Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Transkriptio

1 Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen

2 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tapahtuvasta päihde-ehtoisesta asioinnista lasten päivähoitoa lukuun ottamatta Toistaiseksi päihdepalvelujärjestelmää koskevaa tietoa ei ole muulla tavoin kattavasti saatavilla Päihdetapauslaskentoja on tehty neljän vuoden välein vuodesta 1987 lähtien. Päihde-ehtoisella asioinnilla tarkoitetaan tilanteita, joissa ainakin yksi seuraavista kriteereistä täyttyy: 1. asiakas on päihteiden ongelmakäyttäjä 2. asiakas hakee apua päihtyneenä 3. asiakas hakee apua päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan (esim. tapaturma) vuoksi

3 Päihdetapauslaskenta kertoo päihteiden ongelmakäyttäjistä Asiakas on päihteiden ongelmakäyttäjä (85%) Asiakas hakee apua päihtyneenä (5%) Asiakas hakee apua päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan vuoksi (3%) Päihdetapauslaskenta ei tavoita suurta alkoholin riskikäyttäjien joukkoa

4 Lähes päihde-ehtoista asiointia laskentavuorokauden aikana Vuonna 2011 kirjattiin laskentavuorokauden aikana päihde-ehtoista asiointia Tämä on suurin piirtein saman verran kuin vuosina 2007 (12 070) ja 2003 (10 953) Päihde-ehtoiset asioinnit asumispalveluissa, päihdehuollon erityispalveluissa, sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa 2011 (%) 32 % 19 % 17 % 32 % Asumispalvelut Päihdehuollon erityispalvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto

5 Päihde-ehtoinen asiointi terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, päihdehuollon erityispalveluissa, asumispalveluissa ja muissa palveluissa 2003, 2007, 2011 (n) Terveydenhuolto Sosiaalipalvelut Päihdehuollon erityispalvelut Asumispalvelut Muut palvelut Asiointien määrä lisääntynyt terveydenhuollossa. Asiointimäärät sosiaalipalveluissa lähes muuttumattomat. Sosiaalitoimistojen päihde-ehtoiset asioinnit vähentyneet. Päihdehuollon erityispalveluiden asioinnit laskussa. Päihde-ehtoinen asiakkuus asumispalveluissa lisääntynyt. Erityisen paljon kasvua ollut ikääntyneiden asumispalveluissa, joissa päihde-ehtoinen asiointi reilusti tuplaantunut vuoteen 2007 verrattuna Asiointien lukumäärä Kristiina Kuussaari 5

6 Päihde-ehtoinen asiointi terveydenhuollossa 2003, 2007 ja 2011 (n) Terveyskeskus, avohoito Terveyskeskus, vuodeosasto Terveyskeskus, kotisairaanhoito Terveyskeskus, yhdistetyt päihde-ja Psykiatrian poliklinikka Psykiatrinen sairaala Yleissairaala, poliklinikka Yleissairaala, osasto Yksityinen lääkäriasema Yksityinen sairaala Asiointien lukumäärä Päihde-ehtoiset asioinnit lisääntyneet etenkin terveyskeskusten avohoidossa Myös tk:n vuodeosastoilla enemmän päihdeasiakkuuksia kuin aikaisemmin Psykiatrisissa sairaaloissa hieman enemmän päihdeehtoisia asiointeja kuin vuonna 2007 Uusi palvelutyyppi: terveyskeskusten yhdistetyt päihde- ja mielenterveyspalvelut

7 Päihde-ehtoinen asiointi päihdehuollon erityispalveluissa 2003, 2007 ja 2011 (n) A-klinikka Nuorisoasema Kuntoutuslaitos Katkaisuhoitoasema Päiväkeskus Huumeiden käyttäjien terveysneuvontapiste Ensisuoja Selviämisasema Päihdehuollon erityispalveluissa reilut 10 prosenttia vähemmän asiointeja kuin vuonna 2007 Päihde-ehtoisten asiointien määrät laskeneet kaikissa muissa palveluissa paitsi katkaisuhoidossa ja huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteissä Eniten asiointeja a-klinikoilla Kuntoutuslaitosten asiointimäärät selvässä laskussa Päiväkeskusten asiointimäärät vuoden 2003 tasolle Asiointien lukumäärä

8 Päihde-ehtoinen asiointi asumispalveluissa 2003, 2007 ja 2011 (n) Päihdehuollon asumispalveluyksikkö Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Vanhainkoti /vanhusten asumispalveluyksikkö Asumispalveluja tarkasteltiin ensimmäistä kertaa omana kokonaisuutenaan Asumispalvelujen kirjo on lisääntynyt ja päihde-ehtoisia asiakkuuksia nykyään myös muissa kuin ainoastaan päihteiden käyttäjille tarkoitetuissa asumispalveluissa Muut asumispalvelut Asiointien lukumäärä Päihde-ehtoiset asiakkuudet lisääntyneet ikääntyneiden asumispalveluissa

9 Asiakkaiden taustatietoja Lukumäärä Naisia 26 % 28 % 28 % Parisuhteessa 20 % 22 % 20 % Ansiotyössä 11 % 12 % 8 % Työttömiä 37 % 33 % 36 % Eläkeläisiä 39 % 42 % 43 % Asuntolassa 9 % 7 % 5 % Vailla asuntoa 9 % 8 % 8 % Keski-ikä 44v 47v 47v Kuussaari & Ronkainen 9

10 Johtopäätökset (1) 1. Lähes päihteiden käyttöön liittyvää asiointia laskentavuorokauden aikana Päihdeasiakkaat käyttävät paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita On tärkeä huolehtia siitä, että päihdeasiakkaat saavat palvelujärjestelmästä tarvitsemansa avun 2. Päihdeasiakkaiden määrä on kasvanut erityisesti terveyskeskusten avopalveluissa Terveyskeskuksissa otetaan aikaisempaa enemmän vastuuta myös päihdeasiakkaiden hoitamisesta (mm. päihdehoitajia terveyskeskuksiin). Tämä kehitys on linjassa päihde- ja mielenterveyssuunnitelman (2009) kanssa, jossa korostettiin päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä peruspalveluissa

11 Johtopäätökset (2) 3. Päihdehuollon erityispalveluiden asiointimäärät laskussa Päihdehuollon erityispalveluissa noin 10 prosenttia vähemmän asiakkaita kuin edellisessä laskennassa Terveyskeskusten aikaisempaa aktiivisempi ote esim. päihdeongelmien varhaisvaiheen tunnistamisessa saattaa vähentää päihdehuollon erityispalveluiden käyttöä Päihdehuollon erityispalveluiden käytön väheneminen on kuitenkin huolestuttavaa, jos se merkitsee vaikeasti päihdeongelmaisten hoidon ja kuntoutukseen pääsyn heikkenemistä Pitkäaikaiseen laitoskuntoutukseen pääsy näyttää vaikeutuneen ja asiakkaita ohjataan enemmän lyhytaikaiseen katkaisuhoitoon tai asumispalveluihin -> kaikille päihdeongelmaisille nämä palvelut eivät kuitenkaan ole riittäviä. Suomessa alkoholin riskikulutusrajat ylittävää alkoholinkäyttäjää -> tulisi huolehtia siitä, että myös kuntouttavia palveluita on riittävästi tarjolla