Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia

Transkriptio

1 Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia - Kristian Wahlbeck THL Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Länsi-Suomen mielenterveyskysely seuraa tutkimuksen keinoin mielenterveyden sekä mielenterveysja päihdepalvelujen käytön kehitystä neljässä sairaanhoitopiirissä Länsi-Suomessa kolmen vuoden välein. Kysely käynnistettiin vuonna -hankkeen aloitteesta, ja sen rahoittaa neljä länsisuomalaista sairaanhoitopiiriä: Etelä-n sairaanhoitopiiri, Keski-n erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Vaasan sairaanhoitopiiri ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Kyselyn otos on yli 15-vuotiasta henkilöä. Vastausprosentti on vuosina, ja ollut 55 %, 52 % ja 46 %. Kyselyn toteuttaa THL:n Vaasan toimipiste ja vastaavana tutkijana toimii tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck. Tähän esitteeseen on koottu muutamia keskeisiä havaintoja mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisen tueksi. Tässä esitettyjen tulosten valossa pohjalaisten tyytyväisyys saamaansa hoitoon on kasvanut, mikä saattaa viitata palveluiden laadun parantumiseen. Toisaalta väestö palvelunkäyttö on enenevässä määrin suuntautunut erikoispalveluihin, ja perusterveydenhuollon osuuden vahvistaminen näyttää olevan pohjalaisten sairaanhoitopiirien kehittämishaaste, Tulosten tulkinnassa on syytä pitää mielessä että vain noin puolet kyselyn saaneista palautti vastauksensa. On tiedossa että henkilöt joilla on vakavia mielenterveyden ongelmia vastaavat muuta väestöä heikommin lomakekyselyihin, joten he ovat aliedustettuina vastaajien joukossa. Ei kuitenkaan ole syytä olettaa, että tämä kato oleellisesti vaikuttaisi aikasarja- tai aluevertailuihin. Tämän takia raporttia lukiessa kannattaa kiinnittää enemmän huomiota alue- tai aikavertaluihin kuin varsinaisiin prosenttilukuihin. Lisätietoja kyselystä ja sen tuloksista:

2 1. Terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien takia 10% 8% 6% 4% 2% 0% Vuonna 8,8 % yli 15-vuotiaista oli käyttänyt terveyspalveluja mielenterveysongelmien takia kuluneen 12 kuukauden aikana. Mielenterveyden häiriöiden häpeäleiman takia moni kuntalainen välttää hakemasta apua terveyspalveluista, ja suuri osa mielenterveysongelmista kärsivistä jää vaille tehokasta hoitoa. Kaikissa sairaanhoitopiireissä näyttää ajanjaksolla - terveydenhuollon saatavuus mielenterveysongelmissa huonontuneen. Luvuissa on mukana sekä julkisen perusterveydenhuollon (sis. oppilasterveydenhuollon ja työterveyshuollon) ja erikoissairaanhoidon sekä yksityisten terveydenhuoltopalveluiden käyttö, mukaan lukien myös sairaalahoidon käyttö. Nykytiedon valossa mielenterveyspalveluiden tarpeessa ei ole tapahtunut vähenemistä joka selittäisi terveyspalveluiden vähentyneen käytön. Kyselyssä todettu kehitys haastaa kuntia järjestämään matalan kynnyksen palveluita jotka kohtaavat apua tarvitsevat kuntalaiset heidän omilla ehdoillaan..

3 2. Terveyskeskuspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien takia 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Vuonna 3,5 % vastanneista ilmoitti käyneensä terveyskeskuksessa mielenterveysongelmien takia kuluneen vuoden aikana. Vuonna vain 2,6 % ilmoitti käyttäneensä terveyskeskuksen palveluita mielenterveysongelmien takia. -hankkeen kolmessa sairaanhoitopiirissä vähennys on ollut verrokkialuetta suurempi. Kansallisen Mieli-suunnitelma painottaa peruspalvelujen roolia mielenterveystyössä. Tämä on välttämätöntä mielenterveys- ja päihdeongelmien yleisyyden ja niiden kansanterveydellisen merkityksen takia. Terveyskeskuksissa mielenterveysongelmien takia käyneiden osuus väestöstä on pudonnut kaikissa sairaanhoitopiireissä seuranta-aikana. Kehitys voi kuvastaa väestön heikentynyttä luottamusta terveyskeskuksiin yleensä, mutta se voi myös kuvastaa uskomusta että nimenomaan mielenterveysongelmiin ei saa riittävästi apua terveyskeskuksista. Tulos antaa aihetta edelleen vahvistaa terveyskeskusten roolia mielenterveystyössä, ja kertoo myös tarpeesta tiedottaa väestölle terveyskeskusten roolista osana väestön mielenterveyspalveluita.

4 3. Perusterveydenhuollon käyttö mielenterveysongelmien takia Terveyskeskusten lisäksi myös työterveyshuolto ja kouluterveydenhuolto tarjoavat perustason palveluja mielenterveysongelmissa. Lakisääteisten perusterveydenhuollon palvelujen yhteenlaskettu käyttö mielenterveysongelmien takia väheni vuodesta vuoteen noin 22 prosenttia. Vuonna noin 6,3 % tutkimusalueen väestöstä oli käyttänyt perusterveydenhuollon palveluja mielenterveysongelmiinsa, vuonna enää 4,8 % oli käyttänyt perusterveydenhuollon palveluja. Lasku johtuu ennen kaikkea terveyskeskusten käytön vähenemisestä. Tätä kompensoivaa vastaavaa kasvua työterveyshuollon tai oppilasterveydenhuollon käytössä ei seurannassa ilmennyt. Väestökyselyn luvut vahvistavat THL.n valtakunnallisia tilastoja perusterveydenhuollon mielenterveyskäynneistä. Mielenterveyssyistä tehtävien käyntien määrä perusterveydenhuollossa ei ole tilastotietojenkaan valossa Suomessa kasvanut vuoden jälkeen. THL:n tilastojen mukaan perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien määrä ovat myös kaikissa tutkimukseen osallistuneissa sairaanhoitopiireissä alle maan keskitason. Työterveyshuollon rooli on suurempi kuin terveyskeskusten Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. On huolestuttavaa, että näiden lukujen valossa lakisääteisen perusterveydenhuollon rooli mielenterveysongelmien hoidossa näyttä pienentyvän. Kehitys saattaa varsinkin työterveyshuollon ulkopuolella olevien kohdalla johtaa siihen että mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen peruspalveluissa vaarantuu ja lisätä mielenterveyden eriarvoisuutta eri väestöryhmien välillä.

5 Taulukko 1:Yli 15-vuotiaan väestön perusterveydenhuollon käyttö 12 kuukauden aikana mielenterveysongelmien takia sairaanhoitopiireittäin Etelä- (n=1084) Keski- (n=539) Vaasa (n=1142) yht. (n=2765) Varsinais- Suomi (n=2739) (n=5504) Terveyskeskus 3,6 % 4,1 % 3,4 % 3,6 % 3,4 % 3,5 % Työterveyshuolto 1,5 % 3,0 % 3,6 % 2,6 % 2,8 % 2,7 % Oppilasterveydenhuolto 0,5 % 1,1 % 0,2 % 0,5 % 1,2 % 0,8 % perusterveydenhuolto 4,9 % 6,9 % 6,7 % 6,0 % 6,5 % 6,3 % Terveyskeskus 2,6 % 3,1 % 2,6 % 2,7 % 2,8 % 2,8 % Työterveyshuolto 1,7 % 1,7 % 2,3 % 2,0 % 1,9 % 2,0 % Oppilasterveydenhuolto 0,8 % 0,4 % 0,3 % 0,5 % 0,7 % 0,6 % perusterveydenhuolto 5,0 % 4,8 % 5,0 % 4,9 % 5,1 % 5,0 % Terveyskeskus 2,8 % 2,0 % 1,7 % 2,2 % 2,9 % 2,6 % Työterveyshuolto 2,0 % 4,9 % 3,0 % 2,3 % 2,0 % 2,1 % Oppilasterveydenhuolto 0,1 % 1,0 % 0,4 % 0,4 % 0,7 % 0,6 % perusterveydenhuolto 4,6 % 3,9 % 4,9 % 4,6 % 5,1 % 4,8 %

6 4. Yksityisten avopalveluiden käyttö mielenterveysongelmien takia Kyselyssä selvitettiin yksityisten palveluiden (lääkärit, psykologit, jne) käyttö mielenterveysongelmien takia viimeisen 12 kuukauden aikana. Myös yksityisten palveluiden käytössä trendi on laskeva. Vuonna 3,9 % vastaajista ilmoitti käyneensä lääkärin tai psykologin yksityisvastaanotolla, kun vuonna vastaava luku oli 2,3 %. 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Yksityisten palveluiden käyttö on selvästi yleisempää Varsinais-Suomessa kuin kolmen pohjalaissairaanhoitopiirin alueella. Ero kuvastanee tarjonnassa olevia eroja, mutta osoittanee myös että kysynnän luoma paine pohjalaisalueilla suuntautuu julkisiin palveluihin. Kuvio kertoo myös että Kelan sairaanhoitokorvauksen kautta kanavoituva resursointi jakaantuu maantieteellisesti epätasaarvoisesti. Kela tukee varsinaissuomalaisten mielenterveysperusteista palvelukäyttöä enemmän kuin pohjalaisten.

7 6,0 % 5. Erikoistuneiden avopalveluiden käyttö 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Erikoislääkäritasoisella avohoidolla tarkoitetaan tässä mielenterveystoimistoa tai psykiatrian poliklinikkaa, joita ilmoitti käyttäneensä kuluneen vuoden aikana 3,5 % vastaajista vuonna ja 3,1 % vuonna. Varsinais-Suomessa yhä harvempi näyttää käyttävän erityistason avopalveluja. Vastaavaa trendiä ei ole havaittavissa pohjalaisissa sairaanhoitopiirissä, varsinkaan Vaasan sairaanhoitopiirissä, jossa trendi on nouseva: yhä useampi sairaanhoitopiirin alueella asuva on käyttänyt erikoistuneita mielenterveysavopalveluja. Väestön tasolla näyttää pohjalaisissa sairaanhoitopiireissä tapahtuneen valumista peruspalveluiden käytöstä erikoispalveluiden käyttöön mielenterveysongelmien takia. Taustalla voi olla terveyskeskusten toimintaan liittyviä vaikeuksia ja väestön halu turvautua erikoistuneisiin palveluihin. Mielenterveyden häiriöiden yleisyyden takia erikoispalveluihin liian voimakkaasti nojautuva palvelujärjestelmä ei pysty palvelemaan kaikkia mielenterveyspalveluja tarvitsevia. Pohjalaisten sairaanhoitopiirien palvelujärjestelmän kestävä kehitys näyttää kyselymme valossa edellyttävän edelleen lisääntyvää panostusta perusterveydenhuollon mielenterveystoiminnan kehittämiseen.

8 6. Asiakastyytyväisyys 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % Melko paljon apua Erittäin paljon apua 0,0 % Etelä- Keski- Vaasa yht. Varsinais- Suomi Mielenterveysongelmien takia terveyspalveluja käyttäneiden kokemus hoidosta kartoitettiin kysymällä oliko annetusta hoidosta apua vastaajalle. Keskimäärin puolet vastaajista koki hoidostaan olleen erittäin tai melko paljon apua. lla yhä useampi koki saaneensa ainakin melko paljon apua. Tarkastelujakson lopussa (v. ) 54 % terveyspalveluita mielenterveysongelmien käyttäneistä pohjalaisista koki saaneensa erittäin tai melko paljon apua. Kehitys Varsinais-Suomen alueella ei ollut yhteä suotuisa, alueella 48 % mielenterveysongelmien takia terveyspalveluita käyttäneistä koki saaneensa apua. Asiakastyytyväisyys viittaa siihen että terveyspalveluiden sisällöllinen kehittäminen on ollut onnistunutta pohjalaisten sairaanhoitopiirien alueella. Tämä saattaa olla alueella toteutettujen laajojen kehittämishankkeiden ansiota. Tyytyväisimmät asiakkaat löytyvät Keski-lta, mutta on hyvä pitää mielessä että alueen vastuuväestön pienuuden takia luvut ovat muiden piirien lukuja alttiimpia satunnaisvaihtelulle.