävetä omaa ongelmaansa. Avun saaminen omassa kodissa tuntui vastaajien mielestä hyvältä paikalta saada apua päihdeongelmaan. Jyväskylän Vammaisneuvoston ja Päihdepalvelusäätiön tekemän kyselyn tulosten perusteella tämän tyyppisen kyselylle oli selkeä tarve olemassa. Tutkimukseen saaduista vastauksista käy ilmi, että aihe on ajankohtainen ja vastaajat haluavat ottaa kantaa asioihin. Lisäksi vastauslomakkeista voidaan todeta, että kyselyyn vastaamiseen oli käytetty aikaa ja vastaukset olivat huolellisia. Tämän tutkimuksen yhtenä tärkeimpänä havaintona onkin systemaattisen päihdepalvelukyselyjärjestelmän rakentaminen, jonka avulla voidaan havaita muutokset ja seurata trendikehitystä. Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että vammaisten hoitoon hakeutumista ja päihdepalvelujen käyttöä rajoittavat palvelujen saatavuus, asenteet ja tiedon puute. Myös eri vamma- 10
ryhmien kesken näyttäisi olevan eroa. Kyselyn pohjalta tehty raportti toi useita avoimia kysymyksiä ja jatkotarkastelun mahdollisuuksia päihdepalvelujen kehittämiselle. Raportista nousee kuva päihdepalvelujen marginaalisesta asemasta ja vammaisten paikassa marginaalin marginaalissa. 3. Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointti Pointti on matalan kynnyksen ja liikkuvan työn periaatteella toimiva avopalveluyksikkö. Yksikkö on tarkoitettu hoitoon kiinnittymättömille tai hoitoon hakeutuville huumeiden käyttäjille sekä vaikeasti hoitoon kiinnittyville muille päihdeongelmaisille. Matalankynnyksen toimintamuotoja ovat päivystyspalvelu, terveysneuvontapalvelu ja liikkuva päihdepalvelu. Päivystyspalvelu on tarkoitettu huumeiden käyttäjille. Päivystykseen voi hakeutua lähetteellä tai oma-aloitteisesti ilman ajanvarausta. Päivystyspalveluja ovat palvelu- ja hoidon tarpeen arviointi, hoitovaraukset, hoitoon saattaminen, korva-akupunktio, päihdetestaukset sekä huumeiden käyttäjien läheisten ohjaus ja neuvonta. Päivystysaika on arkisin klo 10.00-13.00. Sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän antamaa neuvontaa ja ohjausta annetaan arkipäivisin myös puhelimitse klo 08.00-15.00. Terveysneuvontapalvelu on tarkoitettu suonensisäisiä huumeita käyttäville henkilöille sekä heidän läheisilleen. Palvelun tavoitteena on vähentää huumeiden käyttöön liittyviä tartuntatautiriskejä. Asiakkaalla on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin, testauttaa C- hepatiitti- ja hiv- vasta-aineet, puhdistuttaa pieniä haavoja sekä saada tietoa ja ohjausta mm. terveydenhoitoon, tartuntatauteihin ja hoitopaikkoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi asiakas voi saada rokotesuojan A- ja B- hepatiittia vastaan. Terveysneuvontapalveluja on saatavilla päivystysaikaan arkisin klo 10.00 13.00. Liikkuva päihdepalvelu tuotetaan joustavasti jalkautuen lähelle asiakasta. Palvelut on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille sekä muille viranomaistahoille ensisijaisesti kunnissa, joissa ei ole päihdehuollon erityispalveluita tai tilanteessa, jossa asiakas on estynyt saapumaan päivystykseen. Liikkuva päihdepalvelu tarjoaa puhelinkonsultaatiota sekä konsultaatiokäyntejä, arvioi asiakkaan palvelun tai hoidon tarvetta sekä ohjaa asiakkaan 11
tarvittaessa palveluiden piiriin. Kohderyhmänä ovat erityisesti moniongelmaiset, hoitoihin kiinnittymättömät asiakkaat, yhdyskuntapalvelussa olevat, alle 18-vuotiaat hoidon tarpeen arviointia sekä katkaisu ja vieroitushoitoa tarvitsevat sekä poliisiputkaan säilöön otetut hoidon tarpeessa olevat asiakkaat. Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin työryhmään kuului projektin päättyessä 31.12.2007 neljä sairaanhoitajaa, kaksi sosiaalityöntekijää ja vastaanottohoitaja. Tarvittaessa konsultoidaan terveyskeskuslääkäreitä sekä Päihdepalvelusäätiön päihdelääkäriä. Pointissa tuotettiin strukturoitu hoidon tarpeen arviointimalli huumepäivystystyöhön ja otettiin käyttöön motivoivan haastattelun työmalli. Asiakkaat sitoutuivat hyvin käynteihinsä Pointin päivystyksessä ja huumevieroitusosastolle muodostui jono. Osa asiakkaista motivoitui avohoitokäynteihin. Heistä pienempi osa pystyi siirtymään raittiuteen tähtäävään jatkohoitoon huumekuntoutuspoliklinikalle. Suurempi osa käytti edelleen päihteitä, mutta he olivat halukkaita käymään harkintavaiheen keskusteluja avohoidossa. Jälkimmäisen ryhmän hoidon tarpeeseen vastaaminen osoittautui haasteelliseksi huumepäivystyksessä ja heidän hoidon tarpeeseensa pyritään kehittämään oma hoito-ohjelma. Huumekuntoutuspoliklinikalla aloitettiin huhtikuussa 2007 viiden käyntikerran kuntoutustarpeen arviointiohjelma. Nämä asiakkaat kuitenkin palautuivat kaikki matalan kynnyksen yksikköön. 3.1 Pointin palvelut 3.1.1 Asiakaspalvelut Palvelutarpeen arviointi perustuu asiakkaan kohtaamiseen matalalla kynnyksellä. Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaille, joilla ei sillä hetkellä ole edellytyksiä kiinnittyä tavoitteellisempiin hoitoihin. Tavoitteena tapaamisessa on laatia palveluarvio asiakkaan ilmaisemien tarpeiden perusteella, vastata tarpeisiin mahdollisuuksien mukaan sekä ohjata ja tukea asiakasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä eteenpäin. Hoidon tarpeen arviointi perustuu asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilan arviointiin sekä hänen päihdeongelmansa kartoittamiseen. Arvioinnissa selvitetään myös asiakkaan hoitomotivaatiota sekä valmiuksia hoitoon. Arviointi tehdään 1-5 tapaamisen aikana huomioiden asiakkaan kokonaistilanne. Arviointiin sisältyy tarvittaessa lääkärin tai psykiatrin 12
arvio. Hoidontarpeen arvioinneissa käytetään haastatteluiden tukena huumetestejä ja strukturoituja työvälineitä, kuten esim. HTA- lomaketta, EuroAdad- haastattelumallia sekä SDS-, AUDIT-, DAST-, ADS- ja BDI- kyselyitä sekä opiaattiriippuvaisille tarvittaessa Swosvieroitusoirekyselyä. Alaikäisten hoidon tarpeen arviointi Alle 18-vuotiaiden hoidon tarpeen arvioinnissa korostuu perhetilanteen ja viranomaisverkoston kartoittaminen ja terveysneuvonta. Alaikäisten päihdeongelman ja muun hoidon tarpeen arviointi sekä hoitoonohjaus toteutetaan lastensuojelulain perusteella yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja muiden viranomaisten kanssa. Jatkohoitoon ohjaus tehdään asiakkaan kanssa laaditun hoidontarpeen arvioinnin perusteella. Päivystysluonteisesti jatkohoitoon siirtyminen tapahtuu Pointin työntekijän saattamana. Verkostotapaaminen on usean eri viranomais- tai hoitotahon edustajien, asiakkaan, sekä Päihdepalvelusäätiön yhteinen neuvottelu. Verkostotapaamisiin osallistuu tilanteesta riippuen yksi, kaksi tai useampia päihdepalvelusäätiön työntekijöitä. Päihdetestit Päihdetesteillä tarkoitetaan alkometri-, huume- ja lääkeainemittauksia. Testejä tehdään hoidon tarpeen arvioinnin tai hoitotoimenpiteen osana. - alkometriin puhaltamisen jälkeen on välittömästi nähtävissä veren alkoholipitoisuus. - huume- ja lääkeainemittaukset otetaan asiakkaan henkilöllisyyden tarkastamisen jälkeen valvotusti virtsasta. Huumetestaukseen käytetään pääsääntöisesti ns. pikatestejä. Positiivisissa tapauksissa varmennustesti lähetetään Yhtyneiden laboratorioon aina, jos sillä on testattavalle juridisia seuraamuksia. C- hepatiitti ja Hiv- testit Asiakkaalle kirjoitetaan laboratoriolähete, jonka vastaukset tulevat palveluyksikköön. Vastaukset kerrotaan asiakkaalle henkilökohtaisesti. Positiivisesta tuloksesta tehdään tartuntatauti-ilmoitus. Raskaustesti otetaan asiakkaalta hoidon tarpeen arvioinnin tai hoitotoimenpiteen osana. 13
Korva-akupunktio on viiden pisteen hoitomenetelmä, jota voidaan käyttää apuna akuuttien vieroitusoireiden hoitoon ja tukemaan päihteettömyyttä. Akupunktiolla voidaan vähentää nukahtamis- ja univaikeuksia, levottomuus- ja ahdistusoireita sekä ehkäistä mielitekoja ja stressiä. Terveysneuvonta on huumeidenkäyttäjille suunnattua ohjausta veriteitse tarttuvista taudeista, sukupuolitaudeista sekä muista terveyteen liittyvistä asioista. Terveysneuvonnalla pyritään vaikuttamaan asiakkaan asenteisiin ja käyttäytymiseen lisäämällä tietoa riskikäyttäytymisestä. A- ja B- hepatiittirokotuksia annetaan riskiryhmille yleisen rokotusohjelman osana. Ruiskujen ja neulojen vaihtaminen Asiakkaan tuomat käytetyt ruiskut ja neulat vaihdetaan puhtaisiin. Neuloja ja ruiskuja vaihdetaan asiakkaan tuoma määrä. Jos asiakkaalla ei ole käytettyjä välineitä, annetaan viisi neulaa ja ruiskua mukaan. Puhtaiden ruiskujen ja neulojen mukana annetaan aina antiseptiset puhdistus- ja kuivat laput. Läheisten ohjaus ja neuvonta Asiakkaan läheisille tarjotaan mahdollisuus tukikäynteihin. Läheisten tukikäyntien avulla voidaan tukea vanhemmuutta ja antaa myös muille läheisille tietoa huumeiden käyttöön liittyvistä seikoista. 3.1.1.1 Asiakaspalvelutilastoja Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin eri palvelumuodot tavoittivat 18.9.2006-31.12.2006 yhteensä 194 eri asiakasta, joista 44 ( 23 % ) oli naisia ja 150 ( 77 % ) miehiä. 1.1.2007-31.12.2007 tavoitettiin yhteensä 581 eri asiakasta, joista 154 ( 27 % ) oli naisia ja 427 ( 73 % ) oli miehiä. Erilaisia suoritteita kertyi työryhmälle 18.9-31.12.2006 559. Vuoden 2007 aikana suoritemäärät ovat kasvaneet, 1.1. - 31.12.2007 asiakastapahtumia oli 2934, ka. 245 asiakastapahtumaa kuukaudessa. Vuoden 2007 aikana asiakkaat kävivät keskimäärin viisi kertaa Pointissa. Vuosina 2005-2007 jalkautuvaa päihdetyötä tehtiin usean pienen kunnan terveyskeskukseen, sosiaaliasemalle tai mielenterveystoimistoon. 14
Kaavio 3: Pointin toteutuneet asiakastapahtumat kuukausittain 18.9.2006-31.12.2007 350 300 277 309 274 281 293 250 200 150 137 172 168 215 222 221 227 207 219 189 100 82 50 0 syys 06 loka 06 marras 06 joulu 06 tammi 07 helmi 07 maalis 07 huhti 07 touko 07 kesä 07 heinä 07 elo 07 syys 07 loka 07 marras 07 joulu 07 Matalankynnyksen toiminnan yhdistäminen huumepäivystykseen, päivystysajan lisääminen kolmeen tuntiin päivittäin ja sen ajoittuminen myöhemmäksi lisäsi tavoitettua asiakasmäärää sekä paransi asiakkaiden kiinnittymistä hoitoon. Myös puhelinpäivystysaika lisääntyi klo 8.00-15.00 tapahtuvaksi. Suurin osa puheluista oli neuvontapuheluita, joiden tilastoiminen osoittautui liian haasteelliseksi kiireisessä päivystystyössä. Asiakaskirjamerkintöihin johtaneita konsultaatio- tai asiakaspuheluita kirjattiin vuonna 2007 yhteensä 617 kappaletta. Terveysneuvontapalvelut saatiin Pointin aloittamisen myötä jokaiselle arkipäivälle ja niitä käyttävien asiakkaiden määrä kasvoi vuoden 2006 loppuun mennessä kolmeentoista. Nämä asiakkaat palauttivat yhteensä 952 ja heille annettiin 966 ruiskua ja neulaa 36 eri käynnin aikana. Vuoden 2007 aikana terveysneuvontapalveluita haki lisääntyvä määrä Keski-Suomen seudun huumeidenkäyttäjiä. 1.1-31.12.2007 neuloja ja ruiskuja oli Pointissa vaihtanut puhtaisiin 73 eri asiakasta kahdeksasta eri kunnasta. Ruiskuja oli annettu 32 695 ja palautettu 32 633 kappaletta 282:n eri käynnin aikana. 3.1.2 Viranomaispalvelut Konsultaatio Puhelin- tai sähköpostikonsultaatio on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden sekä muiden viranomaistahojen tueksi päihteisiin liittyvissä asioissa. 15
Konsultaatiokäynti on tarkoitettu asiakkaan hoidon tai palvelun tarpeen arvioinnin tekemiseen yhdessä paikallisen työryhmän kanssa. Konsultaatiopalvelua annetaan myös huumeiden käyttöön ja huumehoitoihin liittyvissä asioissa. Päihdepalvelusäätiö ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä solmivat vuoden 2007 kesällä ostopalvelusopimuksen konsultaatiopalveluista. Sopimus koskee sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden tekemää päihdeongelmaisten hoidon tarpeen arviointi- ja konsultaatiopalveluita sekä Yleislääketieteen- ja psykiatrian erikoislääkärin (päihdelääketieteen erityispätevyys), tekemää konsultaatiopalvelua. Terveysneuvontapalveluiden järjestäminen ja kehittäminen Jyväskylässä ja ympäristökunnissa Tuetaan terveysneuvontatoimintaa suunnittelevaa kuntaa tarjoamalla konsultaatiota ja koulutusta. Huolehditaan maakunnassa olevien terveysneuvontapisteiden koordinoinnista ja kehitetään apteekkien ja maakunnan terveysneuvontapisteiden välistä yhteistyötä suunnittelemalla mm. yhtenäinen terveysneuvontamateriaali apteekkien päivystyspakkauksiin palveluiden vakiinnuttua. 3.1.2.1 Puhelinkonsultaatiopalveluiden tarkoitus Palvelu on tarkoitettu tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisille päihteisiin liittyvissä asioissa. Puhelinkonsultaatio voi johtaa asiakastapaamiseen ja palvelu- tai hoidontarpeen arviointiin. Konsultaatiota tarjoaa arkisin klo 8-15 Pointin moni ammatillinen työryhmä, johon kuuluu sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä sekä päihdelääketieteeseen, psykiatriaan ja yleislääketieteeseen erikoistunut lääkäri. Konsultaatioissa hyödynnetään Päihdepalvelusäätiön työntekijöiden erityisosaamista siten, että puhelu ohjataan tarvittaessa eri ammattiosaajille. Palvelun tavoitteena on tarjota erityisosaamista joustavasti ja vastata mahdollisimman nopeasti tarpeeseen. Puhelinyhteyden perusteella jalkaudutaan tarvittaessa asiakkaan luo esim. terveyskeskukseen, mielenterveystoimistoon, sosiaaliasemille tai keskussairaalaan suunnittelemaan hoitoa yhdessä hoitavan tahon kanssa. Puhelimitse ohjataan ja neuvotaan myös asiakkaita sekä heidän omaisiaan. Konsultaatiosoitot ovat käsitelleet pääosin huumeasiakkaan hoitoon liittyvää neuvontaa ja ohjausta siitä, miten asiakas ohjautuu hoitojärjestelmässä eteenpäin. Asiakkaiden suorat yhteydenotot on ohjattu huumepäivystyspuhelimeen 16
4. Johtopäätöksiä Projektin alussa toteutettu apteekkikysely sekä Keski-Suomen C-hepatiittitilastot antoivat viitteitä terveysneuvontatoiminnan kehittämistarpeille Jyväskylän kaupungin ja maakunnan alueella. Terveysneuvontatyön kehittämistä auttoi joulukuussa 2003 voimaan tullut tartuntatautiasetus, joka velvoitti kuntia järjestämään terveysneuvontapalveluita huumeidenkäyttäjille. Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän C- hepatiittitilastot sekä ruiskujen ja neulojen myyntimäärät kertoivat, että alueella asui suonensisäisesti huumeita käyttäviä. Vuonna 2007 kaikissa yllä mainituissa kunnissa oli ruiskujen ja neulojen vaihtotoimintaa. Marraskuussa 2007 aloitettiin kokeiluna liikkuva terveysneuvontapalvelu Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskuntaan. Liikkuvalla terveysneuvontapalvelulla on tavoitteena etsivän työn periaatteella saada kontakti mahdollisimman moneen huumeiden käyttäjään. Jalkautunut toiminta madaltaa entisestään kynnystä hakeutua palveluihin. Projektin kokemusten perusteella iso osa suonensisäisesti huumeita käyttävistä ei hakeudu kiinteisiin terveysneuvontapisteisiin. Ensimmäiset kokemukset uudesta palvelusta ovat olleet myönteisiä. Terveysneuvonta-auton toiminnan suunnittelussa kuullaan asiakkailta tulevaa palautetta. Apteekkien asema ruiskujen ja neulojen myynnissä tulee säilymään merkittävänä, vaikka uusia terveysneuvontapisteitä perustettaisiin. Terveysneuvontapisteiden aukioloajat ovat rajalliset ja osa huumeidenkäyttäjistä asioi mielellään vain apteekeissa. Yhteistyö apteekkien ja terveysneuvontapisteiden välillä on merkittävä ja välttämätöntä. Apteekeista asiakkaille annettavat kirjalliset ohjeet, esim. Keski-Suomen maakunnan alueella olevista terveysneuvontapisteistä parantavat oletuksemme mukaan asiakkaiden hakeutumista terveysneuvontapalveluihin. Projektin loppuvaiheessa Jyväskylän terveysneuvontapiste Visiitin aukioloihin ja toimintaan on tullut muutoksia ja myös Äänekosken Visiitti kokeilee terveysneuvontatoimintaa vuoroviikoin Äänekoskella ja Suolahdessa tavoittaakseen asiakkaita entistä paremmin. Toiminnan vakiinnuttua toimitetaan apteekkeihin yhtenäiset ohjeet ja maakunnan alueella toimivien terveysneuvontapisteiden yhteystiedot. Projektin toimintaan vaikutti vuonna 2005 keskustelu ns. perustyön ja projektityön suhteesta Päihdepalvelusäätiön sisällä. Uuden toimintamuodon ja mallin sisään ajaminen toimivaan organisaatioon ei ollut helppo prosessi. Hankkeen kokemusten pohjalta tehtiin merkittäviä rakenteellisia muutoksia palvelujen järjestämistavassa. 17
Matalankynnyksen ja liikkuvan päihdepalvelun kehittämisprojektin kautta siirrettiin päihdetyön erityispalveluja alueille, joille niitä ei ole aiemmin ollut saatavilla. Toisaalta kohderyhmänä ovat myös asiakasryhmät, jotka eivät ole pystyneet sitoutumaan tähän mennessä vahvasti kiinteisiin paikkoihin ja aikatauluihin sidottuihin toimintamuotoihin. Uudet toimintamallit ovat toisaalta mahdollisuus, mutta samalla ne ovat haaste, uhka vanhoille toimintakäytännöille. Kun luodaan uusia malleja, muokataan samalla myös vanhoja rakenteita, käytäntöjä ja työnkuvia. Tämä synnytti jännitteitä perinteisten rakenteiden ja uusien toimintamallien ja samalla työntekijöiden välille. Projekti vaikutti olennaisesti Matalan kynnyksen yksikön syntyyn. Yksikön saavuttamat tulokset ovat jo alkuvaiheessa huomattavia. Se on nopeasti tavoittanut suuren määrän huumeiden käyttäjiä. Yksikön perustamisen jälkeen yhteistyö huumevieroitusosaston kanssa muodostui tiiviiksi ja hyvin toimivaksi. Pointin tekemän hoidon tarpeen arvioinnin perusteella valitaan Pointissa asiakkaat huumevieroitusosastolle, jonne muodostuikin nopeasti jono. Lokakuusta 2006 lähtien kahdeksan paikkaisen huumevieroitusosaston jonossa on ollut yleensä 5-10 asiakasta. Huumevieroitukseen jonottavat asiakkaat saavat matalan kynnyksen yksiköstä avohoidollista tukea ja huumevieroitus toteutuu lähes kaikkien kohdalla. Hoitopolku vieroitushoitoon toimii. Suurin osa Pointin asiakkaista on päihteiden aktiivikäyttäjiä, jotka eivät halua huumevieroitukseen, mutta he ovat halukkaita käymään harkintavaiheen keskusteluja avohoidossa. Tämän ryhmän hoidon tarpeeseen vastaaminen on johtanut Pointin huumepäivystyksessä asiakasruuhkaan, koska toinen avohoitoyksikkö, huumekuntoutuspoliklinikka, toimii raittiustavoitteisesti. Hankkeen vaikutuksesta Päihdepalvelusäätiön hoitokäytännöt sekä palveluvalikko on arvioitu matalamman kynnyksen hoitomallin näkökulmasta. Johtopäätös on, että koko hoitoketju on paremmin nivottava matalan kynnyksen toimintaan. Muuten on vaarana, että matalan kynnyksen yksikkö jää erilliseksi saarekkeeksi ja muu palvelujärjestelmä jatkaa toimintaansa erilliseen malliin, kuten RAY:n rahoittaman huumeiden vastaisen työn ja matalan kynnyksen palveluiden merkitys raportissa todetaan (Kaakinen, Törmä, Huotari, Inkeroinen 2003). Muutosprosessi jatkuu siis projektin päättymisen jälkeenkin ja vuoden 2008 alusta lähtien Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin tehtäväksi lisättiin myös alkoholiasiakkaiden päivystystoiminta. Projektin myötä matalan kynnyksen palveluista on tullut Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön vakiintunutta toimintaa. Matalan kynnyksen hoitomallin juurruttaminen koko säätiön palveluvalik- 18
koon jatkuu tulevina vuosina kehittämällä matalan kynnyksen yksikön, vieroitusosastojen sekä päihdekuntoutuksen yhteistyötä. Prosessin välineitä ovat hallinnolliset, rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset. Tavoitteena on erilaisia asiakkaita tukevien toimintojen kehittäminen, jotka mahdollistavat asiakkaille joustavasti kuntoutumisprosessin eri vaiheissa tukevan palveluvalikon. Tämä edellyttää yksiköiden yhdistämistä tai tiivistä yhteistyötä matalampiportaisten hoitomallien luomiseksi sekä koko säätiön päihdetyön tekemistä matalammalla kynnyksellä. Tämän projektin osalla juurruttaminen järjestön omaan toimintaan näyttää onnistuneen; hankkeessa kehitetyt palvelut ovat siirtyneet kiinteäksi osaksi Päihdepalvelusäätiön palveluvalikkoa. Asiakkaiden kannalta voidaan arvioida, että palveluiden saatavuus on parantunut ja hoitoon tulokynnys on madaltunut. Viranomaisten kannalta on arvioitavissa, että päihdetyön toteuttaminen liikkuvalla tavalla on parantanut konsultointimahdollisuuksia. Sairaanhoitopiiri ja Päihdepalvelusäätiö tekivät konsultaatiopalveluista ostopalvelusopimuksen kesällä 2007. Lisäksi puhelinkonsultointimahdollisuudet ovat parantuneet. Tästä hyvänä esimerkkinä on puhelinkonsultaatioiden määrällinen kasvu vuodesta 2006 vuoteen 2007 223 prosentilla. Yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa on entisestään tiivistetty. Hankkeessa kehitettyjen käytänteiden ja työmuotojen levittämistä on jatkettu aktiivisella, monipuolisella tiedottamisella. Tästä esimerkkejä ovat omien tiedotteiden jatkuva kehittäminen ja yhteistyö Radio Jyväskylän kanssa, jolle toivotaan edelleen jatkoa. Projektin loppuraportti liitetään Päihdepalvelusäätiön internet sivuille ja hankkeessa käytettyjen työmallien soveltamista muualla tullaan tukemaan. Projektin vaikutusten selvittämiseksi on tärkeätä, että siitä voidaan tehdä vielä toimintakäytäntöjen juurtuessa arviointia. Toimintamallien leviämisen osalta on pyydetty niitä soveltavia olemaan yhteydessä Päihdepalvelusäätiöön. Tämän ja projektin vaikutusten näkymisestä Päihdepalvelusäätiön omassa toiminnassa tullaan tekemään jatkossa selvitys. Aihetta tarjotaan opinnäytetyöksi. 5. Lopuksi Projektin ensimmäinen toimintavuosi painottui työn suunnitteluun ja yhteistyöverkostojen luomiseen. Terveysneuvontatoiminnan tarpeen kartoitus maakunnan alueella antoi pohjan jatkotyöskentelylle. Apteekkikysely synnytti myös paljon ajatuksia terveysneuvontatoiminnan 19
kehittämistarpeista. Pääpaino vuonna 2005 oli konsultaatiotoiminnan ja jalkautuvan työmallin kehittämisessä. Tammikuussa 2005 projektityöntekijä siirtyi kehittämisyksiköstä huumepoliklinikalle kehittämään liikkuvan päihdetyön hoitomallia. Arvioitiin, että projektin kehittymiselle on olennaisen tärkeää, että työntekijä on osana poliklinikkaa. Vuonna 2006 perustettiin Pointti. Liikkuvaa päihdepalvelua on tarkoitus toteuttaa ensisijaisesti niissä kunnissa, jossa päihdehuollon palveluja ei ole saatavilla. Asiakastapaamisiin saattaa olla matkaa yli 200 kilometriä, jolloin työntekijän päivä menee yhden asiakkaan tilanteen selvittämiseen. Jotta kunnat käyttäisivät palveluita, laskutettiin niitä projektin aikana vain asiakaskäyntiin vievän hinnan verran. Matkakustannukset menivät projektirahoituksesta. Projektin kokemusten perusteella kunnat, jossa työntekijät toimivat yksin, olivat tyytyväisiä palveluun. Asiakkaiden hoidon suunnittelu yhdessä ja hoitoon ohjaaminen saattaen vahvisti myös asiakkaan hoitoon sitoutumista ja toi turvallisuuden tunteen. Projektin kokemusten perusteella liikkuva päihdetyö ja asiakkaille tasapuolisten hoidon tarpeen arviointipalveluiden toteuttaminen koko Keski-Suomen alueella ei ole mahdollista ilman erillistä rahoitusratkaisua. Pelkät palveluiden suoritehinnat eivät kata liikkuvan päihdetyön toimintakuluja. Kuuluuko tasa-arvoisten hoidon tarpeen arviointimahdollisuuksien tarjoaminen ja rahoitus asiakkaille asuinpaikkakunnasta riippumatta kuntien vai raha-automaattiyhdistyksen järjestämisvastuulle jää selvitettäväksi. Ilman muuta on selvää, että hoitopalveluiden järjestämisvastuu on kunnilla, mutta kuuluuko valtiolle esim. raha-automaattiyhdistyksen kautta oma osuutensa tasa-arvoisten hoitomahdollisuuksien edellytysten luomisesta syrjäseuduille, jonne erityispalvelut eivät muuten yllä? 20
LIITE 1: Kysely Keski-Suomen maakunnan apteekkeihin kesällä 2004 Projektin alussa (kesäkuu 2004) tehtiin kysely Keski-Suomen maakunnan apteekkeihin. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää paljonko apteekit myyvät vuodessa ruiskuja ja neuloja huumeidenkäyttäjille ja kenen vastuulla tulisi olla käyttövälineiden hävitys. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää - montako ruiskua ja neulaa apteekit myyvät vuodessa ja monenko niistä he arvioivat menevän huumeidenkäyttäjille - ottavatko apteekit vastaan käytettyjä ruiskuja ja neuloja sekä kenen vastuulla tulisi olla käyttövälineiden hävitys - millaisia toiveita apteekkien ja terveysneuvontapisteiden väliselle yhteistyölle Kysely lähetettiin 38 eri apteekkiin Keski-Suomen alueelle kesäkuussa 2004. Apteekeista 21 (55 %) vastasi kyselyyn. Jyväskylän alueen apteekit osallistuivat 100 % kyselyyn (sis.10 apteekkia). Ruiskujen ja neulojen myyntikäytännöt apteekeissa 95 % (N 20) apteekeista myy ruiskuja ja neuloja kaikille asiakkaille ja 5 % (N 1) vastanneista myy muille, mutta ei tunnistettavissa oleville piikkihuumeiden käyttäjille. Jyväskylän apteekit myyvät ruiskuja ja neuloja vuodessa lähes yhtä paljon kuin Jyväskylän terveysneuvontapiste Visiitti vaihtaa vuodessa 21
Taulukko 1: Apteekkien myymät ruiskut ja neulat ajalla 1.6.2003 31.5.2004 arviolta myyty vuodessa: huumeiden käyttöön: ruiskua neulaa ruiskua neulaa Hoviapteekki 2350 2400 565 565 Kuokkala 1750 2700 1300 1500 Säynätsalo 200 700 85 85 1.apteekki 1004 1004 1004 1004 Jyväsapteekki 2100 2100 2100 2100 Uusi apteekki Yo/kauppakatu 6000 6000 6000 6000 Keljon apteekki 2100 2100 2100 2100 Yo/puistokatu 560 470 470 470 Seppälän apteekki 1750 2655 2655 yhteensä 17814 20129 13624 16479 Muurame* Korpilahti 100 300 15 45 Jämsä 170 170 170 170 Keuruu 480 529 100 100 Jämsänkoski 80 45 40 40 yhteensä 830 1044 325 355 Saarijärvi 245 245 100 100 Konnevesi Viitasaari Äänekoski* 480 480 430 430 Suolahti* 168 168 168 168 yhteensä 893 893 698 698 Hankasalmi 165 165 165 165 Laukaa* 800 600 500 500 Uurainen 200 200 6 6 Palokka 2174 1975 2000 1700 Vaajakoski 892 892 892 892 yhteensä 4066 3667 3398 3098 Keski-Suomen maakunnan alueella myytiin ruiskuhuumeita käyttäville asiakkaille 18 045 ruiskua ja 20 630 neulaa 1.6.2003-31.5.2004 välisenä aikana. Laukaan, Muuramen, Äänekosken ja Suolahden apteekeilta kysyttiin puhelimitse ruiskujen ja neulojen myyntimääriä. Muilta osin he eivät osallistuneet kyselyyn. Yllä olevaan taulukkoon, taulukko 1, nämä apteekit ovat merkitty tähdellä (*). Konneveden, Viitasaaren, Muuramen, Seppälän ja Uuden apteekin myytyjen välineiden määriä ei ole kirjattu yllä olevaan taulukkoon siksi, että apteekki joko ei myy ruiskuja ja neuloja tunnistamilleen piikkihuumeiden käyttäjille, tietoja ei ole saatavissa tai ko. kohtaan ei ole vastattu. 22
Kaavio 1. Suonensisäisesti huumeita käyttävien asiakkaiden asiointi apteekeissa Montako asiakasta käy apteekissa kysymässä ruiskuja ja neuloja suonensisäiseen käyttöön liittyen (%) yli 5 asiakasta/viikko kork. 5 asiakasta/viikko yksi asiakas/ viikko yksi asiakas /kk muutama henkilö/vuosi ei yhtään 0 5 10 15 20 25 30 35 Ainoastaan Jyväskylän apteekeissa asioi yli viisi suonensisäisiä huumeita käyttävää asiakasta viikossa. Korkeintaan viisi asiakasta viikossa asioi Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan apteekeissa. Pienemmissä kunnissa asiakkaita käy harvemmin. Ruiskujen ja neulojen vastaanottokäytännöt apteekeissa Apteekeista 40 % otti vastaan käytettyjä ruiskuja ja neuloja (N 8). Näistä apteekeista neljä sijaitsi Jyväskylässä. Käytettyjen ruiskujen ja neulojen vastaanottaminen järjestyi apteekeissa pääasiassa siten, että asiakas toi ne lasi-/ muovipurkissa apteekkiin ja sieltä käytetyt välineet menivät keräilyastiaan. Apteekeista 12 % oli valmis harkitsemaan ruiskujen ja neulojen vastaanottoa apteekeissa, 70 % ei ollut valmis harkitsemaan ja 18 % vastanneista ei osannut sanoa. Kaavio 2: Pistämällä huumeita käyttävien terveysneuvonta apteekeissa: Millaista neuvontaa apteekeista annetaan piikkihuumeita käyttäville ( % ) hoitopaikoista terveysneuvontapisteistä tartuntatautien ehkäisystä turvallisemmasta pistämisestä ruiskujen ja neulojen hävittämisestä muuta tietoa 0 10 20 30 40 50 60 23
Apteekeista 67 % antoi neuvontaa/ tietoa piikkihuumeita käyttäville. Asiakkaille jaettu tieto/neuvonta oli suullista (6 %), kirjallista (88 %) tai sekä suullista että kirjallista (6 %). Muu tieto sisälsi tiedotuksen Visiitin perustiedoista, palveluista, perussäännöistä ja aukioloajoista. Vastanneista apteekeista 48 % oli terveysneuvontapiste omalla paikkakunnalla. 36 % (N4) mielestä terveysneuvontapisteet eivät ole aiheuttaneet muutoksia välineiden myyntiin. 19 % (N2) vastaajista oli sitä mieltä, että terveysneuvontapisteet ovat vähentäneet välineiden myyntiä apteekeista. Syitä siihen, miksi muutoksia myynnin vähenemiseen ei ole ollut, haettiin käyttäjien lisääntyneestä määrästä sekä terveysneuvontapisteen liian lyhyestä aukioloajasta. Lisäksi terveysneuvontapisteen sijainti koettiin olevan liian kaukana Jyväskylän keskustasta. Kaavio3. Terveysneuvontapisteiden avaamisen vaikutukset apteekkien ruiskujen ja neulojen myyntiin. Millaisia muutoksia terveysneuvontapisteet ovat aiheuttaneet apteekkien neulojen ja ruiskujen myynnissä ( % ) ei muutoksia lisännyt välineiden myyntiä vähentänyt välineiden myyntiä en osaa sanoa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Vastanneiden mielestä terveysneuvontapisteiden (100 %) ja terveysasemien tulisi järjestää puhtaiden ruiskujen ja neulojen saatavuus. Apteekkiverkoston vastuusta järjestää käyttövälineiden saatavuus jakoi mielipiteitä. 50 % mielestä apteekkien tulisi järjestää käyttövälineiden saatavuus ja 45 % oli järjestämistä vastaan. Tärkeäksi kuitenkin koettiin, että puhtaita ruiskuja ja neuloja on saatavilla. 24
Kaavio 4: Puhtaiden neulojen ja ruiskujen vaihdon järjestämisestä Kenen tulisi järjestää puhtaiden ruiskujen ja neulojen saatavuus ( % ) Apteekkiverkosto Terveyskeskukset Terveysneuvontapisteet Automaattijakelu kyllä ei ei kantaa Liikkuvat yksiköt Ei pitäisi lainkaan järjestää 0 20 40 60 80 100 120 Kyselyn perusteella käytettyjen ruiskujen ja neulojen vastaanotto tulisi tapahtua terveysneuvontapisteissä (100 %) tai keräilypönttöjä hyödyntäen. Apteekkiverkosto ei ollut halukas vastaanottamaan käytettyjä välineitä (80 %). Kaavio 5: Käytettyjen ruiskujen ja neulojen vastaanoton järjestämisestä Miten käytettyjen välineiden vastaanotto tulisi järjestää ( % ) Apteekkiverkosto Terveyskeskukset Terveysneuvontapisteet Keräyspöntöt kyllä ei ei kantaa Liikkuvat yksiköt Eri tahojen yhteistyönä 0 20 40 60 80 100 120 Kysyttäessä apteekkien toiveita terveysneuvonnan ja apteekkien väliselle yhteistyölle esille nousi seuraavanlaisia tarpeita: - tietoa terveysneuvontapisteen toiminnasta ja koulutusta huumetilanteesta, huumeidenkäyttäjän kohtaamisesta ja huumeiden vaikutuksista - tietoa hoitoon ohjautumisesta - apteekkien väliset käytännöt yhtenäisemmiksi, Keski-Suomen hoito- ja neuvontapaikkojen yhteystiedot ja käytännöt apteekkiin sekä asiakkaalle annettavaan kirjalliseen tiedotteeseen 25
- terveysneuvontapisteen aukioloajat pidemmiksi, terveysneuvontapiste auki joka päivä - enemmän yhteistyötä terveydenhuollon ja apteekkien välillä Tuloksista esille nousseet ajatukset ja kehittämisehdotukset Kyselyyn vastanneet apteekit huolehtivat kiitettävästi ruiskujen ja neulojen myynnistä. Apteekeilla on myytävänä päivystyspakkauksia, jotka sisältävät ruiskujen ja neulojen lisäksi puhdistuslappuja, tietoa terveysneuvontapisteistä, tartuntataudeista tai käyttövälineiden turvallisesta hävittämisestä. Yhtenäiset käytännöt apteekkien kesken ja asiakkaille annettavat kirjalliset ohjeet, esim. Keski-Suomen maakunnan alueella olevista terveysneuvontapisteistä parantaisi asiakkaiden hakeutumista palvelujen piiriin. Apteekkien asema ruiskujen ja neulojen myynnissä tulee jatkossakin olemaan merkittävä, vaikka terveysneuvontapisteitä perustetaankin lisää. Terveysneuvontapisteiden aukioloajat ovat rajalliset ja osa huumeidenkäyttäjistä asioi mielellään vain apteekeissa. Jyväskylän apteekit myyvät ruiskuja ja neuloja lähes yhtä paljon, kun mitä Jyväskylän terveysneuvontapiste Visiitti vaihtaa vuodessa. Ruiskujen ja neulojen myyntimäärät ovat suuria myös Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Äänekosken apteekeissa. Näissä kunnissa on myös uusia C- hepatiittitartuntoja eniten (C-hepatiittitartunnoista 99 % suonensisäisen huumeidenkäytön kautta). Lisäksi C-hepatiittitartuntoja oli muita kuntia enemmän Keuruulla, Suolahdessa ja Jämsässä. Näissä kunnissa apteekkien käyttövälineiden myyntimäärät huumeiden käyttäjille eivät kuitenkaan ole kovin suuria. Tämä voi kertoa siitä, että suonensisäisiä huumeita käyttävät henkilöt käyttävät samoja välineitä useaan kertaan ja lainaavat ruiskuja ja neuloja myös toisilleen. Tällöin myös riski sairastua veriteitse tarttuviin tauteihin kasvaa. Pienempien kuntien huumeidenkäyttäjät saattavat myös ostaa käyttövälineensä esim. Jyväskylästä. Apteekeista ei kuitenkaan voi ostaa suuria määriä käyttövälineitä kerrallaan, joten pitkät asiointimatkat vaikuttavat siihen, että puhtaita välineitä ei aina ole saatavilla. Terveysneuvontapisteiden perustaminen myös pienempiin kuntiin, esimerkiksi terveysasemien yhteyteen, vähentää asiakkaiden riskikäyttäytymistä ja mahdollistaa kiinnittymisen kuntouttavampiin hoitoihin. Terveysneuvontapisteissä asiakkaalla on mahdollisuus rokotuksiin ja tartuntatautitesteihin ohjauksen lisäksi ja siellä voi asioida anonyyminä asuinkunnasta riippumatta. Näitä asioita ei voi hoitaa apteekista käsin ja usealla huumeita käyttävällä asiakkaalla on korkea kynnys kertoa huumeiden käytöstään terveysasemalla omalla nimellä asioidessaan. 26
Käytettyjen välineiden hävittämisestä Jyväskylässä vastaa tällä hetkellä muutaman apteekin lisäksi terveysneuvontapisteet ja Päihdepalvelusäätiön huumepoliklinikka. Jyväskylän terveysneuvontapisteeseen palautuu käytettyjä välineitä noin puolet siitä määrästä, mitä Visiitissä annetaan ja Jyväskylän apteekit myyvät vuodessa. Käytettyjen välineiden asianmukaiseen hävittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Tapahtuuko se sitten terveysneuvontapisteiden, apteekkien ja terveyskeskusten yhteistyönä, asiakkaiden tehostetulla ohjaamisella vai sijoittamalla keräilypönttöjä taajamiin? Mitä helpommaksi ruiskujen ja neulojen hävittäminen asiakkaalle tehdään, niin sitä tehokkaammin käytetyt välineet tulevat asianmukaisesti hävitettyä. Terveysneuvontapisteitä on tällä hetkellä sekä Jämsässä, Laukaassa että Jyväskylässä avoinna vain kerran viikossa, joten eri tahojen yhteistyötä asian eteenpäin viemiseksi tarvitaan. 27
LIITE 2: Terveysneuvontapiste Visiitin tilastot Terveysneuvontapiste Visiitti on tarkoitettu suonensisäisiä huumeita käyttäville henkilöille ja heidän läheisilleen. Terveysneuvontapisteen tavoitteena on pyrkiä vähentämään veriteitse leviävien tautien tartuntariskiä, madaltaa kynnystä hakeutua hoitoon ja luoda luottamuksellinen suhde huumeita käyttäviin henkilöihin. Terveysneuvontapiste Visiitti aloitti toimintansa Jyväskylässä toukokuussa vuonna 2000. Visiitti on avoinna kerran viikossa muutaman tunnin ajan. Lisäksi marraskuusta -07 alkaen on kokeiltu jalkautuvaa terveysneuvontapalvelua Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnassa. Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointin perustamisen (18.9.2006) jälkeen huumeiden käyttäjillä on ollut mahdollisuus terveysneuvontaan joka arkipäivä. Visiitin asiakkaista valtaosa käy myös Pointissa, jossa on mahdollisuus arvioida heidän hoidon tarvettaan tarkemmin. Näin hoitopolku tavoitteellisempiin hoitoihin on tullut sujuvammaksi. Pointin työntekijät työskentelevät myös Visiitissä, minkä on todettu madaltavan asiakkaiden kynnystä hoitoon hakeutumiseen. Visiitin ja Pointin erona mainittakoon, että Visiitissä asiakkaat asioivat anonyymeinä ja Pointissa asiakas asioi omalla nimellään. Palveluvalikoima Asiakkaille annetaan terveysneuvontaa veriteitse tarttuvista taudeista, sukupuolitaudeista sekä muista terveydellisistä riskeistä. Asiakasta ohjataan riskikäyttäytymisen vähentämiseen ja lopettamiseen liittyvissä asioissa, katsotaan ihon ja verisuonien kuntoa, hoidetaan pieniä haavoja ja tulehtuneita suonia. Asiakas saa tietoa myös terveyteen liittyvistä asioista, päihteistä ja hoitopaikoista sekä ohjausta ja neuvontaa hoitoon hakeutumiseen. Asiakkaalla on mahdollisuus vaihtaa käytetyt injektiovälineet puhtaisiin. Neuloja ja ruiskuja vaihdetaan asiakkaan tuoma määrä. Jos asiakkaalla ei ole vaihtaa käytettyjä välineitä, annetaan viisi neulaa ja ruiskua mukaan. Tämän lisäksi asiakas saa mukaansa klikkikuppeja, kondomeja, antiseptisiä puhdistuslappuja ja kuivia lappuja, joilla painaa pistokohtaa pistämisen jälkeen. Asiakkaalla on mahdollisuus A- ja B- hepatiittirokotuksiin ja tarvittaessa kirjoitetaan laboratoriolähete Hiv- ja B- sekä C- hepatiittitesteihin. 28