HELSNGN KAUPUNGN TLASTO.. ULKOMAAN KAUPPA. 5. 1920 HELSNGN KAUPUNGN TLASTOKONTTORN JULKASEMA. HELSNGSSÄ SANOMALEHT JA KR.JAPANO.OSA(EYHTlÖN KR.JAPANO - 1922.
STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGfORS.. COMMERC[ EXTEREUR. 5. 1920.. PUBLE PAR LE BUREAU DE STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS. HELSNK 1922.
ALKULAUSE. Helsingin kaupungin kauppatilaston esillä oleva viides _ vuosikerta käsittelee kaupungin ulkomaan kauppaa vuonna 1920. Numeroaineisto on kuten aikaisemminkin otettu. Helsingin tullikamarin ilmoituskirjakappaleista mikä työ on suoritettu tullihallituksen tilastokonttorissa. Vuonna 1920 otettiin käytäntöön uusi tilastollinen tavaraluettelo jossa sekä tuonti -että vientinimikkeiden luku oli paljon suurempi kuin aikaisemmin voimassa olleessa luettelossa. Tuontiosastossa on nimikkeiden luku nykyään 1602 ja vientiosastossa _ 529 niidim aikaisemmin oltua 857 ja 370. Tilan säästämiseksi on päätauluissa 1 ja 2 erikseen mainittu ainoastaan ne nimikkeet joihin kuuluvien tavaroiden tuonti ja vienti - arvoltaan on ollut loqoo mark~aa tai sitä suurempi; täydellinen nimikeluettelo on julkaistu liitteenä. Samoin tavataan..kunkin nimikkeen kohdalla erikseen mainittuina ainoastaan ne maat loista on saapunut tai joihin on lähetetty tavaroita vähintään tämän rahamäärän arvosta. _ Edelleen on jät;ity pois aikaisemmissa vuosikerroissa olleet taulut joissa esitettiin vertailuja edellistelj vuosien tuonnin ja viennin välillä koska' ryhmäjako. -. uudessa ja vanhassa tavaraluettelossa ei ole kauttaaltaan samanlainen eikä vertailu tästä. syystä ole mahdollinen. Samoin on myös jätetty pois eräiden ulkomaalaisten rahalajien päivittäisiä myyntikursseja osoittava taulu koska tiedot niistä ovat saatavissa muualtakin esim. Suomen pankin vu osikirjasta. Tauluston sivuluku on tämän kautta pysynyt jokseenkin entisellään. Ranskankielinen tavaralueftelo joka aikaisemmin oli liitteiden joukossa lulkaistaan myöhemmin eri painoksena koska käännöstyö josta tilastokonttorin on täytynyt pitää huolta on ollut erikoisen vaikea eikä sitä' sen vuoksi ole saatu ajoissa. suoritetuksi.. Väärinkäsityste(l ~ välttämiseksi huomautettakoon kerta kaikkiaan että tauluissa olevat pisteet (.) merkitsevät että tiitoja puuttuu viivat (~) taas ettei sarekkeen otsakkeen osoittamia tapauksia ole lainkaan esiintynyt; s. o. sama kuin 0 merkki. Julkaisun painatuksesta on ensimmäinen aktuaari jilosojiankandidaatti S. J. Lie t 0 pitänyt huolta; tekstiosasto on myöskin hänen kirjoittamansa. Helsingin kaupungin tilastokonttorissa huhtikuun 12 p:nä 1922. Otto Bruun.
SSÄLLYSLUETTELO. Siv. 1. Johdanto... 1 2. Tuonti... 6 3. Vienti..... _.................... 32 4. Tullikanto...... 46 5. Tullivarasto- ja yleinen talletusvarastoliike... 48 6. Likennekonttorin kanto... 49 7. Helsingin makasiinlosakeyhtiö... 50 Tauusto: 1. Eri t3varalajien tuonti eri maista Helsinkiin vuonna 1920... 3* 2. Eri tavaralajien vienti eri maihin Helsingistä vuonna 1920... :... 52* 3. Helsingin kaupungin tuonti ja vienti sekä sen tullikamarin kanto koko maahan verratenvuosina 1885--1920... 65~.. 4. Helsingin tullikamarin kanto vuosina 1900-20... :... 66* 5. Eräitä tullivarastossa vuosien 1915--20 alussa olleita tavaralajeja sekä tullivarastolike vuonna 1920... 67* 6. Eräitä yleisessä taljetusvarastossa vl/-osien 1916-20 alussa olleita tavaralajeja sekä yleinen talletusvarastoliike vuonna 1920 67* 7. Liikennekonttorin maksunpano ja kanto vuosina -1900-20... 68* 8. Helsingin makasiiniosakeyhtiön toiminta vuosina 1897-1920... 69* TABLE DES MATERES. Page 1. ntroduction... 1 2. mportation... 6 3. Exportation... 32 4. Drolts per~us par la douane... 46 5. Mouvement des entrepöts et des magasins generaux...................... 48 6. Drolts per~us par le Bureau de perception des droits munlcipaux........ 49.7. Soclete de dep6ts ä Helsingfors 50 Tableaux. 1. mportation å Helsingfors dp.s differentes marchandises ~n 1920 par pays de provenance...... 3* 2. Exporlation de Helsingfors des differentes marchandises en 1920 par pays de d!!stination... 52* 3. Valeur de l'importation et de 'exportation et droits per~us par la douane å Helsingfors en lr85-1920; chiffres correspondants pour le pays entier... 65* 4. Droits per~us par la douane å Helsingfors en 1900-20... ;... 66* 5. Quantites de quelques marchandises en entrepöts au debut des annees 1916-20 et mouvement des entrepöts en 1920.. 67* 6. Quantites de quelques marchandises en magasins generaux au debut des annees 1916-20 et mouvement de ces magasins en 1920... 67* 7. Droits portes et' per~us par le Bureau de perception des droits munlcipaux en 1900-20... 68* 8. Societe de d~pöts å Helsingfors en 1897-1920... 69* Liitteitä. 1. Helsingin kaupungin liikennekonttorin kertomus vuodelta 1920................ 70*. Aakkosellinen nimikeluettelo............ 73* Appendices. 1. Rapport du Bureau de perceptlon des droits rriunicipaux de la vl1\e de Helsingfors :1e 'annee 1920... 70*. R~pertoire alphabetique de la nomenc\ature statistique des marchandises (flnnois).. 73*
1.. )bhdanto. ntrodadion. - Maamme eristetty asema maailmansodan aikana jolloin liikeyhteys länteenpäin oli käynyt vaikeaksi oli aiheuttanut sen että useiden tärkeiden tavaroiden tuonti mikäli sitä ei oltu voitu harjoittaa Venäjältä käsin oli sota~aikana käynyt hyvin vähäiseksi tai pysähtynyt kokona:an ja että vienti oli melkein täydellisesti jäänyt Venäjän markkinoiden varaan. Keisarivallan kukistuttua Venäjällä oli kauppa Venäjän kanssa käynyt aivan mitättömäksi ja vuonna 1918 kun maamme lopullisesti oli irtaantunut Venäjästä pysähtynyt kokonaan. Maassamme oli raivonnut sisällinen sota joka muutamiksi kuukausiksi oli täydellisesti Pysäyttänyt ulkomaan kauppamme ja saanut aikaan suurta 'aineellista hävitystä. Kauppa sodan näännyttämän Saksan kanssa jonne tie taas oli avautunut oli jäänyt verrattain vähäiseksi. Kun sitten liikeyhteys länteenpäin vuoden 1919 alussa koko laajuudes~a:an kävi mahdolliseksi vallitsi maassamme suur~ puute kaikista väfttämättömimmistäkin tavaroista.. Tästä Oli seurauksena vuonna 1919 runsas tuonti arvoltaari 2513.3 miljoonaa markkaa. Vienti sitävastoin jäi verrattain vähäiseksi ja oli arvoltaan ainoastaan 880.4 miljoonaa markkaa. Sodan aikana oli maahamme kyllä kerääntynyt suuria puutavaravarastoja mutta suurimmissa vientimaissamme oltiin. vielä pidättyväisiä ostoihin nähden. Puutavaroittemme hinnat eivät myöskään- olleet kohonneet niin Raljon kuin maahan tuotavien tavaroiden. Nämät seikat ja se että Venäjän markkinoita ei enään ollut olemassa vaikuttivat että vienti kuten ylläolevista luvuista huomataan ei noussut arvoltaan edes kolmasosaan tuonnista. Suomen 'rahan arvo ulkomailla laski vuoden 1919 kuluessa yhä jyrkemmin ja hintataso maas~amme ko.hosi kohoamistaan. Kun rahamme arvon laskemiseen ulkomailla näin ollen näytti pääasiassa olleen syynä epäedullinen kauppatasauksemme ryhtyi hallitus uudestaan jyrkentämään aikasemmin huomatta~ vasti ieventämäänsä ulkomaan kauppaa koskevaa säännöstelyä koettaen tuontikielloilla supistaa tuonnin välttämättömimpään ja vientiä valvomalla ehkäistä hintatason kohoamista. Päätöksellään lokakuun 24 päivänä 1919 kielsi valtioneuvosto kaikenlaisen. tavaran maahan tuonnin' ja maasta viennin ilman kauppa-ja teollisuushallituksen kauppaosaston lupaa ja julkaisi vielä joulukuun 11 päivänä 1919 luettelon tavaroista joiden maahan tuonti oli kokonaan kielletty. Aikaisempien valuuttakauppaa koskevien määräysten joiden tarkoituksena oli ollut ehkäistä Suomen rahan virtaaminen ulkomaille ja pysäyttää tarpeeton tuonti voimassaoloaika päättyi marraskuun 1 päivänä 1919. Joulukuun 19 päivänä 1919 päätti valtioneuvosto nojautuen eduskunnalta saamiinsa valtuuksiin asetettavaksi erityisen finanssiministeriön alaisen val4uttaneuvoston jonkä määrätfävissä ulkomaisen valuutan ostoluvan myöntäminen kokonaan oli ja joka viiine kädessä päätti tuontiluvasta... Ulkomaan kauppa 1920.
2 Vuoden 1920 alkaessa oli siis voimassa jyrkkä säännöstely ulkomaan kaupan alalla. Uusia ulkomaan kauppaa koskevia määräyksiä annettiin vuoden 1920 ensi puoliskolla useita. Helmikuun 16 päivänä päätti valtioneuvosto että oikeus harjoittaa valuuttakauppaa maassa oli ainoastaan Suomen pankilla ja niillä yksityispankeilla jotka olivat perustetut toukokuun 10 päivänä vuonna 1886 annetun pankkiasetuksen mukaan sekä niillä yksityisillä liikkeillä joille valtioneuvosto erityisesti luvan siihen myönsi. Päätöksellään 30 päivältä maaliskuuta pitensi valtioneuvosto valuuttakauppaa koskevien määräysten voimassaoloaikaa joka päättyi huhtikuun 1 päivänä toistaiseksi. Huhtikuun 22 päivänä päätti valtioneuvosto että viennin kautta saatu ulkomainen valuutta oli siinä määrässä kun Suomen pankki sitä vaati sille luovutettava pankin ostokursseihin ja määräsi että tavaraa maasta vietäessä oli tulliviranomaisille esitettävä todistus valuuttasopimuksesta Suomen pankin kanssa. Oliko siihen syynä hallituksen toimenpiteet sekä suurien puutavara- ja paperikauppojen päättäminen ulkomaiden kanssa tuonnin samaan aikåan pienentyessä jo yksinomaan ulkomaiden rahan korkealle kohonneiden kurssien tähden vai' jotkut muut syyt joka tapauksessa '1<ohosi Suomen rahan arvo vuoden alkupuolella varsin huomattavasti kuten selviää seuraavasta taulukosta joka esittää eräiden tärkeimpien ulkomaalaisten rahalajien myyntikurssieo kuukausittain lasketut keskiarvot sekä vuosittaiset keskiluvut vuosina 19.15-20 Suomen pankin noteerausten mukaan. Cours moye'! du change de certaines monnaies etrangeres en 1915-20 par mois. -l V) ;:>;: l];: :s: :r: -l 0 ;:>;: c...;: ~~ t:::::1'- ~3 ;t.t:!l {l~ ot 0 ~. S:~ ;t.= i:: _. g ' 0 - ~. 3 ;: <:l :r S:~ ~ ~... '<...~ <:l... C 0 '~8 Vu osi. ~ 3. _. :::: ~: ' Ql ' - ~.. ~ ;: 0 ;:.:0; ' U> C ' ;! s:: ;:Si::<... :>; f:1 ~?O a. ~ :0; <:>-:0; ~ U> ~. ~ tie a ~. a... = :>; <:>-c. c <:>-~ ~c Anm!e. c :---c :' c c <:>-ä. c!b'o ':'i F ~!=!=!=!= P 'p. c!b P ~ P!b P > - M a. r k k a a j a p e n n i ä. - Marcs et penni. lloro 111!b' ~. Punnan kurssi. - Livres sterling. 1915... 29 29 29 29 32 34 32 34 02 31 29 1916... 35 38 35 1 34 34 34 34 i~ ij~ ~ ~29 ~ 34 34 ~ 335 33 59 344 35 03 34 29 1917... 35 ~~ 7~ ~O~ 135 25 35 ~ 35 35 6' 34 41 31 32 329 35 8 3942 36 53 34 99 1918... 32 31 33 78 38 ~ 38 417 45 2 408 42 61 39 39 1919... 42 90 44 84 46 44 45 9 51 68 58 65 73 92 86 110 5 124 60 66 97 1920... 103 83 6 71 52 71 37 74 6 85 98 114 1133 136 51 15921 145 36 105 44.. Frangin kurssi. - Francs. 1915.. :... 110~ 110 114 120 124 121 119 119 ~ ~ ~ ~ i~ i 123 30 116 51 1916... 1273 125 1227 122 122 121 121 121 120 121 124 126 33 122 95 1917... 126 1274 129 126' ~ 130 127 116 73 117 119 72 130 46 144 92 134 75 127 58 1918....1192 - - 115 121 143 47 142 160 67 176 3 157 57 164 33 145 91 1919... 1656 173 1765 160 83 156 174 190 55 197 43 207 48 260 22 288 305 37 204 81 1920... 2422 174 1408 113 42 133 171 208 3 229 17 219 18 258 5 280 ~ 247 56 203 21 Saksan markan kurssi. - Reichsmarcs. 1918.... 1919.... 1114410537982 12713311-1~1-1~1-1~/l;3118!114216~/134/48//13419~/14515~1] 79 801 808 9096 8123 737 8367 18/9~/10911~/ 713 -/-1131/07 7004 8557 1920.... 5152 2821 268 3339 447 5888 6622 680 582 606 61 4 5792 5175 Floriinin kurssi. - Florins. '~~l~:::::: ~~~~1~3b!~ot3g!~65~g~~Jg~:~~8H!~~~~7 ~g~~ ~!H ~'~:~'~!rl/ i~~~ ggh~ 1918..... 29077 - - - - 3294 4058 2277 4181 42460 4136 35925 38133 38096 1919...... 37896 8850 0360 876 390 3731501 5699 6606 8390 1015 123191 60019 1920... 10511~9220 165 7257709817872 883110430610088212142 140323128676 98037
3 Vuosi. Annee. Markkaaja p e n n i ä. - Marcs et penni. 1915.... 1916... :.. 1917.... 1918.... 1919.... 1920... -. 1915.... 1916'.... 1917.... 1918.... 1919.... 1920..... 1915.... 1916.... 1917.... 1918.... 1919..... 1920..... 1915.... 1916.... 1917..... 1918..... 1919.... 1920... 1 Ruotsin kruunujen kurssi. - Couronnes suedoises. 2080 150 ~~50 20240 ~50 01032073~2146221073 ~ 153 2-?1156 281~64 4~178 0081~ 2019 1845j 19711 184 1~ 181911902; 19988 2043 20611 21262 216 216 21851221~222481215762011 21948 23208 2779 32638 25625 2227 - - - 2202224041 9007 28681 2944 28468 2422 25991 2590 2647 2746 25641 25248 8759 29 3763 43307 53837 62056 69730 5784 5921 905 39617 0976 702 55348 6494 64842 77262 8855 81224 20702016201032073214621972008 bo;' 150 ~ 150 ~N~~~~a~n/~~U~~UJ'~;4 ~iur;~~i8 1~ i~:~olnnt:4 201921959 ~lorvlefti~n~ne:90 1978820232i' 205 20895 15 211 211 215072188621848 11 7 19715 21422 2225 25985 300 3 24820 21827 - - - - 210 22 21 7 26283 2546 271 72 26861 23598 251 04 251 6 25795264-24658 477 281 2 316 18 355 15 4082 508 11 599 1 66661 5387 42621 3470 603 61 52 823 2048 4743 4500 54523 6205 60936 Tanskan kruunujen kurssi. - 150 -~50 --i~50 =l~53 ~ 156 2~164 4!~78 lj 184 Couronnes danoises. 2060 A1 008d2012~2073 2146 2107 20084 2019 ~ 184 19461 1~ 181 19688 3 20107 1892 20487 20346 495~368~ 206 206 26~3257 11 33 215 91 2164 0976 195 15 2127 2220 2592 3005 24404 214 - - - 210-19372567 25311 26622 263 2297 24120 2402 2453 2554 402 2362 655 2989 332 3873 478 56132 60822 32541'6722 170 47417 4509154912 62192 161452 Yhdysvaltain i dollarin kurssi. - Dollars. 6 710 74 73 '71 72 72 72 72 72 72 70 727 745 5759~ 575 ~ 5759~ 5751 ~ 67511 74 678 6~ 686 9i 6976 91 6756 9~ 837 783 701 -.--:. - - 65 7 1 820 75 879 95 86 7fi 898 90 94 992 966 98 1117 1316 1526 177 2211 2697 3257 2791247 196 182 195 219 2545 316 323 393 46 4167 17077 20495 23490 26270 38297 58953 17069 20407 22752 24531 36661 46297 17040 20330 22514 241 J3 34577 44701 646 722 744 877 1558 2927 Toukokuun lopussa lakkasivat edeliseltä vuodelta periytyneet säännöstelyä koskevat määräykset olemasta voimassa!1ujtta nojautuen eduskunnalta toukokuun 27 päivänä saamiinsa valtuuksiin määräsi hallitus että edelleenkin kaikenlaisten tavaroiden maasta vienti ilman kaupp~- ja teollisuushallituksen kauppaosaston lupaa ja maahan tuonti ilman valuuttaneuvoston antamaa lupaa oli kielletty. Siitä että vienti vihdoinkin oli päässyt elpymään johtui että kauppatasauksemme parina kuukautena nimittäin heinä- ja elokuussa oli aktiivinen ja että suhde koko vuoden viennin ja tuonnin välillä oli jotenkin normaalinen. Tästä ja valuuttakauppaa koskevista määräyksistä huolimatta oli rahamme arvo uudestaan ruvennut laskemaan ja aleni loppupuolella vuotta varsin jyrkästi. Kun hinnat. ulkomailla olivat laskemassa ja rahamarkkinat kaikkialla ja myöskin meidän maassamme kiristyivät hintatason maassamme yhä vaa~ kohotessa alettiiri yhä yleisemmin ja jyrkemmin vaatia säännöstelyn poistamista huomauttaen.. että tuo~nin rajoittaminen keinotekoisesti piti yllä liian korkeit~ hintoja ja kuitenkin oli tarpeeton koska rahamarkkinoiden kiristyminen ja jatkuva hintojen aleneminen ulkomailla jo yksinään kyllä oli omiansa ehkäisemään tarpeetto~an tuonnin ja estämään vientitavaroiden hintojen liiallisen kohoa-
misen kotimaassa. Esitettiin myöskin se mielipide että rahamme arvo ulkomailla ei niin paljon riippunut kauppatasauksestamme kuin rahamme ~stokykypariteetista johon säännöstely kohottamalla hintatasoa vaikutti epäedullisesti. Lokakuun 22 päivänä asetti hallitus erityisen taloudellisen neuvottelukunnan antamaan hallitukselle lausunnon kauppa- ja finanssipoliittisista kysymyksistä. Neuvottelukunnan ehdotuksesta lakkautettiin valuuttakauppaa koskevat määräykset lokakuun 28 päivänä. Oikeus harjoittaa valuuttakauppaa oli kuitenkin edelleenkin niin rajoitettu kuin valtioneuvoston päätöksellä 16 päivältä helmikuuta oli säädetty.' Tuonnin ja vientiin järjestelyä koskeva neuvottelukunnan ehdotus valmistui vasta seuraavan vuoden alussa. Tuontia ja vientiä koskevat määräykset 4 olivat näin ollen voimassa koko vuoden. \ Vielä on mainittava että maaliskuun 10 päivänä astui voimaan uusi tullimaksuja koskeva laki jonka mukaan tuontitavaroidentullit muutamia erikseen lueteltuja poikkeuksia lukuunottamatta koroitettiin 200 %:la niistä määristä miksi ne olivat vahvistetut 26 päivänä maaliskuuta 1919. Toukokuun 8 päivänä määräsi valtioneuvosto että paitsi eanestään voimassa olevia vienti tulleja oli erinäisiä tavaroita maasta vietäessä niistä vielä maksettava maärätyt vientimaksut. Sitä paitsi oli kauppa~ ja teollisuushallituksen kauppaosaston vientilupia myöntäessään perittävä isenssimaksuna 2 % vienti tavaran arvosta. Laivoista jotka valtioneuvoston luvalla myytiin ulkomaille oli isenssimaksuna suoritettava 15 % myynti hinnasta. Valtiovallan harjoittama säännöstely kiristyvä raha-aika korkeat tuontitullit ja rahamme alhainen arvo ulkomailla olivat omiansa vaikuttamaan ehkäisevästi tuontiin jotavastoin olosuhteet vientiin nähden vaikkakin sitä kyllä haittasivat vientitullit vientija lisenssi maksut ja viennin kautta saatua ulkomaan valuuttaa koskeva luovutusmääräys olivat varsin suotuisat. Tärkeimmillä vientitavaroillamme nim'ittäin puutavaroilla puumassalla ja paperilla oli hyvä menekki ulkomailla ja niiden hinnat olivat rahamme alhaisen arvon tähden-korkeat. Pääasiassa viennin kasvamisen tähden paisui maamme kauppavaihto vuonna 1920 edellisestä vuodesta lähes kaksinkertaiseksi. Helsingin kaupungin kauppavaihtoon ei viennin elpyminen vaikuttanut läheskään niin tuntuvasti kuin koko maan kauppavaihtoon. Kaupungilla ei l<oskaan ole ollut läheskään niin suurta merkitystä. vienti- kuin tuontipaikkana ja vuonna 1920 aleni vielä kaupungin osuus koko maan vientiin huomattavasti kuten faulusta 3 sivu'lla 65 voidaan nähdä. Tästä johtui että kaupungin osuus koko maan kauppavaihdon arvoon vuonna 1920. aleni ja että kaupungin kauppavaihto ei läheskään yhtäjyrkästi kuin koko ~aan kohonnut arvostaan edellisenä vuonna. Yleiskatsauksen Helsirigin kaupungin ja koko maan kauppavaihdon arvoon 1) vuosina 1910-20 antaa seuraava taulukko-: 1) Jokaiselle tavaralle on tulla~taessa annettava se arvo mikä sillä voidaan ajatella olevan sivuuttaessaan maan rajan. Tuontitavaroihin nähden vastaa tämä arvo ostohintaa lisättynä kuljetuskustannuksilla maan rajalle saakka ynnä vakuutus- toimitus- ja muilla mahdollisilla kustannuksilla siihen asti kunnes tavara on kulkenut sanotun rajan yli; sen sijaan niitä maksuja joita tavarasta omassa maassa kannetaan kuten tulli- satama- liikenne- y. m. maksuja ei oteta lukuun. Tämän arvon vientitavaroihin nähden muodostaa tavaran hinta sekä kuljetuskustannukset omassa maassa vientitullit toimitus- y. m. kustannukset joita viejän on suoritettava tavarasta ennenkuin se on kulkenut rajan yli. Tuontiarvo lasketaan toisin sanoen eif-hinnan mukaan (cif = eost. insuranee freight) vientiarvo fob-hinnan mukaan (fob = free on board).
5 Valeur du mouvement commerdal total de ffelsingfors'et du pays entier en 1910-2Q. ::0;- Helsingin kaupungin kauppa- Koko maan kauppavaihto 1). ~ ~~ ' r:: vaihto 1). '/;:;;:: O::t Mouvement commercial 'du ;:: ~. ~ ::0;-0 t'd Mouvement commercial de ';:s ' ' '_ Helsingfors pays entier 1). ~ ;:s~;:: s:: ~~. 1). ~... 0 ' 0 _.Jg ' '' ~ ;:s o... -g < ;:;:_. o::l Lisääntyminen' Lisääntyminen ';:: ;:s ' ;:s 8 ' _... 0 ::0;- Annee. (+) tai vähenty- (+) tai vähenty-... <:>;::::r 0 ' Markkaa. minen (-) 0/0. Markkaa. minen (-) 0/0. 1;;' ~ c-;:: g-::o;-.g :q~;:. en ~' Marcs. Accroissement Marcs. Accroissement 1:)';:: ~ S'oJg (+) ou diminu- (+) ou diminu- -;:: S 35' i ;:'0 - tion (-) en 0/0. tion (-). en 0/0. ;::;::;:' ' Vuosi. i ' ::l 1910... :.. 133743371 + 14.2 675540406 + 8.0 19.8 1911... 152517 620 + 14.0 765590804 + 13.3 19.9 1912... 167680483 + 9.9 811508708 + 6.0 20.7 1913.... 173470785 + 3.5 901754851 + 11.1 19.2 1914... 122425894-29.4 666542784-26.1 18.4 1915... 169617822 + 38.5 845981 173 + 26.9. 20.0 1916... 284315988 + 67.6 1474883584 + 74.3 19.3 1. 1917... 391438124 + 37.7 1680948674 + 14.0 23.3 1918...... 273314471-30.2 732277 148-56.4 37.3 1919...... '.. 1252975678 + 358.4 3393687837 + 363.4 36.9 1920... 2040483337 + 62.9 6560330340 + 93.3 31.1 Niinkuin isääntymis- (tai vähentymis-)prosentit ylläolevassa taulukossa näyttävät ovat muutokset Helsingin kaupungin ja koko maan kokonaiskauppavaihdossa viil1}eisten kymmenen vuoden' kuluessa osoittaneet samaa suuntaa useina vuosina kuitenkin (esim. vuosit}a 1913 1915 1917 ja 1918) oleellisesti erilaisella voimakkuudella. Taulukon viimeisestä sarekkeesta näkyy että kaupungin suhteellinen osuus koko maan kauppavaihtoon mikä osuus vuosina lähinnä enl).en sotaa vuoteen 1912 saakka kasvoi vuonna 1913 kuin myös vuonna 1914 pieneni vuonna 1915 jälleen huomattavasti kohosi saavutta-. matta kuitenkaan vuoden 1912 prosenhimäärää ja. sitten taas vuonna 1916 laski kohotak- seen uudelleen vuonna 1917 ja etenkin vuonna 1918 jolloin kaupungi'n osuus koko maan kauppa~aihtoon oli suurempi kuin koskaan ennen ja jälkeen. Ylläolevia kauppavaihdon arvoa esittäviä lukuja arvosteltaessa on otettava huomioon )1intojen suunnaton kohoaminen vuosina 1914-20.' Yksinomaan tästä hintojen noususta on johtunut kauppavaihdon arvon tavaton suuruus viime vuosina. Aivan toisen käsityksen kuin edelliset luvut antaa asiasta seuraava taulukko joka esittää Helsingin kaupungin kauppavaihdon arvoa takaisinvienti poisluettuna vuosina 1914-20 arvosteltuna 2) vuonna 1913 voimassa olleiden yksikköarvojen mukaan: ~) Takaisinvienti ja muuttotavara mukaanluettuina. - 1) Reexportation et demenagements y compris. - 2) Tätä arviointia on kuitenkin vuonna 1920 suuresti vaikeuttanut se että tänä vuonna on käytännössä ollut uusi tilastollinen tavaraluettelo. Ei ole voitu aina määrätä kuinka uuden ja vanhan tilastollisen tavaraluettelon nimikkeet vastaavat toisi ansa. Melkein kaikissa ryhmissä on kuitenkin useimpiin nimik <eisiin nähden tämä vastaavaisuu~ ilmeinen. Näin ollen on määrätty se suhde joka on olemassa näihin nimikkeisiin 'kuuluvien tavaroi<;len yhteisen arvon laskettuna vuoden 1913 yksikköarvojen mukaan ja niiden todellisen arvon välillä tällä suhdeluvulla sitten kerrottu koko ryhmän todellinen arvo. Täten saatua lukua on katsottu koko ryhmän vuoden 1913 yksikköarvojen mukaan lasketuksi arvoksi. Niiden ryhmien
6 Valeur du mouvement commerdal (reexpor;ation non comprise) en 1914-20 lfapres les valeurs normales de 1913.. Lisääntyminen Kauppavaihto % Tuhansia (+) tai vähentyv. 1913 kauppa- Vuosi. markkoja. minen (-) 0/0. vaihdosta. Annee. Milliers de Accroissement Mouvement commerdal en olo du marcs. (+) ou diminution (-) en 0J0. mouvement com- merdal de 1913. 1914... 114547-33.6 66.4 ~ 1915... 104520 8.8 60.6 1916... ' '.'... 114528 + 9.6 66.4 1917... :... 77 628-32.2 45.0 1918... 42647 - /45.1 24.7 1919... 192320 + 351.0 111.5 1920... 169657-11.8 98.3 Nämät luvut osoittavat että sotavuosina 1914-18 Helsingin kaupungin kauppavaihto itse asiassa on osoittanut nousua ainoastaan vuonna 1916. Kaikkina muina sotavuosina se sitävastoin on alentunut ja supistui vuonna 1918 alle neljäsosan vuoden 1913 kauppavaihdosta. Oli näin ollen luonnollista että se rauhan tultua vuonna 1919 nousi ylikin sen arvon mikä sillä viimeisenä säännöllisenä vuonna 1913 oli ollut. Mutta sen sijaan että kaupungin kauppavaihdon arvo vuonna 1920 kuten aikaisemmin esitetyistä luvuista päättäen näyttäisi olisi kohonnut edellisestä vuodesta 62.9 %:la on se itse asiassa jos hintojen nousua ei oteta huomioon laskenut 11.8 %:la. ' 2. Tuonti. mportation. Vuonna 1920 käytännössä olleessa uudessa tilastollisessa tavaraluettelossa on tuontitavaroita koskevia nimikkeitä kaikkiaan 1 602 kun sitävastoin niiden lukumäärä entisessä tilastollisessa tavaraluettelossa oli ainoastaan 857. Taulu 1 josta yksityiskohtaiset tiedot Helsingin kaupungin tuonnista ovat saatavissa sisältää näistä nimikkeistä poikkeuksia lukuunottamatta erikseen mainittuina ainoastaan ne joihin kuuluvierl tavaroiden arviointi joiden arvon suoranainen määrääminen vuoden 1913 yksikköhintojen mukaan on ollut mahdotonta on suoritettu siten että niiden todellinen arvo on kerrottu muiden ryhmien vuoden 1913 yksikköhintojen mukaisen ja niiden todellisen arvon suhdeluvulla. Tästä menettelystä johtuvat virheellisyydet eivät niin kauan kun on kysymyksessä koko kauppavaihto voi olla suuret koska kaupungin 2035.7 miljoonan suuruisesta kauppavaihdosta takaisinvientiä huomioonottamatta ainoastaan 58.1 miljoonaa markkaa edustaa tavaroita joiden arvoa vuoden 1913 yksikköarvojen mukaan ei ole voitu määrätä. Myöskin entis~ssä tilastollisessa tavaraluettelossa oli nimikkeitä joiden paljoutta ei ollenkaan ilmoitettu joten arviointi vuoden 1913 yksikköarvojen mukaan niiden suhteen ei ole 01lut mahdollinen. Käyttämällä ede1lä esitettyä menettelyä ovat vuosien 1915-19 kauppavaihdon arvoa vuoden 1913 yksikköarvojen mukaan esittävät luvut korjatut ja poikkeavat nyt siis jonkun verran kaupungin vuoden 1919 kauppaa koskevassa julkaisussa i1moitetuista arvoistaan.
7. tuonnin arvo on 10000 markkaa tai sitä suurempi. Muut nimikkeet ovat yleensä yhdistetyt koko ryhmien tai ryhmiin kuuluvien alaryhmien nimikkeeseen»muunlaisia tavaroita». Jos jonkun nimikkeen tilastonumero kokonaan puuttuu merkitsee se että tähän nimikkeeseen kuuluvia tavaroita ei ole ollenkaan tuotu kaupunkiin. Paitsi siinä erikseen mainittujen tavaroiden tuonnin koko paljoutta: ja' arvoa sisältää taulu 1 myöskin tiedot siitä paljonko ja kuinka suurien rahamäärien arvosta kutakin tavaralajia on kaupunkiin tuotu eri tuontima'ista sillä poikkeuksella kuitenkin yksityisiin tavaralajeihin nähden. että ne tuontimaat joista tuonti on arvoltaan ollut alle 10000 markkaa ovat jätetyt mainitse- matta. Tavararyhmiin nähden kokonaisu'udessaan ovat tiedot tuontimaista sitävastoin. täydelliset. Tuontia koskevat tiedot ovat kuitenkin siinä suhteessa puutteelliset että muilla kotimaisilla paikkakunnilla iullatut tavarat eivät sisälly niihin mikä lähinnä käytännöllisistä vaikeuksista aiheutuva puute 'on haitannut ~aikkia aikaisempiakin. Helsinkiä koskevia kauppatilastollisia tietoja. Samoin kuin virallisessa kauppatilastossakin kohdistuvat tiedot taulussa 1 kuten muutkin tässä julkaisussa esitetyt tuontinumerot niihin tuontitavaroihin jotka vuoden kuluessa ovat jätetyt vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi tahi tulliv-arastossa yleisessä talletusvarastossa tai kauttakulkuvarastossa oltuaan. Vertailua var~en mainittakoon tässä seuraavat tiedot Helsingin kaupungin tuonnin arvosta aikaisempina vuosina. Tämä tuonti oli' allamainittuina viisivuotiskausin'a keskimäärin: Valeur moyenne.. de l'importation annuelle en /896-/9/5 par periodes de cinq ans. 1896-1900 1901--05 1906-10 1911-15 Tuhansia markkoja. Milliers de marcs. 55516 61153....... 101826 137294 Kuten edelläolevista luvuista käy ilmi tapahtui tuontiarvossa kerrassaan huomattava kohoaminen jo viisivuotiskautena 1906-:-10. Tämä alkoi vuonna 1906 jolloin tuontiarvo oli 81 989 tuhatta markkaa oltuaan 68288 tuhatta edellisenä vuonna Vuonna 1907 tuontiarvo kohosi 104764 tuhanteen markkaan jääden jokseenkin samalle tasolle kahtena seuraavana vuonna. Vuonna 1910 tapahtui taas voimakkaampi kohoaminen tuontiarvon noustessa 117 498 tuhanteen markkaan. Seuraavina vuosina kohosi tuonnin arvo alla oleviin määriin: 1911 1912 1913 1914 Valeur de l'importation annuelle en 1911-20........ - ' 1 Tuhansia markkoja. Milliers de marcs. 136401 148428 150050 108016 Lisääntyminen (+) tai Vähentyminen (-) 0/0. Accroissement (+) ou diminution (-). en Olo. + 16.1 + 8.8 + 1.1 28.0
8 1915 1916 1917 1918 1919 1920 Tuhansia markkoja. Milliers de marcs. 143573 226351 353985 237111 1 100366 1676674 Lisääntyminen (+) tai vähentyminen (-) 0/0. Accroissement (+) ou diminution (-) en olo. + 32.9 + 57.7 + 56:4 33.0 + 364.1 + 52.4 'Vuonna 1914 alentui siis tuonnin arvo jyrkästi. Seuraavina vuosina se vuotta '1918 lukuunottamatta sitävastoin on voimakkaasti noussut ja saavuttanut arv'oja jotka ovat monin verroin suu!emmat kuin koskaan säännöllisinä aikoina. Tämä on johtunut yksinomaan yksikköarvojen suunnattomasta kohoamisesta sodan aikana ja sen jälkeen kuten selviää seuraavasta taulukosta joka esittää Helsingin kaupungin tuonnin arvoa arvioi-. tuna. vuoden 1913 yksikköarvojen mukaan. Valeur tie l'importation en 11)/4-20 calculie d'apres es valeurs normales de 11)13. 1 lisääntyminen (+') Tuonti 0/0 vuoden Vuosi. Tuhansia markkoja. ' tai Vähentyminen 1913 tuonnista. (-) Olo. Annee. Milliers de marcs. Accroissement /mportation (+) en Olo ou diminution (-) de l'importation en Olo. de /9/3. t 1914... 100690-32.9 67.1 1915... '... ':'\.. 92558-8.1 61.7 1916... ~... 94885 + 2.5 63.2 1917... 67376-29.0 44.9 1918... '... 37089-45.0 24.7 1919 '0' 174285 + 369.9 116.2 1920... 146395-16.0 97.6 Lukuunottamatta vähäpätöistä nousua vuonna 1916 on tuonti itse asiassa sota-aikana 1914-18 vuosi vuodeha arvoltaan yhä alentunut ja supistui viimein vuonna 1918 jokseenkin neljäsosaan vuoden 1913 tuonnista. Luonnollista näin ollen oli että tuonti rauhan palattua vuonna 1919 nousi ylikin sen arvon mikä sillä säännöllisinä aikoina oli. Tämä nousu oli 16.2 % vuoden 1913 tuonnista. Vuonna 1920 olivat olosuhteet tuontiin nähden kuten johdannossa jo' on esit~tty epäsuotuisat. Niinpä alenikin Helsingin kaupungin tuonti arvioituna vuoden 1913 yksikköarvojen mukaan tänä vuonna huomattavasti kokonaista 16.0 % sen arvosta edellisenä vuonna mutta oli kuitenkin vielä 97.6 % vuoden 1913 tuonnista.
Vertailuja tuonnin arvon jakautumisesta eri tavararyhrriien kesken vuonna' 1920 ja aikaisempina vuosina vaikeuttaa se että ryhm.äjako nykyään Voimassa olevassa ja entisessä tilastollisessa tavaraluettelossa ei ole kauttaaltaan samanlainen. Yksityiskohtaisesti vertaamalla vanhaa ja uutta tilastollista tavaraluetteloa keskenään huomataan että näiden ~ettelojeh ryhmät vastaavat toisiaan pääasiassa seuraavasti: 9 Uusi luettelo. Vanha luettelo. 1. Eläviä eläimiä... Eläimistä saijtuja ruokatavaroita. Viljaa ja viljatuotteita. V. Karjanrehua ja siemeniä. V. Hedelmiä kehtiökasveja eläviä kasveja y. m. XV. Puun kuorta ruokaa oksia y. m s. ja niistä valmistettuja teoksia. V. V.' V. X. X. X. X. X. XV. XV. XV. XX. XX. XX. ' XX. XX. XXV. XXV. XXV. XXV. XXV. XXX. XV. XXX. XXX. Siirtomaantavaroita ja mausteita. Säilykkeitä i1manpitävästi suljetuissa pakkauksissa. Juomia. Kehruuaineksia. Lankaa ja punontateoksia. Kankaita. Sekalaisia kutomateollisuust~varoita. Puutavaroita ja puuaineita. Paperlvanuketta pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia. Vuotia ja nahkoja nahkateoksia turkiksia y. m. Metalleja ja metalliteoksia. KoneJta ja laltteita. Kuljetusneuvoja. 1. { }{ V. Soittokoneita kojeita ja kelloja. Kivi- ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia. Asfalttia tervaa hartseja kautsua y. m. } sekä valmisteita niistä. Öljyjä rasvoja ja vahoja sekä niistä tehtyjä tuotteita. ' Eetterejä' esterejä ja alkoholilajeja } erikseen mainitsemattomia haihtuvia öljyjä kosmeettisia aineita y. m. Kemiallisia alkuaineita ja niiden yhdistyl<siä sekä lääkkeitä. Värejä ja värjäysaineita. Räjähdysaineita ampumatarvikkeita sytytysvälineitä ja ilotulitustavaroita. Kirjallisuus- ja taidetuotteita opetusväineitä konttoritarpeita y. m. Jouhia harjaksia höyheniä sekä luita 1 sarvia ja muita muovailtavia aineita erikseen mainitsemattomia sekä!iistä valmistettuja teoksia. J Lannoitusaineita. Muualla mainitsemattomia tavaroita. Ulkomaan kauppa 1920. 1. Eläviä eläimiä.. Karjantuotteita ja riistaa sekä iha- ja - silavateoksia. 111. Kalaa tuoretta kulvattua suolattua tai savustettua. V. Jyviä teoksia niistä ja palkohedelmiä. Kasviksia ryytimaankasveja ja maahedelmiä. V. Hedelmiä ja marjoja. X. Eläviä kasveja ja siemeniä sekä kasviaineita ja teoksia niistå muualla mainitsemattomia. ' V. Siirtomaantavaroita ja höysteitä. V. Säilykkeitä ja syötäviä kuoriaisia. X. XV. XV. }- { XVH. XX. XV. XV. X. XXV. XXV. { XXX. XXX. XXX. XX. f Juomatavaroita. Kehruuaineita. Lankaa ja rihmaa sekä köydenpunojanteoksia. Kudelmia. Valmiita vaatteita sekä kaikenlaisia kehruuaineista valmistettuja teollistavaroita. Puuaineita ja puuteoksia. Puuvanuketta ja paperia sekä' paperiteoksia. Vuotia ja nahkoja sekä teoksia niistä. Metalleja ja metalliteoksia. Koneita moouoreja laitteita ja kaluja erikseen mainitsemattomia. Vaunusepänteoksia. Laivoja ja veneitä. Konekaluja ja kellosepänteoksia. Mlneraleja ja maalajeja' sekä teoksia niistä. XX. Kumia guttape!rkkaa tervaa y. m. hartsimaisia aineita ja teoksia niistä. t XX. Öljyjä ja rasvoja sekä teoksia niistä. ' X. Apteekkitavaroita. J XX. Kaunottavia aineita. lxxv. Kemialiisia valmisteita ja tarveaineita. XXV. XXV. XXX. lx. XXX. XXXV. / ' Värejä ja värjäysaineita Räjähdys- ja sytytysaineita. Kirjallisuus- ja taidetuotteita kokoelmaesineitä sekä opetus- ja kirjoitusvälineitä. Luita harjaksia sarvia karvoja jouhia y. m. eläinaineita ja teoksia niistä. Koru- ylellisyys- ja kappaletavaroita. muualla mainitsemattomia. Tavaroita joita ei voida lukea edellisiin ryhmiin. 2
10 Kuten' ylläolevasta näkyy on vastaavaisuuden aikaansaamiseksi entisen ja nykyisen tilastollisen tavaraluettelon välillä ollut pakko yhdistää molemmin puolin muutamia tavara- ryhmiä yksityisiä tavaralajeja kun nykyisessä tilastollisessa tavaraluettelossa on luettu kuuluviksi toisiin ryhmiin kuin entisessä luettelossa. Näin ei kuitenkaan ole menetelty muihin kuin niihin ryhmiin nähd~n joiden tavarat eivät laatunsa puolesta jyrkästi eroa toisistaan. Sentähden on jotta vertailut vuoden 1920 ja aikaisempien vuosien eri ryhmien tuonnin välillä olisivat niin vähän virheelliset kuin suinkin ohut pakko vuonna 1920 siirtää muutamia tavaralajeja niistä ryhmistä joihin ne nyt kuuluvat aivan tbisiin ryhmiin joihin ne aikaisemmin sisältyivät. Tärkeimmät näistä siirroista esitetään edempänä yksityisiä tavararyhmiä lähemmin tarkastettaessa. Tämän mukaisesti on laadittu seu: raava taulukko joka ilmoittaa tuonnin suhteellisen arvon eri tavararyhmissä vuosina 1901-20 lausuttuna prosenteissa tuonnin kokonaisarvosta samoina vuosina. Valeur relative de fimporfationpar groupes de marchandises en 1901-20 en % valeur totale de l'imporfation a Helsingfors.. de la............ te te te Tavararyhmät. 0 ~ S............... co co r... 0> te te te te ~ t-.:> Oroupes de marchandises. - 0... t-.:>!jo :1' ~ P' ';--1?O!D!=' ~!=' ~!=' 1. Eläviä eläimiä... 0.1 0.1 [0...] 0.1 0.1 0.11 [0...] 0.1 [o.o~) [0.00') [0...) 0.1. Eläimistä saatuja ruokatavaroita... 3.6 3.8 3.6 2.8 3.5 3.2 4.7 3.0 2.2 9.4 4.5 0.8. Viljaa ja v ja tuotteita... 13.0 12.0 11.2 13.6 10.7 11.2 14.9 13.9 3.1 6.2 ' 14.2 16.4 V. Karjanrehua ja siemeniä.. V. Hedelmiä keittiökasveja eläviä kasveja y. m... XV. Puunkuorta ruokoa oksia y. m. s. ja niistä valmistettuja teoksia... V. Siirtomaantavaroita ja maus- 6.0 6.8 7.8 5.6 7.0 7.9 8.4 8.3 3.4 16.7 8.1 2.6 ~6.31 teita... 11.8 11.6 13.2 13.5 11.0 12.8 19.0 14.0 17.5 14.4 11.7 V. Säilykkeitä i1manpitävästl sul- jetuissa pakkauksissa... 0.4 0.4 0.4 0.7 0.4 0.5 0.5 0.5 0.8 6.9 0.4 [0. ) V. Juomia... 2.9 2.6 3.0 0.3 3.4 3.0 1.8 0.8 0.4 0.1 0.3 0.2 X. Kehrullaineksia... 2.0 1.5 1.2 1.9 1.3 1.0 0.7 1.5 2.7 2.3 1.1 2.3 X. Lankaa ja punontateoksia.. 1.8 1.5 1.5 1.8 1.7 2.0 1.0 1.0 0.6 0.2 1.8 2.3 X. Kankaita..... X. Sekalaisia kutomateollisuus- 10.3 8.5 11.7 8.9 }lo'ö 8.21 6.9 10.6 18.8 11.5 14.8 8.5 tavaroita... '... X. Puutavaroita ja puuaineita.. 0.7 0.8 0.7 0.4 0.9 0.61 0.3 0.6 0.4 0.5 0.4 0.4 XV.Paperivanuketta pahvia ja paperia sekä niistä valmistet- i tuja teoksia... 1.1 1.1 0.8 0.4 0.8 0.8 0.5 0.6 1.7 0.5 0.3 0.2 XV. Vuotia ja nahkoja nahkateoksia turkiksia y. m. 2.8 ' 4:0 3.8 3:0 3.4 2.8 6.2 2.3 1.4 0.9 5.3 2.3 'XV. Metalleja ja metalllteoksla.. 10.7 10.0 1.Q 13.4.8.9 8.8 9.3 15.1 16.8 7.6 6.6 17.6 XX. Koneita ja laitteita... 7.6 8.5 8.6 8.1 11.0 10.7 5.9 6.7 5.7 4.7 8.0 9.4 XX. Kuljetusneuvoja... 2.2 1.4 1.5 1.4 2.1 3.8 0.2 0.2 0.2 0.5 0.4 2.6
11 -<0 -<0 -<0 -<0 - r - - - - - - - Tavararyhmät. 0 0 CD <0 <0 <0 <0 - -<0 ~ ~ -~..:l Oroupes de marchandises. - S;; - ;0 0 ~ ~! ;-'1?' 9 - t-.:l ~ 9 ~ 9 XX. Soitto koneita kojeita ja kelloja 1.4 1.7 1.6 0.8 1.7 1.5 1.1 1.1 1.0 0.7 V 0.6 XX. Kivi- ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia... 5.1 6.5 5.2 3.2 7.9 3.5 1.0 2.1 1.5 4.9 2.1 4.1 XX. Asfalttia tervaa hartseja kautsua y.m. sekä valmi~teita niistä XXV. Öljyjä rasvoja ja vahoja sekä } 8 7.7 9.2 11.1 8:4 10.8 10.8 9:9 14.9 2.5 11.7 11.3 niistä tehtyjä tuotteita... XXV. Eetterejä esterejä ja alkoholilajeja erikseen maintsemattomia haihtuvla öljyjä k.os- 1 r meeulsia aineita y. m..... 1.9 1.7 2.4 1.9 1.8 La 2.4 2.6 1.6 1.6 3.0 XXV. Kemiallisia alkuaineita ja niiden yhdistyksiä sekä lääkkeitä XXV. Värejä ja värjäysaineita... 1.8 1.6 1.2 1.3 1.4 1.2 1.2 2.6 2.6 0.9 0.6 l.3 XXV. Räjähdysaineit~ ampumatarvikkeita sytytysvälineitä ja ilotulitustavaroita... 0.1 XXX. Kirjallisuus- ja taidetuotteita 0.1 0.1. 0.4 0.1 0.1 0.4 0.2 0.8 0.7 0.3 0.3 opetusvälineitä konuoritarpeita y. m..'... 2.1 2.0 1.8 0.9 1.7 2.0 1.9 1.1 1.0 1.6 0.7 0.9 XV. Jouhia harjaksia höyheniä sekä luita sarvia ja muita muovailtavia aineita erikseen mainitsemattornia sekä niistä valmistettuja teoksia... XXX. Lannoitusaineita..... XXX. Muualla mainitsemauomia aineita.... 2.1 2.1 2.0 1.2 1.8 1.7 2.0 1.4 1.1 1.6 1.3 1.1 Yhteensä (Totaljl 100.01 100.01 100.0 1100.011100.01100.01 100.01 100.01 100.01 1 00.01100.01100.0 Säännölli.sinä aikoina vaihtelivat eri ryhmien osuutta kaupungin koko tuontiin ilmaisevat prosenttiluvut varsin vähän. Ryhmien keskinäinen suhde oli silloin jotakuinkin muuttumaton. Toisin on asianlaita ollut sota-aikana ja sodan jälkeen. Useimpien ryhmien suhteellista suuruutta ilmaisevat prosenttiluvut ovat vuosina 1914-20 olleet suurien vaihteluiden alaisia. Vuonna 1920 on kaikkien tärkeimmistä ryhm~stä eniten noussut metallien viljan ja viljatuotteiden sekä kivi- ja maalajien osuus ja eniten alentunut kankaiden ja sekalaisten kutomateollisuustuotteiden vuoti en ja nahkojen sekä siirtomaantavaroiden osuus kaupungin koko tuonnin arvoon.' Vaihtelut Helsingin kaupungin suhteellisessa merkityksessä tuontipaikkana ilmenevät niin eri tavararyhmiin kuin kokonaistuontiinkin nähden allaolevasta taulukosta joka osoittaa prosenteissa jokaisen ryhmän ja ryhmäyhdistelmän tuonni!1 arvon vuosina 1901-20 koko maan vastaavaan tuonti arvoon verrattuna:
12 Valeur relative de l'importation a Helsingfors par groupes de marchandi5es en /90/--20 en % des chifjres correspondants POl;lr te pays entier.. 1... V. V. XV. V. V. Vlll. X. X. Xl. X. X. XV. XV. XV. XX. XX. XX. XX. XX. XXV. XXV. XXV. XXV. XXV. XXX. XV. XXX. XXX.......... <0 <0 :0 <0 Tavararyhmät. 1 Groupes de marchandises. 1 J. ~ 9!J' 9 1 0 0.............................. T O'l O'l <0 <0 <0 <0 <0 <0............ ~... ~ t-j... ~ :1>-!J'?' ;-J!:<l!O 9 Eläviä 'eläimiä... 28.8 19.2 '17.2 36.2 24.4 1 L8 8.5 13.6 18.9 19.547.870.3 Eläimistä saatuja ruokatavaroita........ 23.5 29.4 309 39.9 27.5 24.5 43.0 61.8 42.735.837.947.1 Viljaa ja viljatuotteita... 11.914.914.935.5 16.215.314.415.215.763.928.951.6 Karjanrehua ja siemeniä... ) ~e~~~i~:. ~~~t~i.ö.~a.s~.e!~.. ~~~~~.~~s.v.e!~ 24:828.827.445.3 29.628.012.4.631.3 19.467.755.041.4 Puunkuorta ruokoa oksia y. m. s. ja niistä valmistettuja teoksia... Siirtomaantavaroita ja mausteita... 26.929.7 28.s 34.3 29.926.926.9 23.6 22.6 37.1 43.6 35.7 Säilykkeitä i1manpitävästi suljetuissa pak~ kauksissa... 55.658.858.375.1 59.957.453.965.174.779.273.837.6 Juomia... '... 34.342.246.252.4 46.646.142.634.732.1 9.993.598.5 Kehruuaineksia...................... 9.3 7.0 6.0 11.4 6.9 4.2 2.6 4:0 11. 753.1 10.9 12.1 Lankaa ja punontateoksia... 14.9 18.8 23.3 33.5 24.7 26.0 20.6 15.7 15.032.933.838.5 ~~~:~~~~ 'k~t~~~t~~lii~~~~ia;a'r~it~':::: }33.0 35.8 38.753.1 37.736.844.537.134.555.664.959.2 Puutavaroita ja puuaineita... 26.527.027.045.0 33.623.1 14.327.638.361.457.343.9 Paperivanuketta pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia... 42.3 45.9 47.6 54.9 44.446.453.1 53.649.0 74.0 74.6 49.2 Vuotia ja nahkoja nahkateoksia turkiksia y. m.... 18.1 24.8 26.8 38.0 23.1 25.2 29.5 22. 18.0 35.0 52.6 32.3 Metalleja ja metaliteoksia........... 35.539.941. 7 47.7 35.7 36.9 28.9 25.4 39.0 41.8 44.8 57.5 Koneita ja laitteita... 36.239.545.746.3 49.845.444.536.229.532.150.250.7 Kuljetusneuvoja... :................. 60.647.347.661.1 47.1 65.220.616.940.571. i 39.5 66.5 Soittokoheita kojeita ja kelloja... 48.847.7 52.0 62.6 52.250.960.952.2 37.4 52.2 72.5 72.s Kivi- ja maalajeja sekä niistä valmistettuja teoksia... 36.839.935.940.3 40.427.714.218.524.239.747.344.0 Asfalttia tervaa hartseja kautsua y. ml J' sekä valmisteita niistä............ 35 37 41 53 40 44 40 36 40 47 52 64 g~jlj:~o~~~7~j~.j~. ~~~~!~.~~~~.n.i~s.t~.t~~~.2.4.5.8.7 'S.8.7.5.2.7.2 Eetterejä esterejä ja alkoholi lajeja erik-) seen mainitsemattomia haihtuvia öljyjä kosmeettisia aineita y. m... 22.s 25.4 21.7 30.5 27.823.1111.411.021.038.953.334.2 Kemiallisia alkuaineitä ja niiden. yhdis- '. tyksiä sekä lääkkeitä.... Värejä ja värjäysaineita... 28.831.2 32.9 45.8 34.0 33.3134.744.541.1 34.1 50.648.9 Räjäh~y'sai~eit~.amp~matarvik~eita sy- tytysvähneltä Ja 1oluhtustavarOlta...... 23.325.837.931.1 37.039.5 139.421.0 13.048.251.954.9 Kirjallisuus- ja taidetuotteita opetusväli- neitä konttori tarpeita y. m... 61.662.468.980.1 66.767:677.966.171.483.378.285.7 Jouhia harjaksia höyheniä sekä luita) sarvia ja muita muovailtavia aineita erik- i se~n m~initsem~ttomia sekä niistä val- 22.027.828.8138.1 26.524.5134.930.427.042.135.246.2 mlstettuja teoksia.................... Lannoitusaineita..................... Muualla mainitsemattomia aineita... Koko tuonti (mportation totale)\ 24.3\28. 1 \28.9\40.6\\ 30.2128.3\24.8123.5128.6146.9!43.8146. 1 Helsingin kaupungin osuus koko maan tuontiin joka viisivuotiskautena 1901~05 alentui hiukån.on tämän jälkeen viisivuosittain jatkuvasti kasvanut ja on kasvu vuosina 1916-20 ollut jyrkempi kuin minään nyt kysymyksessä olevana viisivuotiskautena. Tämä kasvu ei kuitenkaan ole oll.ut tasaista sillä alenemista jota kaupungin tuonnissa verrattuna
13 koko' maan tuontiin oli havaittavissa jo vuonna 1913 jatkui 3 seuraavana vuotena niin että vuonna 1916 ~aupungin osuus koko maan tuontiin supistui 23.5' %:iin tästä. Syynä tähän alenemiseen oli luonnollisestikin se lisääntynyt merkitys jonka Rauma Mäntyluoto TorniQ y. m. tuontipaq{at olivat saaneet sota-aikana. Seuraavina kahtena vuotena seurasi nousu joka vuo.nna 1918 oli erityisen jyrkkä vuonna 1919 pienempi aleneminen ja vuonna 1920 kohosi kaupungin osuus koko maan tuontiin taasen lähes yhtäsuureksi kuin vuonna 1918. Eri tavararyhmie:n tuontiarvon absoluuttinen ja suhteellinen lisääntyminen tai va~entyininen Helsirigin kaupunkiin ja koko maahan nähden vuonna 1920 verrattuna lähinnä edelliseen vuoteen ilmenee seuraavista luvuista:. Augmentation ou diminution absolue et relative de La valeur de l'importation d Helsingfors et dans. ie pays.entier en 1920. Tavararyhmät. Oroupes de marchandises. Helsinki. Helsingfors. Koko' maa. Pays entier. Absoluuttinen isään ~~hteell.irlen i AbsQluuttinen sään.1 S~hteell.inen U tyminen (+) tai vii sä~ntymmen (+) tyminen (+) tai vä. siläntymmen (+) hentyminen (_) ta vähent~mlnen hentyminen (_) tai Vl!hent~mlnen markkaa. (-) /0.. markkaa. (-). /0.. AugmentatlOn. Augmentaton Augmentat.pn (+) (+) ou diminu Aug!e'!fatipn (+) (+) ou diminu. ou dmmufon (-) tion(-)relative ou dmmufon (-) tion(-)relative absolue marcs. eri 0/.. absolue marcs. en 0/0. J... V. V. XV. V. V. V. X. X. X. X. X. XV. XV. XV. XX. XX. XX. XX. XX. XXV. XXV. XXV. Eläviä eläimiä... + 478686 Eläimistä saatuja r'uokatavilroita - 35840915 Viljaa ja viljatuotteita... + 118695 122 Karjanrehua ja siemeniä... ) ~ei~et~: ke.i~t~~~~~~~j~: el.ä~i~.~a.s~ _ 44 877 954 Puunkuorta ruokoa oksia y. m. s. ja niistä vai mistettuja teoksia... Siirtomaan tavaroita ja mausteita.. + 37 796 948 Säilykkeitä ilmanpitävästi sulje tuissa pakkauksissa.............. - Juomia... - Kehruuaineksia.... + Lankaa ja punontateoksia........ + ~r:l~~~~~ k~'t~~~te~ili~~~~t~~~~~it~}- 4184864 366013 26102724 18092344 21 126215 Puutavaroita ja puuaineita........ + 2 811 806 Paperivanuke.tta pahvia ja paperia sekä niistä valmistettuja teoksia.. + 180197 Vuotia ja nahkoja nahkateoksia turkiksia y. m...... - 19652273 Metalleja ja metalliteoksia 223270152 Koneita ja laitteita... '.... 70135989 Kuljetusneuvoja.... + 39513106 Soittokoneita kojeita ja kelloja - 1985617 Kivi- ja maalajeja sekä niistä val- mistettuja teoksia... + 45855878 Asfalttia tervaa hartseja kautsua} y. m. ~ekä valmisteita niistä..... + 60872511 Öljyjä rasvoja ja vahoja sekä niistä. tehtyjä tuotteita.... Eetterejä esterejä ja alkoholilajeja ) erikseen mainitsemattomia haihtuvia öljyjä kosmeettisia aineita y. m. + 32028810 Kemiallisia alkuaineita ja niiden yhdisty/{siä sekä lääkkeitä.... -f 174.1 + - 72.5 - + 75.7 - + 497610 101642563 9007729 \ - 50.7-55 606 500 + 23.9 + 185916909 87.7-12.1-217.1 + 89.3 + 13.0 - + 67.0 + + 6.2 + 33.7 4908906 536361 204109130 39620511 11416143 8641042 2389516 + 8837886 308.4. 352515170 79.9 136797277 + 912.4 + 54940526 16.0-2745935 + 198.9 + 107796837 86.5 77.9 1.9 34.5 + 51.1 75.9 - '16.6 + 185.0 + 66.0 46 + 118.1 + 60.9 + 8.0 218.2 78.2 + 500.7 16.1 + 221.2 + 47.3 + 510.73564 + 20.9 + 179.3 + 112146817 + 334.3
14 Helsinki. Koko maa. Helsingfors. Pays entier. Tavararyhmät Absoluuttinen lislän Suhteellinen i Absoluuttinen sft1!n Suhteellinen 11- tyminen (+) tai vll sääntfi'minen (+) tyminen (-t) tai vb saäntyminen (+) Groupes de marchandises. hentymmen (-J tai vii entyminen hentyminen (-) tai vähentrminen. markkaa. (_)0/0. markkaa. (-) /.. AugmenliJtion Augmentalion AugmenliJtion (+l (+) ou diminu Augmentatiori (+) ou dimination (- (+) ou diminu- lion (-) ulijtive. ou diminution (-) absolae. murcs. tion (-) relative. en Olo. absolue. murcs. en Olo. XXV. Värejä ja värjäysaineita... + 14365458 + 203.1 + 29857315 + 213.4 XXV. Räjähdysaineita ampu matarvikkeita. sytytysvälineitä ja ilotulitustavaroita + 2271993 +. 80.2 +. 3.844263 + 70.4 XXX. Kirjallisuus- ja taidetuotteta. opetusvälineitä konttoritarpeita y. m... + 7590491 + 100.9 + 8012886 + 83.s XV. Jouhia harjaksia höyheniä sekä luita sarvia ja muita muovailtavia aineita erikseen mainitsemattomia sekä niistä valmistettuja teoksia.. 4219555 + 29.4-513697 - 1.2 XXX. Lannoitusaineita... )+ XXX. Muualla mainitsemattornia aineita Koko tuonti (mportation' totale)! + 576307919! + 52.411'+ 1120619425 i + 44.6 Lukuunottamatta viljan ja viljatuotteiden sekä vuotien ja nahkojen ryhmiä ynnä yhtä ryhmäyhdistelmää joka sisältää kolme varsinaista ryhmää ovat siis muutokset samansuuntaisia Helsingin kaupungin kuin koko maankin tuonnissa. Kuinka suuri tuonti eri maista on vuonna 1920 ollut näkyy taulusta 1 siv. 51. Viiden suurimman tuonti maan osuus kaupungin koko tuontiin prosenteissa lausuttuina näkyy seuraavista luvuista joihin vertailua varten on liitetty vastaavat luvut edelliseltä vuodelta: mportation des principaux pays de provenance en % des importations totales. Tuontimaa. Pays de provenance. 1919. 1 1920. Pohjois-Amerikan Yhdysvallat. (Etats-Unis).... 25.1 26.9 so-britannia.. (Grande Bretagne).. '.'.... 28.2 22.6 Saksa. (Allemagne).... 7~6 21.9 Ruotsi. (Suede).... 10.0 6.5 Tanska. (Danemark).... 10.7 5.1 Edelliset tarkastelut koskivat tuontia kokonaisuudessaan. Seuraavassa käsitellään lähemmin tärkeimpiä tavararyhmiä ja esitetään vertailua varten tietoja niiden tuonnista edellisinä vuosina. Mitä ensinnäkin ryhmien tuontiarvoihin eri vuosina tulee vaikeuttaa vertailuja se että sota-aikana ja sodan jälkeen kaikkien tavaroiden. hinnat ovat suunnattomasti kohonneet. Nä~ät vaikeudet voidaan välttää laskemalla uudestaan kunkin ryhmän arvo vuoden 1913 yksikköarvojen mukaan. Näitä täten määrättyja ryhmien arvoja sanotaan seuraavassa lyhyyden vuoksi ryhmien normaaliarvoiksi. Verratessa toisiinsa näiden normaaliarvojen suuruutta eri vuosina on kuitenkin muistettava että ne vain ilmoittavat mikä kulloinkin olisi ollut ryhmän arvona jos' yksikköarvot olisivat pysyneet samoina kuin vuonna 1913 eivätkä niiden muutokset kuten muutokset ryhmän arvoissa -säännöllisinä aikoina ennen sotaa ole omiansa edes suunnilleen osoittamaan ryhmän tuontipaljouden kasvua tai vähentymistä. Sillä viimeisinä säännöttöminä vuosina on jokaisen ryhmän kokoonpanossa tapahtunut suuria muutoksia ja ryhmän tuontipaljous on useimmiten jakautunut yksityisten tavaralajien kesken aivan toisella tavalla kuin ennen sotaa milä
15 seikalla on ollut huomattava vaikutus ryhmän normaaliarvon suuruuteen. Ja mitä hintojen nousun mittaamiseen tulee niin saadaan kyllä määräämällä ryhmän todellisen ja normaaliarvon suhdeluku tietaä monenko kertaiset hinnat tässä ryhmässä keskimäärin' ovat vuoden 1~13 hintoihin verrattuiqa mutta on tämän suhdeluvun suuruus taas varsin suuresti riippuvainen siitä miten ryhmään kuuluvien eri tavaralajien yhteinen tuontipaljous milloinkin on jakautunut näiden tavaralajien kesken. Kun tämä jakautuminen eri vuo~ina on ollut erilainen eivät ryhmän todellisen ja normaali arvon suhdeluvut oikein' kuvasta ryhmään kuuluvien tavaroiden hintojen keskimääräistä nousua eri vuosina. Si~s on jos tahdotaan saada täsmällinen käsitys hintojen noususta viimeisinä epäsäännöllisinä vuosina myöskin otettava huomioon ryhmän kokoonpanossa sattuneet muutokset. Tästä syystä onkin seuraavassa laskettu kuinka suuri kunkin ryhmän arvo kunakin vuonna olisi. tämän vuoden hintojen tai yksikköarvojen mukaan ollut siinä tapauksessa että ryhmän tuontipaljous o~isi jakautunut yksityisten tavaralajien kesken kuten vuonna 1913 sekä myöskin suuriko se tässä tapauksessa vuoden 1913 yksikköarvojen mukaan olisi ollut. Edellisiä lukuja sanotaan seuraavassa lyhyyden vuoksi ensimmäisiksi ja jälkimmäisiä toisiksi vertailuluvuiksi. Määräämällä ensimmäisen vertailuluvun suhde vastaavaan toiseen vertailulukuun ja kertomha tämä suhdeluku sadalla saadaan sarja lukuja jotka esittävät hintojen keskimääräistä nousua viime vuosina kysymyksessä olevassa' ryhmässä otaksuen että ryhmän kpkoonpano olisi ollut sama k uin vuonna 1913. Näitä lukuja sanotaan seuraavassa hintojen nousua osoittaviksi indekseiksi. Mutta paitsi sitä että täten saadaan täsmällinen käsitys hintojen keskimääräisestä noususta kussakin ryhmässä voidaan vielä vertaamalla sitä hintojen nousua jota indeksi osoittaa siihen hintojen nousuun joka ilmenee ryhmän todellisen ja normaaliarvon suhdeluvusta päätellä onko sillä seikalla. että eri tavaralajien hinnat ovat vuodesta 1913 nousseet hyvin epätasaisesti ollut mitään vaikutusta näiden tavaralajien välisten paljous-suhteiden~ muuttumiseen niiden suhteista vuonna 1913. Sillä ryhmän todellisen ja normaali arvon suhdelukuhan osoittaa monenko kertaiset ryhmään kuuluvien tavaroiden hinnat vuoden 1913 hintoihin verrattuina keskimäärin ovat näiden tavaralajien välisten paljous-suhteiden ollessa sellaiset miksi ne todellisuud'essa tänä vuonna ovat muodostuneetkin kun taasen indeksistä. käy selville monenko kertaisiksi hinnat vuodesta 1913 keskimäärin olisivat nousseet jos tuontipaljous olisi jakautunut eri tavaralajien kesken kuten vuonna 1913. Hintojen nousun erilaisu~s voi siis johtua ainoastaan eri tavaralajien välisten paljous-suhteiden erilaisuudesta. Jos hintojen nousu ryhmän todellisen ja normaaliarvon suhdeluvun mukaan on alhaisempi kuin indeksin mukaan on niiden tavaralajien osuus ryhmän tuontipaljouteen joiden hintojen nousu vuodesta 1913 on riluiden tavaralajien hintojen nousua korkeampi pienempi kui~ mitä asianlaita siinä tapauksessa olisi ollut että eri tavaralajien väliset paljous-suhteet olisivat olleet samat kuin vuonna 1913. Tällöin voidaan sanoa että mu'utokset ryhmän kokoonpanossa.ovat tapahtuneet edulliseen suuntaan. Päinvastaisessa tapauksessa on paljous-suhteiden muuttuminen tapahtunut epäedulliseen suuntaan. Mitä sitten ryhmän tuontipaljouteen tulee olisi yksinkertaisinta määrätä se suorastaan laskemalla yhteen ryhmään kuuluvien tavaralajien tuontimäärät. Mutta jos ei kiinnitetä huomiota tuontipaljouden absoluuttiseen vaan ainoastaan sen suhteelliseen suuruuteen eri vuosina saa tästä aivan yhtä selvän käsityksen toisen vertailuluvun avulla sen arvot kun eri vuosina suhtautuvat toisiinsa aivan samalla tavalla kuin ryhmän tuontipaljoudetkin vastaavina vuosina. Toisen vertailuluvun. merkitys ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan tähän. Sillä koska ryhmän normaa'iarvo ilmoittaa sen arvon.mikä ryhmällä vuoden