AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Puhelin: Telefax: Puhelin: Telefax:

Transkriptio

1 PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN Täyttöpäivämäärä YKSIKÖN PERUSTIEDOT Yksikön tiedot Nimi: Matalankynnyksen palveluyksikkö Pointti Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Keskussairaalantie 20 B Jyväskylä Puhelin: Telefax: Sähköposti: Internet: etunimi.sukunimi@sovatek.fi Palvelumuoto Polikliininen palvelu Tuettu asuminen Suonensisäisesti huumeita käyttävien terveysneuvonta Päiväkeskus Omistaja / ylläpitäjä Nimi: SOVATEK-SÄÄTIÖ Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Keskussairaalantie 20 B Jyväskylä Puhelin: Telefax: Sähköposti: Internet: etunimi.sukunimi@sovatek.fi Vastuuhenkilö Nimi: Aimo Hiltunen Virkanimike: Ammatillinen perus- ja erityiskoulutus: (esim. johtamisen erityisammattitutkinto jne.) osastonhoitaja Sairaanhoitaja(sisätauti-kirurginen sairaanhoito) 1998, psykiatrinen sairaanhoito 1999, Huumetyön erikoistumisopinnot 30 op 2002 amk, sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen erikoistumisopinnot 60 op 2006 amk, strateginen henkilöstöjohtaminen täydennyskoulutus 8 op 2008 amk Lääninhallituksen toimilupa (yksityiset hoitoyksiköt) Päihdealan työkokemus (vuosina) 8 Muu sosiaali- tai terveysalan työkokemus 10 (vuosina): 2003/2010 YKSIKÖN TARJOAMAT PALVELUT Toiminta-ajatus Pointti on matalan kynnyksen ja liikkuvan työn periaatteella toimiva avopalveluyksikkö. Yksikkö on tarkoitettu hoitoon kiinnittymättömille tai hoitoon hakeutuville päihteidenkäyttäjille sekä vaikeasti hoitoon kiinnittyville muille päihdeongelmaisille.

2 Tarjottavat palvelut Kohderyhmät (ikärajat) Pointin palvelumuotoina ovat päivystys- ja terveysneuvontapalvelut sekä liikkuva päihdetyö. Yksikössä käytetään strukturoitua hoidon tarpeen arviointimallia ja motivoivan haastattelun työmallia. Päivystyspalvelu. Päivystykseen voi hakeutua lähetteellä tai oma-aloitteisesti ilman ajanvarausta. Päivystyspalveluja ovat palvelu- ja hoidon tarpeen arviointi, hoitovaraukset, hoitoon saattaminen, korva-akupunktio, päihdetestaukset osana hoidon tarpeen arviointia sekä huumeiden käyttäjien läheisten ohjaus ja neuvonta. Terveysneuvontapalvelu. Palvelun tavoitteena on vähentää huumeiden käyttöön liittyviä tartuntatautiriskejä. Asiakkaalla on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin, testauttaa C- hepatiitti- ja hiv- vasta-aineet, puhdistuttaa pieniä haavoja sekä saada tietoa ja ohjausta mm. terveydenhoitoon, tartuntatauteihin ja hoitopaikkoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi asiakas voi saada rokotesuojan A- ja B- hepatiittia vastaan. Liikkuva päihdepalvelu on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille sekä muille viranomaistahoille ensisijaisesti kunnissa, joissa ei ole päihdehuollon erityispalveluita tai tilanteessa, jossa asiakas on estynyt saapumaan päivystykseen. Liikkuva päihdepalvelu tarjoaa puhelinkonsultaatiota sekä konsultaatiokäyntejä, arvioi asiakkaan palvelun tai hoidon tarvetta sekä ohjaa asiakkaan tarvittaessa palveluiden piiriin. Palveluita tuotetaan joustavasti jalkautuen lähelle asiakasta. Alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden väärinkäyttäjät sekä peliongelmaiset ja heidän läheisensä. (ei ikärajaa) Terveysneuvontapalvelu on tarkoitettu suonensisäisiä huumeita käyttäville henkilöille sekä heidän läheisilleen. (ei ikärajaa) Aukioloajat Jyväskylässä päivystys- ja terveysneuvonta-aika on arkisin klo Sairaanhoitajan tai sosionomin antamaa neuvontaa ja ohjausta annetaan arkipäivisin myös ma-to puhelimitse klo ja pe klo Liikkuva päihdepalvelu toimii arkisin klo Muuramessa on terveyskeskuksen tiloissa päivystys keskiviikkoisin ja torstaisin klo , jonka jälkeen on ajanvaraus- ja ryhmätoimintaa klo asti. Vuosittainen asiakas- ja käyntimäärä Toteutumattomat hoitokäynnit Jyväskylässä asiakasta ja käyntiä vuodessa ja Muuramessa käyntiä vuodessa Asiakkaan hoitotilanteesta riippuen otetaan yhteyttä, jos asiakas jättää tulematta vastaanotolle. Palvelukielet suomi ruotsi muu(t) mi(t)kä:englanti, venäjä ja tanska onko mahdollista saada tulkkipalveluja kyllä missä kielissä: ei Muut tukipalvelut Asiakkaita ohjataan vertaisryhmiin. Säätiön tiloissa kokoontuu AA-ryhmä ja NAryhmä. Asiakkaiden läheisille tarjotaan tukikäyntejä sekä ohjataan vertaisryhmiin. Vankilasta vapautuvia ohjataan Kris vertaistukitoimintaan. Asiakkaita ohjataan A- kiltaan,raskaana olevien naisten tukiryhmään, Katulähetyksen perheryhmään. PALVELUUN/HOITOON HAKEUTUMINEN Palveluun/hoitoon hakeutumiskäytännöt Jonotuskäytännöt Päihtyneiden palvelu Päivystykseen voi hakeutua lähetteellä tai oma-aloitteisesti ilman ajanvarausta ilman aiempia hoitokontakteja. Terveysneuvontaan hakeudutaan oma-aloitteisesti. Liikkuva päihdepalvelu edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon toimijan tai muun viranomaisen yhteydenoton. Jyväskylän kanssa on ostopalvelusopimukset. Muuramella on ostopalvelusopimus avohoitoon. Muiden kuntien asukkaat tarvitsevat maksusitoumuksen. Päivystykseen pääsee päivystysaikana. Jonoja tai jonotusaikoja ei ole. Asiakas saa palvelua päihtyneenä. PALVELUN/HOIDON SUUNNITTELU Palvelun/hoidon tarpeen arviointi Päivystysasiakkaille sekä liikkuvan päihdepalvelun asiakkaille tehdään aina kirjallinen palvelun tai hoidon tarpeen arvio yhden tai useamman käynnin perusteella. Arviointiin osallistuu moniammatillinen työryhmä ja tarvittaessa sitä jatketaan

3 päihdepalvelusäätiön huumevieroitusosastolla. Tilannekartoitus Palvelu-/hoitosuunnitelma Sairaanhoitajat ja sosionomi tekevät kirjallisen asiakkaiden elämäntilanteen ja päihteidenkäytön ensikartoituksen. Mittareina käytetään Audit, SDS, EuroAdad, DAST, BDI, SIWA-B, ADS. Tarvittaessa konsultoidaan psykiatria ja päihdelääkäriä. Pointti toimii aina yhteistyössä lastensuojelun kanssa ja palvelut ovat osa lastensuojelun tukitoimia. Lastensuojeluilmoitukset tehdään alueen lastensuojelutyöntekijälle suullisesti tai kirjallisesti. Hoitosuunnitelma laaditaan asiakkaan kanssa moniammatillista työryhmää hyödyntäen sekä tarvittaessa verkostokokouksessa, johon kutsutaan asiakkaan kanssa sovitut läheiset sekä viranomaiset. Jokaisella päivystyskäynnillä tai liikkuvan palvelun käynnillä sovitaan hoidon jatkosta. Asiakkaat ohjataan ja tarvittaessa saatetaan jatkohoitoon. Hoidon tavoitteet ja sen kesto suunnitellaan asiakkaan kanssa ja muut mahdolliset hoidot, kuntoutus ja erityistarpeet otetaan huomioon hoidon tarvetta ja jatkohoitopaikkaa arvioitaessa. Hoitosuunnitelman toteutumista arvioidaan ja tarkistetaan asiakkaan jatkohoitopaikassa, asumispalvelussa tai muualla järjestetyissä verkostokokouksissa sekä asiakkaan hakeutuessa jälleen päivystykseen tai liikkuvan päihdepalvelun asiakkaaksi. PALVELUN/HOIDON TOTEUTTAMINEN Ydinosaaminen ja Hoito-ohjelma Yksilöhoito Ryhmähoito Yhteisöhoito Perhehoito ja -terapia Lääkehoito Muu(t) menetelmä(t) Neuvonta- ja ohjauspalvelut Sosiaalinen verkosto ja tuki Asiakkaiden kohtaaminen matalalla kynnyksellä. Päihdepäivystys, terveysneuvonta, konsultaatiopalvelut. Hoidon tarpeen arviointi ja jatkohoitoon ohjaus. Palvelutarpeen arviointi. Strukturoitu hoidon tarpeen arviointi. Motivoiva haastattelu ja ratkaisukeskeiset menetelmät. Akupunktiohoito. Akupunktiohoito ryhmässä joka arkipäivä. Pariskuntia otetaan vastaanotolle hoidon tarpeen arviointiin yhdessä ja erikseen. Lasten asemaan päihdeperheissä kiinnitetään erityistä huomiota. Päivystyksessä toteutetaan alkoholivieroitushoitoa tarvitsevien asiakkaiden lääkehoitoa alkoholivieroituslääkkeillä. Muu lääkehoito on terveyskeskuksissa tai muissa hoitopaikoissa. Sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän antamaa neuvontaa ja ohjausta annetaan asiakkaille ja heidän läheisilleen sekä viranomaisille ja sosiaali- ja terveysalan toimijoille arkipäivisin myös puhelimitse ma - ti klo ja pe Myöskin liikkuva päihdepalvelu antaa sosiaali- ja terveysalan toimijoille, viranomaisille sekä asiakkaille ohjausta ja neuvontaa puhelimitse ja jalkautuen. Lääkärit voivat konsultoida päihdepalvelusäätiön päihdelääkäriä ja psykiatria puhelimitse. Asiakkaalla on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin, testauttaa C- hepatiitti- ja hiv- vasta-aineet, puhdistuttaa pieniä haavoja sekä saada tietoa ja ohjausta mm. terveydenhoitoon, tartuntatauteihin ja hoitopaikkoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi asiakas voi saada rokotesuojan A- ja B- hepatiittia vastaan. Huumeiden käyttäjien läheisille annetaan ohjausta ja neuvonta heidän tarpeidensa mukaisesti. Mobiilivinkkipalveluista saa tietoa mm. Pointin terveysneuvontapalveluista. Asiakkaan sosiaalinen verkosto kartoitetaan päivystyskäynneillä tai liikkuvan päihdepalvelun käynneillä tapahtuvassa hoidon tarpeen arvioinnissa. Pointin verkostotapaaminen on asiakkaan sekä hänen läheistensä, usean eri viranomais- tai hoitotahon edustajien, sekä Päihdepalvelusäätiön yhteinen neuvottelu. Verkostotapaamisiin osallistuu tilanteesta riippuen yksi, kaksi tai useampia päihdepalvelusäätiön työntekijöitä. Konsultaatiokäyntejä tehdään Keski-Suomessa. Yhdessä paikallisen työryhmän ja asiakkaan kanssa tehdään palvelun ja hoidon tarpeen arvio sekä jatkohoitosuunnitelma. Asiakkaan läheisille tarjotaan mahdollisuus tukikäynteihin ja pariskuntia tavataan

4 Lääkäripalvelut Päihdeseulat ja päihtymyksen toteaminen Yksikön säännöt myös yhdessä. Asiakkaan niin halutessa voi saattaja osallistua hoidon tarpeen arviointiin. Päihdelääkäri ja psykiatri vastaanottaa asiakkaan tarvittaessa ja antaa konsultaatiota muulle henkilökunnalle. Kaikilta asiakkailta, joille tehdään hoidon tarpeen arvio päivystyksessä, otetaan huumeseula valvotusti sekä puhallutetaan alkometrillä. Pointissa käytetään huumepikaseuloja jotka lähetetään tarvittaessa varmennukseen Yhtyneisiin laboratorioihin. Lastensuojelutapauksissa lähetetään aina positiiviset pikaseulat varmennukseen. Pointin säännöt: 1.Ketään ei nimitellä, uhkailla eikä pahoinpidellä 2.Mitään ei rikota eikä tuhota 3.Päihteitä ei hallussapidetä, myydä tai käytetä palvelukeskuksessa tai sen lähiympäristössä 4.Rikkoessasi jotain näistä säännöistä joudut poistumaan palvelukeskuksesta ilman palveluja. Tarvittaessa asiasta ilmoitetaan poliisiviranomaisille. 5.Työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi käytämme myös vartijapalvelua. Säännöt ovat odotustilan seinällä. Työntekijät muistuttavat asiakkaita säännöistä tarpeen mukaan. JATKOHOITO Hoidon päättäminen Jatkohoitoon ohjaaminen Hoidon yhteenveto Hoito päättyy kun palvelun tai hoidon tarpeen arviointi on tehty ja asiakas siirtyy jatkohoitoon. Jatkohoitoon siirrytään lähetteellä ohjattuna tai saatettuna tehdyn hoidon tarpeen arvion mukaisesti. Jatkohoito kytkeytyy aina asiakkaan muuhun mahdolliseen kuntoutukseen. Asiakkaan halutessa vieroitushoitoon se tapahtuu pääsääntöisesti säätiön vieroitushoito-osastoilla. Vieroitus- tai muun laitoshoidon jälkeen asiakas voi siirtyä suunnitellusti Päihdekuntoutusyksikköön tai hakeutua Pointin päivystykseen. Hoidon tarpeen arvointi tehdään aina kirjallisesti ja se on sisällöltään hoitoyhteenveto, joka toimitetaan aina jatkohoitopaikkaan ja annetaan asiakkaalle itselleen hänen niin halutessa. HENKILÖKUNTA Henkilökunta Henkilökunnan vaihtuvuus Rekrytoinnin tulevaisuuden suunnitelmat Opiskelijoiden ja sijaisten käyttö Resursointi työvuoroissa Henkilökunnan jäsenten nimi, virkanimike ja ammatillinen perus- ja erityiskoulutus, päihdealan työkokemus sekä muu sosiaali- tai terveydenhuollon työkokemus (vastataan erillisellä liitteellä, liite 1) henkilökunnan lukumäärä henkilötyövuodet sosiaalialan tai käyttäytymistieteiden koulutuksen 1 työntekijä / työvuodet 5 saaneet terveydenhuollon koulutuksen saaneet 6 työntekijää / työvuodet 98 muu hoitohenkilökunta tukipalveluhenkilökunta (muut kuin hoitohenkilökunta) henkilöstö yhteensä 7 työntekijää / työvuosia 103 yksikön paikkaluku Vuoden sisällä henkilökunnasta on vaihtunut neljä seitsemästä. Uusista kaksi työskenteli aikaisemmin säätiön muissa yksiköissä. Yksikkö on opiskelijoiden käytännön harjoittelu- ja opiskelupaikka. Lomakaudeksi rekrytoidaan sijaisia. Työ tehdään virka-aikana. Päivystyksessä työskentelee kerralla 2-5 työntekijää. Yksin ei työskennellä.

5 Henkilöstön käynnissä oleva menetelmäkoulutus Yksikön koulutussuunnitelma Täydennyskoulutus HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA HYVINVOINTI Koko henkilöstö koulutetaan Nada viiden pisteen korva-akupunktiokoulutukseen. Peliriippuvuuskoulutus -Pelissä prosessikoulutus 1 sairaanhoitaja Koulutussuunnitelma 2010 Koko henkilöstö saa Nadan viiden pisteen korva-akupunktiokoulutukseen. Pelissä prosessikoulutus 1 sairaanhoitaja. Terveysneuvontapäivät syksyllä, Päihdesosiaalityönpäivät, päihdepäivät,keski-suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämiskoulutus Palon torjunta-, ensiapu- sekä väkivallan hallintataitoja täydennetään 2 vuoden välein. Työnohjaus Työryhmän ryhmätyönohjaus on 9 kertaa vuodessa. Esimiehen työnohjaus on 8 kertaa vuodessa. Työnohjaajat ovat ulkopuolisia. Case tyyppinen koko säätiön työnohjaus 3 kertaa kevään 2010 aikana. Konsultointi Säätiön sisällä on mahdollisuus konsultoida eri yksikössä toimivaa sairaanhoitaja/työnohjaajaa sekä päihdelääkäriä joka on myös psykiatri. Kehityskeskustelu Työterveyshuolto Työsuojelu Yksikön esimies käy kehityskeskusteluja työntekijöiden kanssa kerran vuodessa. Sen lisäksi työryhmä arvioi tarkemmin toimintaansa ja tiimityön kehittämistä suunnittelupäivissä 4 kertaa vuodessa. Työterveyshuolto on ostettu Jyvässeudun Työterveydeltä ja on sisällöltään kokonaisvaltainen työterveyshuolto sopimus. Säätiöllä on työsuojelutoimikunta, jossa on työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja kaksi jäsentä. Toimikunta kokoontuu säännöllisesti työsuojeluvaltuutetun kutsusta. Lisäksi kerran vuodessa on työsuojelupiirin tapaaminen. Työsuojelusuunnitelmassa on oma osio henkiselle työsuojelulle. Työntekijöille järjestetään tarvittaessa debriefing 1 vrk:n sisällä. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan arviointi Arvioinnin tulokset Toiminnan kehittäminen Säätiön toiminnan arviointia on toteutettu ulkoisella asiakastyytyväisyystutkimuksella 2009 sekä henkilöstön ja sidosryhmien webropol kyselyllä Sisäinen arvio toteutuu viikottain työryhmäpalaverissa, suunnittelupäivillä 4 kertaa vuodessa sekä yhteistyöpalavereissa muiden säätiön yksiköiden kanssa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että säätiö on onnistunut sen säännöissä määritellyn tarkoituksensa ja toiminta-ajatuksensa mukaisesti hyvin. Säätiö on toiminnallaan kyennyt lyhyessä ajassa saavuttamaan merkittävän aseman ja roolin eri toimijoiden välisen yhteistyön ja koko päihdetyön edistämisessä. Säätiö on lisännyt asiakkaidensa palvelujen saanti mahdollisuuksia ja sen kehittämistyö on ollut innovatiivista. Säätiöllä on hyvä ja ammattitaitoinen henkilökunta, mutta sen sisäistä ja keskinäistä vuorovaikutusta tulee kehittää. Säätiön talous on ollut koko sen toiminnan ajan tiukalla, mutta arvioiden perusteella säätiön taloutta ja hallintoa on hoidettu hyvin ja ammattitaitoisesti. Päihdepalvelusäätiön perustamisesta ja sen toiminnasta tehdyssä tutkimuksessa todetaan, että säätiön toiminnassa on havaittavissa verkostoperiaatteen mukaista yhteistoimintaa ja, että säätiö on luonut parempaa yhteistyötä päihdehuollon eri toimijoiden välille. Erityisesti avoimuus ja luottamukselliset yhteistyösuhteet eri toimijoiden välillä ovat edistäneet aiempaa laadukkaampien ja vaikuttavampien päihdehuollon palvelujen tuottamista säätiön toiminta-alueella. Säätiön on katsottu lisänneen päihdeongelmaisten asemasta ja päihdehuollon tilasta käytyä keskustelua Keski-Suomen alueella. Yhteistoimintaorganisaatio on lisännyt eri toimijoiden välistä keskinäistä arvostusta ja parantanut tiedonkulkua. Asiakastyytyväisyystutkimuksen perusteella asiakkaat ovat tyytyväisiä säätiön työntekijöiden palveluun.kaikki asiakaspalvelua mittaavat vaihtoehdot sijoittuivat asteikossa hyvän ja melko hyvän välimaastoon.kokonaisuudessaan vastaajat antoivat hyvää palautetta säätiöstä. Vastanneista 70 % kokivat, että heidän elämänlaatu oli parantunut säätiön palveluiden käytön ansiosta Toimintaa kehitetään sekä työryhmän että työryhmän sekä muiden yksiköiden yhteisissä suunnittelupäivissa. Kehittämisprojektien avulla saadaan intensiivisempää kehitystä toimintakäytäntöihin. Toimintoja ja käytäntöjä arvioidaan jokaviikkoisesti työryhmäpalavereissa. Työryhmällä on työryhmän työnohjaus. Lisäksi toimintaa on kehitetty koko säätiön yhteisellä case-työnohjauksella. Kehittämissuunnitelma on

6 osana toimintasuunnitelmaa. Asiakaspalaute Asiakaspalautteen käsittely ja huomioiminen Seuranta Osallistuminen huumehoidon tietojärjestelmään Vuonna 2009 toteutettiin asiakastyytyväisyystutkimus, josta saatua palautetta on tutkittu suunnittelupäivissä. Tämä palaute sekä muu asiakkailta asiakastyön ohessa saatu palaute ohjaa omalta osaltaan toimintaa. Pointin toiminta-ajatuksena on, että pyritään asiakkaiden kanssa vuorovaikutukseen ja toimintaan matalalla kynnyksellä ja asiakkailta saatu palaute huomioidaan ja otetaan mukaan työryhmän kehityskeskusteluihin. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset on käsitelty työryhmän suunnittelupäivässä sekä johtoryhmässä. Asiakastyytyväisyys- ja sidosryhmätutkimuksia jatketaan. Esimies, johtoryhmä ja työryhmä seuraavat asiakaspalautetta. Palautetta saadaan myös verkostopalavereissa sekä palavereissa muiden hoitoyksiköiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistuuko yksikkö Stakesin koordinoimaan huumehoidon tietojärjestelmään Kyllä Ei TALOUS Käynti- /palvelumaksu(t) AKUPUNKTIOKÄYNTI 35 Vastaanottokäynti, joka sisältää vain akupunktio magneetin tai kuulien laiton ASIAKASKÄYNTI 100 Max. 45 min Vastaanottokäynti, sisältää pikaseulan, yksi avohoidon työntekijä VAATIVA ASIAKASKÄYNTI 200 Max. 45 min Vastaanottokäynti, kaksi avohoidon työntekijää tai Max. 45 min Vastaanottokäynti, sisältää seulavarmennuksen, yksi avohoidon työntekijä tai Max. 1 t 30 min Vastaanottokäynti, sisältää pikaseulan, yksi avohoidon työntekijä ERITYISEN VAATIVA ASIAKASKÄYNTI 300 Max. 1 t 30 min Vastaanottokäynti, sisältää seulavarmennuksen, 2-3 avohoidon työntekijää tai Max. 3 t Vastaanottokäynti, sisältää pikaseulan, yksi avohoidon työntekijä ASIAKASKÄYNTI MAKSUTON 0 Käynnistä ei aiheudu suoritteita tai käytetään esim. kun asiakas ei saavu sovitusti käynnille VERKOSTOKÄYNTI 200 Asiakkaan läheisten sekä viranomaisten tapaaminen KONSULTAATIOKÄYNTI 100 Max. 45 min jalkautuva käynti, jossa läsnä konsultoitava työntekijä ja/tai asiakas, yksi avohoidon työntekijä VAATIVA KONSULTAATIOKÄYNTI 200 Max. 1t 30 min jalkautuva käynti, jossa läsnä konsultoitava työntekijä ja/tai asiakas,yksi avohoidon työntekijä tai Max. 45 min jalkautuva käynti, jossa läsnä konsultoitava työntekijä ja/tai asiakas,2 avohoidontyöntekijää ERITYISEN VAATIVA KONSULTAATIOKÄYNTI 300 Max. 3 t jalkautuva käynti, jossa läsnä konsultoitava työntekijä ja/tai asiakas, yksi avohoidon työntekijä PERHENKÄYNTI 200 Perheen tapaaminen PUHELU 35 Puhelu 15 min. josta tulee asiakastietoihin kirjaus PUHELU MAKSUTON 0 Puhelu alle 15 min. ROKOTUS- JA TERVEYSNEUVONTAKÄYNTI 100 Asiakas saa terveysneuvontaa ja rokotuksen RYHMÄAKUPUNKTIO 35 Akupunktiohoito ryhmässä TERVEYSNEUVONTAKÄYNTI 35 Käynti sisältää vain terveysneuvontaa ja/tai ruiskujen ja neulojen vaihtoa TUKIKÄYNTI 100 Asiakkaan läheisen tapaaminen Muut maksut (jotka eivät sisälly käynti- /palvelumaksuun)

7 Ulkopuolinen rahoitus Ray:n avustusta kokeilu- ja projektitoimintaan. TOIMITILAT Asiakastilat Yksityisyyden suoja Esteettömyys ja saavutettavuus Paloturvallisuus Rakennus on valmistunut vuonna 2003 ja tilat on suunniteltu nimenomaan yksikön toimintaa varten. Ryhmä-, perhe- ja verkostotapaamisille on huoneita. Vastaanottohuoneissa annetaan terveysneuvontaa. Toimitilat ovat laajat, jokaisella työntekijällä on oma tilava vastaanottohuone ja eri hoidoille tai toiminnoille on vartavasten suunnitellut omat tilat. Ilmoittautuminen tapahtuu erillisessä tilassa, josta ohjataan tilavaan odotustilaan. Äänieristys on hyvä: desibeliovet ja eristetyt tiiliseinät. Virtsanäytteenotto tapahtuu omassa näytteenotto wc:ssä, jossa on erillinen tilanäytteiden käsittelylle. Tiloihin pääsee pyörätuolilla ja niissä on inva wc. Normaalivalaistus. Toimitilasuunnitelmat ja pohjapiirustukset käytettiin Jyväskylän vammaisneuvoston arvioitavana ja saadut kommentit huomioitiin rakennusvaiheessa. Turvallisuussuunnitelma on laadittu ja hyväksytty Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Palo- ja terveystarkastus on tehty vuonna 2010.